Kaikki ajankohtaiset

Näkökulmat

|

Näkökulma: Käytämme lähes Bidenin infrapaketin verran rahaa hävittäjiin

Pääekonomisti Timo Vesala

Yhdysvalloissa syksyn kuuma poliittinen vääntö on ollut, menevätkö presidentti Bidenin suurisuuntaiset investointi- ja uudistusohjelmat kongressista läpi. Liikenneväyliä ja tietoliikenneyhteyksiä parantava 1200 miljardin dollarin infrapaketti sai sinettinsä jo marraskuun alussa. Käsittelyssä on vielä Build Back Better -uudistuspaketti, jonka tarkoituksena on vahvistaa sosiaaliturvaa ja koulutusta sekä edistää vihreää siirtymää. Ohjelman hintalappu on kymmenen vuoden aikana noin 1750 miljardia dollaria.

Bidenin hankkeiden mittaluokka on historiallisen suuri. Myös suomalaisessa talousuutisoinnissa niitä on kuvattu ”jättimäisiksi” – ikään kuin summat olisivat niin tähtitieteellisiä, ettei sellaiseen rahankäyttöön olisi meillä mitään mahdollisuuksia. Yhdysvallat on kuitenkin valtava maa eikä ole aivan helppoa mieltää, miten jättimäisistä rahamääristä oikeastaan puhutaan.

Suhteutetaanpa siis vähän. Yhdysvallat on noin 80 kertaa Suomea suurempi talous. Kun vielä dollarit muutetaan euroiksi, voidaan sanoa, että Bidenin infrainvestoinnit olisivat Suomen mittakaavassa noin 13 miljardia ja sosiaaliturvaohjelman menolisäykset kymmenessä vuodessa noin 19 miljardia.

Luvut ovat eittämättä suuria, mutteivät kuitenkaan aivan mahdottomia. Julkisiin investointeihin uppoaa tällä vuosikymmenellä Suomessakin huomattavia summia. Käytämme yksistään hävittäjähankintoihin (noin 10 miljardia) miltei Bidenin infrapaketin verran rahaa. Toinen useamman miljardin satsaus on kaavaillut raideinvestoinnit, vaikka ne tuskin täysimääräisesti toteutuvatkaan. Hallitusohjelman ”tulevaisuusinvestoinneissa” puhutaan noin kolmen miljardin euron mittaluokasta. Lähes miljardi voi lähivuosina kulua myös sote-uudistuksen muutoskustannuksiin.

Vihreän siirtymän investoinneissa olemme vasta pääsemässä alkuun. Suomea noin kymmenen kertaa suurempi Ranska aikoo investoida 30 miljardia vetytalouteen. Vastaava ambitiotaso merkitsisi meillä noin kolmen miljardin investointeja. Ylipäänsä tutkimus- ja kehitysinvestointien bkt-osuus haluttaisiin Suomessa nostaa pysyvästi neljään prosenttiin. Vaikka pääosin kyse onkin yksityisen t&k-rahoituksen houkuttelemisesta, tavoitteen toteutuminen edellyttänee myös julkisen tutkimusrahoituksen huomattavaa kasvattamista.

Build Back Better -uudistusohjelmaa on hankalampi suhteuttaa, koska siinä investoinneiksi miellettävät panostukset ja käyttötalouden menolisäykset sekoittuvat. Agendan perusteella kyse on enemmän pysyvistä menolisäyksistä kuin investoinneista. Mikäli uudistushanke menee senaatissa sellaisenaan läpi, vuositasolla ohjelma kasvattaa budjettimenoja noin 175 miljardilla dollarilla. Valkoisen talon mukaan lisämenot rahoitetaan täysin verokiristyksillä ja paremmalla talouskasvulla (kongressin budjettitoimisto CBO ei tosin ole ihan samaa mieltä).

Suomen kontekstissa vastaavat panostukset tarkoittaisivat noin 1,9 miljardin euron vuotuisia menolisäyksiä, mitä voi verrata hallituskauden menoratkaisuihin. Hallitusohjelman mukaan valtionhallinon menoihin ollaan tekemässä 1,4 miljardin edestä pysyviä lisäyksiä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan uudet päätökset ovat lisäksi nostaneet pysyvää menotasoa yli 200 miljoonalla. Kokonaissaldo liikkuu siis 1,6 miljardin tietämillä. Hieman epävarmaa myös on, miten paljon ”tulevaisuusinvestoinneista” jää pysyvää menopainetta. Lisämenojen rahoitus nojaa verotulojen ja työllisyyden kasvuun.

Yllä kuvattu ynnäily osoittaa, ettei Bidenin infrapaketti ole mitenkään käsittämättömän suuri, ja mittaluokaltaan vastaavat julkiset investoinnit ovat meilläkin putkessa. Hyvinvointia edistävissä menolisäyksissä emme ehkä yllä aivan Bidenin suunnitelmien tasolle, mutta melko lähelle niissäkin päästään.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 30.11.2021.