Kaikki ajankohtaiset

Kuntarahoitus

|

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Talouden vaikeudet kasautuvat kuluvalla vuosineljänneksellä, energiakriisi synkentää sekä Euroopan että suomalaiskuntien näkymää

Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset näyttävät iskeneen Suomen talouteen pelättyä hitaammin, mutta sodan pitkittyessä konfliktin laajemmat vaikutukset ihmisten arkeen ovat vääjäämättä voimistumassa.

– Hyvä työllisyyskehitys on pysähtymässä ja reaalipalkat laskevat enemmän kuin kertaakaan 1970-luvun lopun jälkeen. Kuluttajien ostovoima kokee nyt kolhuja useista suunnista: kotitalouksien sähkölaskut sekä ruokamenot paisuvat huomattavasti ja monilla asuntovelallisilla kuukausittaiset korkokustannukset ovat pahimmillaan moninkertaistumassa. Nouseva korkotaso heikentääkin erityisesti asuntomarkkinoiden ja rakentamisen näkymiä. Erittäin vilkkaan jakson jälkeen rakennusinvestointien volyymi supistunee ensi vuonna selvästi, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala listaa suhdannekäänteen syitä.

Samanaikaisesti epävarmuus koko maailmantaloudessa on merkittävästi lisääntynyt.

– Yhdysvaltain ja Euroopan keskuspankit viestivät, että korkoja nostetaan toistaiseksi riippumatta siitä, miten voimakkaasti talouden kasvuodotukset alenevat. EKP:n viestien perusteella vaikuttaa siltä, että EKP:n talletuskorko nousee noin 1,25–1,50 %:n tasolle vuoden loppuun mennessä. Ripeiden kiristysten jälkeen koronnostotahti kuitenkin hidastuu ja voi ensi vuoden kuluessa pysähtyä kokonaan, jos talous ajautuu syvään taantumaan. Koronlaskut ovat kuitenkin epätodennäköisiä ennen kuin inflaatio on uskottavasti palannut 2 %:n tavoitetasolle, Vesala selittää.

Suomen talous on jo lievässä taantumassa

Ainakin lievä talouden taantumajakso on todennäköisesti jo alkanut. Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste perustuu skenaarioon, jossa Suomen bkt-supistuu vuoden 2022 jälkimmäisellä puoliskolla ja kysyntätekijöiden heikentyminen jatkuu vielä pitkälle ensi vuoteen.

Yhtiö pitää kuitenkin kuluvan vuoden bkt-ennusteensa ennallaan 1,5 %:ssa. Kokonaistuotannon vahva lähtötaso ja alkuvuoden yllättävän hyvä kehitys pitävät vuositason bkt-kasvun selvästi positiivisena, vaikka vuoden 2022 sisäinen kasvu voikin jäädä negatiiviseksi.

Sen sijaan vuodelle 2023 siirtyy negatiivista kasvuperintöä, mikä heikentää merkittävästi ensi vuoden kasvuodotusta. Tämän vuoksi vuoden 2023 bkt-ennustetta on alennettu -0,5 %:iin. Kuntarahoitus uskoo talouden toipumisen käynnistyvän ensi vuoden jälkipuoliskolla, mikä antaa paremmat lähtökohdat vuoteen 2024. Ennuste vuoden 2024 bkt-kasvuksi on 1,5 %.

Odotus kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi on edelleen 6,8 %. Talouden laskusuhdanteen vuoksi työttömyysasteen arvioidaan nousevan ensi vuonna 7,4 %:iin ja olevan vuonna 2024 keskimäärin 7,3 %.

Energiakriisin vaikutuksia on mahdotonta ennustaa

Kuntarahoituksen ennuste Suomen keskimääräiseksi inflaatioksi vuonna 2022 on 6,7 %. Inflaation voimakkain vaihe alkaa vaimenevan kysynnän myötä ennen pitkää hellittää, mutta selvempää laskukäännettä hintojen vuositason nousuvauhdissa joudutaan odottamaan ensi kevääseen.

Euroopassa sekä energian merkittävä kallistuminen että euron heikkeneminen luovat laaja-alaista nousupainetta hintoihin, ja odotettu inflaation laskukäänne on lykkääntymässä hamaan tulevaisuuteen. Myös Suomessa energiakriisin uhka on todellinen.

– Sähkön hintaan liittyy tulevina kuukausina poikkeuksellisen suurta epävarmuutta, minkä vuoksi inflaation ennustaminen on erittäin vaikeaa. Pahimmissa skenaarioissa sähkön kallistumisella voi olla dramaattinen vaikutus kuluttajahintojen kehitykseen, sanoo pääekonomisti Timo Vesala.

Myös Kuntarahoitus on varautunut energiakriisin nopeaan eskaloitumiseen. Kunnalliset energiayhtiöt vastaavat merkittävästä osasta Suomen energiantuotannosta ja niihin kohdistuvat vakuusvaatimukset ovat riski toiminnan jatkuvuudelle.

– Olemme valmiita tarjoamaan rahoitusta energiayhtiöitä omistaville kunnille yhtiöiden toimintaedellytysten varmistamiseksi. Pystymme vastaamaan rahoituksen kysyntään, vaikka siihen tulisi hyvinkin merkittävä piikki: meillä on entuudestaan vahva likviditeettipuskuri, ja Venäjän hyökkäyssodan takia olemme yhtenä varotoimenpiteenä kasvattaneet sitä entisestään juuri tällaisten yllättävien tilanteiden varalta, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.  

EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi Kuntarahoitus ei ainakaan toistaiseksi voi pääsääntöisesti rahoittaa kilpailluilla markkinoilla toimivia kuntien energiayhtiöitä. Tämän vuoksi energiakriisissä Kuntarahoituksen rahoitus suuntautuu energiayhtiöiden kuntaomistajille.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
timo.vesala@kuntarahoitus.fi
puh. 050 5320 702

Esa Kallio, toimitusjohtaja
esa.kallio@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3377 953

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853