Kaikki ajankohtaiset

Neuvonantopalvelut

|

Lassi Vuorela: Kuntakiinteistöjen energiatehokkuusinvestointien määrä ei vastaa niiden kysyntää

Kuvituskuva, jossa näkyy rakennelaskelmia sekä valkoinen työmaakypärä.

Syklin ja Kuntaliiton laatiman kyselyn[1] perusteella kuntien suurin este energiatehokkuusinvestoinneille on niukat henkilöstöresurssit (95 % vastaajista). Lisäksi vähintään 75 % kunnista kokee muun muassa investointivarojen puutteen, työlään hankintamenettelyn ja puutteellisen tuntemuksen energiatehokkuusinvestointien taloudellisista vaikutuksista esteiksi energiatehokkuusinvestoinneille.

Allekirjoittanut kokee, että syyt kumpuavat ainakin osittain oman potentiaalin aliarvioimisesta ja kummitustarinoista. Kuntasektorilta löytyy oivallisia mallisuorituksia energiaratkaisuista ja hankintamenetelmistä. Energiatehokkuutta ei tarvitse pelätä.

Kuntarahoitus haastatteli Jyväskylän Tilapalvelun energia-asiantuntijaa Tero Hirvelää sekä Tampereen Tilapalvelun Kiinteistöpäällikköä Jussi Kuoppalaa. Keskusteluissa puitiin haastateltavien kokemuksia energiatehokkuusinvestoinneista ja esiin nousi yksiselitteinen lääke kuntien tietämättömyyteen ja osaamattomuuteen; tekeminen ja tekemisen kautta oppiminen.

Talotekniikka on kehittynyt huimaa vauhtia. Automaatio ja etähallinta ovat tulleet osaksi kiinteistöjen energiankulutuksen hillitsemistä ja alalla hyödynnetään jo koneoppimista. Energiaa säästäviä erikoislaitteita löytyy joka lähtöön ja on ymmärrettävää, ettei asiaan perehtynyt tunne koko valikoimaa tai niiden potentiaalia.

Ainakin Jyväskylä ja Tampere ovat hyödyntäneet yksityisen sektorin osaamista energiahankinnoissaan, vaikka ovat tottuneita tekijöitä. Asiantuntijoiden käyttö tuntuu olevan välttämätöntä vähänkään merkittävämmissä hankkeissa. Henkilöstöresurssien ja oman osaamisen puutteen voi selättää hyödyntämällä ulkoista osaamista tarpeen mukaan. Omien taitojen kehittyessä ulkopuolisten asiantuntijoiden rooli pienenee ja energiatehokkuusinvestoinneista tulee rutiinia. Tampereella energiatehokkuusinvestoinnit ovat mukana jokapäiväisessä tekemisessä kaikissa kiinteistöhankkeissa ja toimintapa on osaltaan auttanut saavuttamaan paikan Suomen energiatehokkaimmat kaupungit Top 3:ssa. Miksei mikä tahansa kunta tai kaupunki voisi toimia samoin?

Ylläpidon osalta tarvitaan myös lisää kokemusta. Laitteiden säätömahdollistuneet ovat monipuolistuneet ja olemme siirtyneet eteenpäin menneestä ajasta, jossa kiinteistön lämmitystä säädetään kääntämällä kaukolämpölaitteen vipua asennosta toiseen. Kuntien huoltohenkilöstön kouluttautuminen nykyaikaiseen kulutuksen seurantaan ja säätöjen optimointiin palkitsisi kymmenien prosenttien säästöillä kiinteistöjen energiankulutuksessa. Pienellä varauksella kuitenkin totean, että ylläpidossa on syytä oppia tuntemaan omat rajansa; mitä kannattaa tehdä itse ja mitä kannattaa ulkoistaa.

Taloudellisten syiden ei tulisi olla este energiatehokkuusinvestoinneille, vaan pikemminkin yksi perusteluista. Energiatehokkuusratkaisuja on kaiken kokoisia ja kokonaisuuden voi räätälöidä omalle budjetilleen sopivaksi. Saatavilla on myös hankintamalleja, joissa säästötakuut pienentävät kunnan riskiä hankinnan taloudellisesta kannattavuudesta. Esimerkiksi Akaan kaupunki uudisti ESCO-hankkeella kahdeksan rakennuksen energiaratkaisut, sisältäen muutoksia lämmitysmuotoihin. Hankinnan arvo oli 480 000 euroa, energiasäästöt 74 000 euroa vuodessa ja myönnetyt tuet 144 000 euroa. [2] Sijoituksen tuotto alussa oli siten 15 % ja tukien jälkeen 22 %. Lisäksi ESCO-toimija antoi 100 % säästötakuun.

Ammattisijoittaja kaataisi pöytäseurueelleen lasilliset talon kalleinta kuohuvaa tehdessään yhtä onnistuneen sijoituksen.

Niukat henkilöstöresurssit, tiedon ja taidon puute, energiatehokkuusinvestointien taloudellisten vaikutusten epävarmuus, työläs hankintaprosessi – näihin yleisimpiin ongelmakohtiin on apu ja ratkaisut saatavissa.

Lassi Vuorela

Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut kuntien tilahankkeisiin.

[1] Sykli & Kuntaliitto, 2018, Kysely kuntien toimitiloista vastaaville virkamiehille ja energia-asioihin perehtyneille asiantuntijoille

[2] Motiva, Akaan kaupungin ESCO-hanke, www.motiva.fi