Kaikki ajankohtaiset

Kuntarahoitus

|

Kiihdyttääkö massaelvytys inflaatiota? Kuntarahoituksen helmikuun markkinakatsaus on nyt julkaistu!

Kuvassa markkinakatsaus-symboli vihreällä taustalla.

Uudet tautitapaukset ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat tammikuun lopulta alkaen olleet lievässä kasvussa, mikä antaa viitteitä tiukentuneiden rajoitustoimien toimivuudesta. Rokottamisen vaikutukset alkavat voimakkaammin näkyä vasta tulevina viikkoina.

– Tiukentuneet rajoitustoimet ovat vaikuttaneet talouden aktiviteetteihin odotuksia vähemmän. Euroalueen bkt supistui viime vuoden lopulla, mutta ei niin paljon kuin pelättiin. Vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin odotuksia vahvemmalta pohjalta ja kuluvan vuoden kasvuennusteita on nostettu. Euroalueen odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 4 %, USA:n noin 5 % ja kehittyvien talouksien noin 6 %, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Bidenin elvytyspaketti herättänyt kritiikkiä – pelko inflaation kiihtymisestä kasvaa

Yhdysvalloissa keskustelua on herättänyt Bidenin massiivinen, jopa 1 900 miljardin dollarin talouden elvytyspaketti. Markkinoilla innostuneesti vastaanotettu uutinen on herättänyt myös kritiikkiä elvytyksen ylimitoittamisesta ja inflaation kiihtymisestä.

– Yksi riskiskenaario on, että koronatalouksien voimakas suora tukeminen johtaa talouden ylikuumenemiseen, jolloin keskuspankki FED saattaisi joutua nostamaan korkoja ja siten neutralisoimaan velkaelvytyksen suotuisia vaikutuksia. Yhdysvalloissa inflaatio-odotukset ja pitkät korot ovatkin jo selvästi nousseet, Vesala jatkaa.

Euroopan talous piristymässä

Myös Euroopassa inflaatio on piristynyt, mutta sen taustalla on enemmän teknisiä syitä kuin aitoja inflaatiopaineita. Energia- ja logistiikkakustannusten nousu tulee todennäköisesti kiihdyttämään kuluttajahintainflaatiota myös euroalueella. Pitkän aikavälin inflaationäkymässä ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä merkittävää muutosta, ja riski korkotason voimakkaasta noususta on siksi Euroopassa selvästi vähäisempi kuin Yhdysvalloissa.

Suomi on selvinnyt koronan toisestakin aallosta selvästi muuta Eurooppaa pienemmin vaurioin, ja talous on jatkanut maltillisessa kasvussa. Elpyminen näyttää myös muuttuneen laaja-alaisemmaksi: kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on vahvistunut, teollisuuden tilaukset ovat kääntyneet kasvuun ja jopa rakentamisen näkymä saattaa olla vakautumassa.

– Suomen viime vuoden viimeisen neljänneksen varsinaiset tilinpitoluvut ovat vielä tulossa, mutta bkt:n pikaennakon mukaan Suomen talous ylsi vuoden 2020 lopussa lievään kasvuun. Lähtötaso tälle vuodelle on korkeampi kuin vielä muutama kuukausi sitten uskallettiin odottaa. Optimismi on perusteltua, mutta voimme nähdä talouden toipumisessa myös takapakkeja. Isoimpia riskejä Suomen taloudelle ovat pitkäaikaistyöttömyyden ja lomautusten kasvu. Myös konkurssit tulevat väistämättä lisääntymään, Vesala arvioi.

Kuntatalouteen kertynyt puskuri tulee tarpeeseen

Kuntatalous vahvistui vuonna 2020 valtion koronatukien ja positiivisen verotulojen kehityksen ansiosta. Lokakuussa julkaistuun kuntatalousohjelmaan verrattuna kunta- ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 400 miljoonaa odotuksia parempi – eroa historialliseen huonoon vuoteen 2019 oli tuloksessa jopa noin 2 miljardia euroa.

Koronatukien ansiosta kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2020 lähes 4,6 miljardia euroa. Kunta- ja kuntayhtymien investointitarpeet kasvoivat, ja investointimenot olivat yli 5,6 miljardia euroa. Vuosikate kuitenkin kattoi investointitarpeista selvästi aiempia vuosia suuremman osan

– Odotettua parempi kuntatalouden vuosi ja ennakoitua pienempi rahoitusalijäämä toivat kunnille pandemian loppuajalle puskurin, mikä voi näkyä lainakannan maltillisempana kasvuna vuonna 2021. Puskuri voi tulla hyvinkin tarpeeseen, sillä valtion yleiskatteiset koronatuet vähenevät, työttömyys voi kääntyä uuteen nousuun ja verotulojen kehitys heikentyä, Vesala sanoo. Viime vuoden puskureilla pitäisi selvitä sekä koronan akuutin vaiheen yli että viedä läpi kriisin jälkihoito, Vesala sanoo.

Lue ajantasaisimmista talousnäkymistä Kuntarahoituksen markkinakatsauksesta!

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702