Kuntarahoitus on yhdessä muiden pohjoismaisten julkisen sektorin liikkeellelaskijoiden kanssa päivittänyt vihreiden bondien pohjoismaista raportointisuositusta. Ensimmäinen versio suosituksesta julkaistiin lokakuussa 2017.
Position Paper on Green Bonds Impact Reporting on kymmenen pohjoismaisen julkisen sektorin liikkeeseenlaskijan yhteinen suositus, ja se muodostaa pohjan vihreiden bondien hankkeiden ympäristöhyötyjen arvioinnille. Tuore päivitys sisältää selkeytyksiä ja uusia suosituksia ilmastoon liittyvien riskien ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden raportoimiseen. Lisäksi kannanotto tarjoaa ehdotuksia kahdeksan eri projektikategorian indikaattoreiksi. Ehdotukset pohjautuvat ICMA:n (International Capital Market Association) Green Bond Principles -viitekehykseen sekä usean kehityspankin antamiin raportointisuosituksiin.
Vastuullinen rahoitus on noussut keskusteluihin myös EU-tasolla Euroopan komission kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman myötä. Myös pohjoismaiset liikkeellelaskijat odottavat kiinnostuksen vihreiden bondien vaikutusraportteja kohtaan kasvavan entisestään. Ryhmä haluaa siksi antaa panoksensa alan käytäntöjen kehittämiseen.
– Tämän suosituksen kautta haluamme varmistaa läpinäkyvyyden ja tasalaatuisen raportoinnin pohjoismaisilla vihreiden bondien markkinoilla. Harmonisoidun ja korkeatasoisen metodologian luominen ympäristövaikutusten raportoinnille on sijoittajille tärkeää, sanoo Antti Kontio, joka vastaa Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja yhteiskuntavastuusta.
Samalla kun vaikutusraportoinnin harmonisointi lisää pohjoismaisen vihreiden bondien markkinan läpinäkyvyyttä ja johdonmukaisuutta, se myös nostaa raportoinnin tasoa ja vertailtavuutta kautta linjan. Pohjoismaisten liikkeeseenlaskijoiden ryhmä toivoo, että suositukset toimivat apuna myös muiden maiden yksityisen sektorin liikkeeseenlaskijoille ja sijoittajayhteisölle.
Suositukset luonut pohjoismainen ryhmä koostuu Tanskan, Suomen, Norjan ja Ruotsin julkisen sektorin vihreiden bondien liikkeeseenlaskijoista. Ryhmään kuuluu pohjoismaisia julkishallinnon rahoittajia kuten Kuntarahoitus, norjalainen Kommunalbanken, ruotsalaiset Kommuninvest ja Swedish Export Credit Corporation (SEK) sekä seitsemän ruotsalaista kuntaa tai paikallista liikkeellelaskijaa. Ryhmän työskentelyssä apuna ovat olleet lisäksi CICERO (Center for International Climate Research), SEB, Crédit Agricole CIB ja kansainvälinen sijoittajayhteisö.
Lisätietoja:
Antti Kontio, Kuntarahoitus osastonjohtaja, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu puh. 050 3700 285
Palkinnon Joensuulle luovuttivat ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
– Palkinnolla haluamme nostaa esiin toimijoita, jotka ovat asettaneet kunnianhimoisia tavoitteita ja ovat esimerkillisesti integroineet ympäristöajattelun kaikkeen toimintaansa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio perusteli palkintoa.
Joensuulla on kokonaisvaltainen ote ympäristöajattelussa. Ympäristötavoitteet on kirjattu kaupungin strategiaan, ilmasto huomioidaan kaikessa suunnittelussa ja toiminnassa. Ympäristöajattelu konkretisoituu myös kaupunkilaisten arjessa vihreää teknologiaa hyödyntävissä ja Kuntarahoituksen vihreällä rahoituksella rahoitetuissa uusissa päiväkodeissa ja kouluissa.
Kaupunginjohtaja Kari Karjalaisen mukaan ympäristövaikutukset huomioidaan laajasti julkisissa hankinnoissa.
– Joensuulla on kunnianhimoinen tavoite olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä vaatii konkreettisia toimia. Investoimme rakentamiseen joka tapauksessa, joten miksi emme huomioisi siinä tilatarpeiden lisäksi myös ympäristövaikutuksia? Sama ajattelu toistuu julkisissa hankinnoissamme. Viime vuonna huomioimme ympäristökriteerit yli 90 prosentissa kaupunkimme kaikista kilpailutuksista.
Palkintona vihreästä edelläkävijyydestä Kuntarahoitus lahjoittaa Joensuun kaupungille ympäristötaideteoksen näkyvälle paikalle kaupungin ydinkeskustassa. Teos valmistuu kesällä 2019 Joensuun torin lähettyvillä sijaitsevalle leikkipaikalle kävelykadun varrelle. Kohteen suunnittelusta vastaa luovaan ympäristösuunnitteluun erikoistunut suomalainen Berry Creative.
Vilkasta keskustelua rakentamisen ympäristövaikutuksista
Vihreän edelläkävijän palkinto luovutettiin Joensuulle Kuntarahoituksen järjestämässä vähähiilisen rakentamisen seminaarissa 23.1. Tilaisuudessa käytiin vilkasta keskustelua rakentamisen ja rakennetun ympäristön ympäristövaikutuksista.
Ministeri Kimmo Tiilikainen totesi avauspuheenvuorossaan, että talkoiden aika ilmastoon liittyvissä kysymyksissä on ohi, nyt myös rakennusalalla on totisen työnteon aika.
Kommuninvestin Björn Söderlundh loi katsauksen länsinaapuriin, jossa 90 % kunnista on ilmastoon liittyvät tavoitteet, ja kunnat kilpailevat saavutuksilla keskenään. Kuntarahoituksen Antti Kontio korosti valtion, kuntien ja yritysten välisen yhteistyön olevan ainoa keino päästä asetettuihin ilmastotavoitteisiin.
Energisessä paneelissa ruodittiin muun muassa kaupunkisuunnittelun ja kaavoituksen roolia ilmastovaikutusten vähentämisessä, materiaalien roolia ja mahdollisuuksia sekä normien tarpeellisuutta valintoja ohjaavana tekijänä.
Lahden ympäristöjohtaja Saara Vauramo loi katsauksen Lahden tavoitteisiin ja siellä tapahtuneeseen muutokseen. Lahti ottaa tänä vuonna ensimmäisenä kaupunkina käyttöön kaupunkilaisten päästökaupan mahdollistavan sovelluksen.
Aktiivisesti osallistunut yleisö äänesti rakennusten elinkaareen vaikuttamisen tärkeimpänä ilmastovaikutuksia aiheuttavana tekijänä rakentamisen ja rakennetun ympäristön ylläpidossa.
Perinteinen talkoohenki on edelleen voimissaan, vaikka vapaaehtoistoiminta muuttaakin muotoaan yhteiskunnan muuttuessa.
– Arki on hektistä ja nykyisin lähdetään mielellään mukaan erilaisiin lyhytkestoisiin, pop up -tyyppisiin tehtäviin. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen pitää olla helppoa ja kokonaisuudesta halutaan löytää se itselle sopiva palanen, Hope Yhdessä & Yhteisesti ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila kuvailee.
Hope ry:n toiminnan ytimen muodostavat autettavat perheet, vapaaehtoiset ja lahjoittajat. Auttaa voi monenlaisin tavoin, eikä vapaaehtoisuus vaadi erityistaitoja. Hopen varastolla otetaan vastaan lahjoituksia, lajitellaan ja hyllytetään tavaroita ja kootaan avustuspaketteja. Lisäksi voi osallistua asiakkaiden kohtaamiseen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen tai vaikka kampanjasuunnitteluun.
Eveliina Hostilan mukaan monet sitoutuvat edelleen myös pitkäaikaiseen auttamistyöhön ja Hope-yhdistyksenkin riveihin on kymmenen toimintavuoden aikana liittynyt jatkuvasti lisää vapaaehtoisia. Yhteistä kaikille on halu nähdä, että apu menee perille ja että sillä on oikeasti vaikutusta toisen ihmisen elämään. Parhaimmillaan vapaahtoistoiminta rikastuttaa omaa arkea.
–Auttaminen ei onneksi ole koskaan pois muodista. Ihmiset kaipaavat merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia, ja niitä vapaaehtoistoiminta pystyy tarjoamaan. Meillä avuntarve ja vapaaehtoisten määrä ovat kohdanneet hyvin, mistä olemme iloisia ja kiitollisia, Hostila sanoo.
Perheiden ääni esiin
Perinteisen joulusesongin ohella syksy ja kevät ovat Hopen väelle kiireistä aikaa. Silloin monissa vähävaraisissa lapsiperheissä on kova tarve uusille vaatteille ja toisaalla taas laitetaan pieneksi jääneet vaatteet kiertoon.
–Tavarat ja vaatteet halutaan kierrättää jo ekologisistakin syistä, ja tavaralahjoituksista on tullut suosituin tapa auttaa. Tämä on erinomainen asia, sillä on perheitä, joilla ei ole varaa hankkia esimerkiksi vaatteita edes kirppikseltä.
Autettavien perheiden tilanteet ovat aina erilaisia ja niin myös perhettä kohdanneiden vaikeuksien takana olevat syyt.
– Osalle on todella vaikeaa pyytää apua, häpeän tunne esimerkiksi köyhyyden ympäriltä on vasta poistumassa. Tärkeä tehtävämme on nostaa perheiden ääni esiin yhteiskunnassa. Avuntarvetta on todella paljon ja asiasta pitäisi puhua enemmän, Hostila peräänkuuluttaa.
Myös Hope pyrkii vastaamaan uudenlaisiin avuntarpeisiin.
– Vapaaehtoisemme kuulostelevat avoimin korvin kentältä kantautuvia viestejä ja tiimeissä ideoidaan ja kokeillaan uusia toiminnan muotoja. Esimerkiksi moni vähävarainen opiskelija on ollut vaarassa joutua keskeyttämään opintonsa, ja osaa heistä olemme pystyneet tukemaan taloudellisesti, Eveliina Hostila kertoo.
Pieni suuri apu
Kuntarahoituksen joululahjoitus ohjataan Hopessa lasten ja nuorten harrastustoiminnan sekä perheiden yhteisen vapaa-ajan toiminnan tukemiseen. Hostila muistuttaa, että tilanteet perheissä ovat hyvin herkkiä, ja pienet asiat ja apu arjessa voivat olla todella merkityksellisiä. Hopen ensisijainen avun kohde on aina lapsi.
– On esimerkiksi tilanteita, joissa lapsi on vaarassa joutua lopettamaan pitkään jatkuneen, tärkeän harrastuksen perhettä kohdanneen vaikean tilanteen vuoksi. Silloin hän jäisi syrjään myös tutusta kaveripiiristä. Tai nuori ei kehtaa pyytää vanhemmilta rahaa vaikkapa keikkalippuun, kun tietää miten tiukilla perheessä ollaan, eikä myöskään sanoa kavereille, miksi ei voi tulla mukaan. Lahjoittamamme jäsenmaksu, harrastusvarusteet tai pääsylippu on siinä tilanteessa iso asia perheelle, eikä kenenkään tarvitse tietää, mistä se on peräisin.
Hostilan mieltä lämmittää yhä monen vuoden takainen joulumuisto.
– Tapasin viisilapsisen perheen yksinhuoltajaäidin, joka haaveili voivansa viedä lapset edes kerran elokuviin. Leffaliput mahdollistivat tälle perheelle aivan uuden, yhteisen kokemuksen. Iloinen hetki voi kannatella eteenpäin pitkän aikaa.
Yhteistyön ja sitoutumisen tarve todettiin moniäänisesti mutta yksimielisesti kestävän rahoituksen konferenssissa Helsingissä 9.11.2018. Tilaisuutta isännöi Finanssiala yhdessä latvialaisen sisarjärjestönsä Finance Latvia Associationin kanssa. Mukana järjestelyissä oli myös Euroopan komissio. Konferenssiin kokoontui noin 140 rahoitusalan asiantuntijaa eri puolilta Pohjoismaita ja Baltiaa.
Konferenssin keskustelu keskittyi pitkälti rahoituksen ilmastovaikutuksiin. Osassa puheenvuoroja nostettiin kuitenkin esiin rahoituksen mahdollisuudet edistää myös muita kestävän kehityksen tavoitteita kuten yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tai tasa-arvon kehittymistä.
Osana konferenssiohjelmaa vieraat tutustuvat Kuntarahoituksen toimintaan konkreettisena esimerkkinä siitä, mitä vastuullinen rahoitus käytännössä tarkoittaa. Kuntarahoitus oli vuonna 2016 Suomen ensimmäinen vihreän bondin liikkeeseenlaskija.
– Sijoittajien keskuudessa kysyntä vihreille bondeille on valtavan suurta ja jatkuvasti kasvussa. Myös kotimaiset laina-asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen hyvin vastaan. Tarjoamme vihreille hankkeille marginaalialennuksen, koska haluamme rohkaista asiakkaitamme tekemään ympäristöinvestointeja, kertoi konferenssin paneelikeskusteluun osallistunut Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.
Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona | Kuntarahoitus
19-vuotias Simonen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt moneen. Taustaa löytyy niin oppilaskunta- kuin tutoropiskelijan tehtävistä, isosen roolista, partiosta ja partiojohtamisesta sekä useampien vuosien ajalta myös nuorisovaltuustosta.
– Nuorisovaltuusto on hyvä kanava osallistua ja vaikuttaa. Tässä kohtaa puoluepolitiikka ei ole vielä ajankohtainen asia minulle, mutta nuorisovaltuuston kautta olen päässyt tutustumaan ja osallistumaan laajasti kunnalliseen päätöksentekoon. Haminassa nuorisovaltuusto on valtakunnallisestikin vertailtuna erittäin aktiivinen toimija. Nuoret ovat kaupungissamme tuomassa esiin nuorten näkökulmia kaikissa valiokunnissa, valtuustossa sekä erilaisissa työ- ja ohjausryhmissä. Tämän lisäksi osallistutaan seminaareihin, tehdään seutuyhteistyöstä sekä verkostoidutaan ja sitä rataa, Simonen kertoo.
Kaiken muun ohella nuorisovaltuusto on tuottanut Haminassa myös omaa Normipäivä-festaria, valtakunnallisen Aktiivipäivät ABC -koulutustapahtuman sekä Nuoruus ympyröillä -näyttelyn.
– Hamina on pieni paikka, joten sana kiertää. Kiinnostavia osallistumismahdollisuuksia tarjotaan enemmän kuin mihin on ehtinyt tarttua, Simonen selittää aktiivisuuttaan.
Tapahtumien tekijä
Tällä hetkellä Simonen työskentelee Haminan kaupungin vetovoimapalveluissa tuotannon assistenttina. Tehtävät vaihtelevat roudaamisesta tapahtumaturvallisuuteen ja markkinointiin liittyviin tuotantotöihin.
– Aloitin näissä hommissa varmaankin noin 12-kesäisenä: ensi ääni- ja DJ-hommilla koulun discoissa ja juhlissa. Kasiluokalla hain TET-harjoitteluun erääseen paikalliseen tapahtumatekniikkayritykseen ja huomasin lopulta olevana siellä keikkamiehenä töissä, omana tonttina erityisesti valotekniikka. Sittemmin on tullut positiivisessa mielessä ajauduttua myös tapahtumien tuotantopuolelle eli niihin tehtäviin, joita olen tehnyt jo leipätyökseni sekä myös vapaaehtoistyönä.
– Koen, että olen saanut todella hienoja kokemuksia. Olen saanut olla mukana tuottamassa jo muutamaan otteeseen kansainvälistä sotilasmusiikkifestivaalia Hamina Tattoota, joka on yksi Suomen suurimpia festivaaleja. Olen päässyt tuotantojen kautta mahdollistamaan sellaisten rock-legendojen kuin Toton ja Deep Purplen esiintymisiä ja toiminut useampien suomalaisten isojen starojen kanssa. Kaikenlaista on tullut tehtyä tapahtumien eri kokoluokissa. Siinä sivussa on tullut tavattua ja tutustuttua koviin tekijöihin myös tuotantopuolelta.
Tapahtumien maailma on Simosen mukaan tehokas opettaja.
– Pitää olla valmis tekemään kaikkea mahdollista kirjaimellisesti paskahommista aina edustustehtäviin. Siinä oppii ja kasvaa paljon, kun pääsee tekemään niin monenlaisia juttuja ja joutuu todella ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Jokaisen palikan on toimittava ja jokainen tekijä on paletissa yhtä arvokas, muuten kokonaisuus ei toimi.
Verkostoituminen kannattaa
Yrittäjyys kiinnostaa Simosta. Ysiluokkalaisena hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. Hänen NY-yrityksensä MediaWorks NY:n neljän hengen tiimi valokuvasi, videoi, tuotti somesisältöjä, rakensi verkkosivuja ja tuotti tapahtumia – ja pääsi lopulta myös Vuosi yrittäjänä -kilpailun finaaliin Helsinkiin. Se avasi ovia tärkeisiin verkostoihin samanhenkisten nuorten kanssa Suomessa ja muualla Euroopassa. Simonen on nykyisin itse NY-alumnien hallituksen jäsen.
– Sillä on hirveän suuri merkitys nykypäivänä, että saa hyviä mentoreita ja kontakteja. Olen ollut onnekas, kun minulla on ihmisiä, joiden kanssa keskustella ja joilta kysyä. Se on parasta, kun molemmat osapuolet saavat toisiltaan aina joitain.
– Mitään ei saa yksinään aikaan. Minulla mielestäni on ikäisekseni laajat verkostot moneen suuntaan. Pitää vain asettua alttiiksi ja mennä omalle epämukavuusalueelle. Aina kun eteen tulee kiinnostava mahdollisuus, niin kannattaa mennä mukaan – toki tilanteen mukaan aina.
Kuntarahoituksen edelläkävijyys yllätti
Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion varjostajana Simonen yllättyi Kuntarahoituksen toiminnan modernista otteesta.
– En ollut ymmärtänyt, kuinka edistyksellinen Kuntarahoitus on: monessa mielessä finanssialan kärjessä. Nimi ei herätä juuri sellaisia ajatuksia, vaan enemmänkin tulee mieleen joku vanhanaikainen valtion laitos. Kuntarahoitus on koko Suomen kannalta merkityksellinen yhtiö. Kunnilla on kovat investointipaineet, varsinkin nyt kun rakennukset ja infra lahoavat pystyyn, Simonen kuvaa.
Santeri Simonen viihtyi hyvin Esa Kallion seurassa.
– Esan kanssa on ollut miellyttävää olla. Uskon että hän on pidetty johtaja, jota henkilökunnan on helppo lähestyä. Esa on nähnyt kaikenlaista ja selvinnyt monesta. Hän on hyvin kartalla siitä mitä maailmalla sekä tietysti hänen omalla alallaan ja sen liitännäisillä tapahtuu, niin kuin tällaisessa tehtävässä on oltava.
Simonen kannustaa kaikkia nuoria mukaan NY-toimintaan ja johtajien varjostajiksi.
– Tekee hyvää poistua omista tutuista ympyröistään, se avaa ihan uusia ajatusmaailmoita. On myös hyvä tajuta, etteivät johtajat eivät ole muita ihmisiä kummempia. He ovat ansainneet paikkansa kovalla duunilla.
Simonen aikoo ehdottomasti tilanteen tullessa hyödyntää Kuntarahoituksessa saamiaan kontakteja.
– Jos minulla on kontakti, jolta voi kysyä konsultaatiota, niin totta hitossa kysyn! Kysyminen ei maksa mitään ja kannattaa aina.
– Nuorilla olisi vanhemmille ikäluokille opetettavaa nopeasta ja vahvasti tulevaisuuteen toiminnassa. Esimerkiksi kunnissa päätöksenteko on toisinaan välillä tolkuttoman hidasta sekä raskasta. Päätös se on huonokin päätös, ja usein kannattaa toimia ja kokeilla.
Vuodenvaihteessa Santeri Simonen suuntaa armeijaan Hämeenlinnaan varusmiessoittokuntaan, tekemään tavallaan samoja tapahtumatuotanto- ja markkinointitehtäviä, joita hän on muutenkin viime vuosina tehnyt. Armeijan jälkeen Simosta kiinnostaa tällä hetkellä niin tapahtumien maailma kuin myös kaupallinen ala.
– Ainakin toistaiseksi olen kiinnostunut AMK-koulutuksesta. Pärjäsin ihan hyvin lukiossa ja arvostan korkeakouluopintoja, mutta uskon että parhaiten oppii tekemällä. Kun johonkin asiaan on palo, oppii parhaimmillaan kuin huomaamatta. Saattaa olla, että joskus myöhemmin haluan suorittaa vaikkapa KTM-tutkinnon. Siitä olen varma, että koulun penkkiä kulutetaan vielä paljon erilaisissa muodoissa – toki duunin ohella ja jaksoittain – olipa tulevaisuudessa kourassa mitkä paperit hyvänsä. Maailma ei toimi enää niin että kerran valmistut ja se oli sitten siinä, Simonen sanoo.
VAV Asuntojen Joutsenmerkki-talon ensimmäiset asukkaat ovat juuri muuttamassa uusiin koteihinsa Vantaalla. Miksi VAV panostaa kestävään rakentamiseen ja miten se näkyy asukkaille? Katso tuore vihreän rahoituksen video!
Opiskelijaryhmän työssä olivat mukana hallintotieteen tutkinto-ohjelman kandidaattiopiskelijat Anne-Mari Kanniala, Neea Loimuvirta ja Meri Pulkkinen. Työtä ohjasi Anniina Autero johtamiskorkeakoulusta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vihreän rahoituksen asemoitumista yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Keskeisenä tuloksena oli se, että vihreä rahoitus on osoittautunut aidosti yhteiskuntavastuulliseksi rahoitusvaihtoehdoksi, jossa korostuu etenkin taloudellinen sekä ympäristöllinen ajattelu.
Tutkimuksessa käytettiin John Elkingtonin Triple Bottom Line -jaottelua, jossa yhteiskuntavastuullisuus jaotellaan sosiaaliseen, ympäristölliseen sekä taloudelliseen näkökulmaan. Tutkimus pyrkii avaamaan keskustelua vihreän rahoituksen vaikutuksista ja merkityksistä Suomessa.
Tutkimuksen vihreä rahoitus tarkoittaa KuntarahoituksenSuomessa tarjoamaa vihreää lainaa sekä leasingia, joita myönnetään rahoituksen viitekehyksen vaatimukset täyttäville ympäristöystävällisille hankkeille.
Kuntarahoitus Oyj teki yhteensä 30 000 euron lahjoituksen vuosina 2016–2018 julkisen talousjohtamisen ja erityisesti julkisen rahoituksen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Lahjoitusvaroilla toteutettiin opetusta ja tutkimusta sekä järjestettiin julkista rahoitusta käsittelevä kansainvälinen tutkimusseminaari yhteistyössä Kuntarahoituksen, Örebron yliopiston sekä ruotsalaisen Kommuninvestin kanssa.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sekä yhtiön varainhankintaa luotsaavaAntti Kontio kävivät luennoimassa Tampereen yliopistolla kuntarahoituksesta hallintotieteen opiskelijoille. Luennoista on muodostunut jo perinne ja niistä on saatu hyvää palautetta opiskelijoilta.
Keskuksen tiloihin tulevat sijoittumaan Nummen yhtenäiskoulu, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, Nummen kirjasto, neuvola sekä nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelut. Kaupunginjohtaja Timo Kenakkala ja rehtori Kati Hirvonen kertovat haastattelussa, mikä tekee Nummikeskuksesta vihreän edelläkävijän.
Hämeenlinnan Nummikeskus on yksi ensimmäisistä vihreän rahoituksen kohteista Suomessa. Syksyllä 2018 keskuksen tiloissa aloittavat toimintansa Nummen yhtenäiskoulu, koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta, Nummen kirjasto, neuvola sekä nuoriso- ja lastenkulttuuripalvelut.
Agenda 2030 -tavoitteita hyödynnetään muualla enemmän
Kestävä kehitys koetaan kuntatasolla tärkeäksi kaikissa Pohjoismaissa. YK:n kestävän kehityksen eli Agenda 2030 -tavoitteiden tunnettuus on kuitenkin Deloitten tutkimuksen mukaan suomalaisissa kunnissa selvästi heikompi kuin muualla. Suomessa vain osa tutkimukseen haastatelluista kunnista kertoo, että heidän kestävän kehityksen toimintasuunnitelmansa on yhdistetty suoraan Agenda 2030 -tavoitteisiin. Muualla Pohjoismaissa ymmärretään paremmin, että globaali ympäristö vaatii yhteisen kielen.
– Suomessa kunnat keskittyvät usein omiin kansallisiin hankkeisiinsa. Suurimmalla osalla kunnista on ohjelmia, joiden tarkoituksena on tukea kestävää kehitystä. Nämä jäävät kuitenkin helposti omiksi irrallisiksi toimenpiteikseen. Kunnat eivät vielä osaa hyödyntää kunnolla Agenda 2030 -viitekehystä, toteaa Deloitten kestävän kehityksen palveluita Suomessa johtava Riikka Poukka.
Yhteinen kieli ja suunta helpottavat tavoitteisiin sitoutumista
Yhteinen kieli ja suunta helpottavat tavoitteisiin sitoutumista
Kansainvälinen ja tunnettu kehys helpottaa keskustelua eri sidosryhmien välillä, lisää kuntien välistä läpinäkyvyyttä ja helpottaa vertailua ja muutoksen seuraamista. ”Kunnat voisivat käyttää Agenda 2030 -tavoitteita kompassina, josta voi katsoa, ollaanko menossa oikeaan suuntaan,” Poukka toteaa.
Yritysten yhteistyön ja investointihalukkuuden edistämiseksi kuntien pitäisi pystyä konkretisoimaan ja mittaamaan kestävän kehityksen hankkeiden vaikuttavuus.
– YK:n kestävän kehityksen tavoitteet luovat vahvan viitekehyksen, jonka merkitys kasvaa maailmanlaajuisesti vuosi vuodelta. Suomalaiset kunnat voivat vain saada etua sen hyödyntämisestä: selkeät tavoitteet auttavat kuntia seuraamaan omien tavoitteiden kehitystä ja kansainvälisille sijoittajille sen käyttäminen tekee suomalaisesta kuntasektorista kiinnostavamman sijoituskohteen, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja yhteiskuntavastuusta vastaava osastonjohtaja Antti Kontio.
Tavoitteiden toteuttaminen tuo innovaatio- ja yhteistyömahdollisuuksia
Erilaiset verkostot ja kehitys- ja innovaatiotoiminta ovat tärkeässä roolissa kestävän kehityksen tavoitteissa. Uusia ratkaisuja yhteiskunnallisiin tai ympäristöhaasteisiin löytyy hyödyntämällä uusia kumppanuuksia tai resursseja.
Muissa Pohjoismaissa yhteistyössä ollaan Suomea pidemmällä, ja yhdessä tekeminen nähdään välttämättömänä osana kestävän kehityksen strategioita ja tapaa toimia. Myös Suomessa asiaan on kuitenkin herätty ja kunnissa nähdäänkin, että yhteistyö eri toimijoiden välillä on ainoa tapa päästä perille. Suomalaisista kunnista 70 % uskoo Agenda 2030 -tavoitteiden toteuttamisen tuovan paljon yhteistyömahdollisuuksia eri toimijoiden välille.
– Toivon, että YK:n kestävän kehityksen tavoitteet ja niiden saavuttaminen nähtäisiin kunnissa osana kehittämisen kokonaisuutta. Näiden tavoitteiden kautta kunnat saavat lisää investointeja, edistävät innovaatiomahdollisuuksia ja houkuttelevat lisää asukkaita. Tavoitteita ei kuitenkaan saavuteta ilman laaja-alaista sektorit ylittävää yhteistyötä. Lisäksi yhteiset tavoitteet ovat kumppanuuksille aina ensiarvoisen tärkeää – Agenda 2030 antaakin näiden asettamiselle erinomaisen lähtökohdan, sanoo Poukka.
Nordic Sustainability Development Goals -tutkimus
Kestävän kehityksen tavoitteet eli Agenda 2030 on YK:n vuoden 2015 yleiskokouksessa 193 valtion yhdessä hyväksymä maailmanlaajuinen viitekehys kestävän kehityksen saavuttamiseksi. Agenda 2030 yhteensä 17 päätavoitetta ja 169 alatavoitetta, joissa huomioidaan kestävän kehityksen kaikki ulottuvuudet. Kansallisilla hallituksilla on päävastuu toimenpiteiden toteuttamisesta, mutta monet tärkeät päätökset ja toimenpiteet tehdään kuntatasolla.
Agenda 2030 kunnissa -tutkimus kokoaa yhteen yli 180 kuntapäättäjän näkemykset YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden tunnettuudesta ja roolista sekä niiden tuomia mahdollisuuksia pohjoismaisessa kuntatyössä. Tutkimus toteutettiin puhelinhaastatteluilla päättävissä asemissa olevien kuntaedustajien kanssa Suomessa, Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa helmi-huhtikuussa 2018.
Lisätietoja:
Riikka Poukka Johtaja, Sustainability Services Deloitte Oy riikka.poukka@deloitte.fi +358 (0)50 5758 217
Antti Kontio Osastonjohtaja, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu antti.kontio@kuntarahoitus.fi +358 (0)50 3700 285
