ISHF:n järjestämisvastuussa ovat Housing Europe, ARA ja Helsingin kaupunki. Mukana on lisäksi nelisenkymmentä muuta yleishyödyllisen asumisen organisaatiota Suomesta ja eri puolilta Eurooppaa.
Festivaaliosallistujat ovat pääasiassa sosiaalisen asumisen asiantuntijoita, työntekijöitä, tutkijoita, rakennuttajia ja suunnittelijoita, mutta tapahtuma on avoin kaikille. Kaikkien tilaisuuksien kielenä on englanti.
Sosiaalisen asumisen festivaalitapahtuma on järjestyksessään kolmas. Ensimmäinen tapahtuma pidettiin vuonna 2017 Amsterdamissa ja toinen vuonna 2019 Lyonissa.
Tapahtumien runsaudensarvi
Ohjelmassa on 79 tapahtumaa, joista 28 on kotimaisten ja 51 kansainvälisten kumppaneiden järjestämiä. Tarjolla on seminaareja, työpajoja, näyttelyitä, verkostoitumistilaisuuksia, vastaanottoja, palkintogaaloja ja kohdevierailuja. Tapahtumiin voi ilmoittautua, kun on ensin rekisteröitynyt festivaalin verkkosivuilla.
Kuntarahoitus on mukana kahdessa festivaalin tapahtumassa:
KOVA ry:n, ARAn, ympäristöministeriön ja Kuntarahoituksen seminaarissa Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio esittelee 14.6. festivaalien avauspäivän seminaarissa suomalaisen kohtuuhintaisen asuntotuotantojärjestelmän rahoitusta ja vastuullisen rahoituksen roolia.
Lisäksi Kuntarahoitus sponsoroi 15.6. järjestettävää Jätkäsaaren kaupunkikävelyä (toistaiseksi loppuunvarattu). Tapahtumien ilmoittautumistilannetta kannattaa seurata, koska vapaapaikkoja voi ilmaantua peruutusten myötä.
Kuntarahoituksen toukokuun alussa järjestämässä asuntosektorin Think Tank -tapaamisessa tutustuttiin vastuullisuuden trendeihin Sitowisen ja Y-säätiön puheenvuorojen kautta sekä keskusteltiin vastuullisuuden kehittämisestä ja mittaamisesta.
– Y-säätiön esittelemä, suunnitteilla oleva Elonkirjotalo on hieno esimerkki luonnon monimuotoisuutta edistävästä ja vähähiilistä elämäntapaa tukevasta rakentamisesta. Luonto huomioidaan niin rakenteissa, maanpinnan käytössä kuin kattokerroksen hyödyntämisessä. Tavoitteena on jopa elvyttää maaperän monimuotoisuutta osana rakentamista ja asumista. Puurakentamisella tuetaan asukkaiden hiilijalanjäljen pienentämistä. Hanke myös tuottaa monipuolisesti tietoa ja ymmärrystä ekologisen, luonnon monimuotoisuutta edistävän puukerrostalon suunnittelusta ja toteuttamisesta, Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen hehkuttaa.
Pohjoismaat ovat vastuullisen asuntotuotannon kansainvälisiä edelläkävijöitä ja tapaamisessa nähtiin myös naapurimaiden esimerkkejä vastuullisista hankkeista.
– Ruotsin ja Tanskan esimerkkikohteissa luonnon monimuotoisuus on huomioitu monipuolisesti. Kaikki näissä maissa toteutetut ratkaisut eivät kuitenkaan Suomessa viranomaismääräysten vuoksi ole mahdollisia. Esimerkiksi paloturvallisuusmääräykset rajoittavat puun hyödyntämistä rakentamisessa, Kuntarahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä harmittelee.
Kokeilut kehittävät koko alaa
Rahoitus nousi esiin monien ryhmien keskusteluissa vastuullisuuskehityksen yhtenä keskeisenä mahdollistajana.
– Yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijoilla on yhteinen tahtotila toteuttaa kestävää kehitystä edistäviä pilottihankkeita. Suomessa nimenomaan nämä organisaatiot ovat vastuullisuuden edelläkävijöitä asumisessa, niin ympäristön kuin sosiaalisenkin vastuun näkökulmasta. Nämä samat toimijat vastaavat siitä, että ihmisten on ympäri Suomen mahdollista asua kohtuuhintaisesti, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Sari Sistonen sanoo.
Uuden kehittäminen ja jonkun asian ensimmäistä kertaa tekeminen on kuitenkin riski ja usein investointivaiheessa tavanomaista rakentamista kalliimpaa. Kokonaiskustannukset koko elinkaaren ajalta tarkasteltuna saattavat kestävästi toteutetuissa rakennuksissa jäädä pienemmiksi.
– Joskus saattaa olla vaikeaa löytää rahoitusta tai saada lupaa hankkeelle, jonka hyödyt ympäristölle tai yhteiskunnalle voidaan osoittaa vasta pitkän ajan kuluttua. Usein tässä vaiheessa tarkastellaan vain investointikustannuksia. Tuntuu siltä, että tahtoa on enemmän kuin mahdollisuuksia. Kaikkien eri toimijoiden lainsäätäjistä urakoitsijoihin pitäisi osaltaan kantaa riskiä. Asioita voidaan kehittää ja edistää vain kokeilujen kautta, Erkkilä painottaa.
Raportointi puhuttaa
Rahoittajat joutuvat tulevaisuudessa raportoimaan entistä yksityiskohtaisemmin muun muassa rahoittamiensa kohteiden vastuullisuuteen liittyviä lukuja. Kasvavien vaatimusten taustalla on pyrkimys entistä parempaan ESG-riskien eli ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallinnointiin liittyvien riskien arviointiin. EU:n komissio pyrkii taksonomian avulla suuntaamaan rahoituksen vipuvoiman aidosti kestäviin, ympäristöystävällisiin investointeihin sekä liittämään ilmastoriskit yhä vahvemmin rahoituksen hintaan.
– Vaikka tulevaisuuden vaatimukset eivät ole vielä selvillä, kannattaa vastuullisuuden raportointiin valmistautua jo nyt, erityisesti ympäristövastuuseen liittyvien lukujen raportointiin. Tulevaisuudessa rahan hinta tulee ohjaamaan entistä vahvemmin vastuulliseen rakentamiseen, Sistonen muistuttaa.
Kuntaliitto on selvittänyt, mitä asioita kuntalaiset pitävät tärkeimpinä tekijöinä asuinpaikkaa valitessaan. Tärkeimpänä kuntalaiset pitävät hyvää asuinympäristöä, toisena hyviä palveluita, ja kolmantena luonnonläheisyyttä. Viime vuosina lähiluonnon arvostus on kasvanut kohisten: korona-aikana suomalaiset liikkuivat luonnossa lähes viidesosan enemmän kuin ennen pandemiaa. Fyysisen kunnon lisäksi luonnossa ylläpidetään henkistä hyvinvointia, rentoudutaan ja hiljennytään. Trendi tuskin kääntyy, sen takaa maailman meno.
Kuntien kaavoitusmonopoli varmistaa, että niiden päätökset sanelevat viime kädessä sen, miltä kuntalaisten arvostama lähiluonto näyttää. Maankäyttö on suurin lajeja uhkaava tekijä – rakentaminen kolmanneksi suurin. Kuntalaisten silmissä ei ole yhdentekevää, onko lähiseudun viheralue yhtenäinen kymmenien hehtaarien metsä vai pienten palstojen mosaiikki. Rikas, hyvinvoiva luonto on kaikkein arvokkainta, niin viihtyisyyden kuin terveysvaikutusten kannalta.
Ilmastotoimet alkavat olla kunnissa arkipäivää. Niistä on tehty järjestelmällinen osa kaikkea päätöksentekoa. Teot luonnon monimuotoisuuden eteen ovat kuitenkin vielä hajanaisia, ja lepäävät liian usein muutaman avainhenkilön harteilla. Silti hyviäkin esimerkkejä on: esimerkiksi Lahden kaupunki, jossa luonnon monimuotoisuuden tilaa on parannettu vuosikymmenien ajan. Vesijärven kunnostaminen aloitettiin jo vuonna 1987. Lahti on myös kokeillut ekologista kompensaatiota ensimmäisenä kaupunkina Suomessa. Siinä lisärakentamisen haitat hyvitetään rauhoittamalla arvokkaita luontoalueita muualla.
Luonnon monimuotoisuus on monimutkaista. Siksi työ sen edistämiseksi vaatii valtavasti tietoa ja sitoutumista lähestulkoon kaikilta kuntaorganisaation aloilta: hallinnosta ja maankäytöstä teknisiin palveluihin, sivistys-, ympäristö- ja luonnonsuojelutoimea unohtamatta. Usein vahinkoja nimittäin sattuu, kun tieto ei leviä toimijalta toiselle. Kotikunnassani moottoritien varteen rakennettiin näyttävät meluvallit, joiden yläosa oli lasia. Lopputulos oli visuaalisesti miellyttävä, mutta alueen linnustolle kuolettava. Lähialueella pesivä kanahaukkapari lensi päin lasia ja poikaset kuolivat pesään. Vallien lasiosiin päädyttiin lisäämään teippejä, jotta linnut huomaisivat lasireunuksen.
Monimuotoisuustyö lähtee liikkeelle luonnon monimuotoisuusohjelmasta, jossa määritellään, miten luontoarvot huomioidaan arkisessa luonnossa: talousmetsissä ja rakennetun ympäristön lomassa. Monimuotoisuutta ei nimittäin turvata suojelualueilla. Ne ovat työn ydin, mutta todellinen vaikutus syntyy, kun luonnon monimuotoisuus on jokaisen kaavoittajan, suunnittelijan ja rakentajan työpöydällä. Liikkeelle pääsee liittymällä SYKE:n Luontokunnat-verkostoon, josta saa valmiita malleja ja parhaita käytäntöjä päätöksenteon tueksi.
Ennustan, että lajikadon kiihtyessä rikas luonto nousee arvoon arvaamattomaan. Ihmisillä kun on tapana arvostaa asioita turhan myöhään. Joten kunnat, huolehtikaa luonnon hyvinvoinnista. Ilman sitä ei ole elinvoimaa.
Aloita luonnon monimuotoisuusohjelman valmistelu. Se on työn kulmakivi.
Panosta työhön: rekrytoi ympäristösihteeri tai ympäristöjohtaja. Perusta poikkihallinnollinen työryhmä. Se säästää aikaa ja rahaa.
Nosta luontoasiat kunnan päätöksentekoon valtuuston ja hallituksen kokouksissa. Jos tarve vaatii, lähde liikkeelle pienin askelin. Korosta työn merkitystä, eritoten elinvoimaa.
Ryhdy hommiin ja ota kuntalaiset mukaan. Suomalaisilla on vahva talkoohenki, luonnosta halutaan huolehtia.
Ilmasto & kunnat: kunnat luonnon monimuotoisuuden vartijoina
Kuinka vihreät edelläkävijäkunnat ehkäisevät luontokatoa? Uuden tapahtumasarjamme ensimmäisessä osassa perehdytään kuntien tärkeään rooliin luonnon monimuotoisuuden vartijoina. Mukana keskustelemassa:
Pekka Timonen, kaupunginjohtaja, Lahden kaupunki: Suomen johtavan ympäristökaupungin monimuotoisuustyö
Riku Lumiaro, biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija, SYKE: Käytännön esimerkkejä Luontokunnat-verkostosta
Mikko Noronen, Sustainability Analyst, Kuntarahoitus: Rahoitussektorin rooli luonnon monimuotoisuustyössä
Laskimme liikkeeseen tiistaina 10. toukokuuta 500 miljoonan kiinteäkorkoisen vihreän joukkovelkakirjalainan, joka erääntyy 17. toukokuuta 2029. Merkintäkirjojen auettua aamulla hinnoittelua tiukennettiin nopeasti ja vain kahden tunnin kuluttua kaupankäynti suljettiin merkintäkirjan paisuttua jo liki kolminkertaiseksi.
Liikkeeseenlasku houkutteli merkittävän määrän vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. ESG-sijoittajien osuus lopullisesta merkintäkirjasta oli jopa 80 %. Merkintäkirjaan osallistui muutenkin pääomamarkkinoilla arvostettuja sijoittajia, sillä keskuspankkien osuus oli 38 %, varainhoitajien 24 % ja pankkien osuus 22 %. Maantieteellisesti eniten merkintöjä tekivät saksalaiset, itävaltalaiset ja sveitsiläiset sijoittajat, jopa 24 %:n osuudella. Seuraavaksi eniten merkintöjä tehtiin Belgiasta, Luxemburgista ja Alankomaista (23 %) sekä Pohjoismaista (16 %).
– Moninkertaisesti ylimerkitty transaktio osoitti jälleen kerran sen, kuinka vakaa maine meillä on kansainvälisten sijoittajien keskuudessa. Olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen ja varsinkin vastuullisten sijoittajien suureen osuuteen. Huomattavaa on myös se, että vaikka rahoitusmarkkinoilla on viime aikoina ollut epävarmuutta, houkuttelimme mukaan myös meille täysin uusia sijoittajia, sanoo analyytikko Lari Toppinen Kuntarahoituksen varainhankinnasta.
Kuntarahoituksen vihreät liikkeeseenlaskut ovat saaneet myös kansainvälistä tunnustusta. Maaliskuussa vastuulliseen sijoittamiseen keskittyvä tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance myönsi Kuntarahoitukselle pääomamarkkinoilla arvostetun vuoden vihreän joukkovelkakirjalainan palkinnon paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa. Sama palkinto myönnettiin myös 2020. Myös vuonna 2018 Environmental Finance palkitsi Kuntarahoituksen liikkeeseenlaskun vuoden vihreänä joukkovelkakirjalainana sekä Kuntarahoituksen suurimpana paikallisena liikkeeseenlaskijana.
Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään
Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.
1.5% annual, Actual/Actual (ICMA), following unadjusted
Pricing Date:
10th May 2022
Payment Date:
17th May 2022
Maturity Date:
17th May 2029
Mid Swap Spread:
-11bps
Joint Bookrunners:
BNPP, Danske Bank, NatWest, SEB
Kommentteja yhteistyökumppaneiltamme
“Congratulations to the MuniFin team for successfully launching their second EUR benchmark and first green bond of 2022. To execute such a solid transaction given the volatile market backdrop is a strong testimony of Munifin’s ability to build a strong and diversified investor following.”
Salma Guerich, DCM SSA, BNPP
“Congratulations to MuniFin on their highly impressive return to the EUR Green Bond market. With final pricing through fair value and a large and high quality orderbook in challenging market conditions, this truly demonstrates the strength of the credit and the support that MuniFin enjoys from the ESG focused investor community. Danske Bank is proud to have been part in this successful transaction.”
Axel Zetterblom, SSA Origination, Danske Bank
“A fantastic return to the Green Bond market for MuniFin. The quality of the investor base came through from the outset with investors showing strong support for the first MuniFin Green issuance of 2022. Amidst a more volatile backdrop, the extremely positive reception exemplifies the quality and demand for the MuniFin name, and support for their Green framework. We are very proud to have been involved at NatWest.”
Kerr Finlayson, Head of FBG Syndicate, NatWest
“SEB is delighted to have taken part in MuniFin’s latest triumph in the EUR Green bond market. Despite significant market volatility creating a challenging backdrop, the transaction garnered a high-quality, multiple times subscribed order book, and a final reoffer level through the fair value curve. This is a clear demonstration of MuniFin’s long-standing reputation amongst the ESG investor community.”
Rebekah Bray, Deputy Head of SSA Origination, SEB
Lisätietoja
Joakim Holmström
Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability
Helsingin Pohjois-Pasilaan, ratapihan ja Keskuspuiston kainaloon, kasvaa vauhdilla uusi asuinalue. Jos kaikki menee kaupungin suunnitelmien mukaan, 2030-luvulla Pohjois-Pasilassa asuu yli 12 000 asukasta, ja työpaikkoja on noin kahdelle tuhannelle. Alueen rakentaminen alkoi vuonna 2019 entisen maaliikennekeskuksen alueelta, 26 hehtaarin Postipuistosta.
Postipuistoon on suunniteltu asuntoja yli 5 000 asukkaalle. Alueesta on määrä tulla kaupunkimainen, tehokkaasti rakennettu ja urbaani kokonaisuus, jota hallitsevat umpikorttelit ja avoimet, yhtenäiset sisäpihat.
Yksi uuden asuntokannan malliesimerkeistä valmistui maaliskuussa 2022 Postiljooninkadun ja Kustinpolun kulmaan, johon Setlementtiasunnot rakennutti 88 ARA-asunnon monisukupolvitalon. Monisukupolvitalon suunnittelua ohjasi yhteisöllisyys – arvo, jonka Helsingin kaupunki on nimennyt koko uuden asuinalueen teemaksi.
– Kerralla rakennettu alue tuntuu helposti juurettomalta. Postipuistossa ei ole vanhojen asuinalueiden tapaan kerroksellisuutta tai historiaa, alueidentiteettiä, joka auttaa asukkaita kiintymään alueeseen, kertoo Setlementtiasuntojen kehityspäällikkö Marja Mesimäki.
Yksi uuden monisukupolvitalon tavoitteista on rakentaa tätä identiteettiä. Siihen tähdätään tuomalla arjen toiminnot näkyville. Monisukupolvitalon yhteistilat sijaitsevat ilmavassa, hotellinomaisessa aulassa, pesutuvasta on suora näkymä kadulle ja yhteinen korttelipiha on helposti saavutettavissa. Kivijalassa on varaus liiketilalle, esimerkiksi ravintolalle, eli paikkoja kohdata riittää.
Alueidentiteettiin on syytä panostaa, kehottaa Mesimäki, sillä se näkyy ympäristössä.
– Kun asukkaat kiinnittyvät paikkaan, syntyy omistajuuden tunne ja halu huolehtia ympäristöstä, sen siisteydestä ja turvallisuudesta. Sanalla sanoen voi puhua kotipaikkarakkaudesta.
Monisukupolvitalon vehreä korttelipiha on muiden yhteistilojen tapaan täysin esteetön.
Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo
Ikäihmisten asumisessa pienillä valinnoilla on suuri vaikutus
Postipuiston monisukupolvitalo koostuu kaksiosaisesta, 7- ja 8-kerroksisesta lamellitalosta sekä viisikerroksisesta erillistalosta. Talon kylkeen valmistuu korttelipiha, joka on jaettu korttelin muiden asukkaiden kanssa. 88 asunnosta 17 on ikäihmisten asuntoja, jotka on ripoteltu muiden joukkoon. Asuntokoot vaihtelevat yksiöistä neljän huoneen perheasuntoihin.
– Nyt kun asukkaat on valittu, voidaan alkaa miettiä sukupolvien välisiä kohtaamisia. Eräässä kohteessamme esimerkiksi iäkäs naapuri on opettanut talon nuoria lyhentämään housunlahkeita yhteiskäyttöisellä ompelukoneella, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo. – Postipuistossa voisi olla vaikka mummo- ja pappakavereita lapsille, joiden omat isovanhemmat asuvat kauempana. Mitään ei tietenkään tyrkytetä, vaan kaikki lähtee asukkaista.
Ikäihmisten asunnoissa suunnittelu vaatii erityistä huomiota, sanoo Setlementtiasuntojen tekninen johtaja Lauri Isotalo. Tavallisesta poikkeavia ratkaisuja on niin yhteisissä tiloissa kuin asuntojen sisällä.
– Kaikki yhteistilat ja monisukupolvitalon piha ovat täysin esteettömiä, kulkemaan pääsee rollaattorin tai pyörätuolinkin kanssa. Sama koskee luonnollisesti myös ikäihmisten asuntoja. Esimerkiksi keittiöissä ja vessoissa tasojen korkeutta voi säätää. Ulko-ovissa taas on toinen ovisilmä pyörätuolikorkeudella.
Esteettömyys ei rajoitu pelkkään liikkumiseen vaan monisukupolvitalon suunnittelussa on huomioitu muun muassa myös näkörajoitteet.
– Ikänäön edetessä punaisen värin erottaa pisimpään. Siksi erityisasunnoissa on esimerkiksi punaiset tukikahvat kylpyhuoneissa, kertoo Isotalo.
– Kylpyhuoneissa on myös eriväriset lattia- ja seinälaatat, lisää kehityspäällikkö Mesimäki. – Sekin helpottaa liikkumista, kun lattian ja seinän raja erottuu selvemmin. Samasta syystä myös portaikot yleisissä tiloissa ovat erivärisiä kuin lattia.
Värillä ei ole väliä vain näkörajoitteisille, vaan hyvin suunniteltu värimaailma auttaa myös muistisairaita. Monisukupolvitalossa porraskäytävät ja kerrokset on värikoodattu.
– Muistisairaalle se, että asuu neljännessä kerroksessa voi unohtua helposti. Mutta esimerkiksi vihreän tai sinisen kerroksen muistaa jo paremmin. Myös kuvioilla voi ajaa saman asian: toiseen portaikkoon voi laittaa esimerkiksi kukon kuvan ja toiseen kilpikonnan, Isotalo suunnittelee.
Isossa mittakaavassa värit, kuviot ja pintamateriaalit ovat pieniä päätöksiä. Ikäihmisten asuinmukavuuteen niillä on kuitenkin kokoaan suurempi vaikutus. Kohtuuhintaisessa ARA-rakentamisessa tällaiset päätökset ovat kullanarvoisia.
– Ratkaisuilla pitää olla pieni hintalappu. Värit, tekstuurit ja symbolit ovat aika pitkälti sitä. Yksinkertaista, mutta tehokasta, Isotalo tiivistää.
Aulatiloissa on panostettu laadukkaisiin materiaaleihin ja viihtyisyyteen.
Asumiskoordinaattorit arjen tukena
Postipuiston monisukupolvitalo on rahoitettu Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella. Tavallista lainaa edullisempaa yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka edistävät yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai alueen elinvoimaa. Postipuiston talossa yhteiskunnallisen rahoituksen periaatteet tiivistyvät erinomaisesti.
– Meidän tavoitteenamme on tukea ja edistää näitä yhteiskunnalliseen rahoitukseen liittyviä arvoja oikeastaan kaikissa kohteissamme, kehityspäällikkö Mesimäki kertoo Setlementtiasuntojen toiminnasta. – Myös vuodenvaihteessa valmistunut Jousenpuiston kohteemme on rahoitettu yhteiskunnallisella rahoituksella. Se on meille todella luonteva vaihtoehto.
Setlementtiasunnoilla asukkaita tukee arjessa moniammatillinen asumiskoordinaattorien tiimi. Sosiaalialan koulutuksen saaneet asumiskoordinaattorit vahvistavat yhteisöllisyyttä ja turvallisuutta taloilla ja antavat asumisneuvontaa. He voivat esimerkiksi auttaa asukkaita erilaisissa arjen haasteissa.
– Jos vaikka vuokranmaksussa on ongelmia, asumiskoordinaattori voi tehdä asukkaan kanssa maksusuunnitelman tai auttaa palvelujen pariin. Se on ennaltaehkäisevää toimintaa, sen sijaan että päädyttäisiin häätöön vuokrarästien takia, Mesimäki kertoo.
Asumiskoordinaattorit myös auttavat käyttämään yhteisiä tiloja, joita Setlementtiasuntojen kohteissa on paljon. Asukkaita rohkaistaan järjestämään tapahtumia ja yhteistä tekemistä, mutta mitään ei tuputeta.
– Yhteisöllisyyttä ei voi antaa talon puolesta, niin että se olisi keittiön pöydällä uusia asukkaita odottamassa. Jokainen yhteisö muodostuu ajan kanssa omanlaisekseen.
Sitä, miten asukkaat tutustuvat toisiinsa, on pohdittu Setlementtiasuntojen kohteissa paljon. Kyselyissä on käynyt ilmi, että tutustumisen tapoja on yhtä monta kuin asukkaitakin. – Osa tutustuu naapureihin taloyhtiön yhteisessä toiminnassa, pihatalkoissa tai käsityökerhossa. Joku taas törmää sydänystävään sattumalta hississä. Ei sitä voi ennalta määrittää. Tärkeintä on, että näille kohtaamisille luodaan mahdollisuuksia, Mesimäki tiivistää.
Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Yhteiskunnallinen rahoitus Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Teksti: Roope Huotari Kuvat: haastateltavat, Arkkitehtitoimisto Inaro
Uskalla yrittää on Nuori yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelman suomenmestaruuskilpailu. Ohjelmassa nuoret perustavat kouluissaan oikealla rahalla toimivan NY-yrityksen ja harjoittelevat yrittäjyys- ja työelämätaitoja käytännössä. Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen oli paikan päällä Triplassa tutustumassa nuorten yritysideoihin.
– Minulla oli kunnia päästä tuomariksi kilpailuun. Messuilla Triplassa kävi kova kuhina. Päällimmäisenä mieleeni jäi erityisesti nuorten kunnianhimo ja kova myyntihenkisyys. Näistä nuorista tullaan vielä kuulemaan, Kinnunen kertoo.
Finalistit kilpailuun valitaan eri puolilta Suomea alueellisissa semifinaaleissa. Kilpailussa Company of the Year -palkinto annetaan perus- tai toisen asteen yritykselle. Enterprise of the Year -palkinnon saa paras korkea-asteen yritys. Voittajat edustavat Suomea Tallinnassa järjestettävissä EM-kisoissa.
Suomen parhaan NY-yrityksen palkinnon peruskoulu ja toinen aste -kategoriassa vienyt Gente UFsuunnittelee ja valmistaa laukkuihin järjestystä tuovia lokerikkoja. Kysyntään vastaava tuote, toimiva liiketoimintasuunnitelma sekä yrittäjien myyntihenkisyys takasivat voiton. Nuoret yrittäjät opiskelevat Jakobstadt gymnasiumissa.
Korkea-asteen parhaan yrityksen tittelin puolestaan vei Haaga-Heliassa opiskelevien nuorten Troa NY, jonka liikeidea ruokahävikkiä vähentävästä mobiilisovelluksesta vakuutti tuomariston. Sovelluksessa asiakkaat näkevät lähikauppojensa alennetut punalapputuotteet yhdestä paikasta.
– Erityisen hienoa oli huomata, että suurin osa yrityksistä oli miettinyt tuotteensa vastuullisuutta. Troa NY on tästä yksi hyvä esimerkki. Gente UF:n lokerikkojen lisäksi oli muitakin kierrätysmateriaaleista valmistettuja tuotteita, kuten vaatteita, koruja ja kodin tuotteita. Lisäksi yritykset olivat kehittäneet myös ympäristöystävällistä tiskiainetta sekä luonnonmukaista sytytysainetta. Nämä nuoret ovat kestävämpien kulutusvalintojen edelläkävijöitä, Kinnunen kertoo.
–Ehkä yksi itselleni mieleenpainuvimmista ja innovatiivisimmista yritysideoista oli kuitenkin katuvaatemerkki Salstreet NY. Yrittäjä oli vaatemalliston lisäksi luonut moniulotteisen virtuaalimaailman, jossa peli ja muoti yhdistyivät. Musiikki, liikkuva kuva ja vaatteet loivat kokonaisvaltaisen kokemuksen. Myös tämä yrittäjä oli huomioinut tuotteensa vastuullisuuden käyttämällä kierrätettyä puuvillaa.
Troa NY:n sovelluksen avulla vähennetään ruokahävikkiä.
Gente NY:n vastuullisesti valmistetut lokerikot tuovat järjestystä laukkuun.
Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pitkäaikainen yhteistyökumppani
–Kilpailussa kuulimme NY-alumnin Jenni Parpalan inspiroivan tarinan siitä, miten tämä kilpailu voi muuttaa nuoren elämän. Rankan lapsuuden jälkeen ohjelma antoi hänelle rohkeutta ja eväitä ponnistaa menestyneeksi siivousalan yrittäjäksi. Juuri tämän kaltaisten tarinoiden takia on niin hienoa olla mukana tukemassa Nuori Yrittäjyys ry:n toimintaa, Kinnunen kertoo.
Tänä vuonna Kuntarahoituksen tuki kohdistetaan erityisesti 7.–9. luokkalaisille suunnattuun Oma talous -ohjelmaan, jossa harjoitellaan arjen taloustaitoja, osallisuutta sekä vastuullisuuden ja kestävän kehityksen merkitystä omissa kulutusvalinnoissa.
– Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen ovat tärkeä osa yhteiskuntavastuutamme. Nuori Yrittäjyys ry:n kaltaisten toimijoiden kautta voimme olla mukana kasvattamassa huomisen yrittäjiä ja vastuullisia kuluttajia. On myös hienoa, että nuoret oppivat ongelmanratkaisua ja projektinhallintaa, mitkä ovat tärkeitä taitoja kaikille työelämässä, vaikka kipinä yrittäjyyteen ei lopulta syttyisikään, Kinnunen kertoo.
Uskalla yrittää -finalistien omia ajatuksia yrittäjyydestä on luvassa 10. toukokuuta ilmestyvässä Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa. Kalle Kinnunen saa vieraakseen nuoret EkoPyykkää ja Keep it Safe UF -yritysten takana.
Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n yhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.
Vastuulliseen sijoittamiseen erikoistunut tiedotus- ja analysointipalvelu Environmental Finance palkitsee vuosittain markkinoiden parhaita vastuullisia joukkovelkakirjalainoja. Tunnustuksia jaetaan niin vihreille ja yhteiskunnallisille joukkovelkakirjalainoille kuin muille vastuullisille sijoitustuotteille. Palkinnot myöntää riippumaton 50 hengen asiantuntijaraati, ja niitä jaetaan useassa eri kategoriassa.
Kuntarahoitukselle voitto paikallishallinto tai kuntasektori -kategoriassa on yhtiön kolmas ja toinen peräkkäinen. Menestys kovatasoisessa kilpailussa on osoitus markkinoiden luottamuksesta.
– Tämä on meille hieno tunnustus ja suuri kunnia. Olemme tarjonneet vihreää rahoitusta nyt kuusi vuotta, ja rahoituksen suosio jatkaa kasvuaan. Asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen omakseen, ja on hienoa nähdä, että pitkäjänteinen työ saa tunnustusta myös sijoittajilta, iloitsee Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.
Palkinnon voittanut joukkovelkakirjalaina oli Kuntarahoituksen ensimmäinen puntamääräinen vihreä joukkovelkakirjalaina. 250 miljoonan punnan joukkovelkakirjalaina laskettiin liikkeeseen marraskuussa 2021, ja se erääntyy joulukuussa 2024. Palkittu joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin nopeasti, ja lähes 40 prosenttia sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja.
Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään
Vihreillä joukkovelkakirjalainoilla rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, jota yhtiö myöntää hankkeille, joilla on todennettavia positiivisia ympäristövaikutuksia. Vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.
Kuudessa vuodessa Kuntarahoitus on myöntänyt jo 2,8 miljardia euroa vihreää rahoitusta. Vihreiden hankkeiden ilmastoviisailla ja energiatehokkailla ratkaisuilla vältetään vuosittain noin 85 000 hiilidioksiditonnin päästöt. Määrä vastaa noin 8 300 suomalaisen keskimääräistä hiilijalanjälkeä.
– Vihreässä siirtymässä on paljon työtä tehtävänä, ja olemme osaltamme sitoutuneet Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen täysin. Tavoitteenamme on, että 20 prosenttia pitkäaikaisesta asiakasrahoituksestamme on vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta vuoteen 2024 mennessä. Vihreä rahoituksemme toimii jatkossakin näyteikkunana kestäville ratkaisuille, Kontio summaa.
Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta haetaan lyhyellä verkkohakemuksella, minkä jälkeen riippumaton asiantuntijaryhmä arvioi hankkeen soveltuvuuden Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehyksen perusteella. Myönnämme hyväksytyille vihreän rahoituksen hankkeille 0–10 korkopisteen alennuksen korkomarginaalista.
Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Kunnilla ja kaupungeilla on tavoitteisiin pyrkimisessä keskeinen rooli, mikä näkyy niiden strategioissa. Strategiset linjaukset eivät kuitenkaan läheskään aina ohjaa hankintoja tai ohjaavat niitä vain osittain. Miksi näin on, Inspiran konsultti Pauliina Haro?
– Yksi syy voi olla, että viesti tavoitteista ei kulje kaikille hankintoja suunnitteleville ja tekeville henkilöille. Voi myös olla, että resurssien tai osaamisen puutteen vuoksi tai tottumuksesta asiat tehdään samalla tavalla kuin ne on aina ennenkin tehty. Tällöin tarjouspyynnöistä jää helposti kestävään kehitykseen liittyvät vaatimukset pois, Haro pohtii.
Myös raha vaikuttaa valintoihin.
– Esimerkiksi energiatehokkuuteen panostamalla on mahdollista säästää sekä luontoa että euroja varsin nopeasti, mutta toisinaan kestävään kehitykseen panostamisella saavutettavat hyödyt realisoituvat vasta seuraaville sukupolville. Joskus onkin vain hyväksyttävä, että lyhyellä aikavälillä kestävän kehityksen huomioiminen maksaa. Mutta toisaalta, huomioimatta jättäminen voi tulevaisuudessa tulla huomattavasti kalliimmaksi.
Ympäristön kannalta kestävien hankkeiden yleistymistä hidastaa myös markkinoiden tarjonta – tai pikemminkin sen puute. Haron kokemuksen mukaan rakennusliikkeet voisivat olla aktiivisemmin mukana kehittämässä asiakkaidensa toimintaa ja hankkeita.
Markkinatoimijoiden kanssa käytävä markkinavuoropuhelu auttaa viemään strategiaan kirjatut kestävyystavoitteet hankintoihin. Menettelyllä myös varmistetaan, että tavoiteltujen reunaehtojen mukaisia tarjouksia on ylipäätään mahdollista saada. Markkinavuoropuhelu on erityisen tärkeä vaihe kilpailutuksessa, kun tavoitteena on kestävän kehityksen mukainen hanke.
– Nämä asiat ovat kaikille vielä melko uusia. On hyvä varmistaa etukäteen, mitä on mahdollista toteuttaa ja mitä ei, Haro painottaa.
Onnistunut markkinavuoropuhelu vaatii aikaa ja erityistä osaamista. Se on toteutettava riittävän aikaisessa vaiheessa, ennen hankkeen kilpailuttamista, jotta markkinavuoropuhelussa saatua palautetta voidaan ja ehditään hyödyntämään hankkeelle asetettujen tavoitteiden ja vaatimusten määrittelyssä.
Markkinavuoropuhelussa markkinatoimijoille esitettävät kysymykset kannattaa valmistella huolellisesti ja myös toimittaa osallistujille etukäteen tutustuttavaksi. Inspira auttaa asiakasta kysymysten laadinnassa ja varaa tapaamiset toimijoiden kanssa. Markkinavuoropuhelu ei vielä sido millään tavalla siihen osallistuvia osapuolia, minkä ansiosta keskustelua voidaan käydä avoimesti.
– Meidän kokemuksemme on se, että potentiaaliset tarjoajat osallistuvat markkinavuoropuheluihin mielellään ja vastaavat kysymyksiin avoimesti ja rehellisesti. Useita erityyppisiä toimijoita haastattelemalla muodostuu kattava kokonaiskuva ja eri vastauksille osataan antaa oikea painoarvo jatkoa ajatellen, Haro kuvailee
Markkinavuoropuheluun osallistuvien toimijoiden kanssa varataan kahdenkeskiset neuvotteluajat. Osallistujat ovat tyypillisesti rakennusliikkeitä, joskus myös materiaalitoimittajia.
– On hyvä, jos kunnan edustaja pystyy osallistumaan edes osaan tapaamisista. Ne, jotka ovat olleet mukana, ovat pitäneet tilaisuuksia erittäin hyödyllisinä, Haro kertoo.
Markkinavuoropuhelun jälkeen tarjouspyyntövaiheeseen
Inspiran asiantuntija laatii tapaamisista muistiinpanot sekä koostaa yhteenvedot ja havainnot. Tämän jälkeen laaditaan tarjouspyyntöasiakirjat yhdessä kunnan kanssa. Tässä vaiheessa varmistetaan, että kestävä kehitys tulee aidosti, lain vähimmäistasoa laajemmin huomioiduksi hankkeen vaatimuksissa, ja että valmis hanke tukee kunnan kestävyydelle asettamia tavoitteita.
– Pohdimme, mitkä vaatimukset ovat pakollisia ja mitkä voivat olla pisteytettäviä. Myös sillä, miten hintaa ja laatua painotetaan, voidaan vaikuttaa siihen, miten paljon tarjoajat panostavat hankkeen kestävyyteen, Haro sanoo.
Tarjousajan päättymisen jälkeen Inspira auttaa myös tarjousten vertailemisessa ja tuottaa materiaalia päätöksenteon tueksi.
Kokeilusta vakiintuneeksi toiminnaksi
Miten kestävyyden huomioiminen saadaan muutettua kaikkiin hankintoihin ulottuvaksi toimintamalliksi?
– Pitää olla tahtoa tehdä paremmin ja kestävästi. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää kestävyyden huomioimista kaikissa hankkeissa ja hankinnoissa. Jotta tämä onnistuu, tavoitteet on vietävä osaksi esimerkiksi rakentamiseen ja hankintoihin liittyviä ohjeistuksia, Haro toteaa.
Turvallisuuteen ja terveyteen liittyvät vaatimukset ovat julkisissa rakennushankkeissa arkea. Rakennustöiden tekemisestä sääsuojan alla ollaan valmiita maksamaan ja aikataulua valmiita venyttämään, jotta betoni ehtii kuivua.
– On upeaa, että tilojen turvallisuus ja terveellisyys huomioidaan niin hyvin. Toivottavasti kestävyyden kanssa päästään pian samaan tilanteeseen. Vaikka kestävään rakentamiseen liittyy vielä paljon kysymysmerkkejä, hyviä malleja ja menetelmiä on jo nyt saatavilla, Haro iloitsee.
Teksti: Hannele Borra Pauliina Haron kuva: Sami Lamberg
Kuntasektorin rahoituskysyntä oli vuonna 2021 maltillista ja ennakoitua alhaisempaa. Tämä johtui talous- ja työllisyystilanteen odotettua paremmasta tilanteesta sekä valtion kunnille suuntaamista koronatuista. Koronapandemian vaikutukset yleishyödyllisen asuntotuotannon kysyntään ovat olleet vähäisiä koko pandemian ajan, ja rahoituksen kysyntä kasvoi maltillisesti. Uuden pitkäaikaisen rahoituksemme määrä vuonna 2021 oli 3,7 miljardia euroa.
Millainen oli Kuntarahoituksen vuosi 2021?
Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksemme vaikutukset julkaisemme tänä vuonna erillisinä raportteina. Julkaisuissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset.
Vastuullisuus ja uudet toimintatavat osaksi arkea
Vastuullisuus nivoutuu yhtä tiiviimmin kaikkeen toimintaamme sekä jokaisen kuntarahoituslaisen työhön. Vuonna 2021 aloimme työstää laskelmia oman toimintamme ympäristövaikutusten näkyväksi tekemiseksi. Julkaisimme myös vastuullisen sijoittamisen viitekehyksemme, joka kiteyttää sijoitustoimintamme vastuullisuuden periaatteet prosessit ja vastuut avoimesti yksiin kansiin. Olemme myös ensimmäistä kertaa tuoneet vastuullisuusraportoinnin osaksi toimintamme raportointia, emmekä enää julkaise erillistä vastuullisuusraporttia.
Koko Kuntarahoituksen vuotta 2021 leimasi vahvasti uudistuminen ja uusien toimintamallien juurruttaminen.
– Tänä vuonna jatkamme uudistumistamme, johtamisen kehittämistä sekä vastuullisuuden integroimista yhä tiiviimmin toimintaamme, toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.
Pirkanmaalainen Mielen ry rakennuttaa Tampereen Nekalaan kevyen tuen uudiskohdetta. Kerrostaloon rakentuu 34 uutta kotia mielenterveyskuntoutujille. Kohteen ehdoton valtti on sen sijainti. Samalla tontilla on entuudestaan Mielen ry:n luhtitalo, jossa on 16 tukiasuntoa sekä erillinen Iideshovin päivätoimintakeskus.
– Uusi talo sijaitsee Iidesjärven rannassa, joten osalle asukkaista on tarjolla jopa järvinäköala. Sijainti on siinäkin mielessä erinomainen, että matkaa Tampereen keskustaan on ainoastaan kolme kilometriä, Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen kertoo.
Kuntarahoituksen yhteiskunnallisella rahoituksella rakennettavat uudet asunnot edustavat mielenterveyden tukiasumista. Asukkaille on tarjolla päivittäistä tukea kuten kohtaamisia työntekijöiden kanssa, keskusteluapua tai ihan konkreettista tukea arkeen.
– Asiakkaiden tarpeet ovat hyvin erilaisia. Joku voi tarvita apua yksittäiseen asiaan, osa taas tarvitsee monipuolisempaa tukea elämäänsä. Yhden luona voidaan käydä keskustelemassa, toisen kanssa tehdään yhdessä kotitöitä. Erilaisen elämänhallinnan ja lääkehoidon tuen lisäksi apu voi olla esimerkiksi sosiaaliohjausta tai tukea Kela-asioiden hoidossa, Hirvonen selventää.
Tuettu asuminen on väliaikainen ratkaisu, jonka tulokset ovat hyviä, kertoo Mielen ry:n toiminnanjohtaja Maarit Hirvonen.
Kohti itsenäistä asumista
Uuden talon asukkaat ovat kaikki mielenterveyskuntoutujia. Monella on taustalla laitosjakso, jonka jälkeen siirrytään tukiasumisen piiriin. Osalla asukkaista taas on voinut kotona ilmetä ongelmia ja siksi uusi koti löytyy tuetun asumisen parista. Asukkaita saapuu myös sosiaalitoimen kautta.
– Täällä asuminen on väliaikainen ratkaisu. Suurin osa asukkaista asuu asunnoissamme parin vuoden ajan ja siirtyy sopivana hetkenä itsenäiseen asumiseen. Tämä on kunnille edullista palvelua, sillä tuetun asumisen tulokset ovat hyviä, Hirvonen kertoo.
Rinnalla kulkeminen ja toipumisen tukeminen ovat Mielen ry:n kaiken toiminnan ytimessä. Asukkaat pääsevät vaikuttamaan monenlaisiin asioihin aina avun laadusta ryhmien ja toiminnan muotoihin.
– Toipuminen on Mielen ry:n toiminnan keskiössä. Uskomme, että jokainen ihminen toipuu myös mielenterveyden sairauksista. Henkilön vaikeat kokemukset tuovat uudenlaista tietoa, joka auttaa löytämään itselleen mielekkään ja hyvän elämän. Meillä asiakas kertoo, mitä toivoo ja miten toivoo. Työntekijät eivät siis määräile asiakasta, vaan aina mennään yhdessä keskustellen eteenpäin.
Asukkaiden kuntoutumisella on pitkäaikaisia vaikutuksia. Saatu ohjaus ja tuki voivat vähentää mielenterveyshaittoja, parantaa elämänhallintaa ja sosioekonomista tilannetta sekä voimaannuttaa itsenäiseen elämään.
Rakentaminen on edennyt aikataulussa Nekalan työmaalla. Kuva joulukuulta 2021.
Omaa tilaa ja osallistumisen mahdollisuuksia
Mielenterveyden ongelmat ja päihteiden käyttö ovat lisääntyneet runsaasti viime vuosina. Koronapandemian oletetaan kasvattavan ongelmia entisestään. Tuetulle asumiselle on Tampereella ja koko Pirkanmaalla kova tarve. Kotien lisäksi uudiskohde tuo uusia työpaikkoja ja parantaa olemassa olevien tilojen hyödyntämistä.
– Tarvetta todellakin on! Kun yksi asukas muuttaa pois, aina on uusi tulossa. Saamme säännöllisesti kyselyjä vapaista paikkoista. Tämä uusi talo tuo mukanaan myös työtä ja tehoa nykyisiin palveluihin. Talon myötä työntekijöiden määrä tuplaantuu ja toimintakeskuksessa voidaan pyörittää aiempaa enemmän ryhmätoimintaa ja tehdä enemmän asukastyötä, Hirvonen pohtii.
Nekalan työmaalla rakentaminen on sujunut toistaiseksi onnellisten tähtien alla. Työ on edennyt suunnitellusti ja aikataulussa, eikä edes korona ole lyönyt kapuloita rattaisiin.
– Rakentaminen alkoi elokuun lopussa ja nyt talo on jo harjakorkeudessa. Seuraavaksi päästään aloittamaan talon sisätöitä, kun elementit ovat kuivuneet. Hyvällä mallilla siis ollaan ja valmistuminen häämöttää tämän vuoden loka-marraskuussa, Hirvonen myhäilee.
Uusien asuntojen naapurissa sijaitseva päivätoimintakeskus tarjoaa asukkaille monenlaista toimintaa ja aktiviteettia. Siksi suurin osa uuden talon pinta-alasta on voitu pyhittää asunnoille yhteisten tilojen sijaan.
– Asuntojen lisäksi taloon tulee yksi yhteistila sekä pesutupa. Naapurissa sijaitsevassa päivätoimintakeskuksessa voi käydä tapaamassa muita, kahvilla, lukemassa päivän lehdet, nauttia lounasta tai osallistua ryhmätoimintoihin. Myös saunat löytyvät naapurista, Hirvonen luettelee.
Rakentamisen edetessä myös asunnot alkavat hahmottua. Tulevista kodeista Hirvonen on mielissään. Uudisrakennus on mahdollistanut monia asumisen laatuun vaikuttavia valintoja ja myös nykyaikaisia ratkaisuja.
– Kodit tulevat olemaan kaikki kivan kokoisia, jokaisessa on runsaat 30 neliötä tilaa. Kaikissa asunnoissa on tupakeittiö astianpesukoneineen sekä alkovi tai pieni makuuhuone. Isot ikkunat tekevät kodeista valoisat. Järven puoleisissa asunnoissa järvinäköala on tietysti mukava asia. Talosta tulee kauttaaltaan esteetön, joten pyörätuolilla tai rollaattorillakin on mahdollista liikkua. Myös nykyaikaiset sähkölukitukset helpottavat elämää, Hirvonen tarkentaa.
Yhteiskunnallinen rahoitus
Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään investoinneille, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä. Rahoitettavilla hankkeilla on positiivisia vaikutuksia ympäristöönsä ja sen yhteisöön: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisen hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista.
Teksti: Joonas Holste Havainnekuva ja työmaakuva: Mielen ry Maarit Hirvosen kuva: Anna-Stiina Saarinen
