”Jos oikein hyvin käy, yhteiskunnallista rahoitusta ei lopulta tarvita”
Pitkän linjan kuntatutkija Jenni Airaksinen, toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen Kohtuuhintaisen vuokra-asumisen edistäjät KOVA ry:stä sekä Kuntarahoituksen yhteiskunnallisen rahoituksen kehityksestä vastaava Päivi Petäjäniemi ovat isojen kysymysten äärellä. Yhteiskunnallisen rahoituksen hankkeita arvioidessaan he pohtivat, millaiset investoinnit tukevat niin yksilön kuin yhteisön hyvinvointia ja koko yhteiskunnan kehitystä jopa vuosikymmenien ajan.
Hankkeiden arviointiryhmällä on vahva, yhteinen näkemys investointiperiaatteista Suomen nykytilanteessa. Vaikka maa on koronakriisin jäljiltä kovassa taloudellisessa paineessa, on inhimillisistä arvoista ja hyvinvointia laajasti tukevista valinnoista pidettävä kiinni.
– Investointipäätösten vaikutuksia on tässäkin tilanteessa uskallettava tarkastella monesta eri näkökulmasta ja pitkällä tähtäimellä. Miten nyt tehtävät valinnat vaikuttavat ihmisten hyvinvointiin, elinympäristöön, alueen kehitykseen ja elinvoimaan vuosikymmenien ajan, Airaksinen peräänkuuluttaa.
Kuntarahoituksen kehittämän yhteiskunnallisen rahoituksen kriteerit ovat asiantuntijoiden mielestä kelpo apuväline arviointiin.
– Kun yhteiskunnallista rahoitusta saaneet hankkeet saavat näkyvyyttä ja niiden hyödyt tuodaan esiin, on muiden mahdollista peilata omia investointisuunnitelmiaan niitä vasten. Parhaimmillaan Suomeen voi syntyä yhteinen malli ja kehikko, jonka kautta kaikki kuntien investoinnit analysoidaan, Airaksinen visioi.
Asumisen näkökulmasta asiaa tarkasteleva Jouni Parkkonen on samoilla linjoilla.
– Hienointa olisi, että yhteiskunnallinen rahoitus tekisi itsensä tarpeettomaksi eli sen sisältämät periaatteet otettaisiin automaattisesti huomioon myös asuntotuotannossa. Esimerkiksi ympäristöasioissa näin on kiinteistöalalla jo pitkälti käynytkin.
Jokainen yhteinen euro hyötykäyttöön
Jenni Airaksinen kannustaa kuntapäättäjiä katsomaan asioita aina vähintään yhden, mieluiten kahden tai kolmen valtuustokauden yli valintoja tehdessään.
– Kun käytetään julkisia varoja, pitää tunnistaa ne asiat, joilla saadaan vaikutuksia aikaan ja ymmärtää päätösten koko vaikutusketju myös pitkällä aikavälillä. Jokaisella eurolla, joka yhteiseen pottiin laitetaan, pitää saada mahdollisimman paljon hyvää. Yksilön hyvinvointia edistävä panos kääntyy myös yhteiskunnalliseksi hyödyksi, kun myöhemmin ei tarvita korjaavia toimenpiteitä.
Airaksinen muistuttaa myös, että koko järjestelmämme perustuu luottamukseen.
– Ihmisten on voitava luottaa siihen, että kunnissa päätöksentekijät tekevät sitä, mitä varten heidät on tehtäväänsä äänestetty, kantavat vastuuta ja ohjaavat yhteisiä varoja suuntaan, joka on meille kaikille hyväksi.
Hyvänä esimerkkinä tästä Airaksinen nostaa esiin Sodankylän Hyvinvointikeskus Sopukan, joka on yksi Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta saaneista hankkeista.
– Sodankylän hanke on erittäin kunnianhimoinen ja laaja hanke, jossa on hienosti tunnistettu alueen erityishaasteet ja lähdetty rohkeasti ratkomaan niitä. Sen sijaan, että pistetään ihmiset vaeltamaan luukulta ja siilosta toiseen, kootaan palvelut saman katon alle ja tuetaan niiden saatavuutta digitaalisesti.
Markkinatalous ei ratkaise asumisen haasteita
Toiminnanjohtaja Jouni Parkkonen pitää yhteiskunnallista rahoitusta välttämättömänä, kun tavoitellaan asumisen tasavertaisuutta.
– Missään päin maailmaa vapaarahoitteinen asuntotuotanto ei ole yksin pystynyt ratkaisemaan asumisen hintaan ja saatavuuteen liittyvää kysymystä. Päinvastoin maissa, joissa julkisen vallan tukema asuntotuotanto on laiminlyöty, ovat eriarvoistuminen, asunnottomuus ja häätöjen määrä kasvaneet. Myös asumisen hinta on kallistunut merkittävästi.
Parkkonen viittaa myös OECD:n viime vuonna julkaisemaan raporttiin.
– OECD:n raportti kurjistuvasta keskiluokasta kertoo, että asuntojen hintaan ja saatavuuteen liittyvät ongelmat koskettavat nyt jo keskiluokkaakin. Asumisen hinta on tällä vuosituhannella noussut merkittävästi ja esimerkiksi asuntomarkkinoille tulevien nuorten tilanne vaikeutuu päivä päivältä, jos kohtuuhintaista asuntotuotantoa ei lisätä.
Hieno esimerkki laaja-alaisesta, uuden aikakauden ajattelusta on Kuntarahoituksen yhteiskunnallista rahoitusta saanut Setlementtiasuntojen asumiskonsepti Espoon Tapiolassa.
– Siellä toteutettavat yhteisölliset asumisratkaisut vähentävät yksinäisyyttä, joka on iso ja vakava ongelma meillä kaikissa ikäryhmissä. Ansiokas hanke monipuolistaa normaaliuden käsitettä ja auttaa erityisryhmiin kuuluvia mukaan muuhun yhteiskuntaan.
Hyvä hetki laittaa kuokka maahan
Jouni Parkkonen muistuttaa, että myös asuntotuotanto on pitkäjänteistä puuhaa ja sijoitusten hyötyjä pitää tarkastella laaja-alaisesti.
– Kiinteistöalalla kvartaali todellakin on 25 vuotta paitsi omistamisen, myös rakennusten huollon ja korjaamisen näkökulmasta tarkasteltuna.
Parkkonen näkee korona-ajassa myös mahdollisuuksia.
– Kohtuuhintaiselle asuntorakentamiselle on nyt hyvät lähtökohdat. Kaupungistuminen ilmiönä jatkuu, mutta myös kasvukeskusten ulkopuolella on paljon uudistettavaa asuntokantaa. Kapasiteettia on tarjolla ja rakentamisen hintataso kevenee, kun vapaarahoitteinen tuotanto vähenee. Myös hallituksen lisätalousarviossa on useita toimia, joilla kohtuuhintaista asuntotuotantoa edistetään. Nyt on hyvä aika laittaa kuokka maahan ja alkaa korjata ja rakentaa koko Suomessa!
Kuntarahoituksen uusi yhteiskunnallinen rahoitus on suunnattu erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille. Asumiseen, hyvinvointiin tai koulutukseen keskittyvien hankkeiden on edistettävä yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä, hyvinvointia tai kuntien tai niiden alueiden elinvoimaa. Yhteiskunnallista rahoitusta voivat saada kuntasektorin yhteisöt sekä valtion tukeman yleishyödyllisen asuntotuotannon toimijat. Asuntotuotantoon kuuluu sekä kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto että erityisryhmien asuminen.
Kuuntele uusin Huomisen talous -podcast:
Teksti: Aija Kaijärvi
Kuva: Sami Lamberg
