Valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä kaipaa uudistuksia – muuttoliike ja energiansäästötarpeet edellyttävät reagointia

Suomalainen valtion tukema asuntotuotanto on ehkäissyt segregaatiota ja asunnottomuutta sekä lisännyt ihmisten tasa-arvoa tarjotessaan asuntoja muun muassa opiskelijoille, senioreille ja vammaisille ihmisille. Kansainvälisessä vertailussa suomalainen valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä on menestystarina, mutta muuttunut toimintaympäristö edellyttää siltä myös muutoksia.

Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukeman asuntotuotannon nykytilasta ja tulevaisuudesta. Suurin osa vastaajista (73 prosenttia) koki, että järjestelmä toimii hyvin, mutta vastauksissa korostui huoli valtion tukeman asuntotuotannon tulevaisuudesta. Väestön ikääntyminen ja keskittyminen kasvukeskuksiin, muuttuvat asumistarpeet sekä rakentamisen kustannukset ja ilmastovaikutukset luovat järjestelmään painetta, johon valtion toivotaan asuntopolitiikallaan vastaavan.

Kuntarahoitus koosti kyselyn tuloksista ja asiantuntijahaastatteluista keskustelupaperin, jossa yhtiö esittää suosituksia valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän kehittämiseen.

Muuttotappio kurittaa harvaan asuttuja alueita – 90 prosenttia vastaajista on huolissaan asuntokannan rapistumisesta

Kuntarahoituksen kyselyssä 90 prosenttia vastaajista näki kasvukeskusten ulkopuolisen asuntokannan rapistumisen suurena tai melko suurena ongelmana. Keskustelupaperissa haastatellut Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkonen ja asuntoalan vaikuttaja Juha Kaakinen peräänkuuluttavat muutoksia valtion tukemaan asuntotuotantojärjestelmään.

Kaakisen mukaan ratkaisu alueiden eriytymiseen vaatii muutoksia maan hallinnon tasolla: rakennettu ympäristö tarvitsee oman ministeriönsä.

– Enää ei riitä, että asuntoasiat ovat ympäristöministeriön osastossa – se tekee asuntopolitiikasta lyhytjänteistä. Ilmoille heitetään ajatuksia esimerkiksi välimalleista, joilla asumisen kahtiajakoa voisi vähentää, mutta esitykset jäävät usein keskeneräisiksi. Konkreettisesti tilannetta voisi parantaa yhdistämällä MAL-sopimuksen piirissä olevat asiat samaan ministeriöön, eli esimerkiksi uuteen rakennetun ympäristön ministeriöön, Kaakinen ehdottaa.

Inflaatio ja raaka-aineiden saatavuusongelmat uhkaavat pysäyttää rakentamisen

Asuntosektorin toimijat ovat erittäin huolissaan rakentamisen kustannuksista ja raaka-aineiden riittävyydestä. Kuntarahoituksen kyselyssä jopa 94 prosenttia vastaajista piti todennäköisenä, että Venäjän sotatoimet Ukrainassa lisäävät rakentamisen kustannuksia merkittävästi. Huoli voimakkaasti kohoavista materiaalikustannuksista toistui lähes jokaisessa avoimessa vastauksessa, ja osa vastaajista odotti asuntorakentamisen pysähtyvän täysin.

61 prosenttia kyselyn vastaajista näkee, että valtion tukema asuntotuotanto voisi auttaa tasaamaan suhdannekuoppaa. Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo kuitenkin aloittaisi uudistamisen kaavoituksesta, joka nousi myös Kuntarahoituksen kyselyssä esiin merkittävänä pullonkaulana. 78 prosenttia kyselyn vastaajista oli sitä mieltä, että asuntokaavoituksen hitaus tai asunnoille kaavoitettujen alueiden puute aiheuttavat Suomelle suuria tai melko suuria ongelmia.

Kuntarahoitus kartoitti kyselyssään myös asuntosektorin toimijoiden käsityksiä rakentamisen ilmastovaikutuksista. 61 prosenttia vastaajista näki, että ilmastonmuutos huomioidaan rakentamisen materiaalivalinnoissa riittävän hyvin. Rakentamisen ja rakennusten käytön aikaiset ilmastovaikutukset ovat mittavia, mutta vähähiilisten ratkaisujen käyttöönottoa hidastavat osaltaan ARAn hyväksymien hankinta-arvojen rajat. Kuntarahoitus ehdottaa siksi, että hyväksyttyjen kustannusten arviointitapaa muutetaan.

– Keskeistä on huomioida, että energiatehokkuus ja vähähiilisyys nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta maksavat usein itsensä takaisin rakennuksen elinkaaren aikana, sanoo Kuntarahoituksen johtaja Aku Dunderfelt.

Kuntarahoituksen kolme suositusta suomalaiseen asuntopolitiikkaan: Sujuvampaa kaavoitusta, elinkaarikustannuksia ja joustoa prosesseihin

Miten suomalaisen valtion tukeman asuntotuotannon menestystarina turvataan tulevaisuudessa? Keskustelupaperissa Kuntarahoitus nostaa esiin kolme suositusta. Suositukset perustuvat Kuntarahoituksen teettämään kyselyyn sekä keskustelupaperin asiantuntijahaastatteluihin:

  1. Kaavoituksesta on tehtävä sujuvampaa etenkin kasvukeskuksissa, missä päätöksenteon hitaus hidastaa rakentamista. Kaavoituksen yksityiskohtaisuutta tulee vähentää ja tehdä kaavoituksesta mahdollistavaa rajoittavan sijaan.
  2. Rakentamisen kustannuksia on arvioitava koko elinkaaren näkökulmasta. Energiatehokkuus ja vähähiilisyys nostavat rakentamisen kustannuksia, mutta maksavat usein itsensä takaisin rakennuksen elinkaaren aikana. Siksi ARA-kohteissa tulisi voida hyväksyä nykyistä korkeampia rakentamiskustannuksia, jos ne johtuvat energiatehokkuusinvestoinneista, jotka alentavat myös kiinteistön koko elinkaaren aikaisia kustannuksia.
  3. Valtion tukeman asuntotuotantojärjestelmän prosessien ja ehtojen on joustettava enemmän. Korkotukilainojen käsittelyprosessien on oltava nopeita ja sujuvia. Myös korkotukilainojen lyhentämisestä tulee tehdä joustavampaa.

Keskustelupaperin verkkosivu

Lisätietoja:

Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut, Kuntarahoitus
Puh. 050 336 3914
aku.dunderfelt@kuntarahoitus.fi

Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan. Siinä kuntatalouden, johtamisen ja vastuullisuuden asiantuntijat arvioivat kuntien tilaa sekä visioivat sitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää.

Lisää kunnianhimoa ja läpinäkyvyyttä – uudistettu vihreän rahoituksen viitekehyksemme on julkaistu

Vihreän rahoituksen viitekehys määrittelee, miten vihreillä joukkovelkakirjalainoilla hankitut varat ohjataan asiakkaidemme kestäviin hankkeisiin. Se asettaa reunaehdot vihreän rahoituksen myöntämiselle, hankkeiden arvioinnille sekä raportoinnille.

– Samalla toivomme, että viitekehys toimii oppaana asiakkaillemme siinä, millaisia kestävyyttä edistäviä asioita hankkeissa on mahdollista huomioida, vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoo.

– Asiakkaillamme on suuri rooli Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Vihreä rahoitus marginaalialennuksineen on keinomme kannustaa yhteisiin ilmastotalkoisiin sekä tuoda näkyvyyttä asiakkaidemme parhaille kestäville hankkeille, kertoo vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.

Kuntarahoitus alkoi tarjota vihreää rahoitusta ensimmäisenä Suomessa vuonna 2016. Vastuullisen rahoituksen markkinat ovat sittemmin kehittyneet vauhdilla, ja esimerkiksi EU-taksonomia on luonut tarvetta tarkentaa sitä, millaiset investoinnit nähdään kestävinä.

–  Tiukat ilmastotavoitteet edellyttävät kunnianhimoisia toimia. Uudessa viitekehyksessämme arviointiperusteita on tiukennettu. Jatkossa emme esimerkiksi hyväksy mitään hankkeita, jotka käyttävät suoraan fossiilisia energianlähteitä, Erkkilä sanoo.

Samalla arviointikriteereistä tulee entistä läpinäkyvämpiä.

– Aiemminkin rakentamisessa vaatimuksena oli A-energialuokka, mutta muita arviointiperusteita ei ollut kirjoitettu näin laajasti auki. Nyt hankkeet ovat keskenään paremmin vertailtavissa, kun kriteerit on listattu, Erkkilä lisää.

Päivitystyön tavoitteena oli myös suoraviivaistaa ja yksinkertaistaa rahoituksen hakemista ja hankkeiden arviointia. Jatkossa hankekategorioita on seitsemän sijaan neljä: kestävä rakentaminen, kestävä joukkoliikenne, uusiutuva energia sekä vesi- ja jätevesihuolto.

Arviointikriteerien avaaminen mahdollisti myös arviointiprosessin muuttamisen. Tähän asti hankkeet on käsitellyt ulkopuolisista asiantuntijoista koostuva arviointiryhmä, mutta vihreän rahoituksen suuri suosio on herättänyt tarpeen ketterämmälle prosessille.

–  Olemme organisaationa oppineet valtavasti viimeisen kuuden vuoden aikana siitä, mitä kaikkea tällaisissa hankkeissa pitää ja on mahdollista huomioida. Kunkin arviointiryhmäläisen erityisosaaminen on osaltaan mahdollistanut tätä kehitystyötä, Erkkilä kertoo.

Jatkossa arvioinnin tekee Kuntarahoituksen omista asiantuntijoista koostuva sisäinen arviointiryhmä.

– Sisäinen arviointiryhmämme voi kokoontua nopeastikin tarvittaessa, minkä ansiosta pystymme paremmin ajoittamaan hankkeen kestävyyden arvioinnin asiakkaan rahoitustarpeen aikatauluihin, Kinnunen sanoo.

Uusia aluevaltauksia

Viitekehykseen on lisätty mahdollisuus rahoittaa luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen liittyviä hankkeita.

– Nyt monimuotoisuutta edistävät yksityiskohdat, kuten rakennusten viherkatot, voivat toteutua rakennushankkeiden yhteydessä. Uusi viitekehys mahdollistaa vastaavien hankkeiden rahoittamisen myös suoraan. Pystymme myös kertomaan hankkeiden vaikutuksista aiempaa monipuolisemmin, Kinnunen kertoo.

– Voisimme siis rahoittaa vaikkapa tulvavalleja tai viheralueiden rakentamista. Myös ennallistamishankkeisiin, kuten saastuneen maa-alueen puhdistamiseen, olisi hienoa joskus päästä mukaan. Niihin harvoin pyydetään ulkopuolista rahoitusta, mutta nyt toteutus ei ainakaan jää rahoituksesta kiinni, Erkkilä sanoo.

Vastuullisen rahoituksen markkinoiden ja sääntelyn kehittymistä tarkkaillaan Kuntarahoituksessa aktiivisesti.

– Esimerkiksi EU-taksonomia ja EU:n standardi vihreille joukkovelkakirjalainoille voivat valmistuttuaan aiheuttaa tarvetta uusiin muutoksiin. Olemme olleet vihreän rahoituksen edelläkävijöitä ja aiomme olla sitä jatkossakin, Kinnunen sanoo.

Tutustu uudistettuun viitekehykseen:

Rahoitusta Suomen vihreään siirtymään

Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeisiin myönnetyt varat kerätään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta Kuntarahoituksen vihreillä joukkovelkakirjalainoilla.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta

Kuntarahoitukselle haetaan mahdollisuutta rahoittaa suoraan myös kuntien energiayhtiöitä: tavoitteena huoltovarmuuden vahvistaminen

Kuntien takauskeskus tekee ilmoituksensa komissiolle yhteistyössä Kuntarahoituksen ja työ- ja elinkeinoministeriön kanssa. Vallitsevat olosuhteet sähkömarkkinoilla ovat johtaneet tilanteeseen, jossa energiayhtiöiden käyttämiin johdannaisiin liittyvät vakuusmaksut ovat kohonneet nopeasti ja yhtiöiden toimintakyky on vakavasti uhattuna.

Kuntarahoitus on jo aiemmin ilmoittanut voivansa tarjota nopeallakin aikataululla energiayhtiöitä omistaville kunnille rahoitusta, jolla energiatuotannon jatkuvuus voidaan varmistaa. EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi Kuntarahoitus ei kuitenkaan tähän saakka ole pääsääntöisesti voinut rahoittaa kilpailluilla markkinoilla toimivia kuntien energiayhtiöitä. Kuntien energiayhtiöiden rahoittamisen on tarkoitus tapahtua Kuntarahoituksen normaalin liiketoimintamallin tapaan: energiayhtiön laina, kuten muutkin yhtiölainat, vaatii kunnalta 100-prosenttisen takauksen.

– Sähkömarkkinoiden paisuneet vakuusvaatimukset ja samanaikaisesti vähentynyt energiatarjonta ovat luoneet kriisitilanteen, jossa on tarve varmistaa kansalaisten kannalta välttämättömien palvelujen saatavuus. Näissä olosuhteissa katsomme, että ehdotettu järjestely on kilpailulainsäädännön mukainen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio

Kuntarahoitus on taseella mitaten Suomen suurimpia luottolaitoksia ja sen kansainvälinen varainhankinta on pystynyt jatkamaan toimintaansa myös poikkeusolosuhteissa, esimerkiksi Venäjän hyökkäyssodan käynnistymisen, koronapandemian ja finanssikriisin aikana.

Kuntarahoituksella ei ole koskaan ollut luottotappioita. Pankkien kansainvälisen vakavaraisuussäätelyn tarkoitus on minimoida pankkien toimintaan liittyviä riskejä, ja Kuntarahoituksen CET1-vakavaraisuus ylittää Euroopan keskuspankin siltä vaatimat pääomapuskurit yli kuusinkertaisesti.

– EU-komissiolle tehdyn ilmoituksen käsittelyaikaa on vaikea ennakkoon arvioida. Käsittelyn kesto riippuu myös siitä, tullaanko Kuntien takauskeskukselta tai Kuntarahoitukselta vaatimaan lisäselvityksiä, Esa Kallio sanoo.

Kuntien takauskeskus (KTK) takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan ja sen toiminta perustuu Lakiin Kuntien takauskeskuksesta (487/1996). Kaikki Manner-Suomen kunnat ovat KTK:n jäseniä.

Lue Kuntien takauskeskuksen tiedote 7.9.2022: Viiden miljardin euron ohjelma kuntien määräysvallassa olevien energiayhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseksi

Lisätietoja

Toimitusjohtaja Esa Kallio
esa.kallio@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3377 953

Mari Tyster, johtaja, lakiasiat ja viestintä
mari.tyster@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3686 860

Lue myös

Kuntarahoitus on asiakkaidensa tukena energiakriisissä

Kuntarahoitus on asiakkaidensa tukena energiakriisissä

– Kuntarahoituksen likviditeettiasema on vahva ja pystymme tarjoamaan riittävän rahoituksen, jos kunta-asiakkaamme tarvitsevat apua energiayhtiöidensä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseen, sanoo toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoitus on varautunut likviditeetinhallinnassaan äkillisiin taloudellisiin ja yhteiskunnallisiin sokkeihin. Muun muassa Venäjän hyökkäyssodan käynnistyminen, koronapandemia ja finanssikriisi ovat osoittaneet, että Kuntarahoitus on onnistunut jatkamaan varainhankintaansa häiriöittä myös kriisiolosuhteissa.

– Pystymme vastaamaan asiakkaidemme rahoitustarpeisiin, vaikka ne kasvaisivat nopeastikin. Energiakriisistä aiheutuva mahdollinen hätärahoitustarve kohdistuu pääsääntöisesti lyhytaikaisiin kuntatodistuslainoihin, ja olemme sitoutuneet käsittelemään kuntatodistusohjelmien korotukset ripeästi, sanoo Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.    

EU:n valtiontukisääntelyn vuoksi Kuntarahoitus ei ainakaan toistaiseksi voi pääsääntöisesti rahoittaa kilpailluilla markkinoilla toimivia kuntien energiayhtiöitä. Tämän vuoksi energiakriisissä Kuntarahoituksen rahoitus suuntautuu energiayhtiöiden kuntaomistajille.

Lisätietoja:

Toimitusjohtaja Esa Kallio
esa.kallio@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3377 953

Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut
aku.dunderfelt@kuntarahoitus.fi
puh. 050 3363 914

Miten syntyy kestävä rakennushanke?

Huomioi ajoissa ja osallista käyttäjät

Mitä aikaisemmin kestävän kehityksen teemat huomioidaan, sitä vastuullisempia rakennuksia on mahdollista toteuttaa. Kestävä kehitys tulisi huomioida jo palveluverkkoa suunniteltaessa ja sen jälkeen jokaisen rakennushankkeen jokaisessa vaiheessa suunnittelusta toteutukseen ja vielä käytönkin aikana.

Kumpikin asiantuntija korostaa suunnitteluvaiheen merkitystä. Kestävän hankkeen suunnittelu ja osaaminen vaatii uskallusta ja osaamista. Rakennuksen tulevat käyttäjät kannattaa ottaa mukaan keskusteluun jo hankkeen määrittelyvaiheessa, jotta heidän tarpeensa pystytään huomioimaan mahdollisimman hyvin.

– Keskustelua sidosryhmien kanssa ja markkinavuoropuhelua kannattaa käydä aikaisessa vaiheessa. On tärkeää huomioida suunnittelun lähtökohdat ja keskustella mahdollisista vaihtoehdoista. Tämän jälkeen voi vielä yhdessä tarkastella ja jopa kiristää tavoitteita ja miettiä, miten päästään parhaaseen lopputulokseen, Erkkilä sanoo.

Etenkin yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeissa keskustelu käyttäjien kanssa varhaisessa vaiheessa on tärkeää. Se auttaa myös investoinnin vaikutusten kuvaamisessa, jota vastuullisen rahoituksen hakemiseksi vaaditaan.

– Rakennusten käyttäjäkunta voi olla hyvin monipuolinen. Monitoimirakennuksissa esimerkiksi urheiluseuran tai kansalaisopiston tarpeet voivat olla hyvin erilaiset. Siksi käyttäjät kannattaa osallistaa suunnitteluun monipuolisesti, Erkkilä jatkaa.

Kehitä ja johda osaamista

Kestävyyteen liittyvien näkökulmien monipuolinen huomioiminen hankkeessa edellyttää laajaa osaamista tilaajalta. Pienissä kunnissa investointeja tehdään harvoin, eikä osaamista siksi kerry organisaatioon. Vastuullisuuteen liittyvät asiat saattavat jäädä hankinnoissa huomiotta myös resurssipulan vuoksi.

– Kestävyyteen liittyvät näkökulmat on lähes poikkeuksetta huomioitava jo suunnitteluvaiheessa, ja tähän tarvitaan aikaa ja osaamista. Olen törmännyt tapaukseen, joissa rakennuksen energialuokka jäi alle A:n, koska asiaa ei huomioitu ajoissa. Tältä hankkeelta jäi vihreä rahoitus saamatta, Haro sanoo.

Suuremmissa kunnissa toimialat usein keskittyvät omiin tehtäviinsä ja tiedon jakaminen ja vuoropuhelu saattaa olla vähäistä.

– Vastuullisuusajattelun ja siihen liittyvän osaamisen leviäminen organisaation eri osiin vaatii vuoropuhelun lisäksi uskallusta, johtamista ja sparraamista. Strategioihin ja tavoitteisiin kirjatut asiat eivät muutu käytännöksi itsestään, Erkkilä jatkaa.

Inspira voi olla organisaation apuna muuttamassa strategiaan kirjattuja kestävän kehityksen tavoitteita toiminnaksi.

– Haastamme asiakkaita miettimään hankkeiden tarkoituksenmukaisuutta ja kaikkia kestävän kehityksen näkökulmia, myös taloudellista kestävyyttä. Olemme mukana markkinavuoropuhelussa ja autamme laatimaan kilpailutusdokumentit, joissa vastuullisuuteen liittyvät tavoitteet huomioidaan, Haro konkretisoi.

Sanoita ja dokumentoi vastuullisuus

Joskus hankkeita jää vastuullisen rahoituksen ulkopuolelle, koska investointeja ei tunnisteta kestäviksi hankkeiksi tai vastuullisuuteen liittyviä asioita ei ole koottu yhteen tai sanoitettu.

– Monissa vihreän rahoituksen hankkeissa kerrotaan jo hankesuunnitelmassa hyvin kattavasti hankkeen vaikutuksista. Toisista taas saadaan vain energiatodistus pyydettäessä, Erkkilä kertoo.

Vihreän rahoituksen saamisessa edellytetään uudisrakennuksilta A-energialuokkaa, peruskorjauksissa 30 prosentin parannusta energiatehokkuudessa.

– Kestävyys on toki muutakin kuin energiatehokkuus. Vihreän rahoituksen edellytyksenä on, että hankkeessa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Niiden mittaamista ja osoittamista pyritään EU:n tasolla yhtenäistämään kestävän rahoituksen taksonomian avulla. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeissa täytyy pystyä osoittamaan, että hankkeen vaikutukset ulottuvat laajemmin yhteisöön tai ympäröivään yhteiskuntaan. Hankkeen täytyy edistää yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista, Erkkilä kuvailee.

Vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmät pyytävät tarvittaessa lisätietoja hankkeen vaikutuksista ja taustatekijöistä.

– Esimerkiksi rakentamisen sektorissa vain hyvin harvoin käy niin, että esitetty hanke ei saa vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta. Tämä johtuu siitä, että valintakriteerit on pyritty pitämään mahdollisimman selkeinä, minkä johdosta voimme jo esiselvityksessä todeta, onko hanke potentiaalinen kohde vastuullisen rahoituksen hankkeeksi, Erkkilä jatkaa.

Vinkit kestävien hankkeiden edistämiseen

  1. Varmista, että hankintojen tekijät tietävät, mitä vastuullisuuteen liittyvät linjaukset tarkoittavat hankkeissa. Strategiset linjaukset on hyvä sanoittaa tavoitteiksi ohjeisiin ja työnkuviin.
  2. Johda vastuullisuutta ja kannusta osaamisen jakamiseen organisaatiossa. Näin varmistat, ettei vastuullisuusosaaminen ole yhden henkilön varassa.
  3. Hyödynnä tarvittaessa organisaation ulkopuolista osaamista.
  4. Käy ajoissa vuoropuhelua eri sidosryhmien kanssa. Ota tulevan rakennuksen käyttäjät mukaan suunnitteluun jo määrittelyvaiheessa.
  5. Keskustele rakennusyritysten kanssa jo ennen kilpailutusta. Näin saat selville, mikä on mahdollista asetettujen reunaehtojen puitteissa.
  6. Varmista, että kestävyyden eri näkökulmat ovat mukana kilpailutusdokumenteissa.
  7. Dokumentoi vastuullisuuteen liittyvät asiat hankesuunnitelmaan. Näin rahoittaja näkee, onko vihreä tai yhteiskunnallinen rahoitus mahdollinen.


Lue lisää ja tutustu yhteiskunnallista rahoitusta saaneisiin hankkeisiimme

Ministeri Ohisalo: Kuntien on kiritettävä myös alueensa muita tahoja päästövähennyksiin – Kuntarahoituksen tapahtumassa keskusteltiin ilmastolain vaikutuksista kuntiin

Uusi ilmastolaki astui voimaan heinäkuussa. Sen keskeisenä tavoitteena on, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Syksyllä 2022 hallituksen on tarkoitus antaa eduskunnalle ilmastolakia täydentävä esitys, joka sisältää velvoitteen laatia ilmastosuunnitelmat kunta-, seutu-, tai maakuntatasolla.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti puheenvuorossaan suomalaisia kuntia ilmastotyön edelläkävijyydestä ja valtiotason tavoitteiden kirittämisestä.

– Suomalaisista jo lähes kaksi kolmasosaa asuu kunnassa, jolla on valtiota varhaisempi hiilineutraaliustavoite. Vapaaehtoisesti verkostoituneet ilmastokunnat ovat näyttäneet mallia, miten verkostoitumisella, tavoitteilla, suunnitelmilla ja yhteisillä toimilla voidaan hillitä ilmastonmuutosta ja samalla lisätä alueen elinvoimaisuutta kestävästi, Ohisalo sanoi.

Viimeistään Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on osoittanut energia- ja turvallisuuspolitiikan kietoutumisen yhteen.

– Mitä nopeammin irtaudumme fossiiliriippuvuudesta, sitä parempi ilmastolle sekä Suomen ja koko Euroopan turvallisuudelle. Paikalliset lämpöyhtiöiden investoinnit ovat avainasemassa tuontipolttoaineista luopumisessa ja kunnat voivat nopeastikin luopua vaikkapa öljylämmityksestä kiinteistöissään, Ohisalo painotti.

Ministeri Ohisalo korosti kuntien roolia ilmastotyön alustana ja mahdollistajana.

– Kuntakonsernin suorassa vaikutuspiirissä on usein ehkäpä vain 10 prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Onkin siis selvää, että kuntakonsernin kannattaa kirittää alueensa muiden tahojen ja toimijoiden päästövähennyksiä, Ohisalo sanoi.

Ympäristöministeriön Kuntien ilmastoratkaisut -ohjelma on vauhdittanut kuntien ja alueiden ilmastotyötä. Ilmastolain täydentävässä esityksessä kunnille lisätään velvoite tehdä ilmastosuunnitelma. Pienet kunnat voisivat laatia suunnitelman yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Valtio tulee tukemaan kuntia suunnitelmien laatimisessa.

– Suunnitelmassa kunta asettaisi itselleen päästövähennystavoitteen, esittäisi tiedot päästöjen kehityksestä sekä tiedot suunnitelman toteutumisen seurannasta. Ilmastolaissa asetettaisiin ainoastaan vähimmäisvaatimukset ilmastosuunnitelman sisällölle. Kunta voi halutessaan tehdä kunnianhimoisemman ja kattavamman suunnitelman, Ohisalo kertoi.

Sanoista tekoihin – Helsinki tavoittelee hiilineutraaliutta jo 2030

Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen peräänkuulutti lainsäätäjiltä johdonmukaisuutta ja ilmastotyötä tekeviltä konkreettisia toimia.

– Helsinki on menossa hyvään suuntaan, mutta tehtävää on paljon. Johdonmukainen ja konsistentti apu on tarpeen, Koskinen kommentoi.

Koskisen mukaan nyt pitäisi suunnitelmien ja raportoinnin sijaan keskittyä päästöjä vähentäviin tekoihin.

– Helsingin hiilineutraaliustavoitetta kiristettiin viidellä vuodella, se on nyt 2030. Monet toimet vievät oikeaan suuntaan, mutta liian hitaasti. Nopeasti vaikuttavista toimista on puute. Rahoitusta tarvitaan hankkeille, joilla saadaan suuria päästövähennyksiä, Koskinen painotti.

Koskinen myös toivoi valtiolle vahvempaa roolia yhteisten käytäntöjen luomisessa sekä liikenteen päästöjen vähentämisessä.

– Lainsäädännön pitäisi olla linjakasta ja konkreettisiin tekoihin ohjaavaa.

Rohkeutta ja tekoja tarvitaan

Myös Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen painotti yhteisten puitteiden luomista ja valtion ohjauksen tärkeyttä ilmastotyössä. Ilmastolakiin sisältyvä vaatimus kuntien ilmastosuunnitelmille on Kuntarahoituksen kannalta erityisen keskeinen muutos laissa.

– Rahoitussektorille on tulossa paljon tiedonantovaatimuksia, joita varten tarvitsemme tietoa rahoitetuilta kohteilta. Ilmastolaki ohjaa kuntia raportointiin, Kinnunen sanoi.

Rahoitusala sekä tukee vihreää siirtymää että huomioi siirtymästä ja ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit.

– Rahoitusalan vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin rajalliset: rahoittamamme tahot voivat vaikuttaa päästöihin enemmän, ja siksi yhteistyö on tärkeää. Rahoitusala voi ohjata investointeja kestäviin kohteisiin, mutta varsinaiset toimenpiteet tapahtuvat reaalitalouden puolella, Kinnunen jatkoi.

Lopuksi osallistujilta kysyttiin, miten ilmastotyön esteitä voisi purkaa. Ministeri Ohisalo korosti ilmaston huomioimista kaikessa toiminnassa sen sijaan, että sitä ajatellaan yhtenä politiikan lohkona. Koskinen painotti rohkeutta tehdä myös vaikeita päätöksiä.

– Jos Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035, on pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä, joita kaikki eivät kannata. Keinot ja teknologiat on olemassa, teot ja rohkeus ovat tällä hetkellä pahin pullonkaula, Koskinen sanoi.



Ilmasto & kunnat: ilmastostrategiasta käytäntöön 30.9.2022 – osallistu tapahtumaan verkossa!

Ilmastotapahtumasarjamme päätösosassa pohditaan parhaita keinoja kunnan ilmastostrategian jalkauttamiseksi. Miten varmistetaan ilmastotavoitteiden toteutuminen käytännössä? Kuinka ilmastostrategian pitäisi näkyä hankkeiden kilpailutuksessa?

Ilmoittaudu tapahtumaan täällä!

Oivalluksia tavallisista suomalaiskodeista – Yleishyödyllisen asuntotuotannon festivaali Helsingissä

Anne-Jo Visser, Amsterdam Federation of Social Housing Associationin johtaja.
Anne-Jo Visser

ISHF-tapahtuman järjestelyistä vastasivat ARA, Helsingin kaupunki ja Housing Europe -järjestö. Kuntarahoitus on Suomen suurin valtion tukeman asuntotuotannon rahoittaja ja yksi tapahtuman yhteistyökumppaneista. Olimme mukana, kun asiantuntijavieraat kiersivät tutustumassa yhteisöllistä ja ekologista asumista tukeviin kohteisiin Jätkäsaaressa.

Haastattelimme kierroksen päätteeksi kahta kansainvälistä vierasta: Anne-Jo Visser toimii johtajana Amsterdam Federation of Social Housing Associationissa, Jasper Brus puolestaan on Hilversumin kaupungin kaupunkisuunnittelija.

Mikä toi sinut Helsinkiin ja ISHF-tapahtumaan?

Jasper Brus, Hilversumin kaupungin kaupunkisuunnittelija.
Jasper Brus

Visser: Halusin päästä tutustumaan suomalaiseen järjestelmään: en ollut aiemmin käynyt Suomessa ja olin utelias näkemään, miten sosiaalinen asuminen toimii täällä. Ihmisten tapaaminen on myös tärkeä osa matkaani. Järjestin kollegoideni kanssa neljä työpajaa, joissa pääsimme jakamaan oppejamme muiden asiantuntijoiden kanssa.

Brus: Hilversumin kaupunki haluaa olla mukana keskustelussa siitä, mitä yleishyödyllinen asuminen tänä päivänä on ja mihin se kehittyy. Olemme Alankomaiden suurin puutarhakaupunki ja ajatteluamme ohjaavat arvot, kuten inhimillinen skaala, kestävä ja terve asuinympäristö sekä yhteistyöhön sopivat tilat ja resurssit. Olemme hyvin kiinnostuneita siitä, kuinka rakentaa kohtuuhintaista valtion tukemaa asumista, joka pystyy myös vastaamaan näihin arvoihin.

Kiersimme tänään Jätkäsaaressa ja tutustuimme muutamaan asuinkohteeseen. Millaisen vaikutelman sait näistä kohteista?

Visser: Kaikki on ensinnäkin hyvin siistiä! Rakentaminen on tasokasta ja huomasin kiinnostavia innovaatioita, kuten rakennusten jätehuoltojärjestelmät. Myös eri ryhmien määrä teki vaikutuksen. Alankomaissakin pyritään siihen, että ihmiset eri yhteiskunnallisista ryhmistä asuisivat samoilla alueella, mutta täällä he asuvat myös samoissa rakennuksissa. Pidin myös siitä, kuinka paljon yhteistiloja kohteissa oli. Alankomaissa rakennuksissa voi olla yhteinen pyykkitupa ja olohuone; täällä näiden lisäksi yhteisiä musiikkihuoneita, askarteluhuoneita, saunoja.

Brus: Jätkäsaaressa näkemäni ratkaisut ovat hyvin kiinnostavia puutarhakaupunkiajattelun näkökulmasta: viheralueita on sijoitettu asuinkohteiden keskelle ja rakennuksissa on paljon yleisölle avoimia sisäpihoja, mikä on Alankomaissa hyvin epätavallista. Yhteistilojen määrä oli myös uutta. Alankomaissa asuminen on yksilökeskeisempää: tapaamme naapureitamme kadulla ja kaupungilla, emme niinkään talomme käytävillä ja yhteistiloissa.


Kuva ISHF-kävelykierrokselta Jätkäsaaressa: ryhmä ihmisiä katsoo kerrostaloja.


Kuva ISHF-kävelykierrokselta: kerrostaloja Jätkäsaaressa.


Jätkäsaari on perinteisesti ollut satama-alue; asuinrakentamisen saralla tämä onkin melko uusi kaupunginosa. Millaisen vaikutelman alue teki?

Visser: Pidin siitä, miten alueen vihreyteen on panostettu. Eräässä kohteessa kävimme ylimmässä kerroksessa. Kun näin alueen korkealta, oli jopa yllättävää tajuta, kuinka paljon rakennettua kaupunkia täällä onkaan: katutasolla seutu tuntuu hyvin vihreältä. Kestävästi rakennetut, hyvin eristetyt rakennukset ja eri ihmisryhmien sekoittuminen uudessa naapurustossa tekivät myös vaikutuksen.

Brus: Hilversumissa uudistamme parhaillaan entistä yritysaluetta asumiseen: Jätkäsaaren muutos muistuttaa minua paljon tästä prosessista. Alankomaissa monesti säilytämme joitakin vanhoja rakennuksia tai ratkaisuja, kun kaupunginosaa uudistetaan, jotta alueelle syntyisi tietty identiteetti. Täällä taas on lähdetty rakentamaan paljon uutta. Kun katson ympärilleni, kaikki näyttää nykyaikaiselta. Julkinen liikenne keskustan suuntaan toimii hyvin, joten parkkitilasta ei ole puutetta. Alue tuntuu hyvin jalankulkijaystävälliseltä. On hienoa huomata, että monet kadut on tarkoitettu ensisijaisesti jalankulkijoille ja sosiaaliseksi tilaksi, ei henkilöautojen valtakunnaksi.


Teksti ja kuvat: Tuomas Mäkinen

Vähähiilinen rakentaminen on kiinteistön koko elinkaaren mittaista työtä – mutta miten EU-taksonomia vaikuttaa tulevaisuuden hankkeisiin?

Tytti Bruce-Hyrkäs vastaa hiilineutraaliuden kehittämisestä kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla ja johtaa myös Green Building Council Finlandin vähähiilisen rakentamisen toimikuntaa. Kiinteistö- ja rakennusala tuottaa Suomen vuotuisista päästöistä noin 30 prosenttia, Bruce-Hyrkäs muistuttaa.

– Alan tavoite on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä.  Tällä hetkellä ala saa vetoapua siitä, että sähkö- ja kaukolämpöyhtiöt pudottavat päästöjään. Rakentajat voivat tehdä osansa tukemalla kohteissaan energiatehokkuutta parantavia ja uusiutuvaa energia tuottavia ratkaisuja.

Kunnat voivat edistää samaa kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että julkisen maankäytön ja kaavoituksen osalta, Bruce-Hyrkäs korostaa.

– Jos esimerkiksi tontinluovutus kilpailutetaan, vähähiilisyys voidaan asettaa yhdeksi kriteeriksi ja näin kirittää yksityisiä toimijoita hakemaan parhaita ratkaisuja. Kunnat voivat tässä liikkua valtiota ketterämmin. On myös tärkeää huomioida, että suurimmat vaikutukset tehdään jo silloin, kun valitaan hankkeen toteutustapaa.

Resurssiviisaasti ja yhteistyöllä

Hiilineutraaliuden tavoite on osa Järvenpään kaupungin päivittäistä työtä ja strategiaa kaupungin kiinteistöhankkeissa. Mestaritoiminta Oy vastaa kaupungin kiinteistöjen rakennuksesta ja ylläpidosta. Toimitusjohtaja Jani Kervinen puhui yhtiön resurssiviisauden periaatteesta.

– Isossa kuvassa resurssiviisaudessa on kyse siitä, että kehitämme hyvin laajalla sektorilla useita osa-alueita: kaupunkirakennetta ja liikkumista, ympäristön tilaa, energia- ja materiaalikulutusta, Kervinen kuvailee.

– Laadimme kaupungin kiinteistöihin esimerkiksi pitkän tähtäimen energiatehokkuussuunnitelmia ja kehitämme lämmön, veden ja sähkön automaattista kulutusseurantaa, jotta ymmärrämme kiinteistökantaamme paremmin.

Kervisen kuvailema lähestymistapa vähähiiliseen rakentamiseen on pitkäjänteistä työtä. Ratkaisuja tarkastellaan kaavoituksesta rakentamiseen, ylläpitoon ja purkuun asti. Järvenpäässä keskusteluun haetaan mukaan laajasti eri osapuolia yhteistyötä painottavalla kiinteistöallianssimallilla.

– Allianssimallinen toiminta antaa meille moniammatillista ymmärrystä. Pääsemme kiinni laajasti kiinteistön ylläpitoon, rakentamisen tavoitteisiin, käyttäjien toimintaan ja kykenemme ajattelemaan yli perinteisten vastuurajojen. Vuorovaikutus on keskeisessä asemassa: meillä koulujen rehtoritkin ovat oppineet puhumaan sujuvaa “betonipäätä”.

Taksonomia määrittelee kestävän rakentamisen kriteerit uusiksi

Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertasi vihreän rahoituksen etuja ja kriteerejä kiinteistöjen ja rakentamisen osalta. Kuntarahoitus pitää vihreän rahoituksen edellytyksinä muun muassa uudisrakennuksissa A-energialuokkaa ja korjausrakentamisessa 30 prosentin parannusta energiatehokkuuteen. Toteutustavoissa on kuitenkin liikkumatilaa.

– Kun annamme rakennusalan osaajille mahdollisuudet toteuttaa hanke asiakkaan tavoitteiden mukaisesti, syntyvät parhaat ratkaisut. Tällöin rahoittajan ei tarvitse lähteä mikromanageroimaan toteutusta, Erkkilä kuvailee.

– Eräänlaisena vihreän rahoituksen huoneentaulunamme on, että rahoitetuissa hankkeissa halutaan tehdä asioita paremmin ja ennakkoluulottomammin kuin aiemmin on tehty. Tätä kautta hankkeissa onkin syntynyt erinomaisen hyviä ratkaisuja.

Kiinteistö- ja rakennusalaan tulee jatkossa vaikuttamaan merkittävästi Euroopan komission vihreä taksonomia, joka määrittelee EU:n yhteiset kriteerit ympäristön kannalta kestävälle toiminnalle. Pähkinänkuoressa taksonomian mukaisen toiminnan tulisi hyödyttää merkittävästi vähintään yhtä kuudesta määritellystä ympäristötavoitteesta, oltava tuottamatta merkittävää haittaa viidelle muulle tavoitteelle sekä oltava YK:n, OECD:n ja ILO:n eettisten työ- ja ihmisoikeusperiaatteiden mukainen.

Erkkilä näkee EU-taksonomian tuoman harmonisoinnin erittäin tervetulleena. Hän korostaa, että alkukankeutta voidaan kuitenkin odottaa, ennen kuin rakennusala alkaa löytää taksonomialle yhteiset tulkintatavat. Suomalaisille toimijoille päänvaivaa voi ainakin ensi alkuun tuottaa taksonomian kuudes tavoite, terveiden ekosysteemien suojelu.

– Tämä voi tarkoittaa sitä, että puuston kaataminen tai neitseelliselle metsämaalle rakentaminen ei ole taksonomian mukaista. Tämä on sinänsä hieno, mutta pohjoismaisessa rakentamisessa ja ympäristössä haastava tavoite.

Vihreä kehitys vaatii edelläkävijöitä, jotka uskaltavat kokeilla

Kervinen alleviivasi keskustelussa uskalluksen ja markkinavuoropuhelun tärkeyttä. Nykyistä maailmantilannetta hän kuvaa “rakentamisen pula-ajaksi”, jolloin yhteistyön rooli korostuu.  

– Voi olla, että tiettyä materiaalia ei vain ole saatavilla, jolloin joudutaan keksimään uusia ratkaisuja ja innovaatioita, Kervinen pohtii.

– Yhteistyö ei toki aina ole ongelmatonta. Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia. Se vaatii työtä vielä Järvenpäässäkin, mutta tahtotila on olemassa.

Erkkilä peräänkuuluttaa pilottihankkeita, joiden kautta EU-taksonomian käytännön tulkinnat alkavat löytyä. Hän näkee myös monien kuntatoimijoiden ennakkoluulottomuuden rakennushankkeissa positiivisena ilmiönä.

–  Jos julkisilla varoilla rahoitettu hanke epäonnistuu, voi kyyti olla julkisuudessa kylmää. On ollut hienoa nähdä, että asiakkaamme ovat silti uskaltaneet lähteä olemaan edelläkävijöitä.   

Bruce-Hyrkäs myönsi, että EU-taksonomia herättää vaihtelevia tuntemuksia. Taksonomian määrittely on EU:lta iso hanke, joten yksityiskohdat hakevat vielä paikkaansa ja kiinteistö- ja rakennusalalla on edessään työtä kriteerien selkeyttämiseksi.

– Toisaalta olen jo nähnyt ison positiivisen muutoksen: toimijat ovat alkaneet selvittää kohteidensa ja hankkeidensa taksonomian mukaisuutta, ja yhteistyötä alan toimijoiden ja rahoittajien välillä on syntynyt. Näen tässä myös ison mahdollisuuden.


Teksti: Tuomas Mäkinen

Jani Kervinen: Siiloutumisen purkaminen parantaa rakentamisen vastuullisuutta ja laatua

Järvenpäässä Mestaritoiminta Oy hoitaa kaupungin tilakeskuksen tehtäviä. Kaupunki omistaa tilat, me vastaamme kiinteistöjen rakentamisesta ja kiinteistönpidosta. Energiatehokkuuteen olemme kiinnittäneet erityisesti huomiota vuodesta 2008, vuosien myötä vastuullisuusajattelu on laajentunut ympäristö- ja taloudellisesta vastuusta myös sosiaaliseen vastuuseen.

Määrätietoisemman työn rakentamisen ja kiinteistönpidon vastuullisuuden kehittämiseksi aloitimme vuonna 2015, jolloin myös rakensimme ensimmäisen Joutsenmerkin saaneen rakennuksen Suomessa. Strategiassamme olemme määritelleet, että haluamme olla askeleen edellä, kärkijoukoissa miettimässä, miten tulevaisuudessa toimimme entistäkin ilmastoviisaammin.

Vuodesta 2015 lähtien olemme myös arvioineet onnistumistamme. Mittaamme muun muassa korjausvelkaa, energiankulutusta ja käytön tehokkuutta. Mittaaminen ohjaa päivittäistä tekemistä toivomaamme suuntaan. Myös GRI-raportointi tuo toimintaan läpinäkyvyyttä. On kuitenkin tärkeää, että myös tilaaja asettaa tavoitteita. Me voimme nostaa kehityskohteita esiin ja luoda työkaluja tavoitteisiin pääsemiseksi.

Tilatehokkuuteen kiinnitämme erityistä huomiota. Pyrkimyksenämme on vähentää rakennettujen neliöiden määrää, sillä jokainen rakennettu neliö kuluttaa luonnonvaroja ja lisää hiilidioksidipäästöjä. Tarkastelemme kriittisesti, mitä rakennuksia palveluntuotannossa tarvitaan. Näitä rakennuksia peruskorjataan ja tarvittaessa laajennetaan – joskus vanhan tilalle on myös järkevämpää rakentaa kokonaan uusi rakennus.

Päätöksen rakennusmateriaalista teemme tilaajien toiveiden ja tarpeiden mukaan. Puurakenteisen rungon hiilijalanjälki on pienempi kuin betonirakenteisen, mutta ylläpito vaatii nykytiedon mukaan enemmän toimenpiteitä. Molemmat tavat ovat hyviä: tärkeintä on varmistaa, että rakennetaan käyttäjien tarpeiden mukaisia, turvallisia rakennuksia.

Meidän reseptimme onnistumiseen on yhteistoiminnallinen rakentamisen malli ja käyttäjän osallistaminen rakennus- tai korjaushankkeeseen aina tarveselvityksestä viimeiseen naulanlyöntiin asti. Tavoitteenamme on, että tilat ovat viihtyisiä ja rakennuksen käyttäjä pystyy toimimaan niissä mahdollisimman tehokkaasti.

Yhteistoiminnallisella mallilla varmistamme, että pelaamme kaikki samaan maaliin. Kaikissa rakennushankkeissa on ongelmia, suurempia tai pienempiä. Kun luottamus on syntynyt, vaikeatkin ongelmat on mahdollista ratkaista yhdessä. Pyrimme keskittymään laatuun, yhteistyöhön ja ammattitaitoon. ARAn päätös sulkea yhteistoiminnalliset mallit korjausrakentamisen ulkopuolelle oli meille pettymys, koska oman kokemuksemme mukaan tämä toimintatapa on paras keino ratkaista urakanaikaiset yllätykset kestävällä tavalla.

Kokemukseni mukaan suuret organisaatiot ovat heränneet vastuullisuuteen, mutta suuri osa alan toimijoista on vielä unessa. Meidän tehtävämme julkisena toimijana on herätellä muitakin mukaan ilmastoviisaaseen ja vastuulliseen rakentamiseen. Vastuullisuuteen tarvitaan tekoja, pelkät korulauseet eivät muuta toimintaa.

Viestinnällä on suuri rooli niin käyttäjien ja asukkaiden sitouttamisessa kuin operatiivisen toiminnan parantamisessakin. Viestintään panostamalla olemme saaneet muun muassa kaupunkien omistamien kiinteistöjen talopäälliköiden tyytyväisyyttä kiinteistöihin parannettua merkittävästi yhden vuoden aikana. Talopäälliköt vastaavat tiedon jakamisesta kiinteistössä ja toimintojen järjestämisestä.

Parantaminen lähtee ihmisistä niin rakennushankkeissa kuin ylläpidossakin. Koko ketjulla kaavoituksesta ja suunnittelusta koululaisen roska-astiaan heittämään banaaninkuoreen on vaikutusta jättämäämme jälkeen.

Jani Kervinen
Kirjoittaja on Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja ja yksi Ilmasto & kunnat: vähähiilinen rakentaminen -tapahtuman puhujista. Järvenpään kaupungin ja Järvenpään Mestariasunnot Oy:n omistama yhtiö vastaa omistajiensa kiinteistöjen johtamisesta, ylläpidosta ja rakennuttamisesta.


Jani Kervisen vinkit vastuulliseen rakentamiseen

  1. Pura siilot. Vanhakantainen siiloutuminen pitää saada rakentamisesta karsittua pois. On vastuutonta rakentaa omaan pikkuiseen rooteliin tuijottaen. Siiloutuminen on myös rakentamisen laadun suurin heikentäjä.
  2. Tee pitkällä tähtäimellä. Rakennukset pitäisi rakentaa niin, että ne kestävät myös tulevaisuuden olosuhteita, kuten rankkasateita ja tulvia, vaurioitumatta.
  3. Muista muunneltavuus. Käyttötarpeet todennäköisesti muuttuvat jossain vaiheessa rakennuksen elinkaarta. Tämä on syytä huomioida suunnittelussa.
  4. Perusta päätökset tietoon. Korjaaminen lisääntyy tulevaisuudessa. Oikeaan tietoon perustuen voidaan tehdä myös rakennuksen elinkaaren kannalta järkeviä päätöksiä.
  5. Hyödynnä teknologiaa. Tekoäly tekee tuloaan myös ylläpitoon ja energiatehokkuuden parantamiseen. Näiden ratkaisujen hyödyntämisessä haluamme olla kärkijoukoissa.

Ilmasto & kunnat: vähähiilinen rakentaminen 17.6.2022

Miten rakentamisen vähähiilisyyteen tällä hetkellä panostetaan ja millä aikataululla alan panostukset hiilineutraaliuteen saavat aikaan riittävän ison mittakaavan tuloksia? Tapahtumasarjamme toisessa osassa perehdytään ilmastopäästöjen vähentämiseen rakentamisessa ja kiinteistönpidossa. Mukana keskustelemassa:

  • Tytti Bruce-Hyrkäs, Head of Carbon Neutrality, Granlund Oy; Vähähiilinen rakentaminen -toimikunnan puheenjohtaja, Green Building Council Finland
  • Jani Kervinen, toimitusjohtaja, Mestaritoiminta Oy
  • Rami Erkkilä, Senior asiantuntija, vastuullinen rahoitus, Kuntarahoitus

Lue lisää tapahtumasta täältä.
Ilmoittaudu verkkotapahtumaan 17.6. klo 10.30–12.00 täällä.

Luonnon monimuotoisuuden edistäminen on investointi tulevaisuuteen

Kuntarahoituksen ensimmäisessä Ilmasto & kunnat -tapahtumassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.

Pekka Timonen kuvasi Lahden matkan ruskeasta teollisuuskeskittymästä vihreäksi kaupungiksi. Lahden ympäristötyö alkoi jo 1980-luvulla Vesijärven puhdistamisesta. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2025. Timonen korosti, että luonnon moniarvoisuuden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä työtä, jota kaikkien kuntien ja kaupunkien tulee tehdä.

– Kyse on kunnille kriittisten asioiden, kilpailukyvyn ja elinvoiman edistämisestä. Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.

Lahdessa on muun muassa pilotoitu ekologista kompensaatiota, jossa luontoarvojen heikentyminen jollain alueella korvataan suojelemalla vastaavia arvoja toisaalla. Kaupungissa myös tutkitaan luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja kaupungin viherryttämisohjelma on työn alla.

– Ekologinen kompensaatio, ja kokeilut ylipäätään, vaativat poliittista tahtoa ja yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken. Myös kansallisille linjauksille olisi tarvetta, Timonen sanoi.

Luonto kaupungissa auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Myös Suomen ympäristökeskus SYKE:n biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro toi esiin monimuotoisen luonnon kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään. Kaupunkien keskuspuistot ja lähimetsät ovat tärkeitä virkistysalueita.

– Tiheässä ympäristössä asuvat hakevat luontoa kauempaa, jos sitä ei läheltä löydy. Matkustaminen kauemmas taas lisää kasvihuonepäästöjä. Tästäkin syystä viheralueita pitäisi olla myös urbaanissa ympäristössä.

SYKE on ollut mukana Lahden ekologisen kompensaation pilottikokeilussa.

– Kompensointi on yleistymässä, mutta se on edelleen pilotointia. Kaavoitukseen tarvittaisiin mahdollisuus kompensaatiomerkintään, jotta luontoalueita voisi alustavasti varata tähän tarkoitukseen.

Kun ilmasto lämpenee, sateiden määrä lisääntyy ja tarve hulevesien hallinnalle kaupungeissa kasvaa. Esimerkiksi hulevesikosteikot ja viherkatot sitovat hulevesiä ja vähentävät putkistojen rakentamisen tarvetta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta myös perinnebiotooppien tuominen kaupunkiin olisi tärkeää.

– Neljännes kaikista uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöissä ja valtaosa kadonneista lajeista Suomessa on perinnebiotooppien lajeja, Lumiaro sanoi.

Luontokunnat-verkoston tavoitteena on hyvien käytäntöjen jakaminen ja verkostoitumismahdollisuuksien sekä ajankohtaisen tiedon ja koulutusten tarjoaminen. SYKE kehittää luontokuntaindikaattoreita ja muun muassa kompensaation mittaamissa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suunnitteilla on myös tavoitteellisemman toiminnan kehittäminen Luontoviisaat kunnat -nimen alla.

Luonnon taloudellisia arvoja ei vielä hahmoteta

Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen painotti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä.

– Rahoittaja on mahdollistaja, joka pystyy tukemaan ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää toimintaa kestävän rahoituksen avulla. Myös hinnoittelu on yksi keino ohjata pääomia kestäviin hankkeisiin. On tärkeää, että rahoitus on mukana suunnittelussa ajoissa, jotta rahoitettavat projektit pystyvät täyttämään myös rahoittajien vaatimukset.

Myös rahoitukseen liittyvä sääntely kehittyy. Se harmonisoi ja kiihdyttää yritysten toimintaa. Nyt EU:n taksonomiassa ilmastonmuutoksen hillitseminen on etusijalla, biodiversiteetti tulee mukaan taksonomiaan vuonna 2023.

Noronen viittasi helmikuussa julkaistuun Dasguptan raporttiin, jonka mukaan luonnon tarjoamista taloudellisista hyödyistä ja tuotoista on tunnistettu vasta pieni osa. Raportissa vaaditaan taloudellisen järjestelmän uudistamista ekosysteemejä elvyttäviksi ja tukeviksi.

Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.

– Kyllä Suomessa eletään hyvää elämää sadankin vuoden päästä. Myönteistä kehitystä on parhaiten mahdollista vauhdittaa koulutuksen kautta, kuten Suomessa on aina tehty, Lumiaro kiteytti.

Katso tilaisuuden tallenne tästä linkistä.


Seuraavassa Ilmasto & kunnat -tapahtumassa käsitellään rakentamisen ilmastovaikutuksia sekä vähä- tai nollahiilisiä rakennusratkaisuja. Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan täällä.

Lue myös: Riku Lumiaron blogi ja vinkit luonnon monimuotoisuustyöhön kunnissa