Kaikki ajankohtaiset

Digitaaliset palvelut

|

Kiinteistöleasing yleistyy

Kiinteistöleasing on rakennusinvestoinnin rahoitusmuoto, jossa asiakas vuokraa kohteen omistavalta rahoittajalta. Leasing mielletään usein lainaa kalliimmaksi vaihtoehdoksi, mutta Kuntarahoituksen kiinteistöleasingin rahoituskustannukset ovat lähes yhtä edulliset kuin lainalla. Se onkin noussut suosituksi rahoitusmuodoksi etenkin kouluja rakennettaessa.

– Kiinteistöleasing on hyvä vaihtoehto uusia rakennuksia, kuten kouluja, hyvinvointikeskuksia tai vaikka paloasemia, rakennettaessa. Leasingilla rahoitettaessa kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita kunnan tasetta kuten taselainalla rahoitettaessa, Kuntarahoituksen leasingtuotteista vastaava rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Kun rakennusinvestointi rahoitetaan kiinteistöleasingilla, kaikki kustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin usein korkeat purkukustannuksetkin voidaan jaksottaa jopa 20 vuodelle. Leasingvuokraa aletaan maksaa vasta, kun kohde on valmis.

– Monet kunnat ovat tilanteessa, jossa useita suuria rakennushankkeita täytyy käynnistää samanaikaisesti. Kun kustannukset voidaan jaksottaa pitkälle aikavälille, voidaan useitakin hankkeita toteuttaa yhtä aikaa, Lintukangas kertoo.

Kuten lainalla rahoitettaessa, kiinteistöleasingissakin asiakas vastaa kilpailuttamisesta ja urakoitsijan valinnasta.

Tukea rahoitusvaihtoehdon valintaan

Kiinteistöleasingsopimusten tyypillinen kesto on 20 vuotta. Kun leasingkausi päättyy, asiakas voi joko lunastaa kohteen, jatkaa leasingsopimusta tai osoittaa kohteelle ostajan. Kiinteistölle lasketaan jäännösarvo, josta asiakas aina vastaa.

– Jos kiinteistöllä on 30 vuoden poistoaika, leasingsopimuksen kestoksi halutaan useimmiten 20 vuotta. Tällöin jäännösarvo 33,33 prosenttia investoinnin arvosta. Asiakas pidetään jatkuvasti ajan tasalla jäljellä olevasta pääomasta kuten perinteisessä taselainassakin, Lintukangas selvittää.

Kuntarahoitus tarjoaa rahoitusmallin valinnan tueksi myös neuvontaa ja laskureita, joilla voi verrata taselainan ja kiinteistöleasingin kustannuksia. Kuntarahoitukselta saa myös mallipohjia maanvuokrasopimuksen tekemiseen tai rahoituksen kilpailutukseen. Tarvittaessa asiantuntija voi esitellä leasingvaihtoehtoa kunnanvaltuuston iltakoulussa ja samalla vastata valtuutettuja askarruttaviin kysymyksiin.

Kiinteistöleasingin myöntämisperiaatteet eivät ole taselainaa löysemmät.

–  Rahoitusmallista riippumatta arvioimme ja analysoimme jokaisen hankkeen huolellisesti. Otamme esimerkiksi kantaa siihen, minkä kokoinen rakennus kunnan kannattaa rakentaa. Myös kiinteistöleasingin yhteydessä teemme tarkat laskelmat siitä, miten investointi vaikuttaa kunnan talouteen tulevaisuudessa. Leasingrahoitusta ei siis saa lainaa löperömmin perustein, Lintukangas muistuttaa.