Kaupungin rahoitussuunnittelu kytkeytyy tiiviisti talouden muuhun suunnitteluun, työtä tehdään pienellä porukalla. Suunnittelua ohjaavat vuoteen 2021 ulottuvan konsernistrategian tavoitteet sekä pidemmän aikavälin investointeja koskeva suunnitelma.
Suunnittelussa pyritään pitkäjänteisyyteen, työtä tehdään yhdessä eri toimialojen, esimerkiksi yhdyskuntasuunnittelun ja talonrakennuksen, kanssa.
– Keskeisiä tavoitteitamme ovat menokasvun sopeuttaminen tulokasvun mahdollistavalle tasolle sekä investointien mitoittaminen kestävälle tasolle. Nämä tavoitteet ohjaavat talouden kokonaissuunnittelua. Konsernistrategiassa on myös laajempia linjauksia, jotka on huomioitava talouden ja rahoituksen suunnittelussa. Esimerkiksi kestävyystavoitteet vaikuttavat investointien toteuttamiseen, mitoitukseen ja resurssien käyttöön, Joensuun kaupungin talousjohtaja Satu Huikuri kertoo.
Kestävän talouden periaatteet on kuvattu tarkemmin talousarviossa, joka tuo konsernistrategian linjaukset konkretiaan.
– Meillä tavoitteet on asetettu niin, että tarkastelemme aina kokonaisvastuita. Tavoitteet koskevat siis sekä omaan taseeseen tehtäviä investointeja että leasingrahoituksella ja vuokrakohteena toteutettavia hankkeita. Kun hankkeita toteutetaan muualle kuin omaan taseeseen, se vaikuttaa omistamisen riskien lisäksi rahoitusriskien hallintaan, kassavirtaan ja jälleenrahoitukseen, Huikuri täsmentää.
Rahoitussuunnittelun linjaukset on määritelty kaupunginvaltuuston hyväksymissä varainhankinnan periaatteissa. Dokumentissa on kuvattu, mitä rahoitusinstrumentteja voidaan käyttää, määritelty riskienhallintaa sekä lainojen suojaamisen periaatteita.
– Pyrkimyksenä on, että talouden ja rahoituksen suunnittelu pohjautuisi pitkäjänteiseen ja suunnitelmalliseen toimintaan.
Pitkäjänteisyys helpottaa toteutusta
Joensuussa investointitaso on ollut korkea, viime vuosina on uudistettu paljon koulu- ja päiväkotiverkkoa ja yhdyskuntatekniikkaa. Investointitasoa pyritään nyt systemaattisesti laskemaan, jotta kokonaisvastuiden kasvu saataisiin pysähtymään. Rahoitussuunnitelma perustuu pidemmän aikavälin arvioon tarvittavista investoinneista.
– Rahoituksen suunnittelussa pyritään luomaan näkymä tulevaisuuteen ja saamaan investoinneista ja niissä käytettävistä rahoitusmuodoista jo hyvissä ajoin suunnitelmaa, vaikka päätökset tehdäänkin vasta, kun hankkeet alkavat konkretisoitua. Pyrimme varmistamaan sen, että kaikkea ei tehtäisi kaupungin omaan taseeseen eli rahoitusinstrumenttina käytettäisiin muitakin vaihtoehtoja kuin taselainaa.
Kunkin investoinnin rahoitusmuoto valitaan tapauskohtaisesti, ja harkinnassa huomioidaan arvio palvelutarpeen kehityksestä, rahoituskustannuksista ja kohteen käyttöajasta.
Huikuri korostaa useaan otteeseen pitkäjänteisyyden merkitystä rahoituksen suunnittelussa.
– Kuntataloudessa on ollut isoja heilahduksia jo ennen koronaa. Pitkäjänteinen suunnittelu lisää vakautta ja varmuutta ja helpottaa toteutusta. Esimerkiksi sote-uudistuksen mukanaan tuomat muutokset on nyt jo huomioitava tulevien vuosien suunnittelussa, hän sanoo.
Suunnittelua ohjaavia linjauksia päivitetään tarpeen mukaan. Viime vuosina erityisesti korkoriskin hallintaan on kiinnitetty huomiota, kun lainakanta on kasvanut ja investointitarpeita on näkyvissä myös lähitulevaisuudessa.
– Linjauksissa on huomioitu se, että pystymme pienentämään kasvaneeseen lainakantaan liittyvää riskiä. Myös maturiteettien kestoa on nostettu jonkin verran vastaamaan nykyisiä jälleenrahoitustarpeitamme. Osana päivittäistä toimintaa olemme lisäksi pohtineet, miten voisimme parantaa maksuvalmiuden seurantaa ja siihen liittyviä prosesseja.
Joensuussa konsernin talouspalveluissa työtä tehdään pienellä porukalla tiiviissä yhteydessä toiminnan suunnittelun kanssa.
– Meillä on etuna se, että esimerkiksi kaupunginjohtaja ja tilakeskuksen johtaja ovat hyvin perillä kaupungin taloudesta ja heillä on vahva talouden osaaminen. Tapauskohtaisesti hyödynnämme suunnittelussa myös ulkopuolista osaamista.
Pitkän aikajänteen suunnittelussa tukeudutaan pitkälti Exceliin, lainasalkun hallinnassa käytetään Kuntarahoituksen lainasalkkusovellusta.
Hiilineutraaliustavoite ohjaa myös investointeja
Joensuun tavoitteena on olla hiilineutraali vuonna 2025. Tämä ohjaa vahvasti myös investointeja.
–Pyrimme tekemään energiatehokkaita tai vähähiilisiä ratkaisuja ja myös miettimään, minkälaisia edullisempia rahoituskanavia voisimme käyttää tällaisten hankkeiden toteuttamiseen. Esimerkiksi Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta olemme hyödyntäneet useammassa hankkeessa. Resurssiviisaat teot ovat usein myös taloudellisesti järkeviä, Huikuri painottaa.
Joensuun tavoitteena on saada kaupungin talous tasapainoon vuodesta 2021 eteenpäin. Koronaepidemian myötä tulopohja on kuitenkin heikentynyt, mikä korostaa rakenteellisten ja toiminnallisten muutosten toteuttamisen tarvetta entisestään.
– Näyttää pahasti siltä, että suunnitellut tasapainotustoimet eivät riitä tavoitteen saavuttamiseen, uusia toimenpiteitä tullaan tarvitsemaan, kun valtion kuntatalouden tukitoimien vaikutus päättyy. Uuden konsernistrategian laatimisen yhteydessä valmistellaan pidemmän tähtäimen linjauksia talouden kasvavan epäsuhdan ratkaisemiseksi. Tämä vaikuttaa myös rahoituksen suunnitteluun – minkälaiselle investointitasolle rahoitusta suunnitellaan, mitä hankkeita voidaan toteuttaa. Yhtenä vaikuttavana tekijänä on tietysti myös sote-uudistus.
Huikuri toivoo, että talouden näkymät selkiytyisivät, jotta pitkän aikavälin suunnittelu olisi tukevammalla pohjalla.
– Onneksi kevään pahimmat skenaariot eivät toteutuneet. Kuntataloudessa on haasteita riittänyt muutenkin, Huikuri huokaa.
Artikkelisarjan edellisissä osissa organisaationsa rahoitussuunnittelua ovat avanneet valtion lainanotosta vastaavan Valtiokonttorin toimialajohtaja Teppo Koivisto sekä Kuntarahoituksen Pääomamarkkinat-toiminnosta vastaava johtaja Joakim Holmström sekä Turun rahoituspäällikkö Kim Moisiolinna.
Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 1: Opportunistista toimintaa vai harkittua hajauttamista?
Kestävä rahoitussuunnittelu, osa 2: Turun rahoitussuunnittelu elää ajassa, raamien rajoissa
Teksti: Hannele Borra
Kuva: haastateltava
