Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Pohjoismaiset liikkeeseenlaskijat päivittivät vihreiden bondien raportointisuosituksiaan

Kuntarahoitus on yhdessä muiden pohjoismaisten julkisen sektorin liikkeeseenlaskijoiden kanssa päivittänyt vihreiden bondien eli ympäristöinvestointeihin korvamerkittyjen joukkovelkakirjalainojen pohjoismaista raportointisuositusta. Ensimmäinen versio suosituksesta julkaistiin lokakuussa 2017 ja uusi suositus korvaa siitä 2019 tammikuussa julkaistun päivitetyn version.

Position Paper on Green Bonds Impact Reporting on kymmenen pohjoismaisen julkisen sektorin liikkeeseenlaskijan yhteinen raportointisuositus, joka pitää sisällään suositukset ympäristövaikutuksiin liittyvistä indikaattoreista ja laskentatavoista.

Tuoreessa päivityksessä pieniä muutoksia on tehty ympäristövaikutusten laskentatapoihin. Lisäksi raportointisuosituksiin on otettu mukaan EU:n kestävän rahoituksen mukaiset ympäristötavoitteet. Raportointisuositusten tarkoituksena on muodostaa yhtenäinen, läpinäkyvä ja korkealaatuinen kehikko vihreiden bondien liikkeeseenlaskijoiden raportoinnille.

– Ilmastokysymykset ja ilmastohaasteiden ratkaisu ovat nousseet valtioiden agendalle kautta maailman. Lisäksi sääntely-ympäristön kautta haetaan entistä vahvemmin ratkaisuja globaaliin haasteeseen. Finanssisektori on keskeisessä roolissa ja on tärkeää keskittyä siihen, että toimien vaikuttavuudesta voidaan raportoida uskottavasti. Yhteneväisten käytäntöjen luominen ja niihin sitoutuminen parantavat raportoinnin laatua ja vertailtavuutta, sanoo Eeva Toivonen, Kuntarahoituksen edustaja työryhmässä.

Suositukset luonut pohjoismainen ryhmä koostuu Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan julkisen sektorin vihreiden bondien liikkeeseenlaskijoista. Ryhmään kuuluu pohjoismaisia julkishallinnon rahoittajia kuten Kuntarahoitus, norjalainen Kommunalbanken, ruotsalaiset Kommuninvest ja Swedish Export Credit Corporation (SEK) sekä seitsemän ruotsalaista kuntaa tai paikallista liikkeeseenlaskijaa. Ryhmän työskentelyssä apuna ovat olleet lisäksi CICERO (Center for International Climate Research), SEB, Crédit Agricole CIB ja kansainvälinen sijoittajayhteisö.

Lisätietoja:

Eeva Toivonen
ESG-analyytikko, yhteiskuntavastuu ja viestintä
puh. 050 4643 073


Position Paper on Green Bonds Impact ReportingDownload

KuntarahoitusVarainhankintaVastuullisuus

Yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmä haluaa muuttaa maailmaa

Jenni Airaksisen koko työura on liittynyt kuntien tutkimukseen, kehittämiseen ja näiden asioiden opettamiseen ja viestimiseen. Häntä kiinnostavat erityisesti kuntien johtaminen ja uudistuminen sekä koko järjestelmän kehittäminen niin, että siitä olisi ihmisille mahdollisimman paljon iloa ja hyötyä. Tämä näkemys on myös koko yhteiskunnallisen rahoituksen tavoitteiden ytimessä.

Myös Jouni Parkkonen on omistautunut urallaan yhteiskunnallisten asioiden kehittämiseen. Ennen nykyistä rooliaan yhteiskunnallisen asuntotuotannon edunvalvonnassa hän on työskennellyt virkamiehenä ja poliittisissa tehtävissä. Parkkonen on opiskellut laskentatoimea ja rahoitusta, rahoitukseen liittyvät erityiskysymykset ovat hänelle myös tuttuja.

Päivi Petäjäniemi työskentelee Kuntarahoituksena asuntosektorin asiakasvastaavana. Hänellä on pitkä rahoitusalan tausta, ja hän on työskennellyt jo aiemmin Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen tiimissä. Uudessa roolissaan hän vastaa uuden yhteiskunnallisen rahoituksen tuotteen kehittämisestä.

Sekä Airaksinen että Parkkonen tunnetaan omilla aloillaan kantaaottavina ja kehittämisorientoituneina asiantuntijoina. Airaksinen nauraa olevansa ”häirikkö, analyytikko, tsemppari ja päivystävä tohtori”.

Airaksinen ja Parkkonen ovat intohimoisia hyvinvointiyhteiskunnan puolestapuhujia. He haluavat työllään antaa takaisin yhteiskunnalle, jolta ovat saaneet paljon.

– Kuntakentältä eivät haasteet lopu, mutta se on innostavaa eikä lannistavaa. Haluan käyttää energiaani hyvinvointi- ja sivistysjärjestelmän kehittämiseen, koska olen tälle systeemille paljon velkaa. Täysin tavallisesta, duunariperheestä olen ilman suuria ponnisteluja saanut ilmaisen koulutuksen, jonka avulla minulle on avautunut ura ja asema, jollaisesta en olisi edes osannut haaveilla, Airaksinen sanoo.

– En pelkää tarttua uusiin asioihin ja isoihinkin haasteisiin. Koen itseni etuoikeutetuksi, että olen saanut olla rakentamassa KOVA ry:stä merkittävää asuntopoliittista vaikuttajaa ja yhteiskunnallista keskustelijaa, Parkkonen jatkaa.

Yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuun tarvitaan uusia työkaluja

Yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmän jäsenet näkevät rahoituksen keskeisenä tapana ratkoa hyvinvointivaltion ydinongelmia.

– Yhteiskunnallinen rahoitus on Suomessa ja vielä muualla maailmassakin suhteellisen tuore juttu. Yhteiskunnalliset kysymykset ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus kiinnostavat minua suuresti. Iloitsen siitä, että osana yritysten ja sijoitusmaailman vastuulliskysymyksiä myös yhteiskunnallinen vastuullisuus nostaa päätään, Jouni Parkkonen sanoo.

– Vastuullinen rahoittaminen on luonteva jatke meidän vihreälle rahoitukselle. Yhteiskunnallisen rahoituksen kautta voimme kertoa entistä paremmin asiakkaidemme hienoista hankkeista ja niiden vaikutuksista ympäristöönsä. On tosi mukava olla tekemässä jotain ihan uutta, Petäjäniemi huomauttaa.

Kuntien ja yleishyödyllisen asuntotuotannon merkitystä yhteiskunnan ja hyvinvoinnin kehityksessä ei aina tunnisteta keskustelussa, joka keskittyy valtakunnan politiikkaan. Niiden vipu- ja kerrannaisvaikutuksilla on kuitenkin valtava vaikuttamispotentiaali.

– Tavoitteena on oltava parempi maailma ja paremmin voivat ihmiset. Olen vakuuttunut siitä, että maailmaa voi ja kannattaa parantaa esimerkiksi kunta kerrallaan, Airaksinen sanoo.

Mikä yhteiskunnallisen rahoituksen arviointiryhmän jäseniä innostaa työn ulkopuolella?

Jenni Airaksinen
Tanssin, seuraan mieheni kanssa jääkiekkoa, käyn avannossa ja saunassa vuorotellen ja muun ajan yritän kasvatella kolmea teiniä.

Jouni Parkkonen
Matkustan ulkomailla niin lyhyempiä ja pidempiäkin reissuja. Lisäksi harrastan viinejä. Kaveriporukoiden kesken pelataan korttia, lähinnä tikkipelejä. Kunnostani pidän vaihtelevalla menestyksellä huolta juoksemalla. Talvisin myös hiihdän.

Päivi Petäjäniemi
Tykkään liikkua ja olen intohimoinen juoksuharrastaja. Suuren osa ajasta lohkaisevat lapset ja heidän harrastuksensa. Olen myös aivan koukussa Scrabble-lautapeliin.

Lue lisää

Kuntarahoitus tuo ensimmäisenä Pohjoismaissa markkinoille yhteiskunnallisen rahoituksen

Yhteiskunnallinen rahoitus

Teksti: Soili Helminen
Kuva: Sami Lamberg

Digitaaliset palvelutVarainhankintaVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoitus tuo ensimmäisenä Pohjoismaissa markkinoille yhteiskunnallisen rahoituksen

Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada Kuntarahoituksen asiakkaat eli kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Rahoitettavien hankkeiden on sisällyttävä jollekin Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen viitekehyksen osa-alueista, joita ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus.

Yhteiskunnallista rahoitusta saavan hankkeen on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa. Ulkopuolisen arvion liikkeeseen laskettavan social bondin viitekehyksestä on antanut arvostettu kansainvälinen vastuullisuusluokittaja ISS ESG. Se arvioi viitekehykseen kuuluvien hankkeiden edistävän merkittävästi YK:n kestävän kehityksen tavoitteita.

– Käytännössä kaikki Kuntarahoituksen rahoittamat investoinnit kohdistuvat yhteiskunnan kehittämiseen, olipa kyse kunnallisinfrasta, sairaalasta tai päiväkodista. Yhteiskunnallisen rahoituksen portfolioon valittavat hankkeet arvioidaan kuitenkin vaikutukseltaan erityisen laaja-alaisiksi ja yhteisöönsä positiivisesti vaikuttaviksi. Hankkeiden yhteiskunnallisista vaikutuksista raportoidaan sijoittajille vuosittain, kertoo Päivi Petäjäniemi, joka vastaa Kuntarahoituksessa yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä. 

Kuntien investointien vaikutukset näkyviksi   

– Yhteiskunnallinen rahoitus edistää pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan ytimeen kuuluvia tavoitteita. Suomalainen hyvinvointiyhteiskunta on kovan taloudellisen paineen alaisena, ja inhimillisten arvojen ohella yhteiskunnallinen rahoitus tekee näkyväksi yksilön hyvinvoinnista myös yhteiskunnalle koituvaa hyötyä, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Rahoituksen vakiintuessa Kuntarahoitus kehittää tapoja kuvata investointien vaikutusten monialaisuutta mahdollisimman konkreettisesti.

– Harvoin tulee ajatelleeksi, kuinka erilaisia ja laaja-alaisia vaikutuksia koululla, liikuntapuistolla tai kirjastolla voi olla ympäristöönsä ja omaan yhteisöönsä. Yhteiskunnallisen rahoituksen avulla haluamme nostaa esiin näitä vaikutuksia ja rohkaista kuntia ja asuntorakennuttajia suunnittelemaan investointikohteita innovatiivisesti, pitkäjänteisesti ja eri käyttäjäryhmät huomioiden, Päivi Petäjäniemi kertoo.

Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeet hyväksyy kolmejäseninen arviointiryhmä, johon kuuluvat toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä, kuntatutkija Jenni Airaksinen Tampereen yliopistolta ja Päivi Petäjäniemi Kuntarahoituksesta.

Luonteva askel vastuullisen rahoituksen saralla

Kuntarahoitus toi ensimmäisenä Suomeen vihreän rahoituksen. Yhteiskunnallisen rahoituksen tarjoajana se on ensimmäinen rahoituslaitos Pohjoismaissa.

– Vastuullisuus on osa Kuntarahoituksen DNA:ta. Panostamme vastuullisuuteen sekä asiakkaille tarjoamissamme tuotteissa että omien prosessien ja toimintatapojen kehittämisessä. Siksi on luontevaa, että olemme eturintamassa myös yhteiskunnallisen rahoituksen osalta, Esa Kallio sanoo.

– Kuntarahoitus on Suomen suurin yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittaja. Siihen kuuluu sekä erityisryhmien – muun muassa opiskelijoiden, vammaisten tai ikäihmisten – asuminen että kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto. Odotamme, että erityisen vaikuttavat yleishyödylliset asuntohankkeet tulevat muodostamaan ison osan myös Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen portfoliosta, Päivi Petäjäniemi sanoo.

Lisätietoja:

Esa Kallio
toimitusjohtaja, Kuntarahoitus
puh. 050 337 7953

Soili Helminen
viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö, Kuntarahoitus
puh. 0400 204 853

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusVastuullisuusYhteiskunnallinen rahoitus

Kuntarahoitus auttaa nuoria löytämään omat supervoimansa

Suomalaisen yhteiskunnan menestyksen avaimet ovat osaamisen kehittämisessä. Juhlavuonnaan Kuntarahoitus halusi nostaa esiin Suomen tulevaisuuden tekijät, nuoret. Nopeasti muuttuvassa maailmassa toisen asteen opintojen ulkopuolelle jääminen on merkittävä syrjäytymisen riskitekijä. Kuntarahoitus ja voittoa tavoittelematon Nuori Yrittäjyys ry haluavat tukea nuoria auttamalla heitä tunnistamaan omat vahvuutensa opinnoissa ja työelämässä menestymiseen.

Ammattitaito ei ole ainoa työelämätaito – oppimateriaalit auttavat vahvuuksien tunnistamisessa

Tavoitetta tukemaan Kuntarahoitus ja Nuori Yrittäjyys ry ovat rakentaneet yläkouluikäisille nuorille suunnatun osaamisen oppimiskokonaisuuden, joka tarjoaa tietoa ja tehtäviä omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden tunnistamiseen. Portaalin sisällöt on suunnattu erityisesti peruskoulunsa päättäville yhdeksäsluokkalaisille. Oppimisympäristöön on kirjautunut jo 1 700 oppilasta ja 250 opettajaa, jotka hyödyntävät oppimateriaaleja sekä lähiopetuksessa että itsenäisessä opiskelussa.

Osaamisen kehittämisen moduulin tehtävissä oppilaat pääsevät muun muassa hahmottamaan unelmakarttaa ja pohtimaan konkreettisesti, voisiko omien unelmien inspiroimana syntyä toimiva bisnesidea. Oppikokonaisuus on saanut käyttäjiltään positiivista palautetta.

– Palaute on ollut hurjan positiivista, ja oppimateriaalit on otettu kouluissa innolla käyttöön. Saamamme palautteen mukaan tehtävät ovat toimineet ajattelun työvälineinä. Nuoret kokevat, että omien vahvuuksien pohtiminen auttaa esimerkiksi ensimmäisen työpaikan haussa. Tehtävät tarjoavat haastetta, sillä monelle yhdeksäsluokkalaiselle työelämä on vielä kaukainen ajatus. Osalle tämä on ensimmäinen kerta, kun näitä asioita pääsee pohtimaan, ja siihen haluamme antaa mahdollisuuden, kertoo Nuori Yrittäjyys ry:n operatiivinen johtaja Eemeli Alanne.   

Supervoimina kommunikointitaidot ja rohkeus verkostoitua

Oppimisportaalin lisäksi Kuntarahoitus kannustaa nuoria yrittäjyyteen Nuori Yrittäjyys ry:n valtakunnallisessa Uskalla Yrittää -kilpailussa. Jännittävässä kilpailussa on edetty jo semifinaalivaiheeseen, jossa ratkeavat kilpailun finalistit. Kuntarahoitus palkitsee #Huomisentekijät-palkinnolla parhaan perusasteella opiskelevien nuorten yrityksen, ja kannustaa kilpailijoita pohtimaan yritystoiminnan yhteiskunnallista ulottuvuutta. Arvioinnissa painottuvat erityisesti yritysideoiden ajankohtaisuus ja innovatiivisuus.

Kuten markkinoilla yleensäkin, kilpailu on tiukkaa myös Uskalla Yrittää -kisassa. Tämän tietävät viime vuoden voittajiin kuuluvat Otto Rantanen ja Aatu Veikkola. Kilpailussa menestymiseen ei riitä vain hyvä bisnesidea, vaan menestykseen tarvitaan myös työelämän supervoimia eli työelämätaitoja.

– Tärkeimmät työelämätaidot ovat verkostoituminen ja kyky pyytää apua. Kaikkea ei tarvitse osata itse, ja asiat ratkeavat parhaiten yhteistyössä. Myös kommunikointi on tärkeää – ei ole asiaa, joka ei selviäisi puhumalla. Työelämätaitoja oppii kahdesta paikasta: työstä ja elämästä, joten rohkeasti vain kokeilemaan, pojat kannustavat.

Oton ja Aatun haastatteluvideolla voi kuulla lisää poikien ajatuksia yrittäjyydestä ja vinkkejä työelämätaitojen tunnistamiseen.

Uskalla Yrittää -kilpailu huipentuu huhtikuussa. Nuorten yli 80 finalistiyritykseen voi käydä tutustumassa kaikille avoimilla finaalimessuilla Kampin kauppakeskuksessa 22.4.2020 klo 15–18. Suomen parhaat nuorten yritykset valitaan 23.4.2020 järjestettävässä palkintogaalassa.

KuntarahoitusVastuullisuus

Kolme tiimiä etenee hankintaneuvotteluihin – Klash-haastekilpailussa tavoiteltiin kuntien tarpeisiin skaalautuvia ratkaisuja

Kuntien ongelmiin tarttuvan Klash-haastekilpailun voittajat julkistettiin torstaina 23.1.2020. Vallilan Konepaja-salilla järjestetyssä illallisjuhlassa nimettiin kolme tiimiä, jotka jatkavat hankintaneuvotteluihin Kuntaliiton kanssa.

Haasteet kilpailuun on saatu kunnilta itseltään. Kokonaisuudessaan 65 kuntaa ilmoitti hankkeeseen 77 ongelmaa. Ongelmista valittiin kolme: Janakkalan haja-asutusalueiden liikkumispalvelut, Joensuun alusta kuntalaisten omaehtoiselle toiminnalle ja Vantaan nuoret opintopolulle. Haasteita kilpailussa pyrkivät ratkaisemaan yhdeksän tiimiä, joita syksyn 2019 aikana mentoroivat eri osa-alueiden huippuosaajat.

Kilpailun päätösjuhlassa Janakkalan haasteessa voittajaksi valittiin KaikkiKyytiin-tiimi (Timo Lönnberg, Marko Mäki-Hakola, Harri Paloheimo, Suvi Pesonen ja Jaakko Rintamäki), Joensuun haasteessa Desperado Designs -tiimi (Marika Järvinen, Erno Launo, Riku Siren ja Sami Ylipihlaja) ja Vantaan haasteessa Rapida-tiimi (Teemu Ajalin, Maiju Kokkoniemi ja Joonas Pesonen).

Uudenlainen tapa kehittää ratkaisuja ja jakaa toimintamalleja

Klash on uusi toimintatapakokeilu, jossa yhdistetään uudella tavalla kunnat ja yritys- ja järjestökentän toimijat ratkomaan koko Suomen kannalta merkittäviä haasteita. Tavoitteena on, että kilpailun kautta löydetyt ratkaisut ovat hyödynnettävissä mahdollisimman monessa suomalaisessa kunnassa.

– Klash onnistui rakentamaan uuden ja energisen lähestymistavan, jolla yhdistetään kuntien ja start up -yritysten parasta osaamista. Voittajatiimien valinta on kuitenkin vasta lähtölaukaus varsinaiselle työlle. Tulee olemaan äärimmäisen innostavaa seurata ratkaisujen viemistä käytäntöön ja niiden leviämistä kunnissa, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, joka kuului haastekisan tuomaristoon.

– Haluamme etsiä ja kehittää uudenlaisia konsepteja ja toimintamalleja, joilla pystymme uudistamaan kuntien toimintaa ja synnyttämään tätä kautta yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Klash on hyvä esimerkki siitä, miten erilaisten kuntien haasteet saadaan näkyviksi ja yhdessä ratkaistaviksi, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina kertoo.

– Tärkeintä on, että olemme pystyneet tarjoamaan kunnille uudenlaisen yhteiskehittämisen konseptin, jossa kuntien haasteet kohtaavat parhaat ratkaisijat. Suurin lisäarvo ei aina ole uusi innovaatio vaan ihmiset, joiden ajattelu muuttuu yhteisten kokemusten ja keskustelujen myötä, Kuntaliiton strategia- ja kehitysjohtaja Markus Pauni sanoo.

Seuraavaksi voittajatiimit etenevät Kuntaliiton kanssa neuvotteluihin hankintasopimuksista.

Kuntarahoitus on yksi haastekilpailun yhteistyökumppaneista. Muita kumppaneita ovat FCG Finnish Consulting Group, KEVA, KL-Kuntahankinnat ja KL-Kustannus.

Lisätietoja:
Liisa Paltta, projektipäällikkö, Klash
p. 050 591 9513, liisa.paltta@kuntalehti.fi

KuntarahoitusVastuullisuus

MustRead kutsui lukijoikseen kaikki kunnanjohtajat – kuntien parhaat käytännöt pääsevät parrasvaloihin Tämä toimii! -juttusarjassa

– Jossakin Suomen kunnassa keksitään tänäänkin jokin uusi ja toimiva tapa tehdä asioita ja parantaa kuntalaisten hyvinvointia. On tärkeää, että tieto näistä innovaatiosta leviää mahdollisimman nopeasti muihinkin kuntiin. Juuri tässä auttaa uusi juttusarjamme Tämä toimii! Sarjassa esitellään kuntien toimivia ja innovatiivisia toimintatapoja koko Suomesta – liikenteestä koulutukseen ja terveydenhuollosta kuntatalouteen, kuvailee MustReadin strategi, VTT Heikki Pursiainen.

Tämä toimii! -juttusarja on käynnistynyt MustReadissa tänään maanantaina 20. tammikuuta. Sarjan ensimmäinen osa sijoittuu Vaasaan ja kertoo kaupungin toimintaa läpitunkevasta rohkeasta kokeilukulttuurista.  Jutun on kirjoittanut MustReadin toimituspäällikkö Hanna Säntti ja se on avoimesti maksutta kaikkien luettavissa, kuten muutkin Tämä toimii! -sarjan jutut.

Tämä toimii! on koko vuoden 2020 kestävä lahjoitusjournalismin projekti. Se toteutetaan MustReadissa ulkopuolisella rahoituksella siten, että lahjoittajina ovat Kuntaliitto ry ja Kuntarahoitus Oyj. 

– Lahjoittajat toimivat projektissa mesenaatteina, joiden kanssa on kehitelty sarjan raaka perusidea. Lahjoittajilla ei kuitenkaan ole journalistista päätösvaltaa, joka on täysin MustReadin toimituksella. Esimerkiksi päätökset siitä, mitkä  kunnat ja käytännöt sarjaan lopulta valikoituvat tehdään MustReadin tavanomaisessa toimituksellisessa prosessissa. Lahjoittajien mukana olo on kuitenkin täysin avointa. Tuomme lahjoittajat esiin jokaisen sarjassa ilmestyvän jutun yhteydessä, kertoo Heikki Pursiainen.

Molemmilla Tämä toimii! -sarjan lahjoittajilla on intressi tuoda kunta-alaa esiin myönteisellä, uutta luovalla ja innovatiivisella tavalla.

– Lähdimme mukaan yhteistyöhön, koska kunnissa tapahtuu nyt paljon ja Kuntaliitto haluaa edistää keskustelua kunnille tärkeistä asioista. Toivomme paljon kuuntelijoita podcasteille ja lukijoita juttusarjalle! toivoo Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.

Kuntarahoitus Oyj:n toimitusjohtaja Esa Kallio muistuttaa, että kunnilla on keskeinen rooli Suomen hyvinvoinnin rakentamisessa.

– Tulevaisuuden menestystä ajatellen on tärkeää nostaa esiin onnistumisia ja jakaa käytännönläheistä tietoa toimivista ratkaisuista. MustRead on suomalaisessa mediakentässä kiinnostava laatujournalismin tekijä ja odotan uteliaana, millaisia ilmiöitä se nostaa keskusteluun. MustReadin missiona on auttaa Suomea tekemään maailman parhaita päätöksiä, ja Kuntarahoituksen työllä on sama tavoite. Toivottavasti tämä juttusarja osaltaan edistää sitä, lausuu Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

MustRead toteutti sarjaa varten kyselytutkimuksen kunnille. Kyselyssä selvisi, että kunnat ovat parhaimmillaan ketteriä yhteiskunnallisia kokeilijoita, jotka pystyvät tehokkaasti tarttumaan aikamme suuriin, monesti luonteeltaan myös paikallisiin haasteisiin. 

Tämä toimii! -sarjan sisällöt  ilmestyvät kerran kuukaudessa, eli yhteensä juttuja tulee 12. Ne tuottaa MustReadin toimitus, johon kuuluu tällä hetkellä kahdeksan journalistia. Osa sisällöistä ilmestyy podcast-muodossa.

Sarjan kunniaksi MustRead on kutsunut lukijoikseen kaikki Suomen 310 kunnan johtajat sekä kunnanvaltuustojen ja kunnanhallitusten puheenjohtajat. 

– Meistä on todella hienoa viedä MustRead myös maakuntiin, Heikki Pursiainen innostuu.

– Kunnanjohtajat ja kunnallisten luottamuselinten puheenjohtajat ovat meille todella merkittävä kohderyhmä, ja nyt he pääsevät jatkossa lukemaan maksutta kaikkia MustReadin sisältöjä.

Pursiainen korostaa, että kyseessä on yhteiskunnallisessa verkkomediassa aivan uudenlainen hanke, jossa on pyritty myös osallistamaan kohderyhmää eli suomalaisia kuntia.

Tämä toimii! -sarjaan voi edelleen ehdottaa käytäntöjä.

– Jos tiedät omasta tai naapurikunnasta jonkin toimivan käytännön, ilmianna se meille vaikkapa sähköpostilla!

MustRead – jotta Suomi tekisi maailman parhaat päätökset.

Lisätiedot:

Strategi, VTT Heikki Pursiainen, MustRead
Puh. 040 706 8267

Viestintäjohtaja Miia Välikorpi, Kuntaliitto ry
Puh. 0400 417 974

Viestintä- ja yhteiskuntavastuupäällikkö Soili Helminen, Kuntarahoitus Oyj
Puh. 0400 204 853

Kestävä kuntaKuntarahoitusVastuullisuus

Innovatiivisia ilmastoratkaisuja

Nuorten ääni kuului maaliskuun alussa järjestetyssä Meidän ilmasto 2030: Nuorten ilmastokokous -tapahtumassa, johon osallistui yli 500 ilmastoaktiivia. Kuntarahoitus antoi nuorille mahdollisuuden kertoa ilmastohuolensa kuntapäättäjille kirjoittamalla ilmastopoliittisia odotuksiaan ja vaatimuksiaan koti- ja asuinkunnilleen.

Nuoret jakoivat valtavan määrän ideoita sekä fyysisellä seinällä että sosiaalisessa mediassa. Vastauksissa kolme aihealuetta – ruokailu, kaupunkisuunnittelu ja liikenne – nousivat ylitse muiden. Huomisen tekijät tarttui nuorten eniten esiin nostamiin aiheisiin ja keräsi niihin ratkaisuja asiantuntijoilta sekä ilmastohaasteeseen tarttuneilta kunnilta.

Kunnat ruokatuotannon suunnannäyttäjiä

Elintarviketieteiden ja maatalous- ja metsätieteiden maisteri Viivi Wanhalinnan mukaan ruoka, asuminen ja liikkuminen muodostavat jopa kolme neljäsosaa keskivertosuomalaisen hiilijalanjäljestä. Leijonanosa ruoan hiilijalanjäljestä syntyy alkutuotannossa.

Vahvan kouluruokailuperinteen ansiosta julkishallinnon rooli ruokailutottumuksien määrittäjänä on meillä suurempi kuin maailmalla. Kouluruokailu voi ohjata lasten ja nuorten ruokailutottumuksia pysyvästi parempaan suuntaan tarjoamalla runsaasti erilaisia terveellisiä, ympäristöystävällisiä ja maukkaita vaihtoehtoja.

– Julkisessa ruokahuollossa ilmastovaikutukset tulee huomioida toiminnan joka tasolla: reseptisuunnittelussa tulee suosia enemmän kasviperäisiä proteiininlähteitä ja keittiön energia- ja vesitehokkuutta tulee parantaa. Esimerkiksi hävikkiruuan myyminen kuluttajalle kotiin vietäväksi on helppo ja yksinkertainen tapa vähentää niin julkisen tarjoajan kuin yksittäisen kuluttajan ruokailun ilmastovaikutuksia, kertoo Wanhalinna.

Helsinki on asemoitunut Suomessa kasvisperäisen ruokailun edelläkävijänä. Kaupungin tavoitteena on puolittaa lihan- ja maidonkulutus julkisessa ruokahuollossa vuoteen 2025 mennessä.

Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Otso Kivekäs uskoo pääkaupungin uudistusten luovan pohjaa muulle maalle. Lihankulutuksen puolittamalla Helsingin kaupungin vuotuinen hiilijalanjälki pienenisi Kivekkään mukaan arviolta 10 000 – 20 000 tonnia vuodessa.

– Kyseessä on oikeastaan melko maltillinen muutos. Tarkoitus ei ole pakottaa ketään syömään kasvisruokaa, vaan tarjota ihmisille parempia, ravinteikkaampia ja ympäristöystävällisempiä vaihtoehtoja, joita he haluavat syödä. Puolittamalla lihankulutuksen nykyisestä olemme samalla tasolla kuin 80-luvulla. Silloinkin voitiin ihan hyvin, Kivekäs muistuttaa.

Uusia teknologioita ja päästökauppaa

Liikennepäästöistä leijonanosa – yli 60 prosenttia – syntyy yksityisautoilusta. Korvaajaa perinteisille bensiini- ja dieselkäyttöisille polttomoottoreille on viime vuosina etsitty esimerkiksi sähköstä.

VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko uskoo sähköautoilun tulevaisuuteen, mutta näkee vielä mutkia matkassa: läpimurto valtavirtaan edellyttää harppauksia niin latausverkon kuin akkuteknologian saralla. Monimutkaiseen ongelmaan tuskin löytyy yksinkertaista vastausta.

– Haasteet johtuvat pitkälti siitä, että olemme hirttäytyneet yhteen käyttövoimateknologiaan, raakaöljyjalosteisiin. Tulevaisuuden energiakeskustelussa ei saa etsiä vain yhtä vaihtoehtoa, vuodesta 1985 liikenteen päästöihin erikoistunut Laurikko painottaa.

Käyttövoimateknologioiden monipuolisen soveltamisen lisäksi Laurikko peräänkuuluttaa rohkeaa liikennesuunnittelua. Tulevaisuuden liikenteessä avainsana on tehokkuus.

– Liikkumistarpeiden minimointi tulee olla lähtökohtana kaikessa liikennesuunnittelussa. Se osuus liikenteestä, jota ei voida poistaa, tulee toteuttaa mahdollisimman tehokkaasti, Laurikko tiivistää.

Lahden kaupunki rohkaisee asukkaitaan tekemään ympäristöystävällisempiä liikkumisvalintoja henkilökohtaisen päästökaupan avulla. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisessa CitiCAP-hankkeessa jokaiselle käyttäjälle lasketaan yksilöllinen päästökiintiö LUT-yliopiston kehittämän laskentalogiikan avulla. Päästökiintiön alittuessa sovellus palkitsee käyttäjän virtuaalieuroilla. Palvelun täysmittaisen lanseerauksen jälkeen käyttäjät voivat vaihtaa virtuaalieuroja esimerkiksi kaupungin liikunta- ja kulttuuripalveluihin.

Lahden kaupungin kestävän liikkumisen projektipäällikön Anna Huttusen mukaan liikennepäästöjen leikkaaminen on osoittautunut muita ympäristötyön osa-alueita haastavammaksi. Yli kahden kilometrin matkoilla auto on edelleen lahtelaisten suosituin kulkuväline.

– Lahti on erittäin autovaltainen paikkakunta. Jos kehityskulku ei muutu, vuonna 2030 jopa 80 prosenttia kaupungin kokonaispäästöistä syntyy liikenteestä.

Vaikka päästöteknologia kehittyy, kunnianhimoisiin tavoitteisiin ei päästä ilman yksityisautoilun vähenemistä. Ihmisten päiden kääntämisessä Huttunen uskoo porkkanan olevan keppiä voimakkaampi: tavoitteena on tehdä kestävistä valinnoista helppoja ja miellyttäviä vaihtoehtoja yksityisautoilulle.

Iissä ekologisuus tuo euroja

Älykäs kaupunkisuunnittelu tarvitsee rinnalleen vahvat kiertotalouden periaatteet ja elinkaarimallin lainalaisuudet. Sitran Hiilineutraali Kiertotalous -teeman johtavan asiantuntijan Nani Pajusen tavoitteena on edistää ratkaisuja, joissa yhdistyvät luonnonvarojen kestävä käyttö, materiaalien tehokas kierto ja tuotteiden pitkä elinikä.

– Uskon, että nämä teemat ymmärretään Suomessa paremmin kuin monessa muussa maassa, mutta eri juttu on se, onko asioita myös sisäistetty ja kiertotalouden ratkaisuja otettu käyttöön. Moni kokee edelleen, että ympäristö- ja ilmastoasiat eivät kuulu minulle, vaan joku tulee ja hoitaa kaiken puolestani, Pajunen sanoo.

Pajusen mukaan suomalaiset kunnat ovat tehneet hienoa työtä ilmastonmuutoksen hidastamiseksi ja olleet aktiivisesti mukana kiertotaloustyössä. Yksi esimerkki aktiivisuudesta on pohjoispohjanmaalainen Iin kunta, jossa ilmastotyö on muutettu euroiksi ja työpaikoiksi. Kunta on muun muassa luopunut fossiilisista polttoaineista kiinteistöjensä lämmityksessä ja rakentanut yhden Suomen suurimmista tuulivoimakeskittymistä.

Kunnassa suositaan paikallisia yrittäjiä, mikä on luonut uusia työpaikkoja alueelle. Ekologisten valintojen ansiosta kunnan kassaan kilahtaa yli kaksi miljoonaa lisäeuroa.

Kunta saa ympäristöasioissa aktiivista tukea ja konsultointia Iissä toimivalta kehitysyhtiö Micropolikselta. Kehitysyhtiön toimitusjohtajan Leena Vuotoveden mukaan Ii tuottaa jo tällä hetkellä 10 kertaa enemmän energiaa kuin kuluttaa – ja nimenomaan uusiutuvaa energiaa, mutta työ ei ole vielä lähelläkään maalia.

Ennen kaikkea tarvitaan luottamusta, asennetta ja vahvaa tahtoa toimia kiertotalouden ehdoilla.

– Tavoitteena on 80 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä. Samalla Ii haluaa olla sekä täysin muoviton että jätteetön kunta.


Lue Ilmastohaaste-juttusarja kokonaisuudessaan:


Teksti: Pihla Hakala & Roope Huotari

Vastuullisuus

Kuntarahoituksen vapaaehtoiset jakavat joulumieltä lapsille ja vanhuksille

Tänä vuonna henkilöstön joulunalusajan hyväntekeväisyyskohteiksi valikoituivat Hope – Yhdessä & Yhteisesti ry:n toiminta vähävaraisten perheiden lasten hyväksi sekä Siskot ja Simot -vapaaehtoistoiminnan kampanja, jossa ilahdutetaan ikäihmisiä joulutervehdyksillä.

Kuntarahoituksessa on jo pitkään eri tavoin tuettu lasten ja lapsiperheiden avustustyötä tekevän Hope ry:n toimintaa. Tänä vuonna henkilökunta osallistuu keräykseen, jossa hankitaan joululahjoja vähävaraisten perheiden lapsille. Viime vuonna yhtiön joulumuistamisiin varatut varat lahjoitettiin suoraan yhdistykselle ja toteutettiin 50 lapsen lahjatoiveet. Tänä vuonna hankintalistalla oli yhteensä 60 lapsen lahjatoiveet.

Keräyksen järjestää Kuntarahoituksen henkilöstökerho Kursi, mutta yksittäisten lahjojen hankkimisesta vastaavat kuntarahoituslaiset vapaaehtoisesti ja omista varoistaan.

– Reilussa viikossa lähes kaikki joululahjatoiveet oli merkitty toteutettaviksi. Ihan mahtavaa, että tämä hyväntekeväisyystempaus otettiin tänäkin vuonna näin hyvin vastaan henkilöstön toimesta, kertoo Kursin jäsen Eeva Toivonen.

Kursi varmistaa että kaikki listan lahjat tulevat kerätyksi ja toimittaa ne Hope-yhdistykselle, joka huolehtii lahjat eteenpäin saajilleen. Joululahjatempaus on yksi yhdistyksen toteuttamista hyväntekeväisyysteoista, jonka toiminnalla halutaan mahdollistaa Suomessa tasa-arvoiset ja hyvät mahdollisuudet arkeen kaikille lapsille. Vuonna 2018 Hope ry auttoi yli 8300 perhettä, ja apua saaneiden lasten määrä oli lähes 20 000.

Tänä jouluna Kursi on valinnut myös toisen hyväntekeväisyyskohteen. Henkilöstö osallistui Siskot ja Simot -vapaaehtoistoiminnan Jouluposteljooni-kampanjaan, jossa henkilöstö haastetaan kirjoittamaan joulukorttitervehdyksiä ikäihmisille. Yhteensä kortteja lähetettiin 75 kappaletta.

– Ehdotus joulukorttitempauksesta tuli henkilökunnalta ja halusimme ehdottomasti tarttua toteuttamaan sitä. Edellisinä vuosina keräyksiä on järjestetty myös kodittomien eläinten hyväksi, ja vaikka en itse ole virallisessa vapaa-ajan toimikunnassa mukana enää ensi vuonna, aiotaan tätäkin tärkeää perinnettä jatkaa. On mukava ajatella, että pienillä teoilla voi saada paljon hyvää aikaiseksi, Toivonen sanoo.

Yhtiön joululahjoihin ja -kortteihin varatut rahat lahjoitetaan tänä vuonna WWF:n ilmastotyöhön.

Teksti ja kuva: Jenni Heikkilä

KuntarahoitusTöihin meilleVastuullisuus

Puolentoista asteen taistelu

WWF tunnetaan laajalti erityisesti tekemästään uhanalaisten eläinten suojelutyöstä. Uhanalaiset eläimet ja ilmastonmuutos liittyvätkin valitettavalla tavalla suoraan toisiinsa.

– Uhanalaisten eläinten suojelu ei ole mahdollista ilman että torjumme ilmastonmuutosta, koska kiihtyvä ilmastonmuutos uhkaa sekä pienentää että heikentää entisestään uhanalaisten eläinten elinalueita. Siksi huomioimme ilmastonmuutoksen kaikessa suojelutyössämme, myös uhanalaisten lajien, kuten esimerkiksi saimaannorpan kohdalla, kertoo WWF:n ilmastoasiantuntija Mia Rahunen.

Rahunen ottaa myös kantaa ilmastonmuutoksen torjunnan ympärillä vilkkaana käyvään julkiseen keskusteluun.

– Median perusteella voi saada sellaisen kuvan, että ilmastonmuutoksen hillintä on luopumista ja kurjistumista, mutta kyseessä on meille kaikille parempi tulevaisuus. Ilmastonmuutoksen takia elämämme ei pysy entisellään, mutta oikeanlaisilla ilmastotoimilla voimme ylläpitää ja kehittää yhteiskuntaamme terveempään, puhtaampaan ja elinvoimaisempaan suuntaan ja tehdä yhdessä tulevaisuudestamme parempaa.

Vaikuttamista päättäjien pöydissä ja toimistoissa

Rahunen peräänkuuluttaa myös sijoittajien vastuuta ilmastokriisin keskellä, sillä jotta kriisi voidaan ratkaista ja luontoa suojella, on fossiilinen energiantuotanto ajettava alas ja pääomaa siirrettävä hiilettömiin vaihtoehtoihin. Tähän liittyen Kuntarahoitus tarjoaa asiakkailleen mahdollisuutta vihreään rahoitukseen ja leasingiin. Nämä rahoitusvaihtoehdot on suunnattu sellaisten investointihankkeiden rahoittamiseen, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia.

Yritysten ja organisaatioiden joululahjoituksista saaduille varoille löytyy paljon hyviä käyttökohteita ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa.

– Keskiössä on vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon, jotta Suomi ja EU tekisivät oman osuutensa ilmaston lämpenemisen rajoittamisesta 1,5 asteeseen. Vaikutamme päätöksentekoon myös maailmanlaajuisen asiantuntijaverkostomme kautta ja olemme mukana esimerkiksi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa, Rahunen kertoo.

Yhtenä konkreettisena esimerkkinä organisaatioiden kanssa tehdystä ympäristötyöstä Rahunen mainitsee WWF Green Office -ympäristöjärjestelmän, joka on tällä hetkellä käytössä yhteensä 148 organisaatiossa Suomessa – Kuntarahoitus mukaan luettuna. Järjestelmän avulla työpaikat voivat vähentää omaa ympäristövaikutustaan ja hiilijalanjälkeään. Edellä mainittujen toimien lisäksi WWF esimerkiksi auttaa eläimiä ja ihmisiä sopeutumaan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin niin Suomessa kuin ulkomailla.

Ympäristökasvatuksella apua ilmastoahdistukseen

Ilmastonmuutoksen vastaisen työn lisäksi WWF tekee paljon ympäristökasvatustyötä, jonka tarkoituksena on tukea eri-ikäisiä oppijoita omaksumaan kestävä elämäntapa ja tarjota eväitä nuorten omaan ilmastotyöhön hauskalla ja nuoria kiinnostavalla tavalla.

– Tarjoamme materiaaleja, koulutusta ja käytännön toimintaa eri-ikäisille. Kouluissa tapahtuvan ympäristökasvatuksen tueksi laadimme opetuskokonaisuuksia, koulutamme opettajia ja motivoimme oppilaiden ympäristöryhmiä toimintaan, kertoo WWF:n ohjelmapäällikkö Hanna Seimola.

Lapsista ja nuorista puhuttaessa esiin nousee helposti paljon mediassakin esillä ollut ilmastoahdistus. Tämä ilmiö on tietyltä osin tuttu myös Seimolalle.

– Ilmastoahdistus ja toiminnan tarve näkyy työssämme erityisesti yhteistyöpyyntöjen määrässä. Saamme yhteydenottoja lapsilta ja nuorilta, jotka haluavat tehdä jotain ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Sähköpostin lähettäminen WWF:lle on kuitenkin jo ensimmäinen toiminta-askel, joten meihin yhteyttä ottavat ovat ahdistuneisuuden sijaan usein optimistisia ja valmiita toimimaan.

WWF:n ilmastokasvatus tarjoaakin lapsille ja nuorille konkreettisia toimimisen mahdollisuuksia omassa elämässä ja yhteisössä.  Seimola kertoo yhtenä esimerkkinä tästä kouluruokailun muuttamisen vastuullisemmaksi. Oppilasryhmille tämä on ollut motivoivaa, sillä palkintona on ollut herkullista kasvisruokaa yhä useammalle koululaiselle. Näin on saatu myös tehtyä konkreettinen askel oman koulun hiilijalanjäljen pienentämiseksi.

Ilmastonmuutoksen hillinnässä tekemistä on vielä paljon, mutta Rahusen mukaan kansalaisten kasvava kiinnostus ja tuki ilmastotoimille näkyy jo monin tavoin. Esimerkiksi Suomessa järjestetyillä ilmastomarsseilla on ollut mukana valtava määrä ihmisiä. Rahunen muistuttaa myös WWF:n vuosittain järjestämästä maailman suurimmasta ilmastotapahtumasta, Earth Hourista, jonka viettoon osallistui tämän vuoden maaliskuussa 1,7 miljoonaa suomalaista.


FAKTA

Kuntarahoitus ja Inspira lahjoittavat joulumuistamisiin varatut rahat tänä vuonna WWF:n ilmastotyön tukemiseen. WWF Suomi on osa kansainvälistä WWF-verkostoa, jolla on toimintaa yli 100 maassa. Suomessa vuodesta 1972 toiminut WWF on kasvanut pienestä, uhanalaisten lajien suojeluun keskittyvästä järjestöstä maailman vaikuttavimmaksi ympäristöjärjestöksi. WWF:n toiminnan tavoitteena ovat luonnon monimuotoisuuden turvaaminen, ihmisten ekologisen jalanjäljen pienentäminen, rahavirtojen suuntaaminen kestävämpiin kohteisiin sekä luonnonvarojen oikeudenmukainen jako ja hallinta.

wwf.fi


Teksti: Anne Laiho
Kuva: Annukka Pakarinen

Vastuullisuus

Sparraaja vauhdittaa ilmastotyötä Keski-Suomessa

Keski-Suomen liitossa oltiin viime vuonna uudenlaisen tilanteen edessä. Ilmastostrategia 2020 oli vastikään päivitetty ilmasto-ohjelma 2030:ksi, ja erilaisten sidosryhmätilaisuuksien perusteella ilmassa oli toive siitä, että alueen eri kunnat voisivat hyödyntää yhteisiä resurssejaan ilmastotyössä.

– Keski-Suomessa on paljon pieniä kuntia, joiden resurssit ovat niukat. Kunnilla on myös paljon yhteisiä haasteita, joten ajattelimme, että voisimme hyvin yhdistää voimavaramme ilmastotyössä, kertoo Keski-Suomen liiton projektipäällikkö Suvi Bayr.

Työpajoista vauhtia yhteistyölle

Hanke polkaistiin käyntiin työpajoilla, joita on tähän mennessä ehditty järjestää yhteensä kolmessatoista Keski-Suomen kunnassa. Työpajoihin on kutsuttu mukaan ihmisiä kunnan eri sektoreilta, ja niissä käydään SWOT-analyysin avulla läpi kunnan ilmastotyön vahvuuksia, heikkouksia sekä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Yksi tärkeä osa työpajoja on myös herätellä osallistujia ajattelemaan, mitä kaikkea hienoa ilmastotyötä kunnissa jo valmiiksi tehdään.

– Työpajoissa on tullut esiin ilahduttavan paljon sellaisia ajatuksia, että meillähän tehdään jo vaikka mitä! Monessa kunnassa onkin herätty siihen, että näistä asioista voisi viestiä vieläkin vahvemmin, Bayr kertoo.

Konneveden kunta on yksi niistä Keski-Suomen kunnista, jotka ovat jo ehtineet olla mukana aloitustyöpajassa.

– Kunnissa tehdään jo paljon erityyppistä ilmastotyötä, mutta emme ehkä ole mieltäneet kaikkea tekemäämme ilmastotyöksi tai emme ole tienneet, mitä muut osastot tekevät. Itse olen töissä teknisellä puolella, joten siellä tapahtuvat projektit ovat tuttuja. En kuitenkaan tiedä niin hyvin, mitä esimerkiksi ravintokeskuksessa on tehty vaikkapa jätteiden määrän vähentämiseksi, kertoo Konneveden kunnan ympäristönsuojelusihteeri Johanna Mykkänen.

Työpajat on otettu kunnissa vastaan hyvin, ja niihin onkin osallistunut laajalla skaalalla kunnan palveluksessa olevia henkilöitä aina kiinteistönhuollosta ja rakennustarkastuksesta ruokapalveluihin ja koulujen henkilökuntaan.

– Kunnilla on tärkeä rooli ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, kun puhutaan esimerkiksi alueiden käytön ja liikenteen suunnittelusta, energiantuotannosta ja -käytöstä sekä yhdyskuntien jätehuollon järjestämisestä. Kuntien tekemällä ilmastotyöllä on suuri merkitys kansallisten ilmastotavoitteiden saavuttamisessa, toteaa Jämsän kaupungin ympäristöpäällikkö Piia Koski,joka on myös ehtinyt jo osallistua yhteen hankkeen tiimoilta järjestettyyn työpajaan yhdessä muiden kaupungin viranhaltijoiden kanssa.

Nuorten ääni kuuluviin

Ilmastohankkeen tiimoilta Keski-Suomen liitto on myös palkannut 16-vuotiaan Saimi Kunnaksen kuntien ilmastosparraajaksi. Tässä roolissaan Kunnas pääsee kertomaan asiantuntijoille, miltä ilmastotyö ja kuntien ilmastoratkaisut näyttävät nuorten näkökulmasta. Tähän mennessä Kunnas on avannut ajatuksiaan kuntien tekemästä ilmastotyöstä esimerkiksi blogikirjoitusten kautta. Ilmastosparraajan rooliin kuuluu myös olennaisena osana oman kunnan kannustaminen aina vain parempiin ilmastotoimiin. Kunnas peräänkuuluttaa vahvasti yksilön vastuun lisäksi myös kuntapäättäjien roolia ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Joukkoliikenteen parantaminen ja uusiutuvan energian käytön lisääminen tulevat ensimmäisinä mieleen isoista asioista, joihin voidaan kuntatasolla vaikuttaa. Yksilötasolla jokainen voisi miettiä, tarvitseeko joka paikkaan välttämättä mennä autolla, vaan voisiko matkan taittaa esimerkiksi bussilla tai polkupyörällä? Päättäjillä taloudellinen näkökulma on luonnollisestikin vahvasti mukana ilmastopäätöksiä tehdessä, mutta on tosiasia, että kunnilla on paljon suuremmat mahdollisuudet vähentää päästöjä kuin mitä yksittäisten kuntalaisten henkilökohtaisilla toimilla voidaan saada aikaan, Kunnas toteaa.

Konneveden kunnan ympäristönsuojelusihteeri Johanna Mykkänen painottaa vuorostaan valtion tasolta tulevien päätösten tärkeyttä.

– Kunnilla on paikallistason toimijana merkittävä rooli ilmastotyössä, mutta kaikkea työtä ei tietenkään voida sälyttää pelkästään kuntien vastuulle. Kuntien toiminta on kuitenkin niin vahvasti sidottu poliittiseen päätöksentekoon, Mykkänen muistuttaa.

Ilmastohankkeen tulevaisuudessa siintävät keväällä käynnistyvät täsmätoimet ja erilaiset koulutukset, joista jokainen kunta voi valita itselleen hyödyllisimmät. Suunnitteilla on myös opintomatka, jonka aikana osallistujat tutustuvat sellaisiin kuntiin, joissa ilmastotyötä tehdään jo suuremmassa mittakaavassa. Hanke aikoo myös palkata keväällä ulkopuolisia asiantuntijoita auttamaan sellaisissa haasteissa, jotka ovat yhteisiä useille kunnille sekä tätä kautta löytämään ratkaisuja näihin solmukohtiin.

– Suurimpina haasteina kuntien ilmastotyölle ovat vähäiset käytettävissä olevat resurssit ja sitouttaminen. Toisaalta ydinhenkilöt vaikuttavat innostuneilta asiasta eli uskoisin, että etenemme pienillä askelilla kohti yhteistä päämäärää, summaa Jämsän ympäristöpäällikkö Piia Koski.

Haasteina erityisesti pienissä kunnissa ovat myös esimerkiksi liikenteen ja asumisen päästöt. Konneveden kunnan Johanna Mykkänen heittääkin ilmoille ajatuksen siitä, kuinka paljon pienissä kunnissa tavaraa ja ihmisiä kuljetetaan autoilla paikasta toiseen. Yhtenä konkreettisena ehdotuksena hän väläyttääkin mahdollisuutta näiden kyytien yhdistelyyn.

– Olisi mukava pystyä asumaan maalla tuntematta suurta syyllisyyttä omasta ilmastorepustaan, Mykkänen kiteyttää.


Teksti: Anne Laiho
Kuva: Saimi Kunnas

Vastuullisuus