– Kuntarahoitus on ollut edellisvuosina sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien investointien keskeinen rahoittaja. Joidenkin arvioiden mukaan hyvinvointialueiden uusinvestointeihinsa tarvitsema pitkäaikaisen rahoituksen tarve voi ensi vuonna olla jopa 1,5 miljardia euroa, kertoo Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.
Kaikki hyvinvointialueille myönnetty pitkäaikainen rahoitus edellyttää investoinnille valtioneuvoston erityislupaa. Tämän lisäksi Kuntien takauskeskus edellyttää Kuntarahoitukselta arviointia kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän kannalta uusinvestoinnin välttämättömyydestä ennen rahoituksen myöntämistä hyvinvointialueille. Lyhytaikaista rahoitusta Kuntarahoitus voi myöntää hyvinvointialueille hyvinvointialuetodistuksina.
– Meillä on perustehtävämme mukaisesti valmius turvata hyvinvointialueiden rahoituksen jatkuvuus. Päätöksillään Kuntien takauskeskus kuitenkin linjaa, että hyvinvointialueiden investoinnit tulee ensisijaisesti rahoittaa muista rahoituslähteistä, Dunderfelt sanoo.
Kuntien takauskeskuksen hyvinvointialueiden rahoitukselle asettama limiitti ja rahoituskohteisiin asetetut varaukset johtuvat siitä, etteivät hyvinvointialueet ole jäseninä Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavassa takauskeskuksessa. Takauskeskuksen jäseniä ovat kaikki Manner-Suomen kunnat.
Kuntien takauskeskuksen asettama limiitti koskee vain Kuntarahoituksen myöntämää uutta rahoitusta. Vuodenvaihteessa Kuntarahoituksen rahoitussopimuksia ja vastuita siirtyy sairaanhoitopiireiltä, erityishuoltopiireiltä, sotekuntayhtymiltä ja kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle arviolta noin neljän miljardin euron edestä.
Lisätietoja hyvinvointialueiden rahoitukselle asetetusta limiitistä Kuntien takauskeskuksen verkkosivuilta.
Lisätietoja
antolainaus@kuntarahoitus.fi
Lue lisää
Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?