Mikäli kunta onnistuu ESCO-hankkeen valmistelussa, löytyy hankkeelle takuulla myös tekijät, kertovat Assemblin Oy:n Energiayksikön liiketoimintajohtaja Vesa Harju sekä Caverion Suomi Oyj:n energiaspesialisti, talotekniikkapäällikkö Kimmo Kuitunen. Heidän mukaansa kuntasektori on kiinnostava markkina energiatehokkaassa rakentamisessa.

– Siellä on paljon potentiaalia. Kunnat ovat kuitenkin vielä hieman lähtökuopissa heräilemässä energiatehokkuusinvestointien suhteen, Harju sanoo.

Harjun mukaan ESCO-toimijalle kannattavimpia kohteita ovat olleet suuret kokoontumispaikat, kun taas huonokuntoiset ja ongelmalliset kohteet tulisi jättää pois.

Kohteiden valinnassa tulisi Harjun mukaan ottaa huomioon korjausvelka, tehdyt remontit, kulutustiedot, käyttöaste sekä tulevaisuuden suunnitelmat, kuten mahdolliset laajennukset.

– Energiainvestoinneissa kaikki voittavat, mutta jokainen odotettu vuosi on pois viivan alta. Muista oikeat kohteet, Harju painottaa.

Yksityiset toimijat ovat Harjun ja Kuitusen mukaan usein innokkaita vastaamaan kuntien energiatehokkuuskysyntään ja ohjeistavat hyödyntämään heidän markkinointikoneistoaan.

– Palveluntuottajat tulevat mielellään kertomaan lisää, soitto vain, eikä maksa mitään, Kuitunen kertoo.

Tarjousten laatupisteytys tärkeää

Tarjousten laatupisteytys on Kuitusen mukaan tärkeä osa kilpailutusprosessia.

– Tilaajan näkökulmasta muun muassa hyvät raportointimenetelmät, säästöjen todentaminen, huoltohenkilöiden ammattitaito, asiakaspalvelun laatu ja nopeus ovat merkityksellisiä ja tulisi ottaa huomioon laatupisteytyksessä, Kuitunen kertoo.

Hänen mukaansa osan tilaajalle tärkeiden muuttujien huomioiminen tarjousten vertailussa voi olla kuitenkin haastavaa. Esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kuuluu jokaisen kunnan tavoitteisiin, mutta sen mukaan ottaminen tarjouksiin voi olla kyseenalaista.

– Hiilidioksidipäästöissä on tulkinnanvaraisuutta. Toimenpiteiden määrittely on häilyvää ja vaikutuksia on hyvin vaikea osoittaa aukottomasti, Harju sanoo.

Puitesopimuksella useampi kohde energiatehokkaaksi

Kunta voi hankkia energiatehokkuustoimenpiteitä suurellekin joukolle kohteita yhdellä kilpailutuksella puitesopimuksen avulla. Kilpailutusvaiheessa tarjoajat antavat tarjouksen vain muutamiin kohteisiin ja kilpailutuksen ulkopuoliset energiatehokkuusinvestoinnit tehdään puitesopimuksen kautta. Kunta siis saa energiaselvityksiä- ja tarjouksia yhdellä kilpailutuksella, jolloin tarjouskilpailun keveys ja sopimuksen kokonaisarvo houkuttelevat useampia toimijoita.

– Esimerkiksi Jyväskylän Tilapalvelut haki julkisten hankintojen ilmoituskanava Hilmassa ESCO-puitesopimuskumppania neljän vuoden puitesopimusjaksolle. Tilapalvelut määritti itse ensimmäiset kolme kohdetta, jotka tarjoajat katselmoivat, ja joihin ne tarjosivat energiatehokkuusratkaisut. Sopimuskumppani valittiin näiden kolmen kohteen perusteella, Kuitunen kertoo.

Puitesopimukseen perustuen tarjouskilpailun voittanut toimija haki sopivia kohteita Jyväskylän kiinteistökannasta neljän vuoden ajan, teki tilaajan kanssa päätettyihin kohteisiin katselmukset ja laati kunnalle puitesopimuksen ehtojen mukaisia tarjouksia toimenpiteistä. Jyväskylän Tilapalvelut päätti yksipuolisesti tarjousten hyväksymisestä.

– Palveluntarjoaja saa ennalta sovitun palkkion tekemästään katselmoinnista, mikäli kunta ei hyväksyisi tarjousta, Kuitunen sanoo.

Hankinnan arvon ei kuitenkaan tarvitse nousta useisiin miljooniin. Muutaman kohteen energiatehokkuusinvestoinnin kilpailutus voisi toimia kuntasektorilla myös ilman puitesopimusta.

– Ainakin yksityisellä sektorilla esimerkiksi miljoonan euron kilpailutus hoituu melko kivuttomasti. Julkisten kohteiden energiatehokkuustoimenpiteitä on mielekästä lähteä tarjoamaan ilman puitesopimustakin, sanoo Kuitunen.

Energiansäästötakuu ESCO-toimijalta

Kunnilla on mahdollisuus saada ESCO-toimijalta takuu hankkeen energiasäästöistä. Tällöin kilpailutukseen sisällytettävien kohteiden lukumäärään tulisi Harjun ja Kuitusen mukaan kiinnittää huomiota, jotta prosessi pysyisi kevyenä.

Säästötakuun myötä laitteiston ylläpito ja huoltotoimenpiteet jäävät ESCO-toimijan vastuulle määräajaksi.

– ESCO-toimija toimii ikään kuin pääurakoitsijana. Tilaaja pääsee siinä mielessä helpolla, sanoo Kuitunen.

Laitteisto toimitetaan Kuitusen mukaan yleensä avaimet käteen -periaatteella, jolloin tilaaja saa poikkeuksellisen pitkän viiden vuoden takuun huoltoineen. Energiansäästötakuu voi olla esimerkiksi seitsemälle vuodelle. Säästötakuun umpeuduttua jatko on sovittavissa erikseen.

Harjun ja Kuitusen mukaan ESCO-toimijat voivat sitoutua energiasäästöihin vain omiin selvityksiin ja kohdekatselmuksiin perustuen. Näin voidaan välttyä tulkinnanvaraisuuksilta.

– Energiansäästölupauksia varten selvitetään talotekniikka, riskirakenteet ja kannattavat toimenpiteet, Harju kertoo.

Kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet riippuvat täysin investoinnin kohteesta.

– Mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä ovat esimerkiksi lämpöpumpputekniikan ja lämmöntalteenoton järjestelmät, valaistuksen modernisointi ja automaatio, sanoo Harju.

Hänen mukaansa sekä energiankulutuksen että kiinteistöjen automaatiojärjestelmien etähallinnan merkitys korostuu monimutkaisissa hankkeissa. Etäseurannalla saadaan kiinteistön energiankäytöstä dataa, jota analysoimalla laitteiden säädöt voidaan optimoida asiakkaan haluamien olosuhteiden, käyttäjämäärien ja käyttöaikojen mukaan.

– Pelkällä etähallinnalla on saavutettu tietyissä tapauksissa 25 prosentin energiasäästöt. Automaatio-osaaminen ja etähallinnan asiantuntemus ovat vaativia erikoistumisia. Viime aikoina mukaan on otettu myös koneoppimista, jossa todella suuri potentiaali, Harju kertoo.

Teksti: Lassi Vuorela

Kuvat: haastateltavilta

Osa 1: Kunta oppii energiatehokkaaksi vain tekemällä

Jyväskylän Tilapalvelun energia-asiantuntijan Tero Hirvelän mukaan ESCO- ja muut energiatehokkuushankkeet ovat lähes tavallisia rakennusprojekteja ja kilpailutetaan samat asiat mielessä. Turhasta itsekriittisyydestä tulisi hänen mukaansa luopua, ja tarvittaessa pyytää ulkopuolisia asiantuntijoita apuun, kuten Jyväskylässäkin on tehty.

ESCO-kilpailutusmallit eivät Hirvelän mukaan sovi välttämättä kaikille kunnille sellaisenaan.

– Tulisi miettiä juuri omalle kunnalle sopiva kilpailutusmalli, Hirvelä sanoo.

Tyypillinen ESCO-hanke on Hirvelän mukaan suhteellisen aikaa vievä ja vaatii tilaajalta paneutumista yksityiskohtiin, mutta kun yhteistyötavat toimittajan kanssa on opittu ja luottamus hyvällä tasolla, myös odote lopputuloksista paranee. Jyväskylässä ESCO-hankkeilla kerrytetyt kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) seurattavat säästöt ovat olleet moninkertaiset muihin toteutustapoihin verrattuna.

– Tilaajan vastuulla on esimerkiksi lisätä tarjouspyyntöön ja sopimuksiin energiasäästöjen todentamisvaatimus. Jyväskylän kaupunki on mitannut muun muassa tilojen sisäilman laatua, jotta energiasäästöjä ei haettaisi sen kustannuksella, Hirvelä sanoo.

Jyväskylässä energiansäästöhankkeita on toteutettu esimerkiksi kouluissa, uimahallissa, jäähallissa ja kaupunginteatterissa. Tulevaisuudessa Hirvelän mukaan energiansäästöjä tavoitellaan myös rakennusautomaation innovaatioiden avulla, optimoimalla laitteiden toiminnot kiinteistön käytön ja tarpeiden mukaisesti.

Energiatehokkuus jatkuvaa tekemistä

Tampereen Tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Jussi Kuoppala arvioi Tampereen energiatehokkuuden syntyvän ESCO-hankkeiden lisäksi monin muin tavoin.

– Kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuus koostuu lukemattomista pienemmistä toimenpiteistä: säädöistä, poikkeamareagoinneista, kunnossapitotöistä sekä investoinneista, joita tehdään päivittäin osana normaalia kiinteistöjen ylläpitoa. ESCO-hankkeet ovat yksi tapa pyrkiä parantamaan yksittäisen kiinteistön tai muutamien kiinteistöjen energiatehokkuutta, Kuoppala sanoo.

Kuoppalan mukaan energiatehokkuusinvestoinnit eivät ole Tampereella pelkästään erillisiä hankkeita, vaan jokainen peruskorjaushanke ja isompi investointihanke on myös energiatehokkuushanke.

–  Noin 6–7 miljoonan euron peruskorjauksessa varsinaisen energiatehokkuuden osuus on häviävän pieni. Energiatoimijat usein ehdottavat toimenpiteitä vanhoihin kohteisiin, joissa on 8–10 vuotta elinkaarta jäljellä. Vanhoissa kohteissa täytyy muistaa iän tuomat riskit, kuten sisäongelmat. Uudemmissa kohteissa mahdolliset parannukset kohdistuvat pääasiassa järjestelmien optimointiin, Kuoppala kertoo.

Kiinteistöjen peruskorjausten ajankohdat vaikuttavat myös Hirvelän mukaan merkittävästi energiatehokkuusinvestointien kannattavuuteen. Uusissa rakennushankkeissa energiatehokkuus tulee ottaa huomioon välittömien energiaratkaisujen lisäksi myös tulevaisuuden peruskorjaukset silmällä pitäen.

Niin Jyväskylässä kuin Tampereellakin rakennusten energiatehokkuus saa alkunsa kaupungin strategiasta, mutta pelkästään hiilidioksiditavoitteilla ei rakentamista ohjata.

– Kaupungilla on hiilidioksiditavoitteet, mutta hiilidioksidi on rakennusammattilaisillekin vieras käsite. Rakennusmääräykset ohjaavat rakentamista, ei hiilidioksidi, kertoo Hirvelä.

Tampereen kaupungin strategiassakin on Kuoppalan mukaan tavoitteet hiilidioksidille. Tiekartta CO2-vapaaseen Tampereeseen on valmistumassa ja siinä asetetaan energiatehokkuustavoitteita niin rakentamiselle kuin ylläpidollekin.

– Tampereella toimitilalinjauksissa ei tarkkaan määritellä miten ja mitä tehdään. Uudisrakentamiselle ja peruskorjauksille on kuitenkin olemassa omat energiatehokkuusluokkatavoitteensa. Pienemmille investoinneille on myös tietty korvamerkitty investointibudjetti energiatehokkuushankkeita varten. Lisäksi öljylämmityksestä luopumiseen on tehty tarkempaa suunnitelmaa, Kuoppala kertoo.

ESCO-hankkeet yksi monista tavoista parantaa energiatehokkuutta

ESCO-hankkeet ovat vain yksi tapa edistää kuntakiinteistöjen energiatehokkuutta. Kunnat voivat toteuttaa pienempiä yksittäisiä energiatehokkuusinvestointeja myös suorahankintana.

Jyväskylässä on Hirvelän mukaan hankittu aurinkopaneeleja myös jälkiasennettuna, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Yksittäisiä muutamien kymmenien tuhansien aurinkopaneelihankintoja on tehty kassasta.

–  Tarkka suunnittelu on tärkeää erityisesti vanhan tai suojellun rakennuskannan kohdalla, Hirvelä kertoo.

Myös Kuoppala kertoo Tampereen kaupungin investoivan aurinkovoimaan.

– Aurinkopaneeleja asennellaan vuosittain.

Jyväskylä on Hirvelän mukaan myös kilpailuttanut öljylämmitteisten kohteiden lämmitysjärjestelmiä. Tarjoajat saivat ehdottaa vaihtoehtoista lämmitystapaa vapaasti.

– Kaupunki kilpailutti kolmen koulun lämmitysmuodon uudistamisen. Yksi tarjoaja valitsi maalämmön, joka oli tarjouskilpailun edullisin, sanoo Hirvelä.

Kuntien ei hänen mukaansa tarvitse välttämättä perehtyä erilaisiin teknisiin ratkaisuihin ja ohjata tarjoajia kilpailutuksessa hiilineutraaliin suuntaan, vaan luottaa uusiutuvan energian megatrendiin ja siihen, että vähäpäästöisin ratkaisu on myös usein edullisin.

Tampereella lämmitystavan uusimiset menevät Kuoppalan mukaan jo rutiinilla.

– Vuosittain vaihdamme öljylämmityksiä kauko- tai maalämpöön. Meillä konsultti tekee vaihtoehtoistarkastelun ja laskee takaisinmaksuajat sekä muut olennaiset luvut hiilidioksidipäästöineen. Analyysin perusteella valitaan järkevimmät ratkaisut elinkaarikustannukset huomioiden. Meillä lämmitysmuodon uudistamisen suunnittelun toteuttavat pääsääntöisesti puitesopimuskumppanit, kuten myös toteutuksen urakoinnit. Tampereen Tilapalvelut Oy toimii hankkeissa rakennuttajana, Kuoppala sanoo.

– Jyväskylän kaupungilla on vielä toistakymmentä sähkölämmitteistä kohdetta jäljellä, mutta ne eivät ole vielä peruskorjausiässä, eikä niihin siksi ole investoitu, Hirvelä kertoo.

Kaikkea ei kannata tehdä itse

Ylläpito ja huolto ovat tärkeässä roolissa myös energiatehokkuushankinnoissa, eikä työ pääty investointivaiheeseen. ESCO-hankkeissakin palveluntuottaja vastaa laitteiden ylläpidosta vain sovitun määräajan, jonka jälkeen laitteistojen huolto siirtyy kunnalle. Hirvelän viesti muille kunnille on, että energiatehokkuuteen voi kasvaa ainoastaan tekemisen kautta.

– 1990-luvulla sähköjärjestelmien uudistukset toivat kaupunkien ja kuntien huoltomiehille uusia haasteita, joiden kanssa oltiin aluksi hieman ymmällään. Tekemällä kuitenkin opittiin. Energiatehokkuushankkeitakaan ei opita tekemään pitämällä projekteja pöytälaatikossa.

Kuoppalan mukaan Tampereen kaupungilla on paljon hyvää energiaosaamista, mutta kaupungin ei ole kannattavaa hankkia itselleen kaikkea erityisosaamista.

–Yksityisellä sektorilla energia-asiantuntijat ovat vaativissa hankkeissa päivittäin, seuraavat alan kehitystä, kouluttautuvat ja heillä on käytössään viimeisimmät ohjelmistot. Tämän vuoksi yksityisen sektorin erityisosaaminen kehittyy julkista sektoria nopeammin, Kuoppala kertoo.

Hänen mukaansa onkin usein parempi vaihtoehto hankkia osaajat yksityiseltä sektorilta hankkeeseen tai projektiin kuin pyrkiä ylläpitämään yksityistä sektoria vastaava erikoisosaamisen taso kaikilla osa-alueilla.

– Paras oppi ja hyöty saadaan, kun kunnan oma ylläpidosta vastaava organisaatio on mukana ja sitoutuu vahvasti mukaan energiatehokkuushankkeeseen, Kuoppala kertoo.

Teksti: Lassi Vuorela

Kuvat: haastateltavilta

Osa 2: Hyvät tekijät hyvällä valmistelulla