Maaliskuussa järjestetyssä Nuorten ilmastokokouksessa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Vastauksissa kolme aihealuetta – ruokailu, kaupunkisuunnittelu ja liikenne – nousivat ylitse muiden.

Älykäs kaupunkisuunnittelu tarvitsee rinnalleen vahvat kiertotalouden periaatteet ja elinkaarimallin lainalaisuudet. Miltä tilanne näyttää kokonaisuudessaan Sitran asiantuntijan silmin?

– Ennen kaikkea tavoitteena on, että jokainen suomalainen kotipaikkakunnastaan tai taustastaan riippumatta ymmärtää, mistä kiertotaloudessa on kyse, ja mitä nämä asiat tarkoittavat oman elämän kannalta, summaa Sitran Hiilineutraali Kiertotalous -teeman johtava asiantuntija Nani Pajunen.

Sitrassa Pajusen tavoitteena on edistää ratkaisuja, joissa yhdistyvät luonnonvarojen kestävä käyttö, materiaalien tehokas kierto ja tuotteiden pitkä elinikä.

– Uskon, että nämä teemat ymmärretään Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa, mutta eri juttu on se, onko asioita myös sisäistetty ja kiertotalouden ratkaisuja otettu käyttöön. Moni kokee edelleen, että ympäristö- ja ilmastoasiat eivät kuulu minulle, vaan joku tulee ja hoitaa kaiken puolestani, Pajunen jatkaa.

Suomesta puhutaan usein kestävän kehityksen edelläkävijämaana, tai ainakin yhtenä niistä. Missä asioissa olemme onnistuneet?

– Haluan nostaa hattua kunnille ja kaupungeille, jotka ovat tehneet hienoa työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Kaupungit ovat olleet erittäin aktiivisesti mukana kiertotaloustyössä, monessa paikassa on laadittu omia tiekarttoja kiertotalouden edistämiseksi ja tehty erilaisia kokeiluhankkeita.

Yhtenä käytännön toimena Pajunen mainitsee kierrätysmaamassojen käytön teiden pohjarakenteissa.

– Helsingin kaupunki on hyvä esimerkki kierrätysmaamassojen koordinoinnista. Kaupungilla on toiminut maamassakoordinaattori jo muutaman vuoden ajan.

Helsingin kaupungin maamassakoordinaattorin tehtävänä on juuri pohtia, miten sekundääriset maa-alueet saadaan tehokkaammin käyttöön ja turhaa kuljettamista vähennettyä.

– Maamassakoordinaatiolla on saatu huimia hiilidioksidipäästövähennyksiä aikaiseksi ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että liikenne tämän työn myötä vähenee niin selvästi. Samalla on säästetty neitseellisiä luonnonvaroja, Pajunen sanoo.

Hieno tekniikka ei yksin riitä

Pajunen haluaa muistuttaa elinkaariajattelumallin merkityksestä.

– Silloin kun aloitimme Sitrassa kiertotaloustyön, meiltä kyseltiin ensisijaisesti vain jätteistä ja kierrätyksestä. Oikeasti kiertotalous on mukana läpi materiaalin ja tuotteen koko elinkaaren, kuten vaikka rakentamisen suunnittelusta ja kaavoituksesta aina tontin luovutukseen, rakennusvaiheeseen ja rakennusten varsinaiseen käyttöön asti. Pelkät hienot talotekniikkaratkaisut eivät riitä, vaan rakentamista pitää ajatella kokonaisuutena ja rakennettuna ympäristönä, hän toteaa.

Onko kiertotalouden mukainen elämäntapa mahdollinen tulevaisuuden rakennetussa ympäristössä ja rakennuksissa?

– Kiertotaloudessa kyse on asioiden kokonaisuudesta. Sen toteutumiseen vaikuttavat ihmisten asenteet ja teot.

Yhteisöllisyys kannattelee ilmastotyössä

Pienessä pohjoispohjanmaalaisessa Iin kunnassa ilmastotyö on muutettu euroiksi ja työpaikoiksi. Jos kunnan ilmastotoimia pitäisi kuvailla kolmella sanalla, olisivat ne yhteisöllisyys, asenne ja rohkeus.

Kuvailut eivät kuulosta lainkaan liioittelulta, jos tutkaillaan kymmentä viime vuotta juuri ilmastotekojen kautta: kunta on esimerkiksi luopunut kokonaan fossiilisista polttoaineista kiinteistöjensä lämmityksessä. Tilalle on otettu joustavasti uusiutuvan energian ratkaisuja.

Hiilidioksidipäästöjen osalta Ii on jopa puolittanut osuutensa vuosien 2007 ja 2015 välillä, mistä kiitos kuuluu ainakin osittain paikallisten kierrätyskeskusten laajentamiselle sekä sähköautoille, joilla kunnan henkilöstö taittaa merkittävän osan matkoistaan.

Nämä ovat vain muutamia esimerkkejä ilmastotoimien laajasta kirjosta.

Mikä tärkeintä, kunnan ei tarvitse toimia yksin. Se saa ympäristöasioissa aktiivista tukea ja konsultointia kehitysyhtiö Micropolikselta, joka toimii Iissä, kuntalaisten kanssa kylki kyljessä. Yhtiön toimitusjohtaja Leena Vuotovesi osaa heti kättelyssä mainita sen käänteentekevän hetken, joka muutti kunnan suunnan ilmastoasioissa.

– Se oli ehdottomasti tuulivoiman tulo 90-luvulla. Pikkuhiljaa tekemällä ja rakentamalla saimme aikaiseksi yhden Suomen suurimmista tuulivoimakeskittymistä, josta olemme erittäin ylpeitä.

Muutosta ei kannata jättää yhden kortin varaan. Tuulivoiman myötä kunnassa alettiin myös perusteellisesti pohtia öljylämmityksen tuomia hyötyjä alueelle. Lista jäi kovin tyngäksi.

– Näin kärjistetysti voidaan sanoa, että öljyllä lämmittämisestä jäi kuntaan pelkkiä päästöjä ja paikalliselle huoltoasemalle pari euroa öljyrekan kuljettajan juomasta kahvista. Siksi kelkkaa lähdettiin rivakasti kääntämään kohti kestävämpiä ratkaisuja, jotta eurot saadaan aidosti pysymään omalla alueella ja omassa taloudessa.

Yhteisöllisyys näkyy esimerkiksi siinä, että kunnassa suositaan aina paikallisia yrittäjiä, mikä on mahdollistanut uusien työpaikkojen synnyn alueelle. Käytännön tasolla puhutaan noin 80 työpaikasta, mutta noin 10 000 asukkaan kunnassa luku on varsin merkittävä.

Kunnon tavoitteilla eteenpäin

Myös kunnan kassa kiittää ekologisista valinnoista – Leena Vuotoveden mukaan puhutaan vuosittain yli kahdesta miljoonasta lisäeurosta. Pelkästään tuulivoimasta kertyy verotuloja noin 1,2 miljoonaa euroa. Kuntaverokin on ilmastotoimien ansiosta noin prosentin pienempi.

– Kyse ei ole missään tapauksessa pelkästään rahasta, mutta toki haluamme tehdä taloudellisestikin kannattavia päätöksiä. Ne vievät meitä eteenpäin jokaisella rintamalla, hän sanoo.

Kunnianhimoinen ilmastopolitiikka vaatii kunnon tavoitteet, joita Iissä riittää nykyhetkestä pitkälle tulevaisuuteen. Ii tuottaa jo tällä hetkellä 10 kertaa enemmän energiaa kuin kuluttaa – ja nimenomaan uusiutuvaa energiaa, mutta työ ei ole vielä lähelläkään maalia.

Ennen kaikkea tarvitaan luottamusta, asennetta ja vahvaa tahtoa toimia kiertotalouden ehdoilla.

– Tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä. Samalla Ii haluaa olla sekä täysin muoviton että jätteetön kunta. 

Kaikki lähtee asenteesta

Kunnan päätöksenteon pitää olla kaiken toiminnan läpileikkaavaa, jotta kestävä kehitys saadaan aidosti osaksi kuntastrategiaa. Iin kunnassa jopa talousarvio ja tilinpäätös on kiinnitetty ilmastotyöhön. Tärkeää on myös asukkaiden oma motivaatio ja asenne.

– Meillä ilmastotoimiin ovat sitoutuneet kaikenikäiset ihmiset, jopa varhaiskasvatus on innolla mukana. Päiväkodeissa ja kouluissa lapset esimerkiksi itse mittaavat rakennuksen sähkön- ja lämmönkulutusta ja pyrkivät omilla toimillaan vaikuttamaan kulutuksen vähenemiseen. Koululaiset onnistuivat säästämään sen verran, että koululle saatiin hankittua oma biljardipöytä, Vuotovesi kertoo.

Vuotoveden mukaan lapset ja nuoret ovat valveutuneempia kuin ehkä koskaan aiemmin.

– Asenneilmapiiri on selvästi muuttunut. Kun lapset kasvavat jo pienestä pitäen osaksi ilmastotyötä, siitä tulee automaattisesti osa heidän maailmankatsomustaan.

FAKTA: Mikä on Nuorten ilmastokokous?

Maaliskuussa 2019 yli 500 nuorta ilmastoaktiivia kokoontui Helsingin Finlandia-talolle pohtimaan ratkaisuja ilmastonmuutoksen hidastamiseksi. Nuorten Agenda2030 -ryhmän ja Sitran yhteistyönä järjestämä Nuorten ilmastokokous huipentui julkilausumaan, joka toi suomalaisten nuorten näkemykset osaksi kansallista ilmastokeskustelua.

Myös Kuntarahoitus oli mukana tukemassa Suomen nuoria ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Tapahtumassa nuoret kirjoittivat Kuntarahoituksen ilmastoseinään ilmastopoliittisia odotuksiaan koti- ja asuinkunnilleen. Ilmastohaaste-juttusarjassa käsittelemme nuorten toiveita kolmen esiin nousseen aihealueen – ruokailun, kaupunkisuunnittelun ja liikenteen – kautta.

Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: haastateltavilta

Lue myös:

• Ilmastotoimien aika on nyt – Nuorten ilmastokokous toi nuorten äänen kuuluviin
• Ilmastohaaste osa 1: Täytyykö ilmaston ystävän luopua kokonaan lihasta?
• Ilmastohaaste osa 2: Onko henkilöautoilla sijaa tulevaisuuden liikenteessä?