Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Vihti satsaa aurinkoenergiaan: kolme kunnan kiinteistöä sai uudet aurinkopaneelit

Vihti halusi tarttua aurinkoenergiaan rohkeasti monesta syystä.

– Vihdin infrastruktuuri on rakentunut pitkän ajan mittaan, joten ratkaisujakin löytyy öljylämmityksestä alkaen. Kun kunta uudistuu, ovat uudet energiantuotantomuodot kuten aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput sekä energiatehokkuus oikeastaan aina esillä, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

– Samalla meidän on mietittävä, miten kuntalaisten veroeuroja käytetään tehokkaasti, ja mistä löydetään säästöjä. Nyt asennetuista paneeleista odotamme saavamme energiasäästöjä niin, että ne maksavat itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

Ekologisten ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen kuuluu Vihdin kunnan strategiaan. Vihti sitoutui vuonna 2018 laatimaan EU:n kestävän energian ja ilmaston SECAP-toimintasuunnitelmaan ja on myös päättänyt olla mukana kotimaan kunta-alan KETS-energiatehokkuussopimuksessa.  

Suunnitelmallisuus on tärkeää, koska pienilläkin päätöksillä on pitkällä jänteellä merkitystä, Kokkinen korostaa.

–  Meillä ei ole konkreettisia ratkaisuja vielä kaikkeen, mutta kysymme jatkuvasti itseltämme, mikä olisi kestävä vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi ajatus jäähdytysenergian palauttamisesta kaukolämpöverkkoon on ollut keskustelussa. Maarakentamisessa taas pohdimme, onko esimerkiksi betonimurske paras vaihtoehto vai löytyisikö sille ekologisempaa vaihtoehtoa.

Tavoitteena megawattitunnit ja arvokas data tulevan suunnitteluun

Matti Kokkinen hymyilee harmaa puku päällä.
Vihdin kunta lisäsi aurinkoenergiaa hyviin kokemuksiin perustuen, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

Kolmen aurinkovoimalan hanke oli kustannuksiltaan hieman yli 200 000 euroa.

– Kun toimitaan julkisilla varoilla, kaikki hankkeet tulee perustella huolellisesti, Kokkinen muistuttaa. – Pilottiprojektiksi tämä on hintahaitarin yläpäässä. Asian edistämistä puolsi se, että meillä oli ennestään aurinkopaneelit asennettuna Pajuniityn päiväkodissa ja niistä saadut kokemukset olivat positiivisia.

Kolme uutta aurinkovoimalaa tuottavat vuosittain noin 208 megawattituntia sähköä. Tähän mennessä ne ovat tuottaneet noin 8 % rakennusten energiatarpeesta. Uusista aurinkopaneeleista saadaan Kokkisen mukaan paitsi sähköä, myös paljon oppia ja tietoa tulevia suunnitelmia varten.

– Kolmella uudella kohteella meidän on helpompi tehdä pidempiaikaista seurantaa: millaisia sähkömääriä ja säästöjä saamme paneeleista irti useamman vuoden tähtäimellä. Alamme ymmärtää mittakaavakysymyksiä paljon paremmin, kun näemme, millaisia tuloksia nyt asennetuilla paneeleilla saadaan.

Autoilun sähköistyminen on iso kysymys myös kunnille

Kokkinen tietää, että kunnilla on edessään lähivuosina paljon energiainfraan liittyviä kysymyksiä. Kaikkiin näistä kysymyksistä ei ole vielä olemassa selkeää roolitusta.

Kun sähköautot lisääntyvät, tarvitaan nykyistä laajempaa latausverkkoa. Osa näkee latauspisteiden rakennuttamisen kuntien tehtävänä, mutta Kokkinen muistuttaa, etteivät kunnat halua hypätä päätä pahkaa tähän rooliin.

– Eiväthän kunnat ole rakennuttaneet bensa-asemien verkostoakaan. Voi olla, että latauspisteet rakentuvat laajemmin yksityisten toimijoiden voimin, mutta tämä nähdään lopullisesti tulevina vuosina. Tässä vaiheessa me lähdemme siitä, että sähköautot yleistyvät, ja rakennamme infraa tämä kehitys huomioiden.  

Vihreä leasing kestävän infran tukena

Vihti sai aurinkopaneelihankkeeseensa 40 000 euroa tukea Business Finlandilta. Loppuosa hankkeesta, noin 160 000 euroa, rahoitettiin Kuntarahoituksen vihreällä leasingilla. Tekninen johtaja Kokkinen pitää leasingia erittäin sopivana rahoitusmuotona tämänkaltaisille hankkeille.

– Vihreä leasing on sikäli hieno rahoitusmuoto, että se tukee nimenomaan ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen ja ratkaisujen toteutusta. Tavoite seurata hanketta pitkäjänteisesti on yhteinen, sillä haluamme myös itse seurata tuloksia ja löytää lisää keinoja kunnan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Aurinkoenergiaa harkitseville kunnille Kokkinen antaa muutaman neuvon: tutkikaa markkinoilta löytyvä tarjonta tarkkaan ja muistakaa, että toimiala kehittyy edelleen vauhdilla.

– Aurinkokennoteknologia elää nuoruuttaan. Kennojen hyötysuhteet ja laatu tulevat vielä paranemaan, eli alaa kannattaa seurata. Toiminta on sikäli hyvin kehittynyt, että kun hankintapäätös on tehty, tuotantoon päästään nopeasti. Asennukset sujuvat ja tarjolla on hyviä avaimet käteen -paketteja.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Vihdin kunta, henkilökuva: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatLeasingVastuullisuusVihreä rahoitus

Opiskelijaboksi Helsingistä – maaseutumaiseen hintaan

Hoasin yhteiskunnallisen rahoituksen avulla tehdyt satsaukset ovat kokonaisuudessaan noin 50 miljoonan euron luokkaa, arvioi säätiön toimitusjohtaja Matti Tarhio. Tarkka luku elää jonkin verran. Noin 18 600 m2 asuintilaa on jo rakennettu tai korjattu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella, mutta neuvottelut ovat vielä käynnissä hieman yli 13 000 asuinneliön osalta. 

Toimitusjohtaja Tarhio näkee perusparannushankkeisiin valitun rahoitusmuodon istuvan hyvin yhteen Hoasin tehtävän kanssa. Yhteiskunnallisen hyvän tekeminen asuu syvällä säätiön identiteetissä. 

– Säätiöillä on aina niille määritelty tehtävä: meidän tapauksessamme se on opiskelevien nuorten asumisen helpottaminen. Yhteiskunnallinen rahoitus on tarkoitettu vaikuttaviin ja merkityksellisiin hankkeisiin, joten Kuntarahoitus oli tässä varsin luonteva rahoitusvaihtoehto, Tarhio pohtii.  

Asuminen Helsingin seudulla on muuhun maahan verrattuna kallista. Hoas tarjoaa vuokra-asuntoja Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla 35 prosenttia markkinahintoja edullisemmin. Vaikka säätiön toimialue on maantieteellisesti rajattu, on sen toiminnassa kysymys kaikkia suomalaisia nuoria koskevasta mahdollisuuksien tasa-arvosta, Tarhio korostaa. 

– Työmme on mahdollistaa täysipäiväinen opiskelu pääkaupunkiseudulla, hän sanoo. – Jokaisen nuoren tulisi saada keskittyä opintoihinsa ilman, että elinkustannuksista muodostuu kohtuuton mörkö. Jos 19-vuotias rovaniemeläinen saa nyt paikan Helsingin yliopistosta, ei ole reilua vaatia, että häneltä olisi löydyttävä etelästä valmis tukiverkosto tai varaa vapaiden markkinoiden vuokriin. 

Soluista soolokoteihin: Z-sukupolvi haluaa itsenäistä asumista 

Hoasin teettämät korjaukset jakautuvat perusparannuksiin ja viihtyvyyskorjaukseen. Perusparannukset ovat järeämpiä toimenpiteitä, joissa remontoidaan asuin- ja yhteistiloja, uusitaan tekniikkaa ja päivitetään rakennusten runkoratkaisuja.  

Viihtyvyyskorjaus puolestaan keskittyy pintaremontointiin: asuintilat saavat siinä Tarhion mukaan “kunnon kasvojenkohotuksen”. Hinnoittelu kertoo hankkeiden eroista: viihtyvyyskorjauksissa kustannukset liikkuvat 300 ja 600 euron välillä neliömetriltä, kun taas perusparannus maksaa noin 1500 euroa per neliö. 

– Työt ovat pysyneet hyvin aikataulussa. Korona-aikaan on liittynyt väistämättä pieniä haasteita, koska viihtyvyyskorjausten aikana opiskelija voi edelleen asua korjattavassa asunnossa. Merkittäviä viivästyksiä ei kuitenkaan ole tullut.  

Hoas on strategiatyössään kartoittanut huolellisesti opiskelumaailmaan parhaillaan saapuvan Z-sukupolven – eli 90-luvun puolivälin ja 2010-luvun alkuvuosien välillä syntyneiden – odotuksia. 

– Perehdyimme nuorten toiveisiin hyvin laajasti ja syvällisesti. Uskon, että jos joku Suomessa voi sanoa tietävänsä, miten “zetat” haluavat asua, se joku on Hoas. 96 prosenttia heistä on kiinnostunut asumaan täysin tai lähes täysin itsenäisesti: yhteisasuminen tulee kuvaan lähinnä vain, jos nuori aikoo muuttaa yhteen kumppaninsa kanssa.  

Hoas tekee erityisesti 70-luvulta peräisin olevaan rakennuskantaansa paljon huoneistomuutoksia. Tavoitteena on vastata Z-sukupolven kehittyvään kysyntään: soluasunnoiksi rakennettuja tiloja muutetaan nyt paremmin yksinasumiseen soveltuviksi.  

– Esimerkiksi eräässä Vantaan-kohteessamme oli ennen muutostöitä 179 huoneistoa. Perusparannuksen yhteydessä soluja pilkottiin yksiöiksi ja kaksioiksi, jolloin huoneistojen määrä nousi 269:aan, Tarhio kertoo. 

Hoasin asuintalon käytävä, jossa ovia ja seinällä suuri mustavalkoinen valokuva hattustaan kiinni pitelevästä tytöstä.

Viihtyisä, ekologinen, edullinen – voiko opiskelijan koti olla kaikkea tätä? 

Hoas kehittää korjaus- ja parannushankkeissaan myös asuntojen energiatehokkuutta monin eri tavoin. Muun muassa ikkunoiden uusiminen, nykyaikaiset ja tehokkaammat LVI-laitteet sekä energiatehokkaat kalusteet kuuluvat keinovalikoimaan.  

Asuntojen kehitystyö vaatii Tarhion mukaan paljon tapauskohtaista harkintaa. Vaakakupissa painaa yhtä aikaa useampi yhteiskunnallinen tavoite ja vastuullisuuskysymys. Hoas haluaa tarjota ekologista, mutta ennen kaikkea viihtyisää asumista. 

– Ekologisinkaan ratkaisu ei auta, jos opiskelija ei viihdy ja joutuu siirtämään katseensa vapaille asuntomarkkinoille. Esimerkiksi vuonna 2016 totesimme, että energiasäästöjä oli tehty todella paljon ja päätimme vuorostaan nostaa kohteiden lämpökäyriä. Nyrkkisääntönä suosimme aina kestäviä ratkaisuja, jos niistä ei ole merkittävää lisäkustannusta tai haittaa asumismukavuudelle. Esimerkiksi kaiken energian pyrimme hankkimaan hiilivapaasti tuotettuna.  

– Jos rakennus on vanha eikä sen parannustyö maksaisi itseään takaisin järkevässä ajassa, satsaamme varoja mieluummin muihin kohteisiin. Jos taas näemme, että kohde pystyy tarjoamaan houkuttelevaa opiskelija-asumista vielä 20–30 vuoden päästäkin, siihen kannattaa panostaa, Tarhio kuvailee.  

Keskeinen vetovoimatekijä Hoasin asunnoille on tietenkin myös opiskelijoiden budjettiin mahtuva vuokrataso. Toimitusjohtajalla on selkeä näkemys siitä, mihin periaatteeseen säätiö hinnoittelunsa perustaa. 

– Meillä on noin 11 000 asuntoa ja asujina noin 18 500 opiskelijaa. Olemme siis jo valmiiksi ikään kuin pikkukaupunki suuremman sisällä. Tehtävämme onkin turvata opiskeleville nuorille mahdollisuus asua pääkaupunkiseudulla, mutta maaseudun hinnoilla, Tarhio kiteyttää.  

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Hoas

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKestävä rahoitusVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Kesätöissä Kuntarahoituksessa: Dina Fattah analysoi ilmastonmuutoksen riskejä

Esittelisitkö itsesi?

”Olen Dina Fattah, 20-vuotias taloustieteiden opiskelija Mannheimin yliopistosta. Olen asunut koko ikäni Saksassa, mutta äitini on suomalainen ja vietän usein kesät täällä. Tällä hetkellä asun Helsingissä ja suoritan kuukauden mittaista harjoittelua Kuntarahoituksessa.”

Mitä työsi pitää sisällään?

”Pääsääntöisesti analysoin ilmastonmuutokseen liittyviä riskejä ja sitä, miten ne vaikuttavat asiakkaisiimme. Kuntarahoitukselle on tärkeää tietää, millaisia riskejä asiakkaamme tulevaisuudessa kohtaavat, ja miten voimme auttaa heitä niihin varautumaan. Työssäni etsin tapoja pienentää kuntien hiilijalanjälkeä ja osaltani tuen Suomen hiilineutraaliustavoitteita – todella mielenkiintoista!”

Mikä sai sinut hakemaan Kuntarahoitukselle?

”Uskon, että tekemällä oppii parhaiten. Opiskelu yliopistossa antaa valtavan määrän tietoa, mutta tarjoaa valitettavan vähän tilaisuuksia soveltaa oppimaansa. Rahoitusala ja kestävä kehitys ovat aina kiinnostaneet minua, ja siksi Kuntarahoitus tuntui sopivalta työympäristöltä. Olen jo oppinut valtavasti Suomen poliittisesta kentästä ja kuntien roolista suomalaisessa yhteiskunnassa – sijoittamisesta, rahoituksesta ja riskienhallinnasta puhumattakaan. Harjoittelun myötä opin varmasti paljon myös itsestäni ja siitä, mihin haluan työllistyä valmistumisen jälkeen.”

Mikä on ollut parasta työssäsi?

”Pidän siitä, että saan tehdä työtä yhteisen hyvän eteen. Koen, että teen jotain aidosti merkityksellistä, kun työskentelen kestävän kehityksen projekteissa. Vaikka olenkin harjoittelija, työpanoksestani on todellista hyötyä ja sitä arvostetaan.”

Mitä vinkkejä antaisit muille, jotka etsivät harjoittelupaikkaa finanssialalta?

”Moni jättää hakematta avoimiin paikkoihin, koska ei koe tuntevansa alaa tarpeeksi perinpohjaisesti tai täyttävänsä kaikkia vaatimuksia. Maailma kuitenkin muuttuu vauhdilla, ja koulussa opitut asiat vanhenevat tai menettävät merkitystään. En usko, että korkeakoulussa oppii mitään aihetta niin läpikotaisesti, että olisi mestari valmistuessaan. Siellä opitaan perusteet ja töissä loput. Jos ura finanssialalla kiinnostaa, kannattaa laittaa hakemusta rohkeasti vetämään.”

Miten näet finanssialan tulevaisuuden? Entä oman urasi?

”Kestävien rahoitusratkaisujen, kuten vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen, suosio varmasti jatkaa kasvuaan. Näen myös itseni työskentelemässä vastuullisuusasioiden parissa tulevaisuudessa – ehkä jopa täällä Suomessa.”

Mitä harjoittelustasi on jäänyt päällimmäisenä mieleen?

”Ensinnäkin se, miten hyvä työkulttuuri Suomessa on. Töissä on rentoa, ja ihmiset arvostavat työn ja vapaa-ajan tasapainoa. Silti työt tehdään kunnolla, ja asiat hoituvat sutjakkaasti. Yllätyin myös siitä, miten hyvin pärjäsin töissä suomeksi, vaikka en ole koskaan asunut täällä tai lukenut suomen kieltä. Vastaanotto oli todella lämmin, eikä minun tarvinnut jännittää sitä, puhunko aina täydellistä suomea. Voisin hyvin kuvitella työskenteleväni Suomessa ja suomalaisella rahoitusalalla tulevaisuudessa, etenkin täällä Kuntarahoituksessa.”


Kuva: haastateltavalta

KuntarahoitusMeillä töissäVastuullisuus

Lahti — Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 järjestää Kestävän kasvun foorumin

Kestävän kasvun foorumi tuo yhteen sijoittajia, tutkijoita jamuita alan huippuja keskustelemaan uusista kestävän sijoittamisen ja rahoituksen trendeistä. Tapahtumassa nostetaan esille onnistuneita investointejajasitä, miten kestävä rahoitus kohtaakiertotalouden,luonnon sekä biologisen monimuotoisuuden. Konferenssissa keskustellaan myös julkisten ja yksityisten sijoituskohteiden vaikuttavuuden mittaamisesta.

Kestävän kasvun foorumin puhujia ovat muunmuassa BlackRockin varapuheenjohtaja PhilippHildebrand, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen sekä Suomen Pankin johtokunnan jäsen Tuomas Välimäki. Konferenssin isäntänätoimii IFRS-säätiön hallintoneuvoston ja Kestävä Lahti -säätiön puheenjohtaja Erkki Liikanen.

Ohjelmassa on myös Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaavan Antti Kontion puheenvuoro ”From local to global: growing importance of green and social bonds”.

Katso koko ohjelma täältä. Tapahtuma on maksuton, voit ilmoittautua osallistujaksi täällä.

Kestävän kasvun foorumi

Aika: 14.-15.9.2021

Paikka: Verkkotapahtuma

Lisätietoja : greengrowthforum.fi

TapahtumatVastuullisuus

Esa Kallio: Kestävä kunta ponnistaa paikallisista vahvuuksista

Pandemian alle hautautuneet rakenteelliset ongelmat odottavat yhä ratkaisemistaan ja huomiota on vaatimassa myös tiukasti aikataulutettu sote-uudistus, mikäli eduskunta ehtii sen ennen kesälomia hyväksyä. 

Maailmanlaajuiset trendit, kuten teknologinen murros, kaupungistuminen ja väestörakenteen muutos, kohtelevat kuntia hyvin eri tavoin ja vauhdittavat kuntien keskinäistä erilaistumista. Ihmisten ja taloudellisen elinvoiman keskittyminen asutuskeskuksiin vaikuttaa joka ikiseen kuntaan. 

Toukokuussa julkaistussa keskustelupaperissamme pohdimme kuntien vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Julkaisussa jaoimme kunnat kasvun mahdollisuuksien näkökulmasta kolmeen kategoriaan: ilmiselviin kasvajiin, työvoittajiin ja uuden tien tavoittelijoihin. Kasvavat kaupunkiseudut kilpailevat myös kansainvälisten verrokkien kanssa, ja erityisesti kahden muun ryhmän pitäisi löytää se kunnan omaleimainen asia tai vahvuus, jolla asukkaat saataisiin pidettyä ja luotua tai houkuteltua uutta liiketoimintaa. 

Kasvu ei ole itseisarvo tai taloudellisen vakauden mittari, eikä kutistuva talous tarkoita ikuista alamäkeä. Suomessa on nähty tuhkasta yhä uudelleen nousevia feenikslintuja, joiden vuosikausia rakentama hyvinvointi on toimintaympäristön muutosten vuoksi lyhyessä ajassa romahtanut. Nämä paikkakunnat, esimerkiksi Oulu ja Salo, ovat kuitenkin aina tehneet uuden tulemisen, eikä se ole sattumaa. Onnistuneen käännöksen taustalla saattaa olla kaupungin- ja poliittisen johdon hyvä paikallinen keskusteluyhteys sekä yhdessä määritetty pitkäjänteinen maali. Pitkälle aikavälille laadittua strategiaa myös toteutetaan määrätietoisesti. Kaupungeissa ymmärretään yritysten tarpeita, ja päätöksenteko on loogista ja läpinäkyvää. Nämä periaatteet kannattaa uusien kuntapäättäjienkin painaa mieleensä. 

Joissain kunnissa positiivista näkyvyyttä on pystytty luomaan kunnanjohtajan persoonan peliin laittamisella ja seutukunnan vahvalla yhteistyöllä. Kroonistuneen taloustilanteen ratkaisu vaatii myös valtiotasoisia uudistuksia, mutta osin sen ja monen muunkin ratkaisun avaimet voivat löytyä kunnan omasta yhteisöstä ja verkostoista. Yhteistyö kantaa hedelmää kaikille, mikäli se on avointa, tavoite on yhteinen ja osaoptimointi ja politikointi unohdetaan. 

Kaikissa kunnissa uusien asukkaiden tai uuden yritystoiminnan houkuttelu ei syystä tai toisesta ole mahdollista. Sekin on tärkeää myöntää. Tällöin katseen kääntäminen kunnan omiin vahvuuksiin voi olla ratkaiseva tekijä ja jopa ainoa vaihtoehto elinkelpoisuuden säilyttämiseksi. Mitkä ovat niitä asioita, jotka sitouttavat asukkaat kuntaan? Mitkä asiat ovat heille merkityksellisiä? Mikä paikkakunnan erityisominaisuus lisää heidän elämänlaatuaan? Mistä syntyy se kotiseuturakkaus ja mikä saa heidät palaamaan muualla vietettyjen vuosien jälkeen? 

Tosiasioiden tunnustaminen voi olla kipeää, mutta kestävää tulevaisuutta ei synny ilman sitä. Keskittyminen huonosti oleviin asioihin harvoin kannustaa luovuuteen tai uudistumiseen. Siksi kannattaa keskittyä vaalimaan ja kasvattamaan olemassa olevaa hyvää. Näin vähenevän väkimäärän kunnalla voi tulevaisuudessakin olla edellytykset toteuttaa päätehtävänsä erinomaisesti – olla hyvä paikka asua. 

Esa Kallio 
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

Kestävä kuntaKuntarahoitusNäkökulmatVastuullisuus

Puu vai betoni? TVT Asunnot vertailee materiaalien ilmastovaikutuksia

Arolan alueelle Turun Hirvensaloon kohoaa kaksi ulkoisesti identtistä taloa. Tällä kertaa ensivaikutelma pettää, sillä toinen taloista on rakennettu puusta, toinen betonista. Turun kaupungin omistaman TVT Asuntojen hankkeen tarkoituksena on vertailla rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia. 

– Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2029, tämä on yksi meidän tavoistamme myötävaikuttaa tuon tavoitteen toteutumiseen. Yhteiskunnallisena toimijana meillä on mahdollisuus tehdä tämänkaltaisia kokeiluja, TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi kertoo. 

Puukerrostalon rakentaminen on TVT Asunnoille uutta, mutta itse materiaali tuttu jo yli 100 vuoden takaa. 

TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi istuu kerrostalon edessä heijastintakki päällään.
TVT Asuntojen kehittämispäällikkö Johannes Malmi iloitsee kokeilun etenemisestä. Urakka sujuu suunnitelmien mukaisesti.

– Meillä on lähes 500 vanhaa puutaloasuntoa kaupunkimaisissa puutaloissa, jotka on rakennettu 1900-luvun alussa. Materiaali on siis vanha ja tuttu, vaikka viime vuosikymmenien aikana onkin painotettu muita materiaaleja, TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss jatkaa. 

Kirsikka ja Kide -nimiä kantavien kahden identtisen talon hanke käynnistettiin kolmisen vuotta sitten, pienimuotoisia koronaturvallisia harjannostajaisia vietettiin toukokuun alussa. Asukkaat pääsevät muuttamaan taloihin vuoden 2021 lopussa. Urakka on edennyt suunnitelmien mukaisesti, puusta rakennettu talo on hieman betonitaloa pidemmällä. 

– Ero ulospäin näkyy tässä vaiheessa siinä, että puutaloa tehdään säältä suojassa. Siellä hupun alla poppi raikaa. Tähän mennessä puurakentaminen on vakuuttanut, lopputulos näyttää hyvältä Malmi iloitsee. 

Talot ovat ulkonäöltään ja pinta-alaltaan identtisiä, pohjapiirrokset ovat samanlaiset. Puutalon materiaaliksi valikoitui CLT eli ristiinlaminoitu massiivipuulevy. Vain tarkkasilmäinen huomaa, että puutalo on rakennusteknisistä syistä ulkomitoiltaan hieman betonitaloa suurempi. Suunnittelullisesti ja rakennetyypeiltään talot ovat täysin erilaisia ja muun muassa äänimaailma ja paloturvallisuusratkaisut ovat täysin omanlaisensa eriävistä rakennusmääräyksistä johtuen. 

– Olemme pyrkineet jättämään puutalon asuntoihin puuta näkyviin. Enemmänkin olisimme mielellämme jättäneet, mutta paloturvallisuussyistä se ei ole mahdollista. Kirsikka-talossa puuta on näkyvissä asuntojen ikkunaseinissä, myös Kide-taloon on jätetty betonia paikoitellen näkyviin, Forss kertoo. 

Oppia toisten kokemuksista

Hirvensalon taloja mitataan monin tavoin. Rakentamisen aikana syntynyt jäte tiedetään kilon tarkkuudella. Hiilijalanjäljestä ja -kädenjäljestä on tehty laskelmia, rakennusten energiankulutusta mitataan ja verrataan. Asukaskyselyitä suunnitellaan tehtäväksi säännöllisesti. Niissä tiedustellaan muun muassa kokemuksia akustiikasta ja äänimaalimasta. 

– On mielenkiintoista nähdä, miten hakemukset tulevat kohdistumaan taloihin, onko toinen taloista suositumpi kuin toinen. Äänimaailma myös jännittää vähän, miten ja minkälaiset äänet kulkevat missäkin talossa, Malmi puntaroi. 

TVT Asuntojen hymyilevä toimitusjohtaja Teppo Forss pukuun pukeutuneena.
Hankkeessa hyödynnetään hyväksi todettuja materiaaleja ja rakennustapoja. Mallia on otettu myös kotimaisesta toteutuksesta, kertoo TVT Asuntojen toimitusjohtaja Teppo Forss.

Malmi kokee, että kompromisseja ei kahden eri materiaalista rakennetun talon suunnitelmissa jouduttu tekemään. Kustannuksiltaan puutalo on hieman betonitaloa kalliimpi. 

– Puupuolella ei ole vielä vakiintuneita kokonaistoimituksia tai paketteja kuten betonipuolella. Toimitukset joudutaan räätälöimään. Volyymit ovat pieniä, eikä toimittajien puolella ole vielä oikein kunnollista kilpailua. Tämä nostaa osaltaan rakentamisen kustannuksia, Malmi harmittelee. 

Ennen projektin aloittamista TVT Asunnot tutustui A-Kruunun saman tyyppiseen hankkeeseen, jossa myös oli laskettu ilmastovaikutuksia. 

– Meillä oli hyvä kotimainen esimerkki, jota pystyimme omassa hankkeessamme hyödyntämään. Olemme kehittäneet muun muassa hiilijalan- ja -kädenjäljen laskentaa A-Kruunun kokemusten pohjalta sekä lisänneet asukastyytyväisyyden mitattaviin asioihin, Forss jatkaa. 

Miehet pitävät hanketta oppimisprosessina, jonka satoa korjataan vielä pitkä aika talojen valmistumisen jälkeenkin. Oppeja jaetaan mielellään myös muille ja kiinnostusta hanketta kohtaan on ollut ulkomaita myöten.  

”Parempaa asumista pala kerrallaan”

Tähän mennessä TVT Asuntojen kokemus puukerrostalon rakentamisesta on ollut positiivinen ja niiden rakentamista voidaan harkita myös jatkossa. 

– Turussa on valitettavasti monin paikoin kaavoja, jotka eivät mahdollista puukerrostalon rakentamista. Tätäkin taloa varten asemakaavaan jouduttiin tekemään muutos. Tuntuu, että kaava seuraa hyvin hitaasti rakennusmääräysten muuttumista, eikä tue kokeiluja, Malmi harmittelee. 

Forss korostaa, että yleishyödyllisten rakentajien tehtävä on rakentaa pitkäikäisiä taloja, joissa on terveellistä ja turvallista asua. Materiaaleihin mies suhtautuu neutraalisti. 

– Meille on tärkeää käyttää hyviä, toimivia ja kestäviä materiaaleja ja rakennustapoja, joita on jo koeteltu, ja jotka ovat hyviksi havaittuja. Kokeiluja voimme tehdä rajallisen määrän kerrallaan. Kun rakentamisen määrät ovat suuria ja osaamista on paljon, kokeilut kuitenkin useimmiten onnistuvat, Forss sanoo. 

Puurakentamiskokeilu on yksi TVT Asuntojen toimenpiteistä kohti hiilineutraaliutta, betonialan kehitystä kohti hiilineutraaliutta seurataan. Erilaisia toimenpiteitä yhtiö toteuttaa kattavasti koko rakennuksen elinkaaren ajan niin maanhankinnassa, rakentamisen suunnittelussa ja ohjauksessa, rakentamis- ja peruskorjausvaiheessa kuin asumisen aikanakin. Asukkaita on kannustettu ilmastotoimiin jätteisiin, lämpöön ja vedenkulutukseen liittyvin kampanjoin.  

Kuvassa TVT Asuntojen rakennustyömaa lumisissa maisemissa puiden ympäröimänä.
Hankkeessa vertaillaan rakennusmateriaalien ilmastovaikutuksia puun ja betonin välillä. 

Ympäristötoimenpiteiden ohella toimenpiteissä huomioidaan myös rakentamisen kohtuuhintaisuus. Turussa vuokra-asuntoja on rakennettu viime vuosina runsaasti ja niitä on paljon myös suunnitteilla. Siitä huolimatta asuminen on yhä kalliimpaa. Tämä huolettaa. 

– Jokaisella kaupungin sektorilla pitäisi miettiä, miten pystymme toteuttamaan järkevänhintaista asumista. Asemakaavasta valmiiseen asuntoon on pitkä matka. Kustannukset muodostuvat ja niihin voi vaikuttaa koko prosessin ajan. Tuntuu, että välillä unohtuu, että asukkaita vartenhan näitä taloja rakennetaan ja koteja tehdään, Malmi pohtii. 

– Meille on tärkeää tehdä asuntoja, joista asukkaat pitävät ja joihin heidän rahansa riittävät. Parasta on, jos siinä samalla saamme kehitettyä tapoja ja menetelmiä, joilla on jotain laajempaa yhteiskunnallista hyötyä. Kehitämme parempaa asumista pala kerallaan, Forss jatkaa.  


Hiilijalanjälki 
Hiilijalanjäljellä tarkoitetaan ihmisen toiminnan aiheuttamia hiilidioksidipäästöjä. Useimmiten hiilijalanjälki raportoidaan hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e), mikä huomioi hiilidioksidipäästöjen lisäksi myös muut merkittävät kasvihuonekaasupäästöt, keskeisimpinä metaanin (CH4) ja ilokaasun eli dityppioksidin (N2O). 

Hiilikädenjälki 
Hiilikädenjälki kuvaa tuotteen, prosessin tai palvelun ilmastohyötyjä sen käyttäjälle. Kuka tahansa voi luoda hiilikädenjälkeä – niin valtio, yritys, yhdistys kuin yksittäinen ihminenkin. Kun esimerkiksi yritys tuottaa hiilikädenjälkeä asiakkaalleen, asiakas pystyy alentamaan omaa hiilijalanjälkeään. 

Yritys voi oman toimintansa kehittämisen ohella parantaa omaa hiilikädenjälkeään tuomalla aktiivisesti markkinoille uusia innovaatioita, tuotteita, ratkaisuja ja palveluja, jotka luovat myönteisiä ympäristövaikutuksia niiden käytön aikana. Monet kiertotalouden mukaisista ratkaisuista tuottavat hiilikädenjälkeä asiakkaille, kun verrokkina on vastaava tavanomainen ratkaisu. 

Erona hiilijalanjälkeen, hiilikädenjälki korostaa myönteisiä vaikutuksia tulevaisuudessa, kun taas hiilijalanjälki keskittyy kielteisiin päästövaikutuksiin nyt. 

Lähde: Sitra, Mitä nämä käsitteet tarkoittavat? 


Teksti: Hannele Borra 
Kuvat: TVT Asunnot

AsiakastarinatVastuullisuus

Kalle Kinnusesta Kuntarahoituksen ensimmäinen vastuullisuuspäällikkö

Uudessa roolissaan Kinnunen vastaa ESG-strategian ja kehitystiekartan määrittämisestä, parhaiden käytäntöjen luomisesta sekä vastuullisuuden integroimisesta läpi Kuntarahoituksen liiketoiminnan.

–  Tehtäväni on vastata niin sisäisesti kuin ulkoisestikin eri sidosryhmien – kuten asiakkaidemme, sijoittajiemme ja valvojamme – odotuksiin ja vaatimuksiin sekä uusiin mahdollisuuksiin nopeasti muuttuvalla vastuullisuuden kentällä, Kalle Kinnunen kertoo.

– Vastuullisuus ja kestävä kehitys ovat tämän hetken suurimpia teemoja ja vahvistavat jatkuvasti asemaansa strategiamme perustana. Markkinoilla ja sääntelyssä tapahtuu valtavasti, joten meidän on panostettava entistä enemmän pysyäksemme vauhdissa mukana. Uuden vastuullisuuspäällikön ja juuri perustetun vastuullisuuden virtuaalitiimin avulla pystymme toivottavasti jatkossakin kutsumaan itseämme edelläkävijöiksi, kertoo Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista ja vastuullisuudesta vastaava johtaja Joakim Holmström.

Kuntarahoitus on Kinnuselle jo entuudestaan tuttu hänen oltuaan mukana eri kehitysprojekteissa.

– Kalle on saanut aikaisemmissa projektirooleissaan vahvan kokonaiskuvan toiminnastamme. Hänen vahva taustansa vastuullisuus- ja kehittämistehtävissä auttaa menestymään tässä koko organisaatiomme läpileikkaavassa tehtävässä, Holmström kertoo.

Työn merkityksellisyys ja mahdollisuus vaikuttaa motivoivat

Uusi vastuullisuuspäällikkö motivoituu työn merkityksellisyydestä.

– Erityisesti ilmastonmuutos on suurimpia kysymyksiä, joita ihmiskunnalla on ratkottavanaan. Rahoitus- ja myös kuntasektorilla on merkittävä rooli paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Roolini Kuntarahoituksessa on itselleni keino saada mahdollisimman paljon positiivista vaikutusta aikaan, Kinnunen sanoo.

Vastuullisuus on jo sisäänrakennettu Kuntarahoituksen olemassaoloon ja toimintaan, ja yhtiön kestävän rahoituksen tuotteet saavat Kinnuselta kiitosta.

–Meillä on jo toimivat rahoitustuotteet ja olemme kansainvälisesti tunnustettu edelläkävijä vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana. Asiakkaamme ympäri Suomea toteuttavat tälläkin hetkellä yhteiskunnallisesti ja ympäristön kannalta kestäviä investointeja, joita me olemme rahoituksellamme mahdollistamassa. Vastuullisuuskenttä kuitenkin kehittyy huimaa vauhtia, joten tehtäväni on varmistaa, että pysymme vauhdissa mukana – ja mielellään vielä hieman edellä, Kinnunen sanoo.

Uuden työnantajan ketteryys henkilömäärällisesti verrattain pienenä, mutta yhteiskunnallisesti merkittävänä ja taseella mitattuna Suomen kolmanneksi suurimpana luottolaitoksena kiehtoi Kinnusta.

– Omat vaikutusmahdollisuuteni talon sisällä ovat laajat ja saan tehdä koko organisaation läpileikkaavaa yhteistyötä. Mielestäni vastuullisuuspäällikön tehtävän perustaminen kertoo Kuntarahoituksen aidosta panostuksesta kestävään kehitykseen.

Sporttinen vastuullisuuspäällikkö palautuu työkiireistä urheilemalla.

– Kestävyys kuuluu myös vapaa-aikaani. Haastan itseäni kestävyysurheilemalla eli juoksemalla, pyöräilemällä tai uimalla, Kinnunen vitsailee.

Kalle Kinnunen

  • Aloittanut vastuullisuuspäällikkönä 6.4.2021
  • Motivoituu työn merkityksellisyydestä
  • Valmistunut ekonomiksi 2015 Lappeenrannan kauppatieteellisestä, on suorittanut myös CFA-tutkinnon
  • Asuu Vantaalla
  • Harrastaa juoksua, pyöräilyä ja uintia

Kuva: Aya Brace

Teksti: Jenni Heikkilä

KuntarahoitusVastuullisuus

Konkreettisia toimenpiteitä muovien vähentämiseen asuntorakentamisessa

Rakennusteollisuus on yksi merkittävimpiä muovin käyttäjiä ja keskimäärin muovit muodostavat noin 18 prosenttia kaikesta rakennusjätteestä. Suurin osa tästä koostuu kertakäyttöisistä pakkausmuoveista.

Projektin tavoitteena oli kuvata, miten vähämuovisuus huomioidaan rakennusteollisuudessa ja luoda ehdotus toimintatavoista, joita toteuttamalla rakennushankkeiden eri osapuolet voivat edistää vähämuovisuutta. Projekti keskittyi rakennusvaiheen vaikuttavimpiin toimenpiteisiin työmaaolosuhteissa ja siinä hyödynnettiin Premico Asuntorahasto II ja Lujatalon Vantaan Koivukylään rakentamaa 76 kohtuuhintaisen vuokra-asunnon Metsäkissa-pilottikohdetta. Pilottikohteesta saadun datan ja oppien lisäksi hyödynnettiin myös laajasti rakennusalan asiantuntijoiden osaamista vähämuovisuuden nykytilan selvittämiseksi.

Vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa

Lähtökohdaksi hankkeessa otettiin ympäristöministeriön muovitiekartan näkökulmat: vähennä, vältä, kierrätä ja korvaa.

Pilottikohteen avulla voitiin todeta, että konkreettisia toimia vähämuovisuuden edistämiseksi työmaalla olivat lajitteluasteen asettaminen 70 prosenttiin, erilliskeräyksen järjestäminen, laaja materiaalivirtakaavio, muovien määrän seuraaminen ja dokumentointi, työntekijöiden ohjeistus ja koulutus sekä työvaihekohtainen suunnittelu kierrätys huomioiden. Näiden toimenpiteiden avulla pystyttiin nostamaan sekä lajittelu- että kierrätysastetta merkittävästi ja myös työmaan rakennusjätteen määrä vähentyi verrattuna verrokkityömaahan. Toisaalta kyseiset toimenpiteet nostivat työmaan kuljetus- ja lavavuokria, mutta samalla laskivat rakennusjätteistä aiheutuvia kustannuksia, pitäen näin kokonaiskustannukset samalla tasolla verrokkityömaan kanssa.

Pilottikohteen konkreettisten toimenpiteiden lisäksi projektissa nousi esiin myös selkeitä koko KIRA-alaa koskevia tarpeita liittyen vähämuovisuuteen ja kiertotalouteen. Kiertotalouden mallien edistämiseksi rakennusalalla tarvitaan yhteistyötä koko arvoketjussa ja näin ollen muoveja tulisi tarkastella osana vähähiilisyyden kokonaisuutta. Esimerkkeinä tästä voidaan nostaa esiin vähämuovisuuden huomioiminen jo suunnitteluvaiheessa, yhteistyön lisääminen materiaalivalmistajien kanssa sekä kiertotalouteen kannustaminen normiohjauksella.

Parhaat käytännöt vähämuovisuuden ja muovien kiertotalouden edistämiseen halutaan jakaa laajasti koko rakennusteollisuuden käyttöön sekä Suomessa että Pohjoismaissa, sillä niiden käyttöönotto vaatii koko arvoketjun mukana oloa.

Projektiselvitys on ladattavissa täällä.

Projekti on osa Pohjoismaista kiertotalouden LOOP ekosysteemiä, jonka tavoitteena on edistää ja toteuttaa konkreettisia kiertotalouden ratkaisuja. Jaamme parhaita projektin tuloksia ja parhaita käytäntöjä webinaarissa.

Ilmoittaudu mukaan keskiviikkona 12.5.2021 järjestettävään tapahtumaan täällä.

Lisätietoja:

Rakennushanke Metsäkissa

Muovitiekartta, Rakentamisen muovitiekartta, green deal -sopimus

Selvityshanke ja sen raportti

Kuva: Premico Consulting Oy

Vastuullisuus

Uskalla Yrittää -kilpailussa palkittiin nuorten parhaat yritykset

Uskalla Yrittää –kilpailussa nuorten yritykset kilpailevat Suomen mestaruudesta ja EM-kisapaikoista. Finalistit valitaan eri puolilta Suomea alueellisissa semifinaaleissa. Company of the Year -palkinto annetaan parhaalle perus- tai toisen asteen yritykselle. Enterprise of the Year –palkinnon saa paras korkea-asteen yritys. Voittajat edustavat Suomea Liettuassa järjestettävissä EM-kisoissa. Lisäksi palkitaan vuoden pikkuyritys perusasteen kouluista.

Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio oli mukana finaalin tuomaristossa arvioimassa nuoren kekseliäitä yrityksiä.

–  Nuorten osaamisen ja taloustaitojen kehittäminen ovat Suomen tulevaisuuden osalta erittäin tärkeässä asemassa, ja siten tärkeä osa meidän yhteiskuntavastuutamme, Kontio sanoo.

Tapahtuma itsessään oli Kontion mukaan todella onnistunut.

Vuoden Pikkuyrityksen palkinnon pokkasi FiveFire Lappeenrannan Pulpin koulusta.

–  Tapahtuman tuotanto oli hoidettu laadukkaasti ja ammattimaisesti. Vaikka kyseessä oli virtuaalinen etätapahtuma, tuntui melkein kuin olisin ollut fyysisesti paikan päällä.

Perus- ja toisen asteen pääpalkinnon voitti jyväskyläläinen DiscRelease NY, joka myy ja ostaa käytettyjä frisbeegolfkiekkoja. Vuoden Pikkuyritys -palkinnon saajaksi valittiin FiveFire Lappeenrannan Pulpin koulusta. Voittoisa ja vastuullinen pikkuyritys valmistaa sytykeruusuja ja kiehisiä kierrätysmateriaalista.

–  Oli hienoa huomata, että nuorien yrittäjien sanastossa kuuluivat vastuullisuus ja ekologisuus. DiscReleasen yrityisidea perustuu vahvasti kiertotalousteemaan. Myös esimerkiksi oululainen Valoa NY valmistaa ruukkuja vastuullisesti käytetyistä pyyhkeistä ja betonista, Kontio kertoo.

Korkea-asteen pääpalkinnon voitti Get Lost Adventure JA Helsingin Humak-ammattikorkeakoulusta.

Korkea-asteen pääpalkinnon voitti Get Lost Adventure JA Helsingin Humak-ammattikorkeakoulusta. Yritys tarjoaa bikepacking-työpajoja, Skin-based hiihtoseikkailuja ja ulkokiipeilyä.

–  Tämä oli minulle ensimmäinen kerta tuomarina, ja oli kyllä hienoa nähdä, että Suomessa on näin motivoituneita ja kekseliäitä nuoria. Loistava yritysidea oli myös linnunpönttöjä rakentavalla ja asentavalla Siipisuojalla sekä rusetteja koivusta rakentavalla Puruset NY:llä. Nuoret yrittäjät olivat vakuuttavia ja seisoivat itsevarmasti innovatiivisten yritystensä takana. Heistä voisi moni aikuinenkin ottaa mallia, Kontio sanoo.

Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n yhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.

Kuvat: Nuori Yrittäjyys ry

Lue lisää nuorista yrittäjistä ja kilpailusta:

Uskalla Yrittää –kilpailussa palkittiin Suomen parhaat yritykset

Lue myös:

#Huomisentekijät-palkinto oululaistiimille – Momo’s Bubbles valloittaa aitoudellaan ja omaperäisyydellään

KuntarahoitusVastuullisuus

Rahoitusta vihreille edelläkävijöille

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on jo lähes 200 hanketta Helsingistä Inariin.

Vihreällä rahoituksella rahoitetaan ympäristöystävällisiä hankkeita kestävästä rakentamisesta joukkoliikenteeseen – vesi- ja jätevesihuollosta ympäristönhoitoon.

Videolla Lahden Euroopan ympäristöpääkaupunkihankkeen ohjelmajohtaja Saara Vauramo, VAV Yhtymän toimitusjohtaja Teija Ojankoski, Tampereen kaupungin rahoituspäällikkö Janne Salonen ja Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Timo Kenakkala esittelevät vihreän rahoituksen hankkeita ja kuntien ja kaupunkien kunnianhimoista ilmastotyötä.

Katso video!



Lue lisää Kuntarahoituksen vihreästä rahoituksesta.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus