Kuntarahoituksen ja Hoasin yhteistyö ulottuu aina 1990-luvulle asti. Pitkäjänteisen asiakkuuden taustalta löytyivät myös selkeät perustelut valinnalle vuoden yhteistyökumppaniksi.
– Yhteistyömme on aina ollut saumatonta ja asiantuntevaa, Tarhio kertoo. – Arvostamme kumppanuudessa erityisesti sen jatkuvuutta ja luotettavuutta. Kuntarahoituksen tarjoaman rahoituksen avulla olemme voineet kehittää kiinteistökantaa strategiamme mukaisesti.
Hoasin johto tapaa Kuntarahoituksen tiimin vähintään kahdesti vuodessa yleiskatsauksen merkeissä. Säännöllisessä yhteydenpidossa ja ajatustenvaihdossa piileekin selkeitä hyötyjä.
– Pysymme hyvin ajan tasalla siitä, millaisia tarpeita ja vaatimuksia on edessäpäin. Esimerkiksi EU:n kestävän rahoituksen taksonomia on tällä hetkellä aihe, joka on meille tärkeä ja vaatii paljon perehtymistä. Arvostamme, että voimme käydä aiheesta keskustelua asiantuntevan yhteistyökumppanin kanssa.
Säätiön toimitusjohtaja kiittelee yhteistyössä ennakoitavuutta ja kehitysmyönteisyyttä.
– Arkitoiminnan on hoiduttava rutiinilla. Samalla tarvitaan kuitenkin myös uskallusta kyseenalaistaa tuttuja toimintatapoja. Maailma ei saa mennä ohi sillä välin, kun keskitymme tekemään asiat vanhaan malliin. Kuntarahoitukselta on löytynyt aina osaava ja oikea asenne tällaiseen kehitystyöhön.
Sujuva yhteistyö kaikkiin suuntiin luo kehitystä
Hoas ylläpitää ja kehittää yli 10000 asunnon suuruista kiinteistökantaa. Säätiön maailmassa risteää monta polkua: yhteistyötä tehdään muun muassa rakennuttajien, rahoittajien, opiskelijajärjestöjen, korkeakoulujen, rakennusalan järjestöjen ja viranomaistahojen kanssa. Suomalaista kiinteistösektoria Tarhio kuvailee lopulta yllättävän pieneksi alaksi.
– Kaikki tuntevat kaikki. Siksi tarvitsemme sujuvaa keskinäistä tiedonvaihtoa, jos mielimme kehittää alaa. Tietysti etsimme inspiraatiota myös kansainvälisesti: Hoas pitää yhteyttä eurooppalaisiin opiskelija-asumisen toimijoihin ja haemme heiltä esimerkkejä toiminnan kehittämiseen Suomessa.
Hoas haluaa olla myös aktiivinen yhteiskunnallinen keskustelija. Säätiö tekee vaikuttajaviestintää päättäjille ja Tarhio toivoo myös keskustelua valtion tukeman asuntotuotannon kehityksestä Suomessa. Esimerkkinä hän käyttää ARA:a, jonka yhteiskunnallinen painoarvo pitäisi toimitusjohtajan mielestä ymmärtää laajasti.
– ARA-tuotanto auttaa rakennusliikkeitä pitämään toiminnan käynnissä erityisesti taantumassa, kuten oli esimerkiksi 90-luvun laman aikoihin. Sillä on yksittäisiä projekteja ja tilikausia suurempi, pitkäjänteisempi vaikutus koko yhteiskunnan toimivuuteen. ARA:n valtiontakauksen ansiosta myös Hoasin kaltaisilla yleishyödyllisillä toimijoilla on paljon laajemmat mahdollisuudet uudistuotantoon ja toimintaan.
Kehittämisen varaakin Tarhio näkee. Hän on kuullut monen toimijan suusta toiveen siitä, että ARA:n päätökset tulisivat nopeammin ja virasto pitäisi toimijoita paremmin ajan tasalla.
– Rakentaminen, rahoitus, kaavoitus ja kaikkiin näihin liittyvä päätöksenteko vaativat paljon yhteistyötä, jotta asiat etenevät eikä synny tarpeettomia pullonkauloja. Usein puhutaan kymmenien miljoonien arvoisista hankkeista: on ymmärrettävää, että tällöin pitkittyvä epävarmuus stressaa hanketta toteuttavia tahoja valtavasti.
Asumisen tarpeet kehittyvät, toive kodista säilyy
Asuminen on murroksessa, joka heijastuu myös Hoasin toimintaan. Koronapandemia vauhditti digitalisaatiota läpi koko yhteiskunnan. Säätiössä uskotaan, että etätyön lailla myös entistä suurempi osa opiskelusta siirtyy kotiin: tämä vaikuttaa asuntokohteiden tulevaisuuden tarpeisiin esimerkiksi ryhmätilojen suhteen.
– Maailmantilanne on edelleen epävarma. Elintarvikkeiden ja liikkumisen kustannukset ovat kohonneet, mikä rokottaa kovasti nuorten elintasoa. Onkin tärkeää, että Hoasin kaltaiset toimijat voivat tarjota asumiseen edullisen vaihtoehdon: kohteidemme hintataso on 35 prosenttia vapaita markkinoita matalampi.
Opiskelijakämpän hintatasosta ja etätyöskentelyvalmiuksista huolimatta Tarhio pitää edelleen tärkeänä tuttua perusasiaa: nuoren pitää saada tuntea asunto ennen kaikkea kodikseen. Hoas ylläpitää kohteidensa pidempiaikaiseen asumisviihtyvyyteen muun muassa asuntojen perus- ja viihtyvyysparannuksilla.
– Elämme hektistä, pirstaleista aikaa. Tietomäärä on kasvanut räjähdysmäisesti ja se kuormittaa ihmisiä. Tämä muuttaa sitä, mitä toivomme ja odotamme kodilta. Tarvitsemme entistä enemmän oman tilan, jossa rauhoittua; paikan, jossa saamme ”mököttää” kaikessa rauhassa.
Lue myös:
- Opiskelijaboksi Helsingistä – maaseutumaiseen hintaan
- Ratkaisupankki: Opiskelija-asuntojen perus- ja viihtyvyysparannus, Hoas
Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Hoas