Vuonna 2029 tulee kuluneeksi 800 vuotta siitä, kun Suomen piispanistuin siirrettiin Nousiaisista Koroistenniemelle, nykyisen Turun ylioppilaskylän pohjoispuolelle. Tuolta paikalta alkoi Suomen vanhimman kaupungin historia. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, kuuden vuoden päästä 800-vuotisjuhliaan viettää vanha mutta vetreä, ilmastopositiivinen Turku.

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi tavoitteen kaupungin hiilineutraaliudesta kesäkuussa 2018. Ilmastosuunnitelmassa Turun päästöjä verrataan vuoteen 1990: tavoitteena on vähentää päästöjä 90 prosenttia vuoteen 2029 mennessä, ja loput kymmenen prosenttia kaupunki kompensoi. Vuodesta 2029 eteenpäin Turku aikoo olla ilmastopositiivinen kaupunki, joka sitoo hiiltä enemmän kuin se tuottaa.

Turun ilmastotyö on hyvässä vauhdissa. Viimeisen seitsemän vuoden aikana kaupunki on leikannut hiilidioksidipäästöjään noin 600 kilotonnin edestä ja vuodelle 2021 asetettu välitavoite päästöjen puolittamisesta ylitettiin. Tahtia on silti syytä kiristää, sanoo Turun kaupungin ilmastojohtaja Risto Veivo.

– Nykytasosta pitäisi leikata vielä 400 kilotonnia ja mitä pienemmiksi päästöt käyvät, sitä hankalampi niitä on vähentää. Työ on edellä aikataulusta, mutta kyllä sitä vielä riittää.

Liikenne sähköistyy odotettua nopeammin

Viime vuosina katu- ja tieliikenne on ollut Turun suurin yksittäinen päästölähde energian käytön ja tuotannon ohella. Energiassa päästöjä on vähennetty nopeasti, liikenteessä verkkaammin. Liikenteen päästöjä on vähennetty 29 prosenttia vuoden 1990 tasosta; tavoitteena on 50 prosentin vähennys 2015-tasosta vuoteen 2029 mennessä.

Vuonna 2016 Turku sähköisti kokonaisen joukkoliikennelinjan ensimmäisenä Suomessa. Hankkeeseen myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta, ja kaupungin joukkoliikenneyhtiö hankki kuusi sähköbussia. Viime vuonna sähköbusseja oli jo 70.

– Viimeisen kahden–kolmen vuoden aikana olemme painottaneet kilpailutuksissa sähkön käyttöä energialähteenä. Käytännössä kävi kuitenkin niin, että sähköbussit menivät myös kustannuspuolella kirkkaasti ohi dieselkalustosta, ilmastojohtaja Veivo kertoo.

Elokuussa 2021 astui voimaan EU-direktiivi, joka velvoittaa kuntia ja kaupunkeja lisäämään sähköautojen osuutta ajoneuvohankinnoissaan. Lakimuutoksen yhteydessä kunnat ja kaupungit kantoivat huolta siitä, riittääkö sähköautoja kaikille. Samaa pohdittiin Turussa.

– Kaupunki hankki kolmisenkymmentä henkilöautoa pari vuotta sitten. Silloin oli iso huoli sähköautojen hinnasta ja maahantuojien varastoista, mutta autoja saatiin lopulta huomattavasti ennakoitua nopeammin. Hintakin asettui pelättyä alemmaksi, kertoo Veivo ajoneuvohankinnoista, jotka kaupunki rahoitti Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella.

Liikenne sähköistyy nopeasti, ja se auttaa myös Turkua kaupungin päästövähennystavoitteissa. Pelkän sähköistymisen varaan tavoitteita ei silti voi laskea: yksityisautoilua tulee vähentää.

– Kaksi kolmasosaa liikkumisesta pitäisi tapahtua joukkoliikennevälineillä, pyörällä tai kävellen. Nyt autoilun osuus on noin puolet, ja niillä paikkeilla se on pyörinyt pitkään.

Kestävän liikkumisen mallia haetaan maailmalta, esimerkiksi Pohjois-Saksan Rostockista ja Belgian Gentistä. Hyviä esimerkkejä löytyy myös lähempää: Oulussa on panostettu pyöräilyyn, Tampereella raitioliikenteeseen. Helsingin seudulla joukkoliikenteen palvelutaso on Euroopan terävintä kärkeä.

– Jos nämä laitetaan yhteen ja lisätään mukaan vielä Turun jokiranta kävelykeskustana, saadaan liikkumisen kannalta aika lailla täydellinen kaupunki, Veivo pohtii.

Vetoapua verkostoista

Ilmastotyössä Turku vannoo verkostojen ja yhteisten mallien nimeen. Kaupungin ilmastosuunnitelma noudattaa yleiseurooppalaista Covenant of Mayors (CoM) -sitoumusta, joka on maailman laajin paikallistason ilmasto- ja energiatoimenpiteiden ohjelma. CoM-kunnat ja -kaupungit saavat verkostolta esimerkiksi toimenpidesuosituksia, koulutusta ja opastusta sekä tukea ilmastotyön seurantaan.

– Euroopan komissio myös arvioi ja validoi laskelmat ja suunnitelmat. Ne raportoidaan kahden vuoden välein maailmanlaajuiseen järjestelmään, Veivo kertoo.

Turku on mukana myös Hinku-verkostossa, ja yhteistyö eri kokoisten kuntien ja kaupunkien välillä on tiivistä. Kuntaliiton ILMAVA-valmennuksessa Turku, Tampere ja Lahti tekivät vertaisarvioinnit kaupunkien ilmastojohtamisesta. Valmennuksen järjestämistä tukivat ympäristöministeriö, Sitra, Kuntarahoitus ja Kestävä Lahti -säätiö.

– Yhteistyö on hyvin käytännönläheistä, siinä opitaan toisilta koko ajan. Kansainväliset verkostot ovat myös erittäin tärkeitä. Yhteiset opit eivät rajoitu Suomeen.

Turussa työn vahvuus on sen systemaattisuus. Ilmastotavoitteet ovat osa kaupungin energiapolitiikkaa, elinkeinopolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa ja vetovoimaa; työ on koko kuntaorganisaation yhteinen asia. – Esimerkiksi kaupungin yrityspalveluissa on vahva näkemys siitä, että ilmastotyö on iso menestystekijä Turun seudulle. Se tuo sijoituksia ja uutta yritystoimintaa tänne. Kunnianhimoisen ilmastotyön edut ovat aika suuret.

Lue myös:

• Sähköbussit, latausratkaisut ja huolto Turun bussilinjalle 1
• EU-direktiivi sähköistää kuntien ajoneuvohankinnat – biopolttoaineet jäämässä taka-alalle

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Jonne Mattila, Pasi Leino, Turun kaupunki

Vihdin kunnanvaltuusto hyväksyi toukokuussa kunnan uuden strategian, joka korostaa Vihdin sijaintia ja sen alueelle tuomia etuja. Kuntastrategian mukaan kasvava Vihti haluaa olla Helsingin seudun saavutettavuuden edelläkävijä, ja hyvät liikenne- ja tietoliikenneyhteydet nähdään elinvoiman perusedellytyksinä.

Ilmasto- ja ympäristötyö sekä liikkuminen ovat kunnan uudessa strategiassa painopisteitä. Vihdissä ne kulkevat käsi kädessä, sillä tieliikenne tuottaa yli puolet kunnan päästöistä.

– Vihti on liikenteen solmukohdassa: kunnan läpi kulkevat valtatiet 1, 2 ja 25 ovat kovin kuormittuneita. Yksin Turunväylää ajaa Vihdin alueella yli 15 000 ajoneuvoa päivässä. Saavutettavuuden kannalta valtatiet ovat hyvä asia, mutta läpiajoliikenteen päästöt kirjautuvat virallisessa päästölaskennassa Vihtiin, ellei niitä erikseen rajata pois, muistuttaa kunnanjohtaja Erkki Eerola.

Vihti on sitoutunut Suomen kansallisiin ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin ja aikoo leikata asukaskohtaisia kasvihuonepäästöjä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Pyöräilyn edellytyksiä parannetaan ja joukkoliikenteelle etsitään uutta järjestämistapaa. Pohjolan Liikenne vastasi Vihdin linja-autoliikenteestä markkinaehtoisesti, kunnes yhtiö lopetti liikennöinnin Länsi-Uudellamaalla kannattamattomana toukokuussa 2022.

– Joukkoliikenne järjestetään jatkossa Uudenmaan ELY-keskuksen johdolla. Tavoitteena on tehdä siitä entistä toimivampi, taata asukkaille tietty palvelutaso ja tarjota uusia lipputuotteita, kunnanjohtaja Eerola kertoo.

Joukkoliikenteessä kunnan suunnitelmat eivät pääty sen rajalle. Vihti puhuu ahkerasti Turun tunnin juna -hankkeen puolesta, joka toteutuessaan yhdistäisi Turun, Salon, Lohjan, Vihdin, Kirkkonummen ja pääkaupunkiseudun saman nopean raideyhteyden piiriin.

– Tunnin juna synnyttäisi Etelä-Suomeen 1,5 miljoonan ihmisen yhtenäisen työssäkäyntialueen ja saattaisi suuren osan Vihdin läpikulkuliikenteestä kestävämmille raiteille. Uusi junayhteys vaikuttaisi valtavasti paitsi Länsi-Uudenmaan elinvoimaan myös koko alueen ilmastotavoitteisiin.

Yhteinen ilmastokoordinaattori kartoittaa päästövähennyksiä kustannustehokkaasti

Vihdin kunnan ilmastotyötä ohjaa ilmastostrategiatyöryhmä ja sen toteutusta koordinoi kuntaorganisaation läpileikkaava poikkihallinnollinen ilmastotyöryhmä. Vuodelle 2023 kunta laati ensimmäisen ilmastobudjettinsa, joka sisältää päästöbudjetin ja ilmastotyön toiminnalliset tavoitteet. Päästöbudjetti asettaa katon kunnan päästöille ja toiminnallisiin tavoitteisiin on koottu päästö- ja talousvaikutuksiltaan merkittäviä ilmastotoimia, joiden etenemistä seurataan tilinpäätöksessä.

Ilmastoasioissa Vihti tekee tiivistä yhteistyötä naapurinsa Kirkkonummen kanssa. Huhtikuussa 2021 ympäristöministeriö myönsi avustuksen kuntien yhteiselle ilmastotyöhankkeelle, jossa kehitetään kustannustehokasta ilmastotyön mallia pienille ja keskisuurille kunnille. Hankkeen puitteissa kunnat palkkasivat yhteisen ilmastokoordinaattorin, jonka tehtävä on kartoittaa taloudellisesti kannattavia tapoja vähentää päästöjä molemmissa kunnissa.

– On hyvä, että ilmastotyöllä on oma veturinsa, sanoo Vihdin kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen.

– Kuntaorganisaatiossa toimialat hoitavat oman tonttinsa, kun taas ilmastotyössä asioita olisi hyvä katsoa läpi hallinnon. Välissä kannattaa olla henkilö, jonka tehtävä on jakaa tietoa ja helpottaa yhteistyötä.

Vihdin ja Kirkkonummen yhteishanke päättyi marraskuussa 2022, jolloin julkaistiin myös rakennusohje kuntien kustannustehokkaaseen ilmastotyöhön (linkki, avautuu uuteen ikkunaan). Ilmastokoordinaattorin virka päätettiin vakinaistaa.

– Yhteinen resurssi osoittautui erittäin hyväksi ratkaisuksi, sanoo kunnanjohtaja Eerola.

– Kun naapurissa keksitään hyvä idea, se saadaan nopeasti käyttöön myös meillä – ja päinvastoin. Samoin yhteisiä ohjeita voidaan laatia molempien kuntien tarpeisiin.

Vihdissä ilmastotyö on lyönyt läpi laajasti. Kunta rakentaa parhaillaan uusia tiloja parille sadalle päiväkotilapselle sekä noin kuudellesadalle alakoululaiselle Etelä-Nummelaan. 36,5 miljoonan euron koulu- ja päiväkotikeskus lämpenee ja viilenee maalämmöllä, tilat valaistaan ledeillä ja katolle asennetaan aurinkopaneeleja. Aurinkovoimaloita on asennettu kunnan kiinteistöihin aiemminkin (linkki).

– Kilpailutuksessa vaadimme, että vähintään 30 prosenttia rakennuksen kokonaisenergiasta on tuotettava uusiutuvilla energialähteillä. Nyt näyttää siltä, että osuus menee yli 40:n. Tavoitteena on, että vuonna 2030 yksikään kunnan kiinteistö ei lämpene öljyllä, kertoo tekninen johtaja Kokkinen.

– Kaikki uudishankkeet lähtevät siitä, että vihreämpään suuntaan mennään, hän summaa.

Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Erkki Eerola: Sami Lamberg, Kapina; Matti Kokkinen: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN