Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kulissien takana: Eerika seurasi toimitusjohtaja Esa Kallion työpäivää

Mitä päivän ohjelmaan on kuulunut?

– Olemme tavanneet palavereissa vieraita, joista monet ovat halunneet myydä Esalle omia juttujaan. Kuntarahoituksesta mukana on ollut Esa ja joku palaverin aiheeseen liittyvä asiantuntija. Lisäksi ohjelmassa oli Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran hallituksen kokous, jossa käytiin läpi yhtiön strategiaa ja ensi vuoden toimintasuunnitelmaa, Eerika summaa.

– Päivä on ollut hirveän mielenkiintoinen. Kuntarahoituksessa tehdään isoja asioita. Odotin että täällä olisi tylsempää – ja aika hiljaista. Kaikki ihmiset eivät ole nuoria, mutta ajatukset ovat nuorekkaita. Yhtiö haluaa selvästi pysyä kilpailukykyisenä. Rahoitusala on kiinnostava, tykkään luvuista. Tuli sellainen fiilis, että haluan ymmärtää näitä asioita paremmin.

– On hemmetin virkistävää jutella nuoren ihmisen kanssa ja nähdä oma työ hetken ajan ulkopuolisin silmin, Esa Kallio puolestaan sanoo.

Mihin minun kannattaisi sinun mielestäsi suunnata urallani? Eerika kysyy Esalta.

– Sinulla on aito kiinnostus asioihin ja uteliaisuus uuteen. Olisit hyvä sellaisissa hommissa, joissa olet ihmisten kanssa tekemisissä. Sinulla on terve itsetunto, joten uskallat laittaa itsesi tuleen ja hakeutua aina yhtä tasoa ylemmäs, Esa analysoi.

Menestyvä kahvilayrittäjä

Eerika kunnosti Kukkakievarin musiikkikahvilan tilat itse, yhdessä sisartensa kanssa.

Eerika pyörittää Varkaudessa 16-vuotiaan sisarensa Eliinan kanssa Kukkakievarin musiikkikahvilaa, jossa on töissä myös heidän pikkusiskonsa Meeri.

Mistä ajatus kahvilan perustamisesta sai alkunsa?

– Minulla on jo pitkään ollut takaraivossa ajatus, että haluaisin joskus omistaa ravintolan, jossa esitetään musiikkia. Olen soittanut pianoa jo 11 vuotta, ja esiinnyn sisarteni kanssa myös kahvilassa.

Alkusysäys kahvilan perustamiseen tuli kuitenkin naapureilta, jotka toivoivat tyhjillään oleville piharakennuksilleen hyötykäyttöä. He tarjosivat niitä Eerikan ja hänen sisartensa yritystoiminnan perustaksi.

– Asuin viime vuonna melkein yhdeksän kuukautta Pohjois-Amerikassa, koska halusin oppia paremmin englantia. Kanadassa ollessani äiti soitti ja kysyi, haluaisinko pitää sisarusteni kanssa kahvilaa naapureiden piharakennuksessa. Naapurit tuntevat meidät hyvin ja he ajattelivat meidän olevan kiinnostuneita ideasta.

Miten bisnes sitten on sujunut?

– Todella hyvin. Nuori Yrittäjyys -ohjelman puitteissa voi tienata kymmenentuhatta euroa. Meille se raja tuli täyteen kolmessa viikossa, joten siinä vaiheessa jouduin perustamaan oman toiminimen.

Asiakkaat Eerika siskoineen tavoitti median kautta.

– Ilmoitin kahvilan perustamisesta alueen maakunta- ja paikallislehdille ja neljä lehteä tuli tekemään kahvilasta juttuja. Kun toimittajat tajusivat, mistä on kyse, he olivat tosi kiinnostuneita. Myös Facebook ja Instragram ovat olleet tärkeitä kanavia sanan leviämisessä.  

Yrittäjyys ja esimiestehtävät kiinnostavat

– Olemme Eliinan kanssa lukiossa, joten kahvila on nyt tauolla. Jotta pysyisimme asiakkaiden mielessä, olemme suunnitelleet joulutapahtumaa, ehkä konserttia. Keväällä tarkoitus on taas jatkaa kahvilan pyörittämistä viikonloppuisin ja kesäloman aikana joka päivä maanantaita lukuun ottamatta, Eerika sanoo.

Eerika sisaruksineen ei aio tyytyä jo hyväksi nähtyyn konseptiin. Suunnitelmissa on joko kasvattaa kahvilatoimintaa ketjuksi tai laajentaa bisnestä pitopalvelun tai bed & breakfast -toiminnan suuntaan.

– Ensi viikolla olen menossa tapaamaan paikallista ravintolaketjuyrittäjää pyytääkseni neuvoja ja kuullakseni hänen kokemuksistaan. Ennen ajattelin, etten tiedä tarpeeksi, mutta Nuori Yrittäjyys -kokemuksista olen oppinut, että aina voi kysyä muilta neuvoa, Eerika kertoo.

Eerika siskoineen löysi Nuori Yrittäjyys -ohjelman uusyrityskeskuksen kautta. NY-ohjelma on auttanut erityisesti yrittäjyyden suunnittelemisessa ja byrokratian hallitsemisessa. Se on myös avannut monia uusia ovia, kuten nyt tilaisuuden osallistua Job Shadow -päivään.

– Haluan työskennellä esimiestehtävissä, ja siksi aion mennä yliopistoon. Tällä hetkellä suunnitelmissa ykkösenä on kauppatieteiden opiskelu, se antaa mahdollisuuksia niin moneen. Tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa. Joskus haluan työskennellä henkilöstöjohtajana. 

Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani

– Eerika on ulospäinsuuntautuva, yrittäjähenkinen nuori – jos hänen kaltaisiaan olisi 15 prosenttia suomalaisista, niin Suomen tulevaisuus ja kilpailukyky ovat loistavassa jamassa, Esa Kallio sanoo.

Yritystoimintaan rohkaiseminen ja nuorten syrjäytymisen estäminen ovat avaintekijöitä kuntien tulevalle menestykselle. Sen vuoksi koulutuksen tukeminen, nuorten talous- ja yhteiskunnallisen osaamisen edistäminen ja yrittäjämäiseen asenteeseen rohkaisemisen ovat keskeisessä osassa Kuntarahoituksen yhteiskuntavastuutyössä.

Kuntarahoitus on Nuori Yrittäjyys ry:n pääyhteistyökumppani vuosina 2019–2020. Kouluissa osana opetusta toteutettavat Nuori Yrittäjyys -ohjelmat tukevat nuorten yrittäjyysasennetta, työelämätaitoja ja taloudenhallintaa. Kuntarahoituksella on myös oma #Huomisentekijät Signature Award -palkintokategoria NY:n Uskalla Yrittää -yrittäjyyskilpailussa keväällä 2020.

Nuori Yrittäjyys ry:n lisäksi Kuntarahoitus tekee yhteistyötä Talous ja nuoret TATin Yrityskylän kanssa. Yrityskylissä kuudesluokkalaiset perehtyvät työelämään, talouteen ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.

Lisätietoja

Lue lisää Nuori Yrittäjyys ry:n Job Shadow -tapahtumasta

Lue myös: Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona

Teksti: Soili Helminen
Kuvat: Soili Helminen ja Eerika Nissilä

KuntarahoitusTöihin meilleVastuullisuus

”Rahoitusala elää nyt ennennäkemätöntä murrosta”

Dunderfelt on työskennellyt pitkään rahoitusalalla eri tehtävissä, viimeksi konttorinjohtajana Handelsbankenin Tapiolan konttorissa.

Hän suhtautuu uuteen tehtävään innolla.

– Kuntarahoitus on vahva asiantuntijaorganisaatio ja oman alueensa merkittävin rahoitustoimija. Koen myös erittäin mielekkääksi ajatuksen siitä, että työllämme kuntasektorin kumppanina olla auttamassa löytämään parhaat rahoitusratkaisut ja -mallit kuntien hankkeisiin, on suora vaikutus kaikkien suomalaisten päivittäiseen elämään ja hyvinvointiin, Dunderfelt sanoo.

Hänen mukaansa rahoitusala elää nyt ennennäkemätöntä murrosta, kun epänormaali negatiivisten korkojen aika näyttää vain jatkuvan, toiminta digitalisoituu vauhdilla, ja samaan aikaan regulaatio on merkittävästi lisääntynyt.

– Näköpiirissä onkin toimijoiden strategioiden eriytymistä tietyn alueen vahvaan erityisasiantuntijuuteen tai toisaalta ylivertaiseen prosessitehokkuuteen nojaaviin toimijoihin.  Haasteena tässä markkinassa kaikilla toimijoilla on varmistaa, että vaikeasta markkinatilanteesta huolimatta oma tarjoama ja palvelumalli puhuttelevat asiakkaita.

Työlle tarvitaan toki vastapainoa. Dunderfeltin vapaa-aika menee pääsääntöisesti 10- ja 14-vuotiaiden poikien jalkapalloharjoituksissa, joissa hän kertoo ”yrittävänsä valmentaa”.

–  Kesäisin yritetään päästä myös golfpalloa lyömään, hän kertoo.

KuntarahoitusTöihin meille

Pääekonomisti auttaa kuntia tulkitsemaan globaalin talouskehityksen tunnusmerkkejä

Säästöpankkiryhmästä Kuntarahoitukseen siirtyneen Vesalan taustassa yhdistyy niin tutkijan, salkunhoitajan kuin pääekonomistin näkemys. Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen kautta taloustieteen pariin tempautunut Vesala on globaalin talouden laaja-alainen asiantuntija, joka innostuu vaikeaselkoisten ilmiöiden yksinkertaistamisesta.

Kuntarahoituksessa Vesalaa veti puoleensa etenkin tehtäväkentän laajuus. Pääekonomistin roolissa hän seuraa niin kansainvälisiä pääomamarkkinoita kuin globaalia taloutta laajemmin ja tarkastelee, miten muutokset maailmalla heijastuvat Suomeen ja kotimaiseen kuntasektoriin. Erityisen tärkeänä hän pitää pitkäaikaisten trendien huolellista analyysiä.

Miten Vesala on päätynyt nykyiseen rooliinsa, ja mitä hänen mielestään maailmantaloudessa tulisi nyt seurata? Entä miten hän arvioi uunituoretta hallitusohjelmaa? Tutustu videolla Kuntarahoituksen uuteen pääekonomistiin!

 

KuntarahoitusTöihin meille

Merkityksellisyys ja työelämän tasapaino houkuttelivat analyytikon Lontoosta Suomeen

Kun helsinkiläinen Miia Palviainen valmistui muutama vuosi sitten kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, hän halusi töihin ulkomaille. Kohdemaiden listalla ykkössuosikki oli Lontoo, minne Palviaisen tie lopulta vei.

– Halusin kokemusta ja näkemystä koko uraa ajatellen ja niitä todella sainkin. Lontoo oli kaiken hektisyytensä keskellä valtavan hieno kokemus, jota kannan mukanani varmasti koko loppuelämän ajan, hän sanoo.

Pari vuotta investointipankki Citillä Canary Wharfilla sujui vauhdilla. Canary Wharf on kaupungin merkittävin finanssikeskittymä Lontoon Cityn jälkeen ja kasvaa jatkuvasti.

Viime vuonna Palviainen päätti kuitenkin palata Suomeen. Hän aloitti syyskuussa Kuntarahoituksella varainhankinnan analyytikkona.

– Muutto oli itselleni aika kokonaisvaltainen elämänmuutos monessakin mielessä. Kuulostaa varmaan kliseeltä, mutta koen nyt eläväni englantilaisittain niin sanottua work-life balance -elämää parhaimmillaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorena ammattilaisena minulla on aikaa ja tilaa muillekin asioille kuin pelkälle työlle. Elämä on nyt helpompaa kuin Lontoossa, hän toteaa.

Citillä Palviainen työskenteli globaalien asiakkuuksien tiimissä, jossa tehtiin monipuolisesti varainhankintaa eri segmenteille. Alueina olivat Eurooppa, Afrikka ja Lähi-itä.

– Tein paljon töitä eri lähtökohdista ponnistavien maiden kanssa, mikä oli erittäin mielenkiintoista, mutta ajoittain myös hyvin haasteellista. Esimerkkitilanteessa Kenian kaltainen kehittyvä valtio lähti kansainvälisille joukkovelkakirjamarkkinoille hakemaan rahoitusta, jolloin meidän tehtävänämme oli rakentaa potentiaalisille sijoittajille tarina kyseisestä valtiosta, eli puhutaan niin sanotusta credit storysta. Siitä työssäni oli noin tiivistettynä kyse.

Arvot edellä

Citillä ollessaan hän kertoo ”löytäneensä” Kuntarahoituksen.

– Kuntarahoitus kuului silloisen tiimini asiakkaisiin yhdessä muiden vastaavien skandipankkien kanssa. Pienen selvittelyn ja tutkiskelun jälkeen kuntasektorin rahoitusinstituuttien mallit alkoivat avautua kunnolla ja ymmärsin, että kyseessä on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä toimija. Mietin, että tekisin Kuntarahoitukselle mielelläni töitä.

Juuri Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesta merkityksestä Palviainen puhuu paljon ja mielellään.

– Taustatyö, tavoitteisiin pääseminen ja niiden ylittäminen näkyvät asiakkaalle edullisempana rahoituskustannuksena, mikä ruokkii yhteiskunnallista vaikuttamista entisestään. Kun tietää rahan menevän suoraan kuntien käyttöön, tajuaa, että nyt ollaan jokaiselle ihmiselle tärkeiden asioiden äärellä.

Kuntarahoituksen varainhankintastrategia perustuu aktiiviseen läsnäoloon kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä varainhankinnan hajauttamiseen eri markkinoille ja erilaisiin varainhankinnan instrumentteihin.

Kuntarahoituksella panostetaan valtavasti myös vastuullisuuteen, mikä on erityisen lähellä Palviaisen sydäntä.

– Kuntarahoitus on vahvasti vihreän rahoituksen edelläkävijä ja tiedän, että tämä suunta vain vahvistuu jatkossa. Tässä työssä vihreät arvot sisältävät myös sosiaaliset aspektit, joten niitä edistetään aina käsi kädessä. Tämä on koko työyhteisölle tärkeää.

Hän kokee, että työnantajan rento ja rakentava ilmapiiri tukee myös ammatillista kasvua.

– Citillä on koko maailmassa yli 200 000 työntekijää, joten byrokratiakin siellä oli aikamoista. Nyt työskentelen noin 150 ihmisen paikassa, jossa on mahdollisuus toteuttaa itseään joka päivä kannustavassa ilmapiirissä.

KuntarahoitusTöihin meilleVarainhankinta

Töistä löydät sä ystävän – kaikki alkoi iltabrunssista

– Se taisi olla joku after work, jossa me ensimmäisen kerran juteltiin, Jenni Heikkilä ja Sina Westerberg muistelevat tutustumistaan.

Financial Controllerin tehtävässä toimiva Westerberg aloitti Kuntarahoituksessa vuonna 2014 opiskelujen ohella, rahoitussalkun hallinnan ja talouden suunnittelun työkalun Apollon parissa työskentelevä Heikkilä tuli yhtiöön pari vuotta aiemmin.

Naisia yhdistää paitsi työpaikka myös siellä syntynyt, tiivis ystäväporukka. Kaikki alkoi yhteisestä iltabrunssista muutamia vuosia sitten.

– Söimme aamupalaa illalla, koska kaikki halusivat vohveleita, Heikkilä kertoo.

Seitsenhenkinen naisporukka kokoontuu silloin tällöin arkiaamuna vähän paremmalle aamiaiselle, johon ryhmän nimi Fancy Breakfast Club viittaa. Clubin jäsenet työskentelevät eri osastoilla ja erilaisissa tehtävissä Kuntarahoituksessa.

– Aamupalat on meidän juttumme, keino pitää yhteyttä, kun muulloin ei välttämättä ole aikaa. Aamiaiselta suuntaamme yhdessä töihin. Jos pitkälle aamiaiselle ei ole aikaa, piipahdamme vähintäänkin aamukahvilla jossain lähistöllä, Westerberg kertoo.

Kaikki alkoi aamiaisista, mutta klubilaiset ovat myös reissanneet eri kokoonpanoilla ja osallistuneet toistensa juhliin.

– Yksi ryhmän jäsenistä meni naimisiin, olimme tietysti häissä mukana. Nyt odottelemme ristiäiskutsua, Westerberg virnuilee.

Työpaikka tukee yhdessäoloa

Heikkilä ja Westerberg kokevat, että työpaikalla, sen ilmapiirillä ja kannustavuudella on myös vaikutusta ystävyyssuhteiden syntymiseen.

– Täällä on tosi kiva porukka. Työyhteisö on mukava, meillä on hauskaa yhdessä. Jos joskus olen töihin tullessa huonolla tuulella, päivän aikana mieli piristyy, Westerberg kertoo.

– Ilmapiiri on lämmin, täällä voi olla oma itsensä, Heikkilä jatkaa.

Kuntarahoitus on viime vuosina kasvanut, uusia ihmisiä on tullut taloon paljon. Myös toiminta ja palvelut ovat kehittyneet vauhdilla, esimerkiksi Apollo-palvelua ei Heikkilän aloittaessa ollut lainkaan.

Työnantaja kannustaa tutustumaan kollegoihin myös työajan ulkopuolella tarjoamalla sille puitteet.

– Henkilöstökerhomme Kursiseura järjestää erilaisia liikuntaan, kulttuuriin ja mukavaan yhdessäoloon liittyviä aktiviteetteja, joihin voi matalalla kynnyksellä osallistua. Niissä tilaisuuksissa tulee tutustuttua myös sellaisiin työkavereihin, joiden kanssa ei muuten ole tekemisissä.

Westerberg ja Heikkilä kertovat, että Kuntarahoituksessa on muitakin porukoita, jotka viettävät yhdessä aikaa esimerkiksi lasketellen. Minkälaisen ulottuvuuden yhteinen työpaikka sitten tuo ystävyyssuhteille? Heikkilän ja Westerbergin mukaan yhteinen työpaikka on pelkkää plussaa.

– Tulee nähtyä paljon enemmän. Voi olla, ettei muita ystäviä näe kuukausiin, Westerberg miettii.

– ­Pysyy kartalla siitä, mitä kaverille kuuluu, Heikkilä jatkaa.

Yksi FBC:n jäsenistä on vaihtanut sittemmin työpaikkaa, mutta on edelleen tiiviisti ryhmässä mukana. Naisten mielestä ystävät työpaikalla ovat tärkeä osa työssä viihtymistä.

– Vaikea kuvitella, että jossain muualla olisi näin tiivis ystäväporukka. Jos tulisi jostain joku työtarjous, pitäisi kysyä, mitä yritys tarjoaisi kavereille, Heikkilä nauraa.

KuntarahoitusTöihin meille

Kuntarahoituksen toimitusjohtajat kohtasivat toisensa koululaisten Yrityskylässä – ”Tällaisia tarvitaan lisää”

Tekniikan museon tilat Helsingin Vanhassakaupungissa täyttyvät aurinkoisena perjantaiaamuna puheensorinasta, naurusta ja jännityksestä, kun kymmenet kuudesluokkalaiset oppilaat eri puolilta kaupunkia kokoontuvat yhteen. Pian puhe lakkaa hetkeksi ja koululaiset jakaantuvat muutaman hengen tiimeihin. Odotettu työpäivä Yrityskylässä on alkamassa.

Yrityskylä on koululaisten oma yhteiskunta, kuin pienoiskaupunki, jossa oppilailla on mahdollisuus työskennellä valitussa ammatissa ja roolissa ja saada myös palkkaa tekemästään työstä. Museon tiloissa edustavat monet yhteiskunnallisesti merkittävät brändit omine pienoisyrityksineen: mukana ovat esimerkiksi Nordea, ABB, Helen, Lidl, OP, Terveystalo, K- ja S-ryhmät, Martela, Fortum ja UPM. Yhdellä käytävällä on Kuntarahoituksen toimisto, jossa nelihenkinen tiimi aloittelee vähitellen työpäiväänsä.

Pienois-Kuntarahoituksen toimitusjohtaja, Käpylän yhtenäiskoulun kuudesluokkalainen Mona, 12, valmistautuu huolella päivän aikana suoritettaviin tehtäviin, jotka koostuvat niin asiakkaiden investointihankkeiden arvioinneista kuin yhteisistä palavereista ja katsauksista. Hommat hoituvat helposti tabletilla – koko oppimisympäristö on digitaalinen ja pelillistetty. Monan tiimiin kuuluvat vastuullisuuspäällikkö Aslak, asiakkuuspäällikkö Aleksi ja rahoituspäällikkö Emil.

Yrityskylässä oppilaat toimivat niin työntekijöinä, kansalaisina kuin kuluttajina ja ottavat palkan saatuaan vastuun myös rahankäytöstään. Paikan päällä huomaa, että jokainen tiimi on erittäin motivoitunut ja perehtyy ajatuksella annettuihin tehtäviin.

– Tämä on konkreettinen tapa opettaa lapsille asioita koko tulevaisuutta ajatellen. Etenkin taloustaitoihin tulisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota heti alakoulusta lähtien, Yrityskylän kumppanuuspäällikkö Tiina Solas sanoo.

Opetussuunnitelman ehdoilla

Päivä on etenkin pikku-kuntarahoituslaisille erityinen, sillä Mona tapaa tänään kollegansa, Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion, joka on vierailulla Yrityskylässä.

– Yrityskylä on loistava idea. Tällaiset hankkeet ovat juuri niitä, joita yhteiskunnassa tarvittaisiin lisää koulutuksesta leikkaamisen sijaan. Käytännönläheinen tekeminen on tärkeä väylä oppimiseen, Kallio sanoo.

Mona on oma-aloitteinen toimitusjohtaja, joka kertoo mielellään päivän kulusta Kalliolle. Tapaaminen ei jännitä nuorta johtajaa.

– Yrityskylässä on todella kivaa, eikä tylsiä hetkiä tule. Osa asioista on vähän vaikeita, mutta niistäkin selviää ja tehtävistä oppii paljon, Mona sanoo.

Yrityskylän tekemä työ on valtakunnallisesti merkittävää.

– Vuonna 2019 tavoitamme jo 75 prosenttia Suomen kuudesluokkalaisista ja 40 prosenttia maan yhdeksäsluokkalaisista lähes 200 kunnasta. Mukana on yli sata yhteistyökumppania, Tiina Solas kertoo.

Talous ja nuoret TAT:n luotsaama Yrityskylä on maailman parhaana koulutusinnovaationa palkittu suomalainen oppimiskokonaisuus, jonka tarkoituksena on tarjota kuudes- ja yhdeksäsluokkalaisille myönteisiä kokemuksia taloudesta, työelämästä ja yhteiskunnasta. Koko toiminta perustuu opetussuunnitelmaan. Lue lisää osoitteesta: yrityskyla.fi

Töihin meilleVastuullisuus

Vetovoimainen Jyväskylä satsaa liikuntaan

Miten Jyväskylän kaupungilla menee?

Meillä menee aika hyvin, monellakin mittarilla. Kaupungin vetovoima on erittäin kova. Viime vuonna maan sisäistä muuttovoittoa tuli noin 900 henkilöä, mikä on kaikkien aikojen ennätys. Kaupungin väkiluku kasvoi yli 1 200 hengellä eli lähes prosentilla.

Myös uusia asuntoja valmistui kaupunkiin ennätysmäärä, noin 2 000 kappaletta. Tämä kertoo aikamoisesta rakentamisen aktiivisuudesta.

Kaupungin talous on ollut kahdessa edellisessä, vuosien 2016 ja 2017 tilinpäätöksessä tasapainossa. Tasapaino näyttäisi jatkuvan 2018 tilinpäätöksessä ja kuluvan vuoden talousarviokin on tasapainoinen.

Yksi suurimmista hankkeistamme eli liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Hippos2020 etenee suunnitellusti. Nyt näyttää siltä, että useamman vuoden kestävät rakennustyöt voisivat alkaa ensi syksynä.

Mitkä ovat Jyväskylän vahvuudet?

Yksi Jyväskylän ehdottomista vahvuuksista on opiskelijavaltaisuus. Oppilaitoksemme, Jyväskylän yliopisto, ammattikorkeakoulu ja Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Gradia ovat suosittuja ja tuovat hyvää sykettä kaupunkiin. Opiskelijoiden suuri osuus väestöstä leimaa kaupunkia ja sen tunnelmaa, täällä on eloisa ilmapiiri.

Jyväskylä on sopivan kokoinen kaupunki, ei liian suuri eikä liian pieni. Muuttohalukkuustutkimuksissa kaupunki on ollut kärkipäässä. Jyväskylää pidetään hyvänä kaupunkina.

Myös liikunta ja urheilu kuuluvat ehdottomasti vahvuuksiimme. Yksi kaupunkimme strategian neljästä kärjestä on olla Suomen liikuntapääkaupunki, ja tämän tavoitteen arvoisia pyrimme jatkossakin olemaan. Hippos-osaamiskeskittymän lisäksi kaupungin tavoitteena on lisätä asuinympäristöjen liikkumismahdollisuuksia, luoda mahdollisuuksia elinikäiseen liikkumiseen sekä kehittää uudenlaisia yhteistyö- ja palvelumalleja.

Mitkä ovat Jyväskylän suurimmat haasteet?

Talous on jatkuva haaste, rahareikiä on nähtävissä joka puolella. Talouden tasapainossa pysymisen eteen on tehtävä paljon töitä yhdessä päättäjien kanssa.

Työttömyysluvut ovat Jyväskylässä melko korkeat, kuten monella muullakin paikkakunnalla. Meillä opiskelijoiden suuri osuus kaupunkimme väestöstä vaikuttaa myös varmasti työttömyyslukuihin. Vihdoin työttömyys on hieman taittunut laskuun. Usein opiskelijat haluaisivat jäädä töihin Jyväskylään, mutta kaikki eivät valitettavasti työllisty kaupunkiin.

Myös Jyväskylän liikenteellinen asema aiheuttaa päänvaivaa. Kaupungin maantieteellinen sijainti on hyvä, mutta liikenneyhteyksiä pitäisi kehittää nopeammiksi. Tunnin juna Tampereelle olisi erittäin tarpeellinen!

Lisäksi kohtuuhintaisten asuntojen puute vaivaa Jyväskylääkin. Markkinat tuntuvat tuottavan vain sijoitusasuntoja ja yksiöitä. Mistähän tähän löytyisi lääke?

Miten Jyväskylässä varaudutaan maakunta- ja sote-uudistuksen kiemuroihin?

Olemme olleet aktiivisesti mukana soten valmistelussa. Seuraamme tietysti tarkasti tilannetta ja valmistaudumme siihen, ettei sote toteudukaan suunnitellussa aikataulussa. Olemme pohtineet myös vapaaehtoista kuntayhtymää yhtenä vaihtoehtona.

Jyväskylään on valmistumassa uusi sairaala, johon on tulossa myös perusterveydenhuollon sairaansijoja. Niiden käsittely riippuu siitä, mitä koko sote-uudistukselle tapahtuu. Lakien läpimenosta riippumatta paljon konkreettisia asioita on ratkaistavana.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

Ylioppilaaksi tulon jälkeen kävin Lahdessa maanviljelyskoulun ja valmistuin maanviljelysteknikoiksi. Sen jälkeen opiskelu alkoi kiinnostaa ihan uudella tavalla. Valmistuin Jyväskylän yliopistosta ja olin onnekas, että sain jäädä tänne töihin. Opintojen jälkeen tein Jyväskylän kaupungille päivähoidon tarveselvityksen, silloin kunnallinen päivähoito oli vasta alkamassa. Tämän jälkeen olin sairaanhoitopiirillä eri taloustehtävissä noin kymmenen vuotta, minkä jälkeen siirryin kaupungin leipiin. Ensin toimin terveyskeskuksen talouspäällikkönä, sitten kaupungin taloussuunnittelupäällikkönä ja talousjohtajana 2000-luvun alkupuolelta asti.

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi? 

Jonkun verran tulee luettua. Viimeksi luin joululahjaksi saamani kirjan, Mikko Paasin Sukellus valoon. Kirja oli erittäin mielenkiintoinen, koska itsekin harrastan sukellusta. Siksikin se oli ihan pakko lukea!

Kenet kollegasi haluaisin nähdä haastateltavana seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Seuraavaksi haluaisin nähdä palstalla Tampereen kaupungin talousjohtajan Jukka Männikön. Suuret kaupungit tekevät melko tiiviisti yhteistyötä, hän on sitä kautta minulle tuttu mies.

Kunta-/aluevaikuttajaTöihin meille

Tylsien työvaiheiden poistaja

Kuntarahoituksessa on otettu viime vuosina isoja harppauksia järjestelmien kehittämisessä ja automatisoinnissa. Moni aiemmin manuaalinen työvaihe on siirtynyt historiaan ja leasingsopimuksia käsittelevä robotti Väinökin saanut jo muutaman kollegan. Yksi syy nopeaan edistykseen löytyy kehitysasiantuntija Waltteri Vuorimaan työpöydän äärestä.

– Digitalisaation avulla toimintaa voidaan kehittää entistäkin sujuvammaksi ja keskittää ihmisten voimavarat siihen, missä niitä eniten tarvitaan ja mikä on jokaiselle mielekästä. Käytän aikaani siihen, että automatisoin ihmisiltä tylsiä työvaiheita pois, Waltteri Vuorimaa kiteyttää.

Vuorimaan työsarka Kuntarahoituksessa käynnistyi opintojen ohella reilut kolme vuotta sitten. Isossa projektissa uusittiin tiettyihin tuotteisiin ja back office -palveluihin liittyvät järjestelmät. Nykyisin Vuorimaalla on päävastuu ohjelmistorobotiikan kehittämisessä.

– Rahoitusalaan liittyy paljon sääntelyä, joka pitää huomioida, ennen kuin voidaan luottavaisin mielin ulkoistaa tehtäviä tekoälylle. Ensimmäiset isommat tekoälykokeilut tehdään lähitulevaisuudessa, ja ohjelmistorobotiikan puolella työn alla on muun muassa viranomaisraportointimme uudistaminen.

Pieni suuri vaikuttaja

Nuorelle osaajalle Kuntarahoitus on tarjonnut kiehtovan näköalapaikan rahoituksen ja yhteiskunnallisen toimijan maailmaan.

– Kuntarahoitus on yhtä aikaa pieni ja suuri. Joukkueena olemme pieni ja tiivis, mutta toiminnallamme on laaja vaikutus yhteiskuntaan. On hienoa olla mukana, kun isoja ja tärkeitä asioita tapahtuu, Vuorimaa sanoo.

Näköala toisenlaiseen yhteiskuntaan avautui viime vuonna, kun Vuorimaa vietti opintoihin liittyvän harjoittelujakson Intiassa. Maan kovimpaan MBA-kouluun on vuosittain yli 200 000 hakijaa, joista alle kolmesataa pääsee sisään.

– Kokemus oli mielenkiintoinen ja avasi itselleni uudenlaisen kuvan Intiasta. Kilpailu siellä on todella kovaa ja töitä tehdään paljon, osaamisessa olemme kuitenkin aivan samalla viivalla. Uskon, että voimme hyötyä toisistamme sen sijaan, että pelkäämme muiden vievän omat työmme.

Töihin meille

Hyvien päätösten analyyttiset taustajoukot

Kuntarahoituksen käytävällä vastaan astelee hyväntuulinen kolmikko Joona Torniainen, Tommi Karvinen ja Teo Hall, jotka työskentelevät talossa riskianalyytikkoina. Miehet tekevät töitä sekä rahoituslaitoksen oman varainhankinnan että asiakkaiden luottotarpeita koskevien analyysien parissa. Torniaisen, Karvisen ja Hallin työ on läsnä merkittävissä pöydissä, sillä heidän tekemänsä analyysit toimivat pohjana niin oman talon johdon kuin asiakkaidenkin päätöksenteossa.

Riskianalyytikot työskentelevät Kuntarahoituksessa kahdessa tiimissä, riskienhallinnan ja analytiikan, sekä luottoriskianalyysien parissa.

– Riskienhallinnan ja analytiikan tiimissä tuotamme tietoa myös valvontaviranomaisille eli Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle, Karvinen kertoo.

Torniainen työskentelee luottoriskianalyysitiimissä, jossa arvioidaan asiakkaan kokonaistaloudellista tilannetta ja välillä myös yksittäisten investointien kannattavuutta sekä taloudellista kantokykyä.
Hall kuuluu Karvisen tavoin riskienhallinnan ja analytiikan tiimiin, mutta vaihtaa tarvittaessa lennosta markkina- ja korkoriskien arvioinnista asiakasanalyysien pariin.

Data-analytiikkaa kansainvälisessä työympäristössä

Tiedon tuottaminen kulloisiinkin tarpeisiin perustuu pitkälti kvantitatiiviseen työskentelyyn, jossa avainasemassa ovat lukujen seuranta ja jatkuva datan analysointi. Torniainen, Karvinen ja Hall hyödyntävät työssään sekä talon sisäistä tietokantaa että ulkopuolisten markkinalaitosten tietokannoista saatua dataa. Luottoriskianalyyseissa pohjana on myös asiakkaalta tullut tieto.

Vaikka Kuntarahoituksen sisäinen työkieli on suomi, on riskienhallinta hyvin kansainvälistä, mikä on yllättänyt positiivisesti.

– Kaikki rahoitus tulee käytännössä ulkomailta, mikä on loogista, mutta mitä en osannut tänne tullessa ajatella, Hall kertoo.

– Erittäin harvoin esimerkiksi lähetämme talon ulkopuolelle työsähköposteja suomeksi. Myös suurin osa konsulteista, joita tapaamme projektien merkeissä, tulevat Suomen ulkopuolelta, Karvinen täydentää. 

Ongelmanratkaisu haastaa ja palkitsee

Kuntarahoitukseen nuoret miehet päätyivät harjoittelusta, josta heille avautui ovi vakinaiseen työhön rahoitusalalla. Ensimmäisessä työpaikassaan he ovat päässeet alusta alkaen mukaan monipuolisiin projekteihin oppimaan ja kehittymään, mistä he ovat kiitollisia. Vastuualueet ovat lisääntyneet sitä myöten kun omat valmiudet niiden hallintaan ovat kehittyneet, mikä on lisännyt työn mielekkyyttä.

– Odotin työelämältä sitä, että pääsen käytännössä käyttämään oppimaani ja syventämään osaamistani itseäni kiinnostavissa aiheissa. Kuntarahoituksessa nämä odotukset ovat täyttyneet ja olen ollut erittäin tyytyväinen, kertoo viimeisimpänä taloon tullut Hall.

Työ riskianalyytikkona ei ole käynyt tylsäksi, sillä päivästä toiseen toistuvia rutiineja ei vauhdikkaassa työssä juuri ole.

– Yleensä päivälle tehdyt työsuunnitelmat vaihtuvat uusiin lennossa, miehet naurahtavat.

Tämä ei kuitenkaan haasteista syttyvää kolmikkoa haittaa. Mielenkiintoinen työ on sopivasti vaativaa ja antaa mahdollisuuden kehittyä. Välillä tulee vastaan ongelma, jota kukaan ei ole aiemmin ratkaissut, eikä valmiita sapluunoita ole. Tällöin ratkaisu on löydettävä itse.

– Työssämme ei selvitetä kädestä pitäen mitä tehdä, vaan ongelmien ratkaiseminen vaatii omaa ajattelua. Ajoittain työ on haastavaa, mutta samalla myös erittäin opettavaista ja palkitsevaa, Torniainen toteaa.  

Samoissa tekijöissä piilee kolmikon mukaan myös työn suola.

– Palkitsevinta on, kun saan tuotettua hyödyllistä ja laadukasta analyysiä ja huomaa oman asiantuntemuksensa kasvavan työn mukana.

Vaikka työ edellyttää itsenäistä ajattelua, tiukan paikan tullen apua on aina saatavilla.

– Riskien hallinnassa on hyvä henki ja porukka. Työkavereiden ja esimiehen apuun voi aina luottaa, Karvinen sanoo.

Kehuja kolmikolta saa myös Kuntarahoituksen palautekulttuuri.

– Meillä kiitoksia onnistumisista ei onneksi säästellä.

KuntarahoitusTöihin meille

Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona

Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona | Kuntarahoitus

19-vuotias Simonen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt moneen. Taustaa löytyy niin oppilaskunta- kuin tutoropiskelijan tehtävistä, isosen roolista, partiosta ja partiojohtamisesta sekä useampien vuosien ajalta myös nuorisovaltuustosta.

– Nuorisovaltuusto on hyvä kanava osallistua ja vaikuttaa. Tässä kohtaa puoluepolitiikka ei ole vielä ajankohtainen asia minulle, mutta nuorisovaltuuston kautta olen päässyt tutustumaan ja osallistumaan laajasti kunnalliseen päätöksentekoon. Haminassa nuorisovaltuusto on valtakunnallisestikin vertailtuna erittäin aktiivinen toimija. Nuoret ovat kaupungissamme tuomassa esiin nuorten näkökulmia kaikissa valiokunnissa, valtuustossa sekä erilaisissa työ- ja ohjausryhmissä. Tämän lisäksi osallistutaan seminaareihin, tehdään seutuyhteistyöstä sekä verkostoidutaan ja sitä rataa, Simonen kertoo.

Kaiken muun ohella nuorisovaltuusto on tuottanut Haminassa myös omaa Normipäivä-festaria, valtakunnallisen Aktiivipäivät ABC -koulutustapahtuman sekä Nuoruus ympyröillä -näyttelyn.

– Hamina on pieni paikka, joten sana kiertää. Kiinnostavia osallistumismahdollisuuksia tarjotaan enemmän kuin mihin on ehtinyt tarttua, Simonen selittää aktiivisuuttaan.

Tapahtumien tekijä

Tällä hetkellä Simonen työskentelee Haminan kaupungin vetovoimapalveluissa tuotannon assistenttina. Tehtävät vaihtelevat roudaamisesta tapahtumaturvallisuuteen ja markkinointiin liittyviin tuotantotöihin.

– Aloitin näissä hommissa varmaankin noin 12-kesäisenä: ensi ääni- ja DJ-hommilla koulun discoissa ja juhlissa. Kasiluokalla hain TET-harjoitteluun erääseen paikalliseen tapahtumatekniikkayritykseen ja huomasin lopulta olevana siellä keikkamiehenä töissä, omana tonttina erityisesti valotekniikka. Sittemmin on tullut positiivisessa mielessä ajauduttua myös tapahtumien tuotantopuolelle eli niihin tehtäviin, joita olen tehnyt jo leipätyökseni sekä myös vapaaehtoistyönä.

– Koen, että olen saanut todella hienoja kokemuksia. Olen saanut olla mukana tuottamassa jo muutamaan otteeseen kansainvälistä sotilasmusiikkifestivaalia Hamina Tattoota, joka on yksi Suomen suurimpia festivaaleja. Olen päässyt tuotantojen kautta mahdollistamaan sellaisten rock-legendojen kuin Toton ja Deep Purplen esiintymisiä ja toiminut useampien suomalaisten isojen starojen kanssa. Kaikenlaista on tullut tehtyä tapahtumien eri kokoluokissa. Siinä sivussa on tullut tavattua ja tutustuttua koviin tekijöihin myös tuotantopuolelta.

Tapahtumien maailma on Simosen mukaan tehokas opettaja.

– Pitää olla valmis tekemään kaikkea mahdollista kirjaimellisesti paskahommista aina edustustehtäviin. Siinä oppii ja kasvaa paljon, kun pääsee tekemään niin monenlaisia juttuja ja joutuu todella ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Jokaisen palikan on toimittava ja jokainen tekijä on paletissa yhtä arvokas, muuten kokonaisuus ei toimi.

Verkostoituminen kannattaa

Yrittäjyys kiinnostaa Simosta. Ysiluokkalaisena hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. Hänen NY-yrityksensä MediaWorks NY:n neljän hengen tiimi valokuvasi, videoi, tuotti somesisältöjä, rakensi verkkosivuja ja tuotti tapahtumia – ja pääsi lopulta myös Vuosi yrittäjänä -kilpailun finaaliin Helsinkiin. Se avasi ovia tärkeisiin verkostoihin samanhenkisten nuorten kanssa Suomessa ja muualla Euroopassa. Simonen on nykyisin itse NY-alumnien hallituksen jäsen.

– Sillä on hirveän suuri merkitys nykypäivänä, että saa hyviä mentoreita ja kontakteja. Olen ollut onnekas, kun minulla on ihmisiä, joiden kanssa keskustella ja joilta kysyä. Se on parasta, kun molemmat osapuolet saavat toisiltaan aina joitain.

– Mitään ei saa yksinään aikaan. Minulla mielestäni on ikäisekseni laajat verkostot moneen suuntaan. Pitää vain asettua alttiiksi ja mennä omalle epämukavuusalueelle. Aina kun eteen tulee kiinnostava mahdollisuus, niin kannattaa mennä mukaan – toki tilanteen mukaan aina.

Kuntarahoituksen edelläkävijyys yllätti

Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion varjostajana Simonen yllättyi Kuntarahoituksen toiminnan modernista otteesta.

– En ollut ymmärtänyt, kuinka edistyksellinen Kuntarahoitus on: monessa mielessä finanssialan kärjessä. Nimi ei herätä juuri sellaisia ajatuksia, vaan enemmänkin tulee mieleen joku vanhanaikainen valtion laitos. Kuntarahoitus on koko Suomen kannalta merkityksellinen yhtiö. Kunnilla on kovat investointipaineet, varsinkin nyt kun rakennukset ja infra lahoavat pystyyn, Simonen kuvaa.

Santeri Simonen viihtyi hyvin Esa Kallion seurassa.

– Esan kanssa on ollut miellyttävää olla. Uskon että hän on pidetty johtaja, jota henkilökunnan on helppo lähestyä. Esa on nähnyt kaikenlaista ja selvinnyt monesta. Hän on hyvin kartalla siitä mitä maailmalla sekä tietysti hänen omalla alallaan ja sen liitännäisillä tapahtuu, niin kuin tällaisessa tehtävässä on oltava.

Simonen kannustaa kaikkia nuoria mukaan NY-toimintaan ja johtajien varjostajiksi.

– Tekee hyvää poistua omista tutuista ympyröistään, se avaa ihan uusia ajatusmaailmoita. On myös hyvä tajuta, etteivät johtajat eivät ole muita ihmisiä kummempia. He ovat ansainneet paikkansa kovalla duunilla.

Simonen aikoo ehdottomasti tilanteen tullessa hyödyntää Kuntarahoituksessa saamiaan kontakteja.

– Jos minulla on kontakti, jolta voi kysyä konsultaatiota, niin totta hitossa kysyn! Kysyminen ei maksa mitään ja kannattaa aina.

– Nuorilla olisi vanhemmille ikäluokille opetettavaa nopeasta ja vahvasti tulevaisuuteen toiminnassa. Esimerkiksi kunnissa päätöksenteko on toisinaan välillä tolkuttoman hidasta sekä raskasta. Päätös se on huonokin päätös, ja usein kannattaa toimia ja kokeilla.

Vuodenvaihteessa Santeri Simonen suuntaa armeijaan Hämeenlinnaan varusmiessoittokuntaan, tekemään tavallaan samoja tapahtumatuotanto- ja markkinointitehtäviä, joita hän on muutenkin viime vuosina tehnyt. Armeijan jälkeen Simosta kiinnostaa tällä hetkellä niin tapahtumien maailma kuin myös kaupallinen ala.

– Ainakin toistaiseksi olen kiinnostunut AMK-koulutuksesta. Pärjäsin ihan hyvin lukiossa ja arvostan korkeakouluopintoja, mutta uskon että parhaiten oppii tekemällä. Kun johonkin asiaan on palo, oppii parhaimmillaan kuin huomaamatta. Saattaa olla, että joskus myöhemmin haluan suorittaa vaikkapa KTM-tutkinnon. Siitä olen varma, että koulun penkkiä kulutetaan vielä paljon erilaisissa muodoissa – toki duunin ohella ja jaksoittain – olipa tulevaisuudessa kourassa mitkä paperit hyvänsä.  Maailma ei toimi enää niin että kerran valmistut ja se oli sitten siinä, Simonen sanoo.

Lisätietoja Nuori Yrittäjyys ry:n job shadow -päivästä >

KuntarahoitusTöihin meilleVastuullisuus