Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoitukselle Environmental Financen vuoden vihreä joukkovelkakirjalaina –palkinto

Palkinnon myöntäjä Environmental Finance on vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvä tiedotus- ja analysointipalvelu, joka palkitsee markkinoiden parhaat toimijat vuosittain yhteistyössä vastuullisen sijoittamisen asiantuntijoista koostuvan arviointiryhmän kanssa.

– On suuri kunnia vastaanottaa tämä pääomamarkkinoilla arvostettu palkinto, joka on osoitus pitkäjänteistä sitoutumisestamme vastuullisuuteen. Laskemalla liikkeeseen vihreitä joukkovelkakirjalainoja haluamme osaltamme edistää Suomen ilmastotavoitteita, joiden saavuttamisessa suomalaisella kuntakentällä on erittäin merkittävä rooli, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.

Palkinnon voittanut 500 miljoonan 10-vuotinen vihreä joukkovelkakirja laskettiin liikkeeseen 6.10.2020 ja se ylimerkittiin nopeasti lähes seitsemänkertaisesti. Merkintäkirja paisui lopulta 3,4 miljardiin euroon. Ennätykselliset 55 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Tällä hetkellä Kuntarahoitus on laskenut liikkeelle noin kahden miljardin euron edestä vihreitä joukkovelkakirjalainoja.

Kuntarahoituksen vihreät liikkeeseenlaskut ovat saaneet aiemminkin tunnustusta. Myös vuonna 2018 Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen liikkeeseenlaskun vuoden vihreänä joukkovelkakirjalainana sekä Kuntarahoituksen suurimpana paikallisena liikkeeseenlaskijana.

Vihreän rahoituksen viitekehys on laadittu ICMAn (International Capital Markets Association) vihreiden joukkovelkakirjalainojen periaatteiden mukaisesti. Vihreän rahoituksen viitekehyksen on arvioinut CICERO yhteistyössä Stockholm Environment Instituten (SEI) kanssa, ja se on saanut toiseksi parhaan arvosanan Medium Green.

Vuonna 2016 Kuntarahoitus laski liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjan ensimmäisenä toimijana Suomessa. Vihreiden joukkovelkakirjalainojen suosio on kasvanut viime vuosina nopeasti sijoittajien etsiessä vastuullisia sijoituskohteita. Kuntarahoituksesta tuli myös vuonna 2020 ensimmäinen suomalainen sekä ensimmäinen pohjoismainen julkisen sektorin kategoriaan kuuluva liikkeeseenlaskija, joka tarjoaa sijoittajille yhteiskunnallisia joukkovelkakirjalainoja. Yhteiskunnallinen rahoitus edistää investointeja, joilla on laaja-alaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

– Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vuoden 2020 lopussa osuus oli 9 prosenttia, Antti Kontio kertoo.

Vihreällä rahoituksella edistetään suomalaisia ympäristöinvestointeja

Asiakkaamme voivat hakea vihreää rahoitusta investointihankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Rahoitettavat hankkeet voivat olla kestävään rakentamiseen, kestävään joukkoliikenteeseen, vesi- ja jätevesihuoltoon, uusituvaan energiaan, energiatehokkuuteen, jätehuoltoon tai ympäristönhoitoon liittyviä investointeja.

Rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, ja hankkeiden soveltuvuus arvioidaan Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Lopullisen arvion hankkeen soveltuvuudesta vihreän rahoituksen portfolioon tekee riippumaton asiantuntijaryhmä. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.

Lue lisää

Kuntarahoitus laski liikkeeseen vihreän joukkovelkakirjalainan – ennätykselliset 55 prosenttia allokoitui vihreille sijoittajille

Tutustu Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen vaikutusraporttiin

Teksti: Jenni Heikkilä

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Pelkkää A-luokkaa

Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.
YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ohjaavat Y-Säätiön strategiaa. Kuvassa Y-Säätiön rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman.

Kesän alussa joukko onnekkaita esiintyviä taiteilijoita ja muita alan ammattilaisia pääsee muuttamaan heille suunniteltuun taloon Tampereen Kalevaan. Uuden ratikkareitin varrella sijaitsevan rakennuksen toteuttavat yhteistyössä Elävän Musiikin Säätiö Elmu sr ja Y-Säätiö-konserniin kuuluva M2-Kodit.

Yhteisen arvomaailman jakavat säätiöt löysivät toisensa vuonna 2015, ensimmäinen yhteistyöprojekti Helsingin Jallukka valmistui 2017. Helsingissä osa Jallukka-talon asunnoista on tarkoitettu muusikoille ja osa on M2-Kotien vuokra-asuntoja. Tampereella koko talo on omistettu musiikkialan ja esiintyvän taiteen ammattilaisille.

– Tampere on merkittävä musiikki- ja teatterikaupunki, mutta siellä ei ole ollenkaan taiteilijataloa. Siksi se oli luonteva valinta, Elmu-säätiön puheenjohtaja Juha Tynkkynen kertoo.

Uuden Jallukan sijoittumista Tampereelle vauhditti kaupungin yhdyskuntarakenteen tiivistyminen tänä vuonna liikennöintinsä aloittavan ratikan myötä. Myös onnea oli matkassa.

– Tampereen maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimus edellyttää, että asuntotuotannosta 30 % on yhteiskunnan tukemaa. Saimme tonttikilpailussa tontin hyvältä sijainnilta ja hanke eteni nopeasti, Y-Säätiö-konsernin rakennuttamisjohtaja Pekka Kampman kiittelee.

Sijainti hyvien yhteyksien varrella on usein yömyöhään työskenteleville taiteilijoille tärkeä.

– Tullikamari on konttausmatkan päässä, Tynkkynen vitsailee.

Treenitiloihin aamutossuissa

Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.
Vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästöt, sanoo Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu.

Tampereen Jallukan 39 asunnosta 17 on suunnattu musiikkialalla työskenteleville. Näihin vuokralaiset valitsee Elmu-säätiö. Loppuja 22 esittäville taiteilijoille suunnattua asuntoa hallinnoi Y-Säätiön M2-Kodit, joka myös tekee näiden asuntojen asukasvalinnat. Kysyntää riittää.

–Saimme M2-Kotien vuokra-asuntoihin noin 250 asuntohakemusta, Y-Säätiön talousjohtaja Kari Komu kertoo.

Helsingin kokemuksia hyödyntäen myös Tampereen Jallukkaan rakennetaan äänieristettyjä bändihuoneita sekä kerho- ja saunatilat asukkaiden yhteiskäyttöön. Huoneistokohtaisten varastojen lisäksi asukkailla on mahdollisuus vuokrata soittimille tarkoitettuja varastoja. Vaikka erityistilat tuovat lisäkustannuksia, niitä pidetään tärkeinä.

– Esiintyvät taiteilijat arvostavat sitä, että voivat työskennellä kodin ulkopuolella, mutta mennä tilaan hissillä vaikka aamutossut jalassa. Siksi bänditilat haluttiin tehdä, vaikka jouduimme rahoittamaan ne itse, Kampman ja Tynkkynen sanovat.

Asunnot itsessään ovat kohtalaisen pieniä, eivätkä poikkea tavallisista vuokra-asunnoista. Parvet tuovat lisätilaa ylimmän kerroksen asuntoihin. Ne ovat haluttuja etenkin perheellisten taiteilijoiden keskuudessa.

Strategia ohjaa valintoja

Y-Säätiön strategia kiinnittyy YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin. Säätiön kolmen kärkitavoitteen joukkoon kuuluu asunnottomuuden vähentämisen sekä asukkaiden taloudellisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin lisäksi reilu siirtymä kohti hiilineutraalia elämää. Säätiön tavoite on olla hiilineutraali vuonna 2035.

– Strategiaamme on kirjattu, että uudisrakennukset rakennetaan materiaalitehokkaasti ja ne ovat A-energialuokan taloja, Kampman kertoo.

A-energialuokkaa on myös Tampereen Jallukka, joka on rahoitettu Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

– Vihreällä rahoituksella saadaan muutaman pisteen korkohyöty. Vuositasolla alennus ei välttämättä tunnu merkittävältä, mutta pitkillä laina-ajoilla vihreällä rahoituksella saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästö, talousjohtaja Komu sanoo.

Säästöä saavutetaan myös tekoälyn ohjaamalla lämmönsäädöllä, joka ennakoi lämmityspiikkejä ja pitää asuntojen sisäilman optimaalisena.

– Asuntoihin on asennettu olosuhteita mittaavat sensorit, joiden lukujen perusteella tekoäly oppii energiatehokkaimman lämmitystavan. Tämän ratkaisun avulla olemme jo aiemmin konsernin muissa kiinteistöissä säästäneet lämmityskuluissa 5–10 prosenttia vuodessa, Komu iloitsee.

Tämäkin on tuntuva summa, sillä Y-Säätiö omistaa yli 17 300 vuokra-asuntoa yli 50 paikkakunnalla ympäri Suomen.

Y-Säätiö on myös sitoutunut parantamaan vanhojen kiinteistöjen energiatehokkuutta energiaremonteilla ja lisäämään uusiutuvan energian käyttöä lämmityksessä.

– Panostamme jatkossa vahvasti rakennusmateriaalien kierrätykseen. Tavoitteenamme on nostaa vaarattoman rakennus- ja purkujätteestä hyödynnettävän materiaalin osuutta kierrätyksessä, Kampman kertoo.

Ympäristöystävällinen ideologia näkyy myös vähäpäästöiseen liikkumiseen kannustamisena. Autopaikkaa ei Tampereen Jallukassa ole tarjolla kaikille, mutta asukkailla on mahdollisuus vuokrata yhteiskäyttöön tarkoitettu henkilö- tai pakettiauto. Lisäksi Helsingin Jallukan tapaan polkupyörien huoltoon on oma tila.

– Tampereen Jallukka on ensimmäinen kohde, jossa tarjoamme asukkaille yhteiskäyttöautoja, mutta jatkossa tämä mahdollisuus tulee muihinkin uudiskohteisiimme, Kampman kertoo.


Havainnekuva Jallukan ylimmän kerroksen kulmahuoneistosta. Runsas huonekorkeus ja parvi lisäävät tilan tuntua.


Kohtaamispaikkoja kaivataan

Helsingin Jallukassa kiitosta on kerännyt myös pohjakerroksessa toimiva ravintola, joka tarjoaa asukkaille helpon tapaamispaikan. Tampereen rakennuksessa vastaavaa tehtävää toimittaa ykköskerroksen avara kerhotila.

– Yhteisöllisyyttä arvostetaan. Helsingin jallukkalaiset ovat järjestäneet yhteisiä pihajuhlia myös muiden korttelin asukkaiden kanssa. Toisaalta kerrostalossa on myös mahdollisuus olla omissa oloissaan, mikäli niin haluaa, Tynkkynen pohtii.

Jallukoiden inspiroimana aula- tai kerhotiloja on tulossa Y-Säätiö-konsernin muihinkin kohteisiin. Kampmanin mukaan yhteisten saunatilojen käyttö on vähentymässä, asukkaiden toiveet ja tarpeet ovat muualla.

– Meidän tehtävämme on tarjota puitteet yhteiselle tekemiselle. Kohteisiimme on suunnitteilla myös aivan uudenlaisia jaettavia tiloja, kuten etätyöskentelypisteitä ja asukkaiden lyhytaikaisille vieraille vuokrattava Mummola-työnimeä kantava yksiö, Kampman avaa Y-Säätiön suunnitelmia.

Entä Elmu-säätiön suunnitelmat, onko Jallukoita tulossa lisää?

– Kysyntää etenkin pääkaupunkiseudulla tuntuu olevan. Olemme pieni toimija ja meillä on rajalliset resurssit. Katsotaan yksi Jallukka kerrallaan, Tynkkynen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Henkilökuvat: Lasse Lecklin
Havainnekuvat rakennuksesta: Arkkitehtitoimisto Q-Ark Oy

Asuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuus

Enää ei ole varaa tehdä kuten eilen

Vihreän rahoituksemme määrä on kasvanut tasaista vauhtia. Vuoden 2020 lopussa olimme sitoutuneet asiakkaidemme hankkeiden rahoitukseen jo yli kahdella miljardilla eurolla. Tavoitteemme, jonka mukaan vastuullisen rahoituksen määrä on 20 % pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme vuonna 2024, on haastava mutta mahdollinen saavuttaa.

Rakentamisen hankkeet pitävät pintansa vihreän rahoituksen portfoliossamme. Erityisesti asuntorakentamisen osuus on edelleen kasvanut voimakkaasti. Tämä on osoitus siitä, että asiakaskunnallamme, yleishyödyllisen asuntotuotannon rakennuttajilla, on halua ja kykyä vastata ilmastotavoitteisiin ja tuleviin vaatimuksiin. Näitä vaatimuksia eivät aseta ainoastaan lainsäätäjät, vaan kasvavassa määrin myös asukkaat.

Hiilidioksidipäästöistä 40 % aiheutuu kiinteistöistä ja rakentamisesta. Näiden hankkeiden elinkaari voi olla jopa yli 100 vuotta, ja siten tänään tehtävien päätösten vaikutukset ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen. Siksi on tärkeää, että juuri rakennetun ympäristön hankkeissa kiinnitetään huomiota energiatehokkuuteen, materiaaleihin ja koko elinkaaren ratkaisuihin. Tehokkaat teknologiavalinnat myös vähentävät elinkaaren aikaisia kustannuksia. Eilisen teknologian käyttämiseen ei yksinkertaisesti ole varaa.

Suuret muutokset, uuden teknologian hyödyntäminen ja toimintatapojen muuttaminen vaativat tahtoa ja taitoa, ja näitä ominaisuuksia asiakkaillamme kiistatta on. A-energialuokan vuokra-asunnot yleistyvät, mutta vapaarahoitteisten asuntojen joukossa A-energialuokka on vielä harvinaisuus. Asiakkaamme ovat edelläkävijöitä, mutta koko alan mukaan saaminen vaatisi vastikkeellisia kannustimia ja tarkoituksenmukaista toimialaa tuntevaa sääntelyä, jonka pitäisi jättää sijaa myös uuden kokeilulle.

Asiakaskunnallamme on valmius innovaatioiden käyttöönottoon ja uusien toimintamallien kehittämiseen. Tätä taustaa vasten seuraamme aktiivisesti EU:n kestävän rahoituksen taksonomian kehitystä. Kuntarahoitus pitää EU-taksonomiaa positiivisena ja tarpeellisena, mutta kehityksen murrosvaiheessa kansallisten eroavaisuuksien huomiotta jättämisestä voi olla myös haittaa. Ehdotettujen raskaiden raportointivaatimusten vuoksi etenkin pienemmissä hankkeissa saatettaisiin päätyä tavanomaisiin rahoituslähteisiin, mikä voisi vähentää vihreiden sijoituskohteiden tarjontaa markkinoilla ja hidastaa vihreää siirtymää.

Vihreä elvytys ja Suomen kestävän kasvun ohjelma tarjoavat asiakkaillemme mahdollisuuden vauhdittaa kestävän kehityksen mukaisia hankkeita, millä on myös positiivisia vaikutuksia koronan runtelemaan talouteen. Ajan tasalla pysyminen ja rahoitus- ja tukikanavien löytäminen vaativat kuitenkin resursseja, jotka kunnissa ovat jo valmiiksi niukat. Yhteistyö yli kuntarajojen ja projektien koordinoitu suunnittelu ja toteutus voisivat lisätä niiden kiinnostavuutta, synergiaa ja parhaimmillaan alentaa myös kustannuksia.

Asiakkaamme ovat olleet kiitettävän hyvin valmiita jakamaan kokemuksia toteutuneista hankkeista. Näen, että vihreän rahoituksen suurin arvo onkin toimia kestävien investointien näyteikkunana ja parhaiden käytäntöjen viestintä- ja oppimiskanavana. Kannustan asiakkaitamme edelleen tiiviimpään yhteistyöhön ja rohkeaan uuden kokeilemiseen. Ympäristö muuttuu vain yhdessä tekemällä.

Rami Erkkilä
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa erityisasiantuntijana. Hän vastaa Kuntarahoituksen vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen tuotekehityksestä.


Tämä kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu 4.3.2021 Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen vaikutusraportissa. Lue koko raportti (PDF, aukeaa uuteen ikkunaan) tästä.

KuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Rakennusmateriaalien ilmastovaikutukset – miten niitä voidaan vähentää?

Suomen kunnianhimoinen tavoite on olla EU-jäsenvaltioista ensimmäisenä täysin hiilineutraali vuonna 2035. Rakennusten päästöissä huomio on tähän asti kohdistunut ennen kaikkea energiatehokkuuteen, mutta tulevaisuudessa on kiinnitettävä aiempaa enemmän materiaalien aiheuttamiin päästöihin. Miten erilaiset rakennusmateriaalit vaikuttavat ilmastoon? Onko kierrätysmateriaalien käyttäminen taloudellisesti järkevää? Lisääkö uudistuva sääntely rakentamisen kustannuksia?

Näitä asioita kysyimme erityisasiantuntija Matti Kuittiselta ympäristöministeriöstä, vanhemmalta erityisasiantuntijalta Jessica Karhulta Green Building Council Finlandista sekä kulutuksen ja tuotannon keskuksen johtaja Jyri Seppälältä Suomen ympäristökeskuksesta.

Uudistuva lainsäädäntö huomioi ilmastotavoitteet

Ympäristöministeriössä valmistellaan maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta. Vanha, 90-luvulta voimassa ollut laki on puutteellinen ja jo useasti paikkailtu, joten uudistus on tarpeellinen ja valtiotasoltakin hoputettu.

Uusi lakiesitys huomioi esimerkiksi kansalliset ilmastotavoitteet ja vähähiilisyyden. Lakiesityksessä käsitellään myös kiertotaloutta, rakennusten elinkaariominaisuuksia ja kokonaisuutta läpileikkaavia digitaalisia muutoksia.

Vuosi sitten julkaistiin eurooppalaisiin standardeihin pohjautuva rakentamisen hiilijalanjäljen arviointimenetelmä, jonka pohjalta ympäristöministeriö työstää omia laskelmiaan.

– Vuoteen 2025 mennessä rakennuksille on tarkoitus asettaa hiilijalanjäljen raja-arvot, jotka rakennuslupaa hakiessa täytyy laskennallisesti osoittaa, erityisasiantuntija Matti Kuittinen ympäristöministeriöstä kertoo.

Ministeriö kerää parhaillaan vertailuaineistoa suomalaisesta rakennuskannasta ja arvioi, mihin raja-arvot tulisi asettaa.

– Olemme käyneet jo lähes 500 rakennuksen elinkaarenaikaiset päästöt läpi sekä lähes 4 000 rakennusta energiatehokkuuden ja energiatodistusten näkökulmasta. Tästä aineistosta saadaan ensimmäiset viitearvot esimerkiksi tavallisen koulun tai vaikkapa kerrostalon hiilijalanjäljestä. Aineiston perusteella voidaan siis tutkia, montako prosenttia arvoja voidaan pienentää eri ratkaisuilla, Kuittinen avaa.

Tärkeää uutta rakentaessa on määrittää tarkkaan materiaali- ja kulumäärä, jotta ylijäämää ei tule ja näin tuhlata neitseellisiä materiaaleja.

Materiaalivalintojen merkitys korostuu tulevaisuudessa

Eri materiaalien vastakkainasettelun sijaan olisi hyvä suunnitella materiaalien hiilijalanjälki mahdollisimman pieneksi koko rakennuksen elinkaaren ajaksi. Materiaalit, joiden päästöt valmistusvaiheessa ovat suhteellisen alhaisia, voivat osoittautua haitallisiksi, jos niitä joudutaan uusimaan usein. Hiilijalanjälkeen vaikuttaa myös rakentamisen kesto, esimerkiksi käytetyn energian määrässä.

Ympäristön ja ilmaston kannalta hyviä ominaisuuksia materiaaleissa ovat alhaisten valmistuspäästöjen lisäksi pitkäikäisyys, huollettavuus, uudelleenkäyttö- ja kierrätysmahdollisuudet sekä lämpö- ja äänieristysominaisuudet.

Rakennusmateriaalien käytössä ei ole tapahtunut merkittäviä muutoksia viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puun käyttö lisääntynee tällä vuosikymmenellä, sillä tulevien hallitusten odotetaan edistävän puurakentamista. Nykyisin rakennuskannastamme noin 81 % luokitellaan valtarakennusmateriaalin mukaan puutaloiksi ja puukerrostalojen suosio on kasvussa.

– Materiaalivalinnoissa on tärkeää kiinnittää huomiota niiden hiilijalanjälkeen ja energiatehokkuuteen koko rakennuksen elinkaaren ajalta. Vielä nyt tilanne on se, että rakennusten käyttövaiheen päästöt ovat selvästi suuremmat kuin rakennusmateriaalien valmistuksen. Materiaalivalintojen merkitys kuitenkin korostuu tulevaisuudessa, kun energiatuotannon päästöt painuvat merkittävästi alaspäin, Jyri Seppälä kertoo.

Rakennusten resurssitehokkuutta ei mitata yhdellä selkeällä mittarilla. Yleensä seurataan käytönaikaista energiankulutusta sekä koko elinkaaren mittaista materiaalimäärää ja sen hiilijalanjälkeä. Myös rakennuksen kestoikä on yksi selkeästi mitattava kohta.

– Uudisrakennuksissa voidaan arvioida myös käytettyjen rakennusmateriaalien kierrätettävyyttä ja uudelleenkäyttöä rakennusta purettaessa, vaikka sen arviointi onkin vielä haasteellista. Tulevaisuudessa tämä helpottunee. Digitaalinen dokumentointi tulee auttamaan materiaalien kierrätystä ja uusiokäyttöä, Seppälä jatkaa.

Seppälän mukaan valtaosa syntyneestä jätteestä, 57 prosenttia, muodostuu korjausrakentamisessa. Rakennusten purkamisesta syntyneen jätteen osuus on 27 prosenttia ja uudisrakentamisen 16 prosenttia.

Materiaalivalinta ei ole mustavalkoinen juttu 

Päästöjen lopputulemaa täytyy tarkastella monelta kantilta, eivätkä nämäkään asiat ole mustavalkoisia. Kaikissa materiaaleissa on sekä hyviä että huonoja puolia. Puurakenteet eivät välttämättä ole niin kestäviä ja pitkäikäisiä kuin esimerkiksi betoni ja teräs, jolloin kohteen elinkaari on lyhyempi. Materiaalien kierrättämismahdollisuuksia pitää tarkastella myös taloudellisesta näkökulmasta. 

– Ei ole yksioikoista sanoa, että toinen rakennusmateriaali olisi ympäristöystävällisempi kuin toinen, koska asiaa täytyy tarkastella monelta eri kantilta. Vaikka puu on materiaalina luonnollisesti ympäristöä vähemmän kuormittava, rakennuksen elinkaarta tarkastellessa betoni voi olla pitkäikäisempi. Tärkeää on, että koko tuotantokaaressa ja rakennuksen elinkaaressa ympäristöasiat otetaan yhä perusteellisemmin huomioon ja asioita muutetaan parempaan suuntaan, vanhempi erityisasiantuntija Jessica Karhu Green Building Council Finlandista kertoo.

Green Building Council Finland edistää kestävien rakennusmateriaalien käyttöönottoa ja jakaa tietoa tavoista pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä taloudellisista näkökulmaa unohtamatta.

– Lisäksi haluamme edistää kiertotaloutta ja kierrättämistä – miten rakennusmateriaalia voidaan hyödyntää sen elinkaaren lopussa tai miten vältetään neitseellisten materiaalien tuhlaamista, Karhu jatkaa.

Kierrätys kehittyy

Vuonna 2012 asetetun valtioneuvoston asetuksen mukaan 70 prosenttia rakennusjätteistä tuli voida kierrättää tai hyödyntää uusiomateriaalina vuoteen 2020 mennessä. Tavoitteeseen ei aivan päästy, mutta rakennusmateriaalien kierrätys työmailla on parantunut. Arvion mukaan jätteen hyödyntämisaste on tällä hetkellä noin 60 prosenttia. Kierrättäminen onnistuu oikeiden lajitteluvälineiden ja keräyspisteiden avulla.

Kierrätys tulee kasvamaan myös rakennusmateriaalien tuotannossa. Prosessit ovat vielä pitkiä ja haasteellisia, minkä vuoksi kierrätysmateriaalien kustannukset nousevat korkeammaksi kuin neitseellisten, uusien materiaalien. Teknologian kehittyessä myös kierrättämisen menetelmät muuttuvat paremmiksi ja tehokkaammiksi ja materiaalit edullisemmiksi.

– Tulevaisuudessa purkumateriaaleja kierrätetään käyttöön yhä enemmän. Niiden haasteena on vielä materiaalien laadun ja turvallisuuden takaaminen ja hintakilpailu neitseellisten CE-merkittyjen materiaalien kanssa. Kierrätykseen on kehitetty uusia innovaatioita esimerkiksi betonimurskeen lajittelussa ja uudelleenkäytössä, Karhu kertoo. 

Puurakentaminen on päästöiltään sekä hiilijalanjäljeltään suhteellisen vähäistä, ja sitä onkin lisätty viime vuosina runsaasti myös suurhankkeissa. Puu mielletään materiaalina myös terveelliseksi.

– Olisi hienoa, jos Suomessa rakennettaisiin enemmän puusta ja nimenomaan kotimaassa tuotetusta sertifioidusta puusta. Kotimaisen puun käyttö tukee suomalaisia yrityksiä ja ympäristön kannalta kuljetusten hiilijalanjälki jää pienemmäksi. Toisaalta metsämme ovat meidän tärkein hiilinielumme, josta pitää huolehtia. Meille tuodaan paljon rakennusmateriaaleja, vaikka niitä olisi myös omasta takaa. On nurinkurista, että esimerkiksi kierrätetyn kivimurskeen sijaan meille tuodaan katukiveysmateriaali Kiinasta, koska se on edullisempaa, Karhu summaa.

Karhun mukaan materiaalien kuljetuksenaikaisiin päästöihin pitää puuttua pikaisesti.

–  Jotta pysymme 1,5–2 asteen skenaariossa ilmaston lämpenemisessä, kierrätys- ja purkumateriaaleihin täytyy siirtyä yhä useammin.

Ympäristöministeriön yhteistyöryhmä on saanut myös valmiiksi kansallisen muovitiekarttahankkeensa, johon on koottu keskeisiä toimia muovin aiheuttamien haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseksi. Muovin tiekartalla ennakoidaan myös EU:n tulevia muovistrategian toimia. Rakennusmateriaaleissa ahkerasti esiintyvää muovia kehotetaan korvaamaan muulla materiaalilla, kierrättämään oikein, vähentämään ja jopa suorastaan välttämään. Mutta onko muovi mahdollista jättää kokonaan pois uusissa rakennuksissa? – Muovia pyritään välttämään joskus esimerkiksi päiväkotien rakentamisessa, mutta siihen ei aktiivisesti vielä pyritä. Suurin osa muovista tuotetaan tänä päivänä fossiilisista materiaaleista, kuten öljystä, ja jätemuovin päätyminen luontoon on toki suuri ongelma. Jos kaikki rakennustyömailta kerätty muovi kierrätettäisiin ja uusiokäytettäisiin, sen käyttöä ei tarvitsisi kuitenkaan välttää. Muovitiekartta on hyvä työkalu muovin haasteisiin ja jatkokäsittelyyn. Muovi on pitkäikäinen ja se on suhteellisen helposti kierrätettävä materiaali, Karhu muistuttaa.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: haastateltavilta

IlmiötVastuullisuus

Hyvinvointi on menestyksemme mittari

Ensimmäisen yhteiskunnallisen rahoituksen raportin pääkirjoituksen laatiminen on suuri ilo ja kunnia. Usean vuoden valmistelutyö eteni vuonna 2020 vihdoin konkretiaan: rahoitimme ensimmäiset hankkeet yhteiskunnallisella rahoituksella ja laskimme liikkeeseen ensimmäisen yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan.

Yhteiskunnallisella rahoituksella pyrimme edistämään yhdenvertaisuutta sekä tukemaan yksilön ja yhteisön hyvinvointia.Nämä asiat tahtovat valitettavan usein jäädä numeroiden jalkoihin, taloudellisten tavoitteiden jyräämiksi. Rahoittamissamme hankkeissa nousee vahvasti esiin yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy.

Yhteiskunnallisen rahoituksen ensimmäinen vuosi yllätti meidät positiivisesti. Asiakkaat ovat ottaneet sen hyvin vastaan, ja yhteiskunnallista rahoitusta pidetään luontevana jatkeena viisi vuotta sitten lanseeraamallemme vihreälle rahoitukselle.

Rahoitettuja hankkeita on kertynyt yhteensä noin 30, joista suurin osa liittyy asumiseen. Ilahduttavasti myös kahden muun kategorian, hyvinvoinnin ja koulutuksen, hankkeita on niin ikään rahoitettu tämän ensimmäisen vuoden aikana.Hankkeiden joukossa on suuria investointeja, kuten sairaaloita, joilla on laajoja vaikutuksia jopa satojen tuhansien suomalaisten elämään. Mukana on myös pieniä hankkeita, joilla on suuri vaikutus yksilön tai ympäröivän yhteisön elämään.

Yhteisöllisyyden ja tilojen muokattavuuden huomiointi jo suunnitteluvaiheessa nousee esiin monessa hankkeessa. Asuinrakennuksissa on mietitty yhteisten tilojen lisäksi toiminnallisuutta ja yhteisen toiminnan ohjaamista. Koulurakennuksissa muuntojoustavuuteen ja tilojen hyödyntämiseen opetuksen ulkopuolella on kiinnitetty huomiota.

Modernien sairaaloiden suunnittelua ohjaa potilas; hänen turvallisuutensa, toipumisensa sekä läheisten mahdollisuudet läsnäoloon. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet huomioivat usein myös ympäristön – vastuullisuuden tarkastelu useasta näkökulmasta on näille hankkeille ominaista.

Maailmaa muutetaan teoilla. Yhteiskunnallinen rahoitus on yksi Kuntarahoituksen tavoista rakentaa ja ylläpitää yhteiskuntamme hyvinvointia, parantaa ihmisten arkea yhdessä asiakkaidemme kanssa. Se myös auttaa kuntia ja Suomea kohti YK:n kestävän kehityksen ohjelman tavoitteita.

Hyvinvointi on menestyksemme mittari .Toivon, että asiakkaamme kertoisivat rohkeammin hienoista suunnitelmistaan ja hankkeistaan ja myös rohkeasti kokeilisivat uutta. Tämä voi inspiroida muita tavoittelemaan samaa tai asettamaan riman vielä korkeammalle.

Tavoitteenamme on tulevaisuus, jossa yhteiskunnallista rahoitusta ei tarvita, vaan kaikki rahoittamamme hankkeet täyttäisivät sen kriteerit.

Päivi Petäjäniemi
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä. Hän on vastannut Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä vuonna 2020.

Tämä kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu 4.3.2021 Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen vaikutusraportissa. Lue koko raportti (PDF, aukeaa uuteen ikkunaan) tästä.

NäkökulmatVastuullisuus

Hei, onko teillä hetki aikaa puhua vastuullisuudesta?

Vastuullisuudesta on puhuttu jo monta vuotta. Pääministeri Marinin ja UPM:n yhteenotto syksyllä vauhditti jälleen keskustelua yrityksien vastuullisuudesta. Itse olen jo hieman kyllästynyt aiheen käsittelyyn. Osa yrityksistä ottaa asian omaan agendaan, kun toiset korostavat asiaa juhlapuheissa ja mainoksissa. Vastuullisuudesta on tullut myyntiargumentti, koska ei haluta hävitä asiakkaista käytävää kilpailua. 

Päivittäin näkee, kuinka vastuullisuus on nuorille ja miksei vanhemmillekin tärkeä asia. Halutaan tietää, missä vaatteet on tuotettu, ja että hiilidioksidipäästöt on kompensoitu. Keskustelu vastuullisuudesta on mielestäni hieman liikaa jumittunut juuri hiilidioksidipäästöihin. Vastuullisuuteen kuuluu ympäristövastuun lisäksi myös sosiaalinen vastuu. Molemmat ovat mielestäni äärettömän tärkeitä. Mainitsin alussa vastuullisuuden olevan joillekin vain myyntiargumentti, ja se on ongelma.  

Kun aikanaan lähdin yrittäjäksi ja perustimme Oton ja Veetin kanssa Avot Groupin, oli taustalla muukin syy, kuin vain tehdä voittoa. Hain 14-vuotiaana kesätöihin ja yleisin vastaus oli, että olet liian nuori meille töihin. Ärsytti. Tiesin, että omat asiakaspalvelutaitoni riittäisivät, eikä ikä olisi este. Meillä – Avot Groupilla – on missio. Työllistää nuoria ja tarjota heille ensimmäinen työpaikka, josta he voivat saada kokemusta. En ajatellut, että meidän täytyy toimia vastuullisesti, vaan tämä ajatus oli automaattisesti mukana yrityksemme ideassa. Avot Groupin pääarvoja ovat nuorekkuus ja kehittyminen. En koe, että meidän täytyisi toimia supervastuullisesti, vaan toimia yrityksen arvojen mukaisesti. Me haluamme olla ponnahduslauta nuorille työelämään – kasvattajayritys. Tästä tarinasta pääsemme siihen, miten itse ajattelen vastuullisuuden. 

Vastuullisuuden on lähdettävä yrityskulttuurista ja arvoista ja olla osa brändiä. Sen täytyy näkyä yrityksen päivittäisessä toiminnassa, eikä olla vain irrallinen osa, jonka avulla saadaan kasvatettua myyntiä. Ikea toteuttaa vastuullisuutta juuri niin kuin sen brändi sitä kuvastaa. Ikean missio on ”parempi arki ihmisille kaikkialla maailmassa”. Sopii siis brändiin ja arvoihin, että heillä on tuotesarja HANTVERK, joka työllistää sosiaalisia yrityksiä Intiassa, Romanissa, Thaimaassa sekä Jordaniassa työllistäen muita. Ikean vastuullisuus näkyy heidän päivittäisessä tekemisessään, ja se on lähtenyt heidän arvoistaan. Toinen hyvä esimerkki on suomalainen Kotipizza, jonka missio on ”Parantaa maailmaa pizza kerrallaan”. Vastuullisuus näkyy yrityksen käyttämissä raaka-aineissa ja työpaikan sisällä. Myös Kotipizzan vastuullisuus lähtee arvoista, brändistä ja yrityskulttuurista ja se näkyy jokapäiväisessä tekemisessä. 

Vastuullisuus luo kilpailuedun ja on monille kuluttajille tärkeä seikka. Sen on kuitenkin lähdettävä yrityskulttuurista ja sisällyttävä yrityksen arvoihin ja missioon. Parhaimmillaan vastuullisuudesta tulee erottamaton osa yrityksen arkea, jolloin se luo niin asiakkaille kuin yritykselle uudenlaisen merkityksen. Vaikka kannatan yleisesti Fake it, till you make it –asennetta, vastuullisuudessa se ei toimi. Pienet teot ja aitous ovat vastuullisuudessa kaiken a ja o.  

Aatu Veikkola 

Kirjoittaja on vuonna 2019 Nuori Yrittäjyys ry:n Uskalla Yrittää-kilpailun voittaneen Avotin perustajajäsen. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n kumppaniyritys.


Kuuntele myös Huomisen talous -podcast, jossa Aatu Veikkola ja Eerika Nissiläkertovat, miten koronapandemia on iskenyt nuorten yrittäjien liiketoimintaan, ja kuinka poikkeusajan haasteista on kuorittu mahdollisuuksia.

NäkökulmatVastuullisuus

Poikkeusvuosi toi Kuntarahoituksen merkityksen näkyville – vuoden 2020 vuosikertomus ja vastuullisen rahoituksen vaikutusraportti on julkaistu

Vaikutusraportissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä vuonna 2020 lanseeratun, erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset. 

Katso oheiselta videolta, miten toimitusjohtaja Esa Kallio ja asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt kuvailevat Kuntarahoituksen vuotta 2020. 

Rahoituksen määrä kasvoi, yhteiskunnallinen rahoitus herätti vahvaa kiinnostusta 

Kuntarahoituksen asiakkaiden rahoitustarve kasvoi merkittävästi vuonna 2020. Rahoitusta uusiin kohteisiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 4 699 miljoonaa euroa, mikä on 52 % enemmän kuin vuonna 2019. 

Asiakkaita pystyttiin palvelemaan häiriöttä, vaikka kuntarahoituslaiset siirtyivät nopealla aikataululla etätöihin koronapandemian vuoksi. Asiakkaiden palveluun ja kohtaamiseen otettiin käyttöön uusia tapoja ja mahdollisuuksia digitaaliseen asiointiin laajennettiin. 

– Pääekonomistimme taloudelliset katsaukset ja digitaalisten palveluiden verkkokoulutukset ovat olleet erittäin suosittuja, toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo. 

Alkuvuodesta 2020 lanseerattu yhteiskunnallinen rahoitus sai asiakkaiden keskuudessa positiivisen vastaanoton. Rahoitusta myönnettiin ensimmäisenä vuonna 589 miljoonaa euroa 27 eri hankkeelle. Kansainvälisille sijoittajille ensimmäisenä pohjoismaisena julkisen sektorin kategoriaan kuuluvana liikkeeseenlaskijana toteutettu 500 miljoonan euron yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin lähes nelinkertaisesti. 

Kuntarahoituksen oma varainhankinta jatkui läpi vuoden keskeytyksettä, vaikka tilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla oli erityisesti keväällä 2020 epävakaa. Pitkäaikaisen varainhankinnan määrä nousi 11 miljardiin euroon. 

– Liikkeeseen laskettujen viitelainojen erinomainen menestys epävarmana aikana on osoitus varainhankintastrategiamme toimivuudesta ja Kuntarahoituksen hyvästä maineesta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Vuosi 2020 korosti Kuntarahoituksen perustehtävän merkitystä, Kallio iloitsee. 

Vuonna 2020 Kuntarahoitus jatkoi uudistumistaan organisaation ja toimintatapojen kehittämisellä. Toiminnan ja digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuu. 

– Kaiken työmme tavoitteena on tehokkaampi ja entistäkin laadukkaampi palvelu asiakkaillemme, Kallio summaa. 

Tutustu vuosikertomukseen täällä.Lataa tiedosto
Tutustu vastuullisen rahoituksen vaikutusraporttiin täällä. Lataa tiedosto

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäasiantuntija, puh. 045 2139 3229

KuntarahoitusTalousVarainhankintaVastuullisuus

Tienraivaajan kyydissä

Turun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2029, kaupunkiliikenteen jo vuonna 2025. Sähköbusseja operoiva Turun Kaupunkiliikenne Oy pyrkii tavoitteeseen etupainotteisesti.   

– Ajattelemme ennen kaikkea kaupunkilaisten hyvinvointia. Ei ole tarpeen odottaa muiden asettamia tavoitteita, jos pystymme parantamaan toimintaamme nopeammin, Turun Kaupunkiliikenne Oy:n toimitusjohtaja Juha Parkkonen kertoo. 

Koko bussiliikenteen sähköistäminen tavoitteen aikataulussa olisi vähintään haasteellista, eikä kustannusmielessä järkevää tai edes mahdollista. Päästöjen vähentämiseksi selvitetään muitakin vaihtoehtoja, esimerkiksi biodieselin käyttöön siirtymistä. 

Mutta palataan sähköbusseihin. Turun Kaupunkiliikenne Oy:n operoima linja 1 oli Suomen ensimmäinen sähköistetty bussilinja. Kun Turun Kaupunkiliikenne hankki sähköbussit, se oli myös Euroopan mittakaavassa edistyksellinen teko. Ratkaisuun onkin käyty tutustumassa aina Singaporea myöten. Busseilla on ehditty lokakuun 2016 jälkeen jo ajaa yli 1,8 miljoonaa kilometriä. 

– Bussit ovat osoittautuneet odotusten mukaisesti hiljaisiksi ja energiaa säästäviksi. Kilometrikustannukset ovat alhaiset. Autojen tehokkuustavoitteeksi asetettiin yksi kilowattitunti kilometrillä. VTT on mitannut autojen energiankulutusta myös niiden oltua käytössä jo hyvän aikaa, ja tähän tavoitteeseen pääsemme, Parkkonen iloitsee.

Kumppaneilla keskeinen rooli 

Monet tavoitteet ovat täyttyneet, mutta kuten edelläkävijähankkeisiin kuuluu, kehitystyötä on tehty myös bussien jo ollessa käytössä. 

– Emme juurikaan ajaneet testiajoja vaan bussit lähtivät suoraan linjalle ja ottivat matkustajat kyytiin, Parkkonen kertoo. 

Tämäkin ratkaisu osoittaa, että Turun Kaupunkiliikenne ja Parkkonen eivät ole niitä, jotka jäävät odottelemaan muiden ratkaisuja, vaan haluavat itse olla niiden kehittäjiä. Kokemuksista on kerrottu avoimesti. Tärkeimpänä oppina Parkkonen painottaa, että sähköbussihankinnassa ei ole kyse pelkästä ajoneuvohankinnasta. 

–  Itse ajoneuvojen lisäksi tarvitaan infra ja latauspisteet, hankinta on paljon monimutkaisempi kuin dieselbusseja ostettaessa. Varikon ja sen sijainnin suunnitteleminen vaatii aikaa. Pelkkä hyvä liikenteellinen sijainti ei riitä, sähköverkon täytyy olla tasolla, joka kestää usean bussin lataamisen samanaikaisesti, Parkkonen muistuttaa. 

Turussa linjalla 1 liikennöivät bussit ovat pieniakkuisia, yhdellä latauksella voi ajaa noin 40 kilometriä. Bussit ladataan päätepysäkillä joko satamassa tai lentoasemalla.  

Reilun neljän vuoden aikana latauspisteet ovat olleet samaan aikaan poissa käytöstä vain yhden kerran ja silloinkin alle tunnin ajan. Latausjärjestelmästä vastaava Turku Energia on pystynyt nopeasti ratkaisemaan ongelmat. Parkkonen korostaakin kumppanin merkitystä sekä sähköbussien hankinnassa että järjestelmän ylläpidossa. 

– Hankintavaiheessa on tärkeää, että on yksi hyvä pääyhteistyökumppani, joka hallinnoi muita kumppaneita.

Kehitystä pitkin matkaa 

Kun sähköbussien hankinta aikanaan tehtiin, tarjolla ei ollut autoja, joilla olisi voinut ajaa yhdellä latauksella koko päivän. Tarve tiheään lataukseen onkin aiheuttanut eniten harmaita hiuksia. 

– Yhdelle bussille kertyy noin 25 latauskertaa päivässä. Kaiken sujuessa normaalisti lataus kestää muutaman minuutin. Talvella latauspisteen alle kertyvät polanteet tai häiriöt auton ja latausaseman kommunikoinnissa ovat aiheuttaneet tilanteita, joissa autoa ei ole saanut ladattua tai auto on jäänyt latauspisteeseen jumiin. 

Latauksen toimivuutta ja turvallisuutta onkin parannettu vuosien varrella. Sujuvuus on entistäkin tärkeämpää nyt, kun myös bussien uusitut lämmitysjärjestelmät toimivat sähköllä. 

– Järjestelmä vaatii liikenteen seurannalta ja työnjohdolta nopeaa reagointia, mikäli näyttää siltä, että useampi bussi on pois liikenteestä esimerkiksi latausongelman takia. Tarvittaessa olemme onneksi pystyneet siirtämään muita busseja ajamaan sähköbussien vuoroja, Parkkonen kertoo. 

Uusi teknologia vaatii myös henkilöstöltä opettelua. Parkkonen korostaakin koko organisaation sitouttamista muutokseen. 
 
– Toiset ovat innoissaan uudesta, toiset pitävät aina vanhaa parempana, tämä täytyy ymmärtää. Henkilöstö täytyy ottaa muutokseen mukaan ja saada ymmärtämään, että uutta kehitettäessä kaikki ei välttämättä heti toimi. Se on ikävää, mutta pakko hyväksyä. 

Parkkonen uumoilee, että seuraavaksi hankittavat sähköbussit ovat autoja, joilla voi ajaa koko päivän yhdellä latauksella. Vaikka mutkiakin on ollut matkassa, hän katsoo myös taaksepäin positiivisin mielin. 

– Uuden teknologian käyttöönotolla voidaan parantaa monia asioita. Kehittäminen vaatii veronsa, mutta jonkun on oltava aina se ensimmäinen. Paikalleen jäävät kuihtuvat, rohkeat muuttavat maailmaa.


Teksti: Hannele Borra 
Kuva: Turun Kaupunkiliikenne Oy 

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatVastuullisuus

Kunnianhimoiset ilmastotavoitteet ohjaavat Oulun Sivakan rakentamista

Oulun kaupungin vuokrataloyhtiö Oulun Sivakka Oy on kiinnittänyt energiatehokkuuteen huomiota 2000-luvun alkupuolelta asti. Kahden hiilineutraaliuteen pyrkivän uudishankkeen taustalla on Oulun kaupungin mukanaolo EU:n Horizon 2020 -ohjelman kansainvälisessä Making-City- hankkeessa. Pilottikaupunkien Oulun ja Groningenin kokemuksiin ja oppeihin perustuen pyritään luomaan vähähiilisiä, energiapositiivisia asuinalueita myös muualle Eurooppaan.   

Kaukovainion kaupunginosan keskuksessa sijaitsevat Sivakan Hiirihaukantien ja Jalohaukantien kiinteistöt ovat Making-City-hankkeen pilottikohteita. Rakennukset ovat lähes kokonaan energiaomavaraisia, talojen hybridilämmitysjärjestelmä hyödyntää myös ilmaisenergiat. Kiinteistöjen tavoitteena on hiilineutraalius. 

– Jäteveden, poistoilman ja kaukolämmön paluupuolen hukkalämpö hyödynnetään lämmönlähteenä. Lämpöpumpuilla kaukolämmön paluupuolen hukkalämmöstäkin saadaan energiaa irti. Lisäksi rakennusten katoille ja julkisivuihin asennetaan aurinkokennot sähköä tuottamaan, Sivakan toimitusjohtaja Raimo Hätälä kertoo. 

Kaukovainion, oululaisittain Kaketsun, uudet talot ovat A-energialuokkaa. Hybridijärjestelmien puolesta puhuu ympäristönäkökulman lisäksi myös toimintavarmuus. 

– Hybridijärjestelmät eivät ole vikaherkkiä. Jos yksi järjestelmä pettää, energia saadaan aina jostain, Hätälä sanoo.


Havainnekuva Hiirihaukantien kiinteistöstä. Kuvassa moderni, 7-kerroksinen kerrostalo, etualalla viherkattoinen autokatos ja taustalla metsämaisemaa.
Hiirihaukantien kiinteistö on toinen Making-City -pilottikohteista.

Energiankulutus syyniin myös peruskorjauskohteissa 

Käyttöveden lämmitys muodostaa noin 40 prosenttia rakennusten energiankulutuksesta. Energiatehokkaissa taloissa osuus voi olla jopa suurempi. Sivakan Kaukovainion taloihin tulee etäluettavat asuntokohtaiset vesimittarit. Hätälä uskoo, että käyttöveden osuutta energiankulutuksessa saadaan painettua alemmas, kun ihmiset pystyvät seuraamaan omaa vedenkulutustaan ja vaikuttamaan laskun suuruuteen. 

– Kun lainsäädäntö valmistuu, tulemme siirtymään huoneistokohtaiseen ja kulutuksenmukaiseen vesilaskutukseen. Asukkaat saavat mahdollisuuden seurata vedenkulutustaan reaaliaikaisesti esimerkiksi kännykästä. 

Uudiskohteiden ohella Sivakan peruskorjauskohteiden korkea energiatehokkuus on saanut erityiskiitosta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Peruskorjausten yhteydessä kiinteistöihin lisätään huoneistokohtaiset vesimittarit, yläpohjan lämmöneristeet ja uusitaan ikkunat. Rakennuksen vaipparakenteisiin tehdään ne energiatehokkuusparannukset, jotka ovat kustannustehokkaita. Kaukolämpöä sekä maalämpöä ja -kylmää yhdistelemällä peruskorjauskohde voi yltää jopa A-energialuokkaan. 

– Talotekniikkaparannuksilla energiatehokkuudessa pystytään ottamaan isoja harppauksia, Hätälä painottaa. 

Joskus rakennusten peruskorjaaminen ei kannata ja on järkevämpää rakentaa tilalle kokonaan uudet talot. Tällaisia asuntoja Sivakalla on melkoinen määrä. 

– Purettavista taloista tehdään purkusuunnitelma ja puretut materiaalit hyödynnetään mahdollisimman hyvin. Tähän tullaan jatkossa kiinnittämään entistä enemmän huomiota. 

Asukas edellä 

Vaikka rakennuksen käytönaikainen energiankulutus muodostaa suuren osan asumisen hiilijalanjäljestä ja sen vähentämiseen Sivakassakin tällä hetkellä keskitytään, hiilijalanjälkeä pyritään pienentämään myös kaikilla muilla mahdollisilla keinoilla.  

– Tuleva sukupolvi on aiempia valistuneempaa ja heille on tärkeää pystyä asumaan resurssiviisaasti. Tähän me haluamme tarjota mahdollisuuden. 

Sivakka onkin Oulussa suurista vuokra-asuntojen tarjoajista ensimmäinen, jonka kaikilla asukkailla on mahdollisuus muovinkierrätykseen omassa jätekatoksessa. 

– Asukkaamme ovat aktiivisia kierrättäjiä, paras kierrätysaste kiinteistössämme on 74 prosenttia ja keskiarvokin 60 prosenttia. Tavoittelemme 70 prosentin kierrätysastetta, mutta lähtötilanteemme on jo erittäin hyvä, Hätälä kiittelee. 

Asukkaiden tarpeita ja toiveita kuunnellaan myös uudisrakennuksia suunniteltaessa. Sivakka pyrkii tarjoamaan mahdollisimman monelle mahdollisuuden rivitaloasumiseen. 

– Vapaarahoitteinen markkina keskittyy pienasuntoihin, mutta tarve perheasunnoille ei ole kadonnut mihinkään. Meidän asuntokannassamme on paljon vahvempi perheasuntopaino kuin rakennuskannassa keskimäärin. Lisäksi olemme huomanneet, että esimerkiksi lapsi- ja koiraperheissä arvostetaan suoraa yhteyttä asunnosta pihalle ja puutarhaan, Hätälä sanoo. 

Energiatehokkuus näkyy kukkarossa 

Sivakan asumisen hiilipäästö on noin 11 kg/m2. Tulevaisuudessa se puolittuu, kun Oulun kaukolämpötuotannossa siirrytään käyttämään uusiutuvia energialähteitä turpeen tilalla. Hätälä uumoilee energian hinnan jatkavan nousuaan ja energiankulutuksen muodostavan tulevaisuudessa yhä suuremman osan asumiskustannuksista.  

– Pienempien energiakustannusten ansiosta pystymme tarjoamaan kohtuuhintaista asumista. Energiatehokkuus näkyy siis suoraan asukkaiden kukkarossa, Hätälä korostaa. 

Vaikka Hätälä sanoo resurssiviisauden lähtökohdaksi kaupungin tavoitteet ja asukkaiden toiveet, miehen oma kiinnostus puhtaampaan asumiseen sekä kestäviin ratkaisuihin ei voi jäädä huomaamatta. 

–Pyrimme pienentämään asumisen hiilijalanjälkeä jatkuvasti ja rakentamaan lisää A-energialuokan taloja.Hiilineutraaliuden lisäksi peräänkuulutan materiaalineutraaliutta. Puu ei ole ainoa ja välttämättä paras ratkaisu hiilineutraaliin rakentamiseen, se vaatii runsaasti käytönaikaista ylläpitoa, Hätälä muistuttaa.


Havainnekuva Oulun Sivakan Jalohaukantien kiinteistöstä. Kuvassa tumma, nelikerroksinen uudisrakennus, etualalla parkkipaikkoja ja nurmikenttää, taustalla metsämaisemaa.
Sivakka tarjoaa mahdollisuuden resurssiviisaaseen asumiseen. Jalohaukantiellä tavoitteena on hiilineutraalius.


Teksti: HanneleBorra
Kuvat: Oulun Sivakka, Vauhtiviiva Oy ja Arkkitehdit M3 Oy

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatVastuullisuus

EU:n luonnos kestävän rahoituksen taksonomiasta herättää kysymyksiä

Euroopan komissio kehittää EU-taksonomiaa osana Euroopan unionin kestävän kasvun rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa. Se on yhteinen luokittelujärjestelmä, joka määrittelee ympäristön ja ilmastonmuutoksen kannalta kestävät investoinnit. Luonnos taksonomian kahden ensimmäisen ympäristötavoitteen mukaisista arviointikriteereistä julkaistiin marraskuussa, ja palautetta kerättiin 18. joulukuuta asti.

Kokeneet pohjoismaiset vihreiden bondien liikkeeseenlaskijat, Kuntarahoitus, Kommunalbanken ja Kommuninvest, ovat työstäneet yhteisen näkemyksen taksonomialuonnoksesta, ja toimittaneet omat palautteensa Euroopan komissiolle siihen perustuen.

Kuntarahoitus nostaa palautteessaan esiin huolensa siitä, että taksonomialuonnos vaarantaa kestävien investointien yhtenäistämisen sekä saattaa vaikeuttaa Kuntarahoituksen kaltaisten liikkeeseenlaskijoiden mahdollisuuksia toimia vastuullisilla rahoitusmarkkinoilla.

Vaatimusten aiheuttama hallinnollinen taakka voi kasvaa niin suureksi, että kestävän rahoituksen projektien omistajat, eli Kuntarahoituksen asiakkaat, päätyvät jatkossa useammin perinteiseen lainaan paljon raportointia vaativan vihreän rahoituksen sijaan. Tämä myös vähentäisi vastuullisten sijoituskohteiden määrää markkinoilla.

– Taksonomia on tärkeä työkalu, joka voi ohjata asiakkaitamme ja muita projektinomistajia vihreämpien investointien tekoon. Sen käyttökelpoisuus on kuitenkin riippuvainen työkalun soveltuvuudesta käytäntöön. Kuntarahoituksen näkemys on, että taksonomian Do No Significant Harm (DNSH) -kriteerejä tulisi yksinkertaistaa projektinomistajien hallinnollisen taakan keventämiseksi. Lisäksi vaatimustasoa määriteltäessä olisi tärkeä pitää mielessä projektien koko ja mittakaava. Myös maiden väliset erot tulisi ottaa huomioon teknisten arviointikriteerien vaatimustasossa, jotta ne heijastaisivat varsinaisia eroja ympäristöystävällisyydessä, sanoo rahoituspäällikkö Karoliina Kajova Kuntarahoituksen varainhankinnasta.

Kuntarahoituksen palaute

Lisätiedot

Karoliina Kajova
rahoituspäällikkö
+358 50 576 7707

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus