Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 2: Turun rahoitussuunnittelu elää ajassa, raamien rajoissa
Kaupungin rahoituksen suunnittelu on pääasiallisesti kahden henkilön harteilla.
– Suunnittelu on hyvin ajassa liikkuvaa. Kassapäällikkö suunnittelee lyhyen aikavälin rahoitusta kolmen kuukauden syklillä. Hän kerää tietoa konsernin rahoitustarpeista, tuloista ja menoista. Lyhyen aikavälin tilanne vaikuttaa myös pidempiaikaisiin rahoitustarpeisiin, joiden suunnittelu puolestaan on minun vastuullani, rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna kertoo.
Moisiolinnan vastuulla on koko konsernin pitkän aikavälin rahoitus eli konserniemon lisäksi konsernin tytäryhtiöiden rahoitus. Turun kaupungin talous on alijäämäinen.
– Se on selvää, että velkaantuminen jatkuu. Mutta kuinka voimakkaana, sitä on vielä vaikea sanoa.
Suunnitelmaa seuraten, huolellisesti hajauttaen
Rahoitussuunnittelun liittyviä linjauksia on neljässä eri asiakirjassa: kaupungin talousarviossa, sijoitustoiminnan periaatteissa, konserniohjeissa sekä lainannosto- ja sijoitussuunnitelmassa. Kaupungin talousarviossa on määritelty lainanoton maksimimäärät neljäksi vuodeksi eteenpäin. Lisäksi dokumentissa on eritelty konsernin tytäryhtiöille antama antolainaus yhtiöittäin. Kaupunginvaltuuston hyväksymistä rahoitus- ja sijoitustoiminnan periaatteista löytyvät linjaukset rahoituslähteille sekä riskienhallinnalle.
Tärkein Moisiolinnan työtä ohjaava asiakirja on kaupunginhallituksen hyväksymä lainannosto- ja sijoitussuunnitelma.
– Vuosittain tehtävässä suunnitelmassa käydään yksityiskohtaisesti läpi kyseisen vuoden lainannostoa, rahoitusta ja suojauksia sekä markkinanäkemystä ja hintatasoa. Tämän dokumentin määrittelemissä rajoissa nostan lainoja, teen suojauksia ja myönnän lainoja tytäryhtiöille, Moisiolinna kertoo.
Kaupunginvaltuuston hyväksymissä konserniohjeissa taas määritellään, miten tytäryhtiöiden tulee toimia konsernirahoituksen piirissä ja mitä keinoja niillä on käytössään.
Rahoitussuunnittelun ohjausta kehitetään koko ajan. Moisiolinna on toiminut tehtävässään vuoden alusta ja huomannut tarpeen esimerkiksi korkosuojausten tarkemmalle määrittelylle.
– Suojausasteen määrittely pitkälle tulevaisuuteen on haasteellista nykyisillä tunnusluvuilla. Lainannostosuunnitelmassa suojauksia ei katsota riittävästi tulevaisuuteen, se kertoo vain nykytilanteen, siitä kuinka paljon meillä on kiinteä- ja kuinka paljon vaihtuvakorkoista lainaa. Meillä on työn alla skenaarioanalyysi ja tunnuslukujen määrittäminen, joiden avulla suojausta pystyisi tarkastelemaan pidemmälle tulevaisuuteen.
Jokaisessa neljässä rahoitussuunnittelua ohjaavassa dokumentissa on kirjauksia myös riskeihin liittyen. Hajauttaminen on Turun kaupungin riskienhallinnan avainsana.
– Pyrimme hajauttamaan lainojen erääntymistä, eli jälleenrahoitusriski on ajallisesti hajautettu. Mitään valuuttariskiä emme ota, kaikki lainat ovat euromääräistä ja korkoriski taklataan ottamalla tällä hetkellä kiinteäkorkoisia lainoja. Toki kiinteäkorkoisiin lainoihin liittyy hinnanmuutoksen riski, mutta tätä ei tarvitse ilmoittaa taseen liitetiedoissa. Aiemmin on myös nostettu vaihtuvakorkoisia lainoja, jotka on kiinnitetty koronvaihtosopimuksilla, mutta tällä hetkellä ne eivät ole kilpailukykyisiä, koska rahoittajat määrittelevät viitekoron tason vähintään nollaksi, vaikka ne ovat negatiivisia. Kunnan tulisi saada vaihtuvakorkoista rahoitusta negatiivisella viitekorolla, mutta näin ei tapahdu, Moisiolinna kuvailee.
Vastapuoliriski minimoidaan sijoittajapohjan hajauttamisella.
”Investointiameeba” elää ajassa
Moisiolinna tunnistaa haasteita sekä lyhyen että pitkän aikavälin rahoitustarpeen ennustamisessa.
– Konsernin kassan likviditeetin ennustaminen on haasteellista. Maksut kassasta saattavat kuukauden aikana olla jopa sata miljoonaa euroa, joten tulot ja menot pitäisi pystyä ennustamaan päiväkohtaisesti. Jos monen tytäryhtiön ennuste on pielessä, on hyvin vaikea optimoida kassan tasoa. Olemme harkitsemassa Kuntarahoituksen kassaennustesovelluksen käyttöönottoa, jotta maksuvalmiuden ennustaminen olisi helpompaa. Koska lyhytaikainen rahoitus on ilmaista kunnille, korkotulojen menettämisestä ei ole suurta pelkoa. Toisaalta liian suurta kassaa ei kannata pitää, koska tietyn saldon yrittävästä osasta joutuu nykyään maksamaan sakkokorkoa pankille. Lyhytaikaisten sijoitusten tuotot ovat myös sulaneet, niitäkään ei ole järkeä pitää.
Pitkän aikavälin suunnittelua vaikeuttaa hankkeiden epävarmuus.
– Turkuun on suunnitteilla muun muassa ratikka, joka toteutuessaan toisi mukanaan satojen miljoonien investointitarpeet. Hankkeiden epävarmuudesta johtuen pidemmän aikavälin suunnittelu on haasteellista. Pari vuotta eteenpäin sitä voidaan tehdä melko realistisesti, mutta siitä eteenpäin näkyvyys on aika sumuinen, Moisiolinna sanoo.
Esimerkiksi kaavavalitukset voivat viivästyttää hankkeiden käynnistymistä tai hankkeiden valmistuminen voi muista syistä viivästyä.
– Meillä voi olla suunnitelma, mutta sitä joudutaan jatkuvasti muuttumaan. Voisi sanoa, että investointitynnyri on kuin ajassa liikkuva ameeba, jonka pitkän aikavälin liikkeitä on vaikea ennustaa, Moisiolinna kuvailee.
Hän myös kokee, että pitkän aikavälin strategialle ja suunnittelulle on arjessa niukasti aikaa.
– Aikaa menee esimerkiksi osavuosikatsaukseen, johdannaisten miettimiseen, sijoitusten hallintaan ja juoksevien asioiden hoitamiseen. Pitkän aikavälin suunnittelulle olisi hyvä olla enemmän aikaa, hän sanoo.
Suunnittelussa hyödynnetään Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden laina- ja sijoitussalkkusovelluksia ja rinnalla Exceliä. Markkinan seurantaan ja korkokauppoihin Moisiolinna käyttää Bloombergin päätettä.
– Lainaa otetaan tarpeen mukaan. Hinnan lisäksi tarkastelemme maturiteettia: mikä on meille kustannustehokas laina-aika ja mikä sopii meidän tilanteeseemme. Jälleenrahoitukseen haemme pääsääntöisesti tällä hetkellä yli kymmenen vuoden lainoja, koska pitkät korot ovat todella matalalla tasolla.
Nousevatko korot, tuleeko sote?
Moisiolinna näkee, että halpojen korkojen aika jatkuu vielä pitkään.
– Tilanne rahoitusmarkkinoilla on todella erikoinen. Jos keskuspankit eivät olisi pelastamassa, maailmantalous olisi jo kriisiytynyt pahasti. Mutta miten ja milloin tästä tilanteesta päästään ulos, se on täysi kysymysmerkki. Mihin negatiivisten korkojen aika johtaa, hän pohtii.
Ilmainen raha ei hänen mielestään ohjaa investointeja oikealla tavalla.
– Pitkällä aikavälillä rahan halpa hinta voi johtaa ongelmiin ja kupliin pääomamarkkinoilla. Jos korot vaikka kymmenen vuoden päästä ovat nousseet kolmeen prosenttiin, kestääkö talous? Ei meillä ole oikein näkyvyyttä siihen, minkälaiset rahoituskulut toiminnan rahavirta tulevaisuudessa kestää.
Kuntien taloudessa on monta liikkuvaa osaa, jotka vaikeuttavat ennustamista. Yksi kuuma peruna on sote-uudistus, joka vaikeuttaa Turunkin taloudellista tilannetta.
– Kunnat ovat jo valmiiksi talouskriisissä, sote-uudistus vie meidän tapauksessamme karkeasti puolet toiminnan volyymista pois. Velat jäävät, mutta velanhoitokyky heikkenee olennaisesti. Ei ole oikein selkeää käsitystä, onko mahdollista saada rahoitusta yhtä kustannustehokkaasti kuin nyt, jos velanhoitokyky heikkenee dramaattisesti, Moisiolinna sanoo.
Artikkelisarjan ensimmäisessä osassa valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin toimialajohtaja Teppo Koivisto sekä Kuntarahoituksen Pääomamarkkinat-toiminnosta vastaava johtaja Joakim Holmström avaavat organisaationsa rahoitussuunnittelua. Artikkelin voit lukea täältä.
Teksti: Hannele Borra
Kuva: haastateltava