Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Aija Tasa: Uudenlaiset ratkaisut tuovat asumiseen joustoa

– Kun puhutaan asumisesta Suomessa, täytyy muistaa historiallinen tausta. Suomalainen asunto-osakeyhtiömalli on ainutlaatuinen koko maailmassa, sanoo Rakli ry:n johtaja Aija Tasa.

Hänen mukaansa Suomessa asuntopolitiikassa on onnistuttu suhteellisen hyvin. Suomalainen asuntomarkkina on kuitenkin pienehkö, ja resurssit erilaisten asumisen konseptien kehittämiseen ja kokeiluihin ovat siksi rajallisia. Kaavoitus asettaa myös omat haasteensa.

– Kaavoituksen pitäisi toimia pikemminkin mahdollistajana kuin lisäsääntelyn luojana, Tasa sanoo.

Muunneltavampia asuntoja

Aija Tasan mukaan nykyisissä asuntotuottamisen malleissa asukkaiden toiveita ei huomioida riittävän hyvin, vaikka suunta on menossa parempaan. Esimerkiksi pienistä asunnoista on ollut krooninen pula ja niiden rakentaminen on perustunut kysyntään.

Asuntopolitiikassa on Tasan mielestä onnistuttu kohtuullisen hyvin: rakentamisen laatu ja asumisen taso ovat pääosin hyvällä mallilla, samoin rakennusten turvallisuus ja terveellisyys. Urakoitsijat ja rakennuttajat tekevät jatkuvasti ennusteita kysynnän muutoksista ja seuraavat analyysejä väestökehityksestä. Näiden toimien ansiosta pieniä asuntojakin ryhdyttiin rakentamaan enemmän.

Asuntojen muuntojoustosta on puhuttu pitkään, mutta kehitys on hidasta. Haasteita on myös lainsäädännön puolella, kun joudutaan pohtimaan, miten asunto-osakeyhtiöissä yhdistellään osakkeita. Aija Tasa näkee asuntojen muuntojoustossa paljon mahdollisuuksia.

– Muuntojoustossa on kyse sekä tilaratkaisujen että asunnon muuntojoustosta. On tärkeää miettiä, miten eri tilat palvelevat joustavasti arjen tarpeissa. Kotona työskentely on tuonut asumisen tilaratkaisuihin uusia vaatimuksia. Ei ole kuitenkaan hyvä, jos ratkaisuja ohjataan liiaksi määräyksin, esimerkiksi niin, että makuuhuoneessa pitää olla tilaa työpisteelle. Asukkaiden toiveet vaihtelevat paljon, eikä viranomaisen mielestäni pitäisi ohjata liian yksityiskohtaisesti.

Tasan mukaan erilaisia tapoja löytää joustavia ratkaisuja on. Kerrostalojen alakerrassa voisi esimerkiksi olla etätyöpistemahdollisuuksia. Hyvin toteutetut uudenlaiset yhteistilaratkaisut voisivat luoda joustoa elämään.

Asumisesta tulee palvelu

Aija Tasan mielestä rakentamisen tärkein kriteeri on turvallisuus ja terveellisyys. Myös laadulla on iso merkitys. Laatu on kuitenkin vaikea käsite, kun yksi arvostaa tilaa, toinen yksilöllisyyttä, kolmas sijaintia.

– Uskon, että rakentaminen kehittyy niin, että on mahdollista toteuttaa yhä enemmän erityyppisiä ratkaisuja, Tasa sanoo.

Tulevaisuudessa asuminen kehittyy palvelujen suuntaan, uskoo Tasa. Asumisen ohessa on mahdollista ostaa esimerkiksi koiran ulkoiluttamista, lastenhoitoa tai siivouspalveluita. Tällä hetkellä jo moni ammattimainen vuokranantaja tarjoaa näitä palveluita. Yhtenä haasteena tällä hetkellä on vaikeus rakentaa kustannustehokasta palvelukonseptia pieniin asunto-osakeyhtiöihin. Tasa uskookin palvelumallin toimivan paremmin vuokra-asuntoyhtiöissä, joissa yksiköt ovat isompia.

Ylipäätään Aija Tasa peräänkuuluttaa yhteistyötä asumisasioissa.

– Tarvitaan yhdessä tekemisen meininkiä, jotta vastataan erilaistuviin asumistarpeisiin. Ei pidä säännellä keinoja vaan tavoitteita, ja antaa innovaatioille tilaa. Näin turvataan edellytykset vastata tuleviin asumisen tarpeisiin.


Aija Tasa työskentelee asumisesta ja asuntopolitiikasta vastaavana johtajana Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:ssä, joka on ammattimaisten kiinteistöomistajien ja rakennuttajien järjestö. Aiemmin hän toiminut muun muassa Valtiokonttorissa asuntorahoituksen parissa. Tasan vastuualueeseen kuuluvat sekä valtion tukema että markkinaehtoinen asuntotuotanto.


Lue myös:


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

NäkökulmatVastuullisuus

Anni Sinnemäki: Rakennusteollisuuden on pakko uudistua

Rakentaminen on ollut sektori, jossa toimintatavat ja tuottavuus ovat kehittyneet hitaasti, sanoo Helsingin kaupunkiympäristöstä vastaava apulaispormestari Anni Sinnemäki. Nyt kuitenkin muun muassa digitalisaatio ja kiertotalous ovat luoneet paineen uudistaa rakennusteollisuutta.

– Ne ovat alan kehityksen kannalta hyviä tehokkuustekijöitä, painottaa Sinnemäki.

Suomen ilmastotavoitteet myös pakottavat alan tehostamiseen, koska juuri rakentamisen ympäristövaikutukset ovat suuria.

Helsingin kaupunki on ottanut kansallista tasoa järeämmät toimet käyttöön energiatehokkuudessa. Tällä hetkellä rakentamisessa vaaditaan Helsingissä A-energialuokkaa ja pian ollaan siirtymässä vaatimuksiin, jotka asettavat raja-arvot rakennuksen elinkaaren hiilijalanjäljelle. Myös Espoo ja Vantaa seuraavat samoilla linjoilla.

– Nyt on käynnissä suuri muutos. Hiilineutraali Helsinki 2030 -tavoite edellyttää muun muassa sitä, että on keskityttävä esirakentamiseen, rakennusmateriaaleihin ja rakennusprosesseihin, koska käytön aikainen energiankulutus alkaa olla jo melko matala. Valmistelemme vaatimuksia, jotka asettavat tavoitteet rakennuksen koko elinkaaren aikaiselle hiilijalanjäljelle, summaa Sinnemäki.

Tavoitteiden on oltava sekä kunnianhimoisia että saavutettavia

Viime syksynä Verkkosaaren korttelista järjestettiin kilpailu, jossa suunnitelmia arvioitiin sekä arkkitehtonisen laadun että rakennuksen elinkaarenaikaisen hiilijalanjäljen näkökulmasta. Tulokset olivat toivoa antavia: parhaissa suunnitelmissa rakennusten hiilijalanjälki oli saatu ilahduttavan alas. Verkkosaaren kilpailusta saadut tulokset osoittavat, että esimerkiksi maanalaiset rakennusratkaisut ovat hiili-intensiivisiä ja pysäköintitalot olisi parempi rakentaa maan päälle kuin alle. Elinkaarenaikainen hiilijalanjälki ohjaa poispäin massiivista maanalaisista ratkaisuista.

– Tällaisilla kilpailuilla on tärkeä merkitys siinä, että rakentamisen elinkaaritavoitteet osataan asettaa sekä kunnianhimoiselle, mutta myös saavutettavalle tasolle, Sinnemäki arvioi.

Verkkosaaren kilpailu paljasti myös sen, että rakennusmateriaalit tulevat muuttumaan.

– Puun käyttö tulee varmuudella kasvamaan, mutta saadut tulokset osoittivat, että myös betoni on käyttökelpoinen vaihtoehto. Vähähiilinen betoni on haastava materiaali, mutta sitä on tullut markkinoille. Silläkin saralla tapahtuu, kertoo Sinnemäki.

Tukipolitiikan on edistettävä muutosta

Apulaispormestari Anni Sinnemäki uskoo, että uutta tavoitetasoa ja sääntelyä tarvitaan kansallisella tasolla. Aina on kilpailua ja edelläkävijöitä, mutta pelisääntöjen täytyy olla kaikille samat ja selkeät. Sääntelyn lisäksi tarvitaan tukku muita keinoja, kuten hiilijalanjälkirajan asettaminen.

– Näen kaupunkien roolin olevan yritysten yhteistyön fasilitoiminen kehittämishankkeissa. Klusteriohjelmassa ne yritykset, joilla on ideoita, voivat löytää esimerkiksi tilaisuuksia pilottikokeiluille, jotka eivät vielä ole kannattavia markkinalla, sanoo Sinnemäki.

Mutta pitäisikö julkisen vallan pyrkiä ohjaamaan rakentamista nykyistä ympäristöystävällisempiin vaihtoehtoihin?

– Kyllä pitäisi, vastaa Anni Sinnemäki. – Ajattelen niin, että sääntelyssä on eri vaiheita. Valtion tukipolitiikassa on tärkeää luoda dynaamisuutta ja miettiä, missä ja millainen tuki on tehokkainta. Elämme murrosvaihetta ja valtion rooli on viedä eri aloja sen yli.

Tukipolitiikan riskinä on, että se betonoi käytäntöjä. Siksi Sinnemäki varoittaa luomasta pysyviä tukirakenteita. Sinnemäen mukaan esimerkiksi yksityisten taloyhtiöiden kannalta energiatuet ovat hyvä kannuste.

Ympäristöteema on koko Euroopan teema

Vaikka rakentaminen ja sääntely ovat perinteisesti paikallisia ja kansallisia, osaamista voidaan saada muualtakin. Sinnemäen mukaan esimerkiksi Saksassa on hyvin samansuuntaisia suunnitelmia kuin Suomessa.

– Vaikka toimintamallit olisivat erilaisia, ne vievät silti samaan suuntaan. Sääntelyn osalta toimintaa voisi jossain määrin viedä samaan suuntaan ja yhdistää regulaatiota.


Anni Sinnemäki on toista kautta Helsingin kaupunkiympäristön toimialasta vastaava apulaispormestari. Sinnemäki on ollut keskeisessä asemassa, kun Helsinki on nostanut viime vuosina merkittävästi vuosittaisia asuntotuotantotavoitteitaan ja kiristänyt ilmastotavoitteitaan. Sinnemäki on entinen työministeri ja kansanedustaja.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.


Kuva: Helsingin kaupungin aineistopankki / Pertti Nisonen

NäkökulmatVastuullisuus

Kestävyysajattelu osaksi investointien valmistelua

Rakennusten ja rakentamisen kuluttama energia aiheuttaa yli kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Kestävästä rakentamisesta puhuttaessa ensimmäisenä mielessä onkin usein ympäristö, ilmasto ja hiilidioksidipäästöt, mutta kestävyysajatteluun kuuluu myös sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus.

– Käyttötarpeeseen vastaava hanke ja pitkä elinkaari ovat merkittävimpiä investoinnin kestävyyteen vaikuttavia tekijöitä, kertoo Inspiran konsultti Pauliina Haro.

Suomi on sitoutunut YK:n kestävän kehityksen ohjelmaan ja tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Ilman kaupunkien ja kuntien vahvaa panostusta tavoitteisiin ei päästä. Rakentamisen kestävyyteen panostaminen on yksi kuntien vaikuttavimmista keinoista vähentää päästöjä.

– Merkittävimmät kestävyyteen liittyvät päätökset, kuten investoinnin laajuus, toiminnot ja sijainti, tehdään tarveselvitysvaiheessa. Autamme asiakkaita tekemään valinnat niin, että hanke on ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä ja että se tukee mahdollisimman hyvin asiakkaan kestävän kehityksen tavoitteita, Haro jatkaa.

Tavoitteena vaikuttavin tapa toteuttaa kestävä hanke

Inspira kartoittaa tarveselvityksen laatimisen yhteydessä investoinnin sosiaaliset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset. Työssä laaditaan kolme vaihtoehtoista toteutusskenaariota: totuttu tapa toteuttaa, lisäpanostukset vastuullisuuteen ja merkittävät lisäpanostukset vastuullisuuteen.

Eri toteutusskenaarioiden sosiaaliset, kulttuuriset, ekologiset ja taloudelliset vaikutukset arvioidaan.

– Investoinnin ympäristö- ja sosiaalisia vaikutuksia tarkastellaan kustannusten ja hyötyjen kautta. Teemme myös alustavan hiilijalanjälkilaskelman. Taloudellisessa arviossa tarkastelemme investoinnin vaikutusta kunnan tulokseen, taseeseen ja rahavirtaan. Lisäksi arvioimme hankkeen EU:n kestävän rahoituksen taksonomian mukaisuutta ja soveltuvuutta kestävän rahoituksen piiriin, Haro kuvailee.

Vertailussa vastuullisuuden eri osa-alueet pilkotaan osatekijöiksi, joiden kustannuksia ja hyötyjä vertaillaan.

– Tarkasteltavia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi saavutettavuuden parantaminen esteettömyyteen panostamalla, lämmitysenergian vähentäminen ja investoinnin elinkaaren pidentäminen, Haro kertoo.

Työn lopuksi laaditaan suositus vaikuttavimmasta investointikokonaisuudesta ja sen toteutettavuudesta. Kunnan kannalta vaikuttavin kokonaisuus voi koostua eri skenaarioiden yhdistelmästä. Jotkut osatekijät voidaan tehdä totutulla tavalla, toisien kohdalla saatetaan suositella lisäpanostusta tai merkittävää lisäpanostusta vastuullisuuteen.

Kestävän kehityksen hyödyt näkyväksi

Kestävyyteen liittyviä tavoitteita on jo kirjattu monien kuntien strategioihin, mutta niitä ei vielä aina huomioida investointien toteutuksessa ja niihin liittyvissä valinnoissa – osaaminen ei ole vielä juurtunut kuntien organisaatioihin. Inspiran analyysi auttaa kuntaa omaksumaan kestävään kehitykseen liittyvää ajattelutapaa ja viemään sen osaksi investointien valmistelua. Työssä syntyvä dokumentointi auttaa jäsentämään kestävän kehityksen hyötyjä myös päättäjille.

– Työn tuloksena syntyvän dokumentoinnin avulla kestävän kehityksen hyötyjä ja investoinnin vaikutuksia kunnan talouteen on helppo havainnollistaa ja perustella myös päättäjille. Lisäksi työssä syntyvää aineistoa on mahdollista hyödyntää esimerkiksi, jos hankkeelle haetaan kestävää rahoitusta, Haro sanoo.


Teksti: Hannele Borra

NeuvonantopalvelutVastuullisuus

Juha Kaakinen: Tarvitaanko asuntoasioille oma ministeriö?

Suomen asettamat hiilineutraaliustavoitteet vaikuttavat myös asuntorakentamiseen. Asuntomarkkinoiden muutos näkyy vahvasti juuri ilmastokysymyksissä, joissa tavoitteet alkavat vaikuttaa esimerkiksi rahoituksen saatavuuteen ja ehtoihin. Asuntoalan vaikuttaja Juha Kaakinen sanoo, että muutos on niin suuri, että nyt olisi jo tarvetta erilliselle asuntoministeriölle.

– Enää ei riitä, että asuntoasiat ovat ympäristöministeriön osastossa – se tekee asuntopolitiikasta lyhytjänteistä. Ilmoille heitetään ajatuksia esimerkiksi välimalleista, joilla asumisen kahtiajakoa voisi vähentää, mutta esitykset jäävät usein keskeneräisiksi. Konkreettisesti tilannetta voisi parantaa yhdistämällä MAL-sopimuksen piirissä olevat asiat samaan ministeriöön, eli esimerkiksi uuteen rakennetun ympäristön ministeriöön.

Kaakinen nostaa yhdeksi esimerkiksi lyhytjänteisyydestä osuuskuntamallin, joka luotiin osin katteettomilla lupauksilla. Rahoittajien saaminen asunto-osuuskuntahankkeita varten on käytännössä mahdotonta, sillä Suomessa ei ole asunto-osuuskuntia koskevaa lainsäädäntöä samalla tavalla kuin on esimerkiksi asunto-osakeyhtiöille. Puuttuva lainsäädäntö estää siis käytännössä osuuskuntamallisen asuntorakentamisen.

Konkreettisena kehitysehdotuksena Kaakinen nostaa esille rakennetun ympäristön ministeriön lisäksi erillisen asuntoilmastorahaston perustamisen. Rahaston kautta voitaisiin rahoittaa hiilineutraaliuuteen tähtääviä rakennushankkeita riippumatta siitä, ovatko ne ARA-hankkeita vai vapaarahoitteisia.

– Asuntoilmastorahaston kautta voitaisiin kanavoida rahoitusta sellaisille hankkeille, joiden kustannukset ovat kohtuullisia ja jotka ovat ilmastollisesti järkeviä. Vapaarahoitteisella puolella ei välttämättä olla ilmastotehokkaita, koska se lisää kustannuksia. Rahasto voisi olla osaratkaisu tähän ongelmaan, sanoo Kaakinen.

Kohtuuhintainen tuotanto vähentää asunnottomuutta

Yleiseen hintatasoon voidaan parhaiten vaikuttaa kohtuuhintaisella asuntuotuotannolla, uskoo Juha Kaakinen. Sitä pitäisi lisätä myös ARAn tuella. Kaupunkiseutujen vetovoimatekijät ovat niin isot, että kysyntää on aina, eikä tällä hetkellä ole havaittavissa merkkejä siitä, että ylituotantoa tai ylitarjontaa olisi ehtinyt syntyä.

Jos kohtuuhintaisen asumisen kriteerinä on se, että maksimissaan 25 prosenttia tuloista menee asumiseen, pitäisi kohtuuhintaista rakentamista lisätä merkittävästi. Nyt kohtuuhintaisten asuntojen akuuttia puutetta kompensoidaan asumistuella, josta yli puolet menee vapaarahoitteiseen asuntokantaan. Kaakinen uskoo, että kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen on ylipäätään parempi vaihtoehto kuin asumistuet.

– Ekonomistit ovat sitä mieltä, että kun rakennetaan tarpeeksi niin hinnat laskevat. Tälle ei näy empiirisiä todisteita. On kysyttyjä alueita, joilla hintataso pysyy, vaikka rakennettaisiin uutta. Yleiseen hintatasoon voidaan parhaiten vaikuttaa valtion tukemalla kohtuuhintaisella asuntuotuotannolla, sanoo Juha Kaakinen.

Kohtuuhintaisella asuntotuotannolla on ollut keskeinen vaikutus asunnottomuuteen. Esimerkiksi perheiden asunnottomuutta ei ole tällä hetkellä lainkaan.

Keinotekoista vastakkainasettelua

Missä tilanteissa kannattaa rakentaa markkinaehtoisesti ja milloin valtion tukemana? Kaakisen mukaan perusasetelma on ollut se, että heikossa suhdannetilanteessa valtion tukemaa asuntorakentamista on voitu lisätä. Tarve kohtuuhintaiselle asumiselle ei kuitenkaan muutu suhdanteiden mukaan.

– Pidän tätä vastakkainasettelua markkinaehtoisen ja valtion tukeman asuntotuotannon välillä hieman turhauttavana ja keinotekoisena. Tietysti markkinaehtoisella ja valtion tukemalla asuntotuotannolla on erilainen toimintalogiikka, mutta rakentamisessa on paljon yhteistä ja yhteistyö on erittäin hyödyllistä, painottaa Kaakinen.

Tontinvarausprosessin helpottaminen ja kaavoituksen nopeuttaminen avuksi

Tontinvarausprosessin tulisi olla kaikkialla läpinäkyvä, uskoo Juha Kaakinen. Kaikkien toimijoiden kannalta olisi tärkeää tietää millä perusteilla kukin tontit saa. Jos lähtee hakemaan vaikkapa yksittäistä ARA-tonttia, se on hankalaa. Tällä hetkellä. vaaditaan suurempia kokonaisuuksia.

– Ei ole oikein syyllistää kaavoittajia, mutta esimerkiksi Helsingissä kaavoittaminen on varsin yksityiskohtaiseksi vietyä tekemistä, kommentoi Kaakinen. – Kaavoitus on hidasta ja prosessit kestävät kauan. Erityisesti Helsingin seudulla prosessit tuppaavat venymään. Se tietenkin hidastaa osaltaan toteutusvaiheeseen pääsyä.

Kaakisen mukaan kummankin prosessin, tontinvarauksen sekä kaavoituksen, selkeyttäminen helpottaisi asuntotuotannon tilannetta merkittävästi.


Juha Kaakinen jäi keväällä 2022 eläkkeelle Y-Säätiön toimitusjohtajan tehtävästä. Kaakinen on Suomessa ja kansainvälisesti arvostettu sosiaalisen asumisen ja asunnottomuuden asiantuntija. Kaakinen tunnetaan yhtenä asunnottomuustyötä johtavan Asunto ensin -periaatteen luojana ja toteuttajana.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

NäkökulmatVastuullisuus

Määrätietoisuus, laaja-alainen yhteistyö, rohkeus ja konkreettiset teot tuovat vauhtia ilmastotyöhön kunnissa

Kuntarahoituksen toukokuussa alkaneessa Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjassa keskusteltiin ilmastonmuutoksen torjunnasta, siihen sopeutumisesta sekä luonnon monimuotoisuudesta useasta eri näkökulmasta. Tapahtumat keräsivät linjoille satoja kuntien vastuullisuustyöstä kiinnostuneita kuulijoita.

Luontokato ja ilmastonmuutos ratkaistaan yhdessä

Tapahtumasarjan ensimmäisessä osassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä.  Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.

Timonen ja Lumiaro korostivat luonnon monimuotoisuuden roolia kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään.

– Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.

Mikko Noronen korosti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä. Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.

Vähähiilisyyden edistäminen edellyttää laaja-alaisuutta ja vuorovaikutusta

Vähähiiliseen rakentamiseen pureuduttiin tapahtumasarjassa 17.6. Kiinteistö- ja rakennusalan asiantuntijakonserni Granlund Oy:lla hiilineutraaliuden kehittämisestä vastaava Tytti Bruce-Hyrkäs kertoi, että alan tavoitteena on laskea energiankäytön päästöjä 90 prosenttia ja puolittaa materiaali- ja työmaiden päästöt vuoteen 2035 mennessä. Hän korosti, että kunnat voivat edistää tätä kehitystä tekemällä kestäviä valintoja sekä omissa kiinteistöissään että maankäytön ja kaavoituksen kautta.

Mestaritoiminta Oy:n toimitusjohtaja Jani Kervinen kertoi, että Järvenpäässä resurssiviisautta edistetään laajalla sektorilla kaupunkirakenteen ja liikkumisen suunnittelusta energian ja materiaalien kulutukseen. Vuorovaikutus on työssä keskeisessä asemassa. Hän korosti uskalluksen ja markkinavuoropuhelun merkitystä kestävyyden edistämisessä.

– Meidän pitäisi uskaltaa purkaa syvään juurtuneita tilaaja-tuottajamalleja ja muistaa, että toimimme kohti yhteistä maalia, Kervinen korosti.

Kuntarahoituksen vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilä kertoi vihreän rahoituksen hyödyistä ja kriteereistä sekä valotti EU-komission vihreän taksonomian vaikutuksia kiinteistö- ja rakennusalaan. Erkkilä pitää taksonomian tuomaa harmonisointia tervetulleena, Hyrkäs myönsi sen herättävän alalla vaihtelevia tuntemuksia, mutta näki sen myös tuovan isoja mahdollisuuksia.

”Teot ja rohkeus ovat ilmastotyön pahin puollonkaula”

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan kolmannessa osassa 15.8. puitiin ilmastolain vaikutuksia kuntiin. Ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalo kiitti suomalaisia kuntia ilmastotyön edelläkävijyydestä ja valtiotason tavoitteiden kirittämisestä. Hän myös korosti kuntien roolia ilmastotyön alustana ja mahdollistajana.

– Kuntakonsernin suorassa vaikutuspiirissä on usein ehkäpä vain 10 prosenttia alueen kasvihuonekaasupäästöistä. Onkin siis selvää, että kuntakonsernin kannattaa kirittää alueensa muiden tahojen ja toimijoiden päästövähennyksiä, Ohisalo sanoi.

Helsingin kaupungin ilmastoyksikön päällikkö Kaisa-Reeta Koskinen peräänkuulutti lainsäätäjiltä johdonmukaisuutta ja ilmastotyötä tekeviltä konkreettisia toimia. Hänen mukaansa suunnitelmien ja raportoinnin sijaan pitäisi keskittyä päästöjä vähentäviin tekoihin.

– Jos Suomi haluaa olla hiilineutraali vuonna 2035, on pystyttävä tekemään myös vaikeita päätöksiä, joita kaikki eivät kannata. Keinot ja teknologiat ovat olemassa, teot ja rohkeus ovat tällä hetkellä pahin pullonkaula, Koskinen sanoi.

Koskinen myös toivoi valtiolle vahvempaa roolia yhteisten käytäntöjen luomisessa sekä liikenteen päästöjen vähentämisessä.

Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen kertoi rahoitusalan tukevan vihreää siirtymää sekä huomioivan ilmastonmuutoksesta aiheutuvat riskit. Kuntarahoituksen rahoittamilla tahoilla on merkittävästi suuremmat mahdollisuudet vaikuttaa päästöihin kuin yhtiöllä itsellään, minkä takia yhteistyö on tärkeää.

Strategiasta toimenpiteisiin – tärkeintä on päästä alkuun

Tapahtumasarjan viimeisessä osassa 30.9. annettiin vinkkejä siihen, miten ilmastotavoitteet voidaan muuttaa käytännön toiminnaksi. Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma painotti, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa.

– Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osasta päästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen korosti ilmastotyön vaikuttavuuden arvioinnin merkitystä.

– Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Leinonen sanoi.

Joensuun ilmastotyön kehitykselle verkostoilla, erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkostolla, on ollut suuri merkitys. Myös Inspiran konsultti Pauliina Haro kehotti ottamaan mallia muilta.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan, Haro sanoi.


Lue lisää tapahtumista:

Lue myös blogit:

KuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus

Jouni Parkkonen: Kohtuuhintaiset asunnot varmistavat toimivat työmarkkinat

Kohtuuhintaisista asunnoista on huutava pula – etenkin pääkaupunkiseudulla. Väestön ikääntyminen kasvattaa erilaisten palveluasuntojen tarvetta. Laitosasumisen purkamisen myötä myös esimerkiksi vammaisille suunniteltujen asuntojen tarve lisääntyy.

ARA-järjestelmä on kautta historian täydentänyt asuntotuotantoa. Aiemmin ARAlla oli selkeästi nykyistä suurempi merkitys osana asuntorakentamisen järjestelmää. Varsinkin 1990-luvulla se oli keskeisessä roolissa nostamassa Suomea ulos lamasta. Laman pahimpina vuosina yli 75 prosenttia rakentamisesta oli ARA-tuotantoa. Nykyään sen rooli on suppeampi, ja ARA tukee korostuneemmin pienituloisten ihmisten asumista.

Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtaja Jouni Parkkosen mukaan nykyinen järjestelmä toimii pääsääntöisesti hyvin, mutta kysyntään nähden asuntoja ei tuoteta riittävästi. Erityisesti pääkaupunkiseudulla tarvittaisiin selkeästi enemmän kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tällä hetkellä Helsingin hintataso on este muun muassa työvoiman liikkuvuudelle.

– Helsingin seudulle ei kannata tulla, jos ei saa tuloihin nähden järkevän hintaista asuntoa. Jos kohtuuhintaisia ARA-asuntoja olisi tarpeeksi, olisi työvoiman liikkuvuuskin parempi, kertoo Jouni Parkkonen.

– Toivon, että Suomessa ei jouduttaisi tilanteeseen, jossa ihmiset joutuvat asuntojen hintojen takia pendelöimään pääkaupunkiseudulle töihin, sanoo Parkkonen.

Tonttien saatavuus pullonkaula

Erityisryhmäkohteiden tarve on tällä hetkellä suuri. Ongelman merkittävin syy on tonttien huono saatavuus, ei niinkään rahoitusjärjestelmä. Lisäksi erityisryhmärakentamisen investointituen hakemuksia on enemmän kuin avustusten myöntövaltuuksia. Tähän auttaisi investointivaltuuksien kasvattaminen. Erityistä tukea asumisessa tarvitsevat usein pakolaiset, opiskelijat sekä mielenterveysja päihdeongelmaiset.

– On selvää, että nuoriso- ja opiskelija-asuminen on muun asumisen kaltaista. Opiskelijoilla ja nuorilla on kuitenkin vielä matalampi tulotaso kuin pienituloisilla keskimäärin. Siksi investointituet nuoriso- ja opiskelija-asumiseen ovat erityisen tärkeitä. Jos nuoriso- ja opiskelija-asuntoja rakennetaan enemmän julkisella tuella, opiskelijat ja nuoret eivät ole vapailla asuntomarkkinoilla, ja se on tietysti hyvä juttu, kommentoi KOVAn Parkkonen.

Kaipaako valtion tukeman asuntotuotannon rahoitusmalli muutoksia?

Asuntopolitiikka koskettaa koko yhteiskuntaa ja vaikuttaa merkittävästi sen kehitykseen. Tästä syystä ympäristöministeriön asettama työryhmä valmisteli Suomeen Asuntopolitiikan kehittämisohjelman vuosille 2021–2028. Siinä peräänkuulutetaan asuntorakentamisen kytkemistä tiukemmin muihin politiikan lohkoihin. Jouni Parkkosen mukaan malliin kaivattaisiin isojakin muutoksia. Hän mainitsee esimerkiksi korkotukijärjestelmän, joka on rakennettu hyvin toisenlaiseen rahoitusmarkkinaympäristöön.

Esimerkiksi lainanlyhennysohjelmien takapainotteisuutta ei järjestelmän alkuvaiheessa pidetty ongelmallisena, koska inflaatio ehti pitkän laina-ajan mittaan syödä merkittävän osan lainasta.

– Valtion itsensä määrittämä riskienhallintapolitiikka ei ole tässä muodossa onnistunut. Se korostaa teoreettisia riskejä enemmän kuin pitäisi. Järjestelmä on tehty sellaiseksi, että kohtuuhintainen rakentaminen kasvukeskusten ulkopuolelle on tehty mahdottomaksi. Samalla valtio on korostetusti halunnut siirtää riskejä kunnille. Sama koskee osin asuntojen korjaamistakin. Esteetöntä ja energiatehokasta asumista tarvitaan kuitenkin koko Suomessa, Parkkonen summaa.

Suomessa ei ole Ruotsin kaltaisia slummeja

Suomalaisen asuntorakentamisen suurimpia viisauksia on ollut monipuolisen asuntokannan kaavoittaminen, millä turvataan myös asukasrakenteen monipuolisuus.

– Siitä täytyy pitää kiinni. Ei meillä ole tarvinnut keskustella slummeista samalla tavalla kuin vaikka Ruotsissa, Parkkonen sanoo.

Suomessa keskeinen ajatus on ollut se, että samoissa naapurustoissa asuu eri tuloluokkia ja muutenkin erilaisia taustoja edustavia ihmisiä.

– ARA-järjestelmällä on keskeinen rooli sen turvaamiseksi, että ylipäätään on monipuolista asuntorakentamista, kertoo Jouni Parkkonen.

Helsingissäkin on ollut liian vuokratalovaltaisia lähiöitä, joita on pyritty parantamaan joko purkamalla, rakentamalla lisää tai myymällä asuntoja. Esimerkiksi Jakomäki rakentui 1970-luvulla puhtaaksi vuokralähiöksi, mikä jälkikäteen todettiin huonoksi vaihtoehdoksi. Helsingin Myllypuro on onnistunut esimerkki korjaavista toimenpiteistä ja asukaspohjan muutoksella aikaansaadusta ongelmien vähentämisestä.

Valtion ARA-tuki nykyään lähes olematon

Valtio tukee ARA-järjestelmää nykyään hyvin vähän.

– Jos on asetettu sosiaaliset tavoitteet, pitäisi olla myös valtion tukea. Tukea pitäisi saada nykyistä enemmän erityisesti peruskorjauksiin, jotka määrittävät vuokratasoa jatkuvasti enemmän, sanoo Jouni Parkkonen.

Kasvukeskusten ulkopuolella suurin haaste on rahoituksen saatavuus, ja se koskettaa kaikkea asuntorakentamista, ei vain ARA-asuntokantaa. Hallintamuodosta riippumatta rahoituksen saatavuudessa on isoja haasteita.


Jouni Parkkonen työskentelee Kohtuuhintaisten vuokra- ja asumisoikeustalojen omistajat – KOVA ry:n toimitusjohtajana. Parkkonen on aiemmin toiminut muun muassa asuntoministeri Krista Kiurun erityisavustajana Kataisen hallituksessa vuosina 2011–2014.


Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kestävä asuminen -keskustelupaperissa 13.9.2022. Julkaisussa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta valtion tukeman asuntotuotannon kehittämiseksi. Lue lisää ja lataa keskustelupaperi täällä! Tutustu myös Kuntarahoituksen vuonna 2021 julkaisemaan keskustelupaperiin: Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan.

NäkökulmatVastuullisuus

Job Shadow -päivä antaa tilaisuuden vaihtaa näkökulmaa

21-vuotias Aatu Pulkkinen opiskelee Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa laskentatointa. Vuoden 2022 Job Shadow -päivä osui onnekkaasti Kuntarahoituksen toimistopäivälle: myös Kuntarahoituksessa iso osa työstä tehdään etänä, mutta toimistopäivinä Helsingin Kampissa sijaitsevassa toimistossa tapaa ihmisiä kaikista yhtiön toiminnoista.

Millainen varjostajan päivä Kuntarahoituksessa on ollut?

– On menty palaverista palaveriin. Olen päässyt tutustumaan Kuntarahoitukseen eri toimintojen näkökulmasta, Pulkkinen sanoo.

– Aamulla onneksi oli aikaa myös kahdenkeskiselle juttelulle, jolloin pystyin taustoittamaan Kuntarahoituksen työtä ja ehdimme tutustua toisiimme, Pulkkisen varjostama Jukka Leppänen kertoo.

Kuntarahoituksen toiminta ei ollut Pulkkiselle entuudestaan kokonaan vierasta.

– Laskentatoimen opiskelijana ymmärrän rahoitusmaailmaa, ja lisäksi olen toiminut Hämeenlinnassa nuorisovaltuustossa. Myös kuntien rahoitusta ja investointeja koskeva päätöksenteko oli siksi tuttua, Pulkkinen kertoo.

– Minulle oli myös etukäteen selvää, että Kuntarahoituksella on suomalaisessa yhteiskunnassa todella merkittävä rooli. Se tuli kuitenkin yllätyksenä, että Kuntarahoituksen palveluihin kuuluu esimerkiksi konsultointia, ja että asiakkaiden talouden ja rahoituskokonaisuuden hallintaa tuetaan muillakin tavoilla.

Unelmat yrittäjyydessä

Aatu Pulkkisen vuorokaudessa on paljon tunteja: opintojensa ohella hän tekee kolmepäiväistä työviikkoa ulkomainonnan markkinoinnissa ja pyörittää kavereidensa kanssa neljää eri firmaa, joiden toimialat vaihtelevat verkkokaupasta sijoitusyhtiöön.

– Tulevaisuuden unelmani ovat yrittäjyydessä. Haluan jossain vaiheessa jättäytyä täysipäiväiseksi yrittäjäksi, ja pitemmällä aikataululla olen kiinnostunut yritysten hallitustyöstä.

Kipinän yrittäjyyteen Pulkkinen on saanut koulusta.

– En ollut ihan ehtinyt täyttää 14:ää vuotta, kun näin yhteiskuntaopin luokan ovessa oranssin lapun, jossa mainostettiin Nuori yrittäjyys ry:n järjestämää Vuosi yrittäjänä -ohjelmaa. Minulla oli tuolloin karikatyyrimäinen käsitys yrittäjistä kiireisinä menestyjinä. Toisaalta moni idealistisista mielikuvistani on osoittanut todeksikin: yrittäjyydessä minulle hienointa se tunne, jonka saa, kun voi tehdä töitä tärkeiden asioiden parissa ja onnistuu. Joskus nukkumaan mennessä työstä saamani innostus tuntuu ihan samalta kuin jouluaaton odotus lapsena.

– Aatu on äärettömän hyvin kartalla erilaisista asioista, ja häneltä on tullut monta hyvää ajatusta ja ehdotusta siitä, miten palavereissa läpikäytyjä asioita voisi tehdä toisin. Siitä jää itsellekin todella hyvä fiilis, kun tapaa innostavia ihmisiä, jotka haastavat omaa tapaa nähdä asioita. Myös innostus tarttuu. Aatun omat mielenkiinnon kohteet sopivat erityisen hyvin Kuntarahoituksen toimintaan, ja päivä oli siksi myös oman työni näkökulmasta arvokas, sanoo Jukka Leppänen.

– Tämä ei ollut ensimmäinen kerta, kun osallistuin Nuori Yrittäjyys ry:n Job Shadow -päivään. Koko konsepti on ainutlaatuinen tilaisuus kurkistaa todella mielenkiintoisiin yrityksiin suomalaisessa yhteiskunnassa. Varjostajana pääsee tutustumaan paikkoihin, joihin ei muuten pääsisi, Pulkkinen summaa omasta puolestaan.

Pulkkinen on itse Nuori Yrittäjyys ry:n aktiivinen alumni, joka käy kouluissa kertomassa omia kokemuksiaan yrittäjyydestä.

– Mikään kohtaaminen ei ole pelkästään sitä, että toinen osapuoli antaa ja toinen saa. Mahdollisuus verkostoitua tai tavata uusia ihmisiä on aina molemmille osapuolille hieno tilaisuus.

Nuorten osaamisen tukeminen ja syrjäytymisen estäminen ovat tärkeä osa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuuta. Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n yhteistyökumppani, minkä lisäksi tuemme myös Talous ja Nuoret TATin Yrityskylä-toimintaa.

KuntarahoitusTöihin meilleVastuullisuus

Kuntarahoitus sai Euroopan komissiolta luvan rahoittaa kunnallisia energiayhtiöitä

Kuntarahoitus suosittelee, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin heti, vaikka ne eivät olisi juuri nyt ajankohtaisia. Jos rahoitukselle tulee äkillistä tarvetta, Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös.

Euroopan komission päätös mahdollistaa myös sen, että kunnat voivat rahoittaa energiayhtiöitään omasta kassastaan normaalista poikkeavin ehdoin. Kunta voi siis itse hakea lainaa Kuntarahoitukselta ja lainata edelleen varoja määräysvallassaan oleville yhtiöille samoilla ehdoilla, jotka komission päätöksessä koskevat Kuntarahoituksen energiayhtiöille suoraan myöntämää rahoitusta.

– Energiayhtiöiden rahoittaminen Kuntarahoituksen kautta edellyttää kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin rahoitus Kuntarahoituksesta muutenkin kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille. Tämä edellyttää kunnanvaltuuston päätöstä. Lainahakemus voidaan käsitellä heti kun valtuustopäätös on tehty, mutta rahat siirtyvät tilille vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen – lainvoimaisuuden varmistaminen puolestaan kestää lähes 40 päivää, muistuttaa Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

Varautuminen kannattaa – lainaehdoista on tehty mahdollisimman joustavat

Sähkömarkkinoiden vakuusvaatimuksista aiheutuvan rahoitustarpeen ennakoiminen on tällä hetkellä erittäin vaikeaa.

– Voi olla, että energiayhtiöiden tarve Kuntarahoituksen tarjoamalle rahoitukselle jää pieneksi. Emme kuitenkaan tiedä, miten sähkömarkkinat reagoivat, kun energiankysyntä kasvaa talvikuukausina. Tämän vuoksi kehotamme kuntia ja niiden energiayhtiöitä varautumaan ennalta mahdollisiin rahoitustarpeisiin. Kunnan tekemä laina- tai takauspäätös ei tarkoita, että rahoitus on nostettava, jos sille ei olekaan tarvetta. Tarjoamme lisäksi joustoa sekä lainan nostossa että takaisinmaksussa: lainat voi nostaa erissä, ja kertalyhenteistä lainaa on mahdollista myös lyhentää etukäteen korkokauden vaihtuessa. Lainahakemuksiin liittyviä käytännön ohjeita täsmennetään vielä jatkossa, Dunderfelt sanoo.

Euroopan komission hyväksymän ohjelman mukaan kunta itse tai Kuntarahoitus voi myöntää energiayhtiölle maksimissaan joko summan, jonka arvioidaan kattavan sähköjohdannaisten vakuusvaatimukset lainahakemusta seuraavalta 12 kuukauden ajalta tai summan, joka on enimmillään 15 prosenttia yhtiön kolmen vuoden liikevaihdon keskiarvosta. Lainan maturiteetti on korkeintaan kolme vuotta.

Kuntarahoituksen tai kunnan energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta voi nyt hyväksytyn ohjelman puitteissa käyttää vain sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi kasvaneisiin likviditeettitarpeisiin. Rahoitusta ei siis voi suunnata esimerkiksi uusiutuvan energian investointeihin.

Valtuuston takauspäätöksessä tarvittavat tiedot:
– Lainan maksimisumma
– Rahoituksen myöntäjä
– Lainan maturiteetti
– Viittaus siihen, että lainan ehdot perustuvat Kuntien takauskeskuksen notifioimaan ohjelmaan kuntien määräysvallassa olevien energiayhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseksi
– Maininta siitä, että takaus kattaa pääoman lisäksi lainan mahdolliset muut liitännäiskustannukset

Lisätietoja:

Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut
puh. 050 336 3914
aku.dunderfelt@kuntarahoitus.fi

Jukka Leppänen, yksikönjohtaja, asiakassuhteet
puh. 050 5910 934
jukka.leppanen@kuntarahoitus.fi

Lue myös:

KuntarahoitusTalousVastuullisuus

Karl Lintukangas: Vauhtia energiansäästöhankkeisiin, kunnat!

Talven tullen moni kunta on saman pulman edessä kuin asukkaansakin: kelit kylmenevät, sähkösopimus on katkolla ja lasku uhkaa moninkertaistua. Akuuttiin hätään käytetään nopeita lääkkeitä: lämpötilaa lasketaan, valaistusta vähennetään ja ovia laitetaan säppiin. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista Manner-Suomen kunnista 14 prosenttia on jo päättänyt tai harkitsee palvelupisteiden tai toimipaikkojen sulkemista.

Koska palveluista ei haluta pihistää, suosii moni kunta investointeja energiatehokkuuteen. Kuntaliiton kyselyssä kolme neljäsosaa kunnista kertoi aikovansa säästää sähköstä esimerkiksi tukkimalla lämpövuotoja tai vaihtamalla led-valaistukseen. Haasteena on saada energiansäästöhankkeita mahtumaan kunnan talousarvioon. Tiukoista raameista kun ei tunnu löytyvän sijaa uusille investoinneille.

Onneksi kunnille on tarjolla myös muita vaihtoehtoja: talousarviolainan sijaan energiansäästöhankkeita voidaan vauhdittaa leasingrahoituksella.

Kun kunta käyttää leasingrahoitusta energiansäästöhankkeeseen, sopimus räätälöidään sen pituutta ja jäännösarvoa säätämällä siten, että hankkeesta koituva hyöty vastaa investoinnin rahoituskustannusta tai ylittää sen. Toisin sanoen, leasingrahoituksella katettu energiansäästöhanke säästää enemmän kuin se maksaa. Koska kunnan käyttötalousmenot eivät kasva eikä investointitasoa tarvitse nostaa, voidaan hankkeita toteuttaa laajemmin ja nopeammin. Takaisinmaksun jälkeen kunta hyötyy energiansäästöstä täysimääräisesti.

Kustannusten kannalta paras vaihtoehto on kilpailuttaa energiansäästöhankkeen rahoitus erillisenä sen toteutuksesta. Toimittajan tarjoamana leasingrahoituksen marginaaliero voi kasvaa moninkertaiseksi. Kun sähkön hinta kipuaa kohti korkeuksia, maksaa huokealla leasingrahoituksella katettu hanke itsensä takaisin ripeästi, usein viiden tai seitsemän vuoden aikana. Tarvittaessa leasingsopimuksia voidaan solmia myös kymmenen vuoden jänteellä.

Energiansäästöhankkeista hyötyvät niin palveluiden käyttäjät kuin kunnan kirstunvartijat – ja ympäristökin kiittää. Niihin kannattaa siis pistää vauhtia. Olkaa yhteydessä, kerromme mielellämme lisää.


Karl Lintukangas
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä

LeasingNäkökulmatTalousVastuullisuus

”Tärkeintä on päästä alkuun” – Kuntarahoituksen tapahtumassa ilmastotavoitteista tehtiin ilmastotyötä

Jo 80 prosenttia suomalaisista asuu kunnassa, joka on asettanut ilmastoon liittyviä tavoitteita. Strategiaan kirjatut tavoitteet eivät kuitenkaan läheskään aina muutu teoiksi. Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan viimeisessä osassa Joensuun kaupungin ympäristönsuojelupäällikkö Jari Leinonen, Motivan asiantuntija Anna Sahiluoma sekä Inspiran konsultti Pauliina Haro antoivat omat vinkkinsä siihen, miten tavoitteet muutetaan toiminnaksi.

Anna Sahiluoma korosti puheenvuorossaan ajattelun muutosta.

– Niin päättäjien kuin virkamiesten pitäisi ymmärtää, että toiminnan muuttaminen vaatii sitoutumista ja ajattelun muutosta koko organisaatiossa. Kaikki toimialat on saatava mukaan, ja ajattelu on ulotettava myös muihin toimijoihin kunnan alueella. Kunnan alueella kuntakonserni vastaa vain pienestä osastapäästöjä. Siksi voimaa on haettava esimerkiksi yritysyhteistyöstä, Sahiluoma sanoi.

Esimerkiksi Joensuussa vuonna 2015 käynnistettyyn ilmastokumppanuusverkostoon kuuluu jo 40 yritystä, jotka ovat myös asettaneet itselleen tavoitteita.

Ilmastotyölle on oltava selkeät tavoitteet ja mittarit, ja tavoitteiden toteutumista on myös seurattava. Tavoitteet on sanoitettava konkreettisiksi ja aikataulutetuiksi toimenpiteiksi.

– Vaikuttavuuden arviointi on tärkeää. Jos halutaan viestiä, että asiat ovat tärkeitä, täytyy pystyä osoittamaan myös niiden vaikutus, Jari Leinonen kommentoi.

Työn tehokas organisointi edellyttää roolien ja vastuiden määrittelyä.

– Toimiva poikkihallinnollinen yhteistyö on tärkeää! Monessa kunnassa on poikkihallinnollinen ilmastotiimi, joka johtaa tavoitteita. Ryhmässä voi olla mukana myös päättäjiä. Työtä johtavalla tiimillä täytyy olla riittävä mandaatti ja mahdollisuus viestiä kaikille toimialoille, Sahiluoma painotti.

Ilmasto- ja talousjohtaminen kytkeytyvät tiiviisti yhteen. Strategiassa asetetaan tavoitteet, tiekartta konkretisoi tavoitteiden edistämiseksi tehtävät toimenpiteet ja toimenpideohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat keinot.

– Ilmastotyön täytyy näkyä talousarvion laadintaohjeissa. Hankinnat ovat tärkeässä roolissa ja on muistettava johtaa sekä käyttötalouden hankintoja että investointeja, Sahiluoma sanoi.

Kaikki kolme asiantuntijaa painottivat, että ilmastotyön tekemisessä ei pidä odottaa valtiollista ohjeistusta.

– Toimintatavat ovat kaikille uusia, tärkeintä on aloittaa jostain. Aktiivisilla yksilöillä, heidän innostuksellaan ja myös epämuodollisella keskustelulla on suuri merkitys, Sahiluoma korosti.

Joensuussa ilmasto huomioidaan kaikessa toiminnassa

Joensuun ilmastotyön juuret ulottuvat vuoteen 1995, jolloin kaupunki liittyi Kuntaliiton ilmastokampanjaan. Pari vuotta myöhemmin laadittu Joensuu 21 -ohjelma eli paikallisagenda levitti tekemistä. Agendan laatimiseen osallistui laaja ryhmä poliitikkoja ja virkamiehiä.

– Ohjelmaa toteutettiin 2000-luvun alussa erillishankkeilla. Pikkuhiljaa ilmastokysymykset alkoivat nousta kestävän kehityksen työn edelle, Joensuun kaupungin ympäristöpäällikkö Jari Leinonen kertoi.

Ilmastotyö sai uutta puhtia 2008–2009 laaditusta seudullisesta ilmastostrategiasta, jonka tekeminen tuli mahdolliseksi kuntaliitosten myötä. Strategian pohjalta Joensuun kaupunki laati toteuttamisohjelman.

– Vuonna 2013 päivitimme strategian ilmasto-ohjelmaksi, jota päätettiin päivittää valtuustokausittain. Tuolloin myös otimme kaupungin tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuonna 2025.

Hiilineutraaliustavoite kirjattiin myös kaupungin ja valtion väliseen kasvusopimukseen.

– Kun hiilineutraalius oli kirjattu konsernin keskeiseksi tavoitteeksi, se valui myös toimialoille ja tytäryhtiöihin toimenpiteiksi ja sitoutti henkilöstön. Ilmastonäkökulma ja vaikutukset ryhdyttiin huomioimaan kaikessa toiminnassa, Leinonen korosti.

Toimenpiteiden vaikuttavuutta Joensuussa arvioitiin ensimmäisen kerran vuonna 2017. Vuonna 2022 mukana on ensimmäistä kertaa myös arvio siitä, miten toimenpiteet vaikuttavat luonnon monimuotoisuuteen.

Joensuussa ilmastotyötä on tehty ympäristönsuojelussa ja hankkeissa, päätoimisesti ilmastotyötä tekevä ilmastokoordinaattori aloitti tehtävässään noin vuosi sitten. Tehty työ ja tulokset on koottu Climate Joensuu -portaaliin.

– Olemme onnistuneet tekemään hankkeita, jotka eivät liittyneet yhteen tiettyyn asiaan. Oivalsimme, miten tärkeää on, että jokainen tekee sen, mitä pystyy. Teemme työtä positiivisen kautta, Leinonen kertoi.

Verkostoilla on myös ollut Joensuulle suuri merkitys. Leinonen pitää erityisesti Resurssiviisaiden edelläkävijäkuntien (FISU) -verkoston roolia tärkeänä.

– FISU on erittäin toimiva verkosto, ja se on tuottanut meille paljon hyviä hankkeita. Resurssiviisaiden kuntien talous- ja ilmastojohtamisen (REETTA) hankkeen kautta toteutimme ilmastobudjetin ja saimme jo tehdyn työn näkyväksi, Leinonen sanoi.

Joensuussa ilmastotoimia toteutetaan toimialojen investointi- ja käyttötalouden määrärahoilla, konkreettiset toimenpiteet on määritelty ilmasto-ohjelmassa. Hankerahoituksen rooli työssä on ollut merkittävä, sen avulla ilmastotyötä on kehitetty ja tehty kokeiluja.

Ympyrä on sulkeutumassa, kun Joensuussa on aloittanut kestävän kehityksen poikkihallinnollinen työryhmä, joka tukee ilmasto- ja kestävän kehityksen työtä.

– Seuraava etappi on toivottavasti se, että saavumme päämäärämme aikataulussa, eli saavutamme hiilineutraaliuden vuonna 2025, Leinonen päätti puheenvuoronsa.

Kopiointi on sallittua!

Tilaisuuden päätöspuheenvuorossa Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran konsultti Pauliina Haro antoi vinkkejä ilmastotavoitteiden edistämiseen. Haro kertoi, että asenteet ovat edelleen este ilmastotyölle. Aloittaa kannattaa, vaikka organisaatioissa ei olisi ilmastoasiantuntijaa tai aiempaa kokemusta. Puhuminen on ensimmäinen askel.

– Aiheeseen liittyy paljon termistöä, joka ei heti aukea kaikille. Ihmisille on hyvä antaa aikaa oivaltaa, Haro sanoi.

Työhön kannattaa ottaa mukaan mahdollisimman laaja porukka. Muiden kuntien työstä, tutkimuksista, selvityksistä ja hakkeista kannattaa ottaa mallia.

– Tässä työssä kopiointi on sallittua, koska kaikilla on sama tavoite. Hyvää materiaalia on paljon! Esimerkiksi Kuntaliiton ja kumppanien tuottama SDG-analyysiprosessin työkirja on hyvä, Haro sanoi.

Ilmastotyössä kannattaa edetä askel askeleelta ja edistää muutamaa toimenpidettä kerrallaan. Työlle on hyvä määritellä vastuuhenkilö, joka ohjaa tekemistä ja ottaa muita mukaan. Asioita on pidettävä säännöllisesti esillä.

– Toimenpiteet ja aikataulu on viestittävä kaikille, Haro painotti.

Asiantuntijoiden suosikkivinkit ilmastotyöhön:

  • Pauliina Haro: Nyt on viimeistään aika alkaa tehdä ilmastotyötä. Alkakaa puhua ilmastoasiasta ja lähtekää mukaan hankkeisiin!
  • Jari Leinonen: Tehkää positiivisen kautta: kertokaa mitä on tehty, mitä tehdään nyt ja mitä on mahdollista tehdä. Ilmastotyö hyödyttää meitä kaikkia!
  • Anna Sahiluoma: Yleensä energiantuotanto ja -käyttö sekä liikenne aiheuttavat suurimmat päästöt. Kun energiatehokkuuden eteen tehdään työtä, ilmastotyö säästää myös rahaa.



Tutustu myös:

Ilmasto & kunnat -tapahtumasarjan aiempien tapahtumien artikkelit ja tallenteet:

Kestävä kuntaKuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus