Palveluiden tuottamisen ja johtamisen restonomiksi valmistuneena Kari on kulkenut rahoitusalalle hieman tavallisesta poikkeavaa reittiä. Hän siirtyi asianajotoimistosta Kuntarahoituksen palvelukseen kahdeksan vuotta sitten ja aloitti ensin assistenttina. Neljä vuotta myöhemmin Kari siirtyi HR-tehtäviin.

Kari haki aikoinaan paikkaa Kuntarahoituksesta laajemman työnkuvan houkuttelemana, vaikka ei vielä tuolloin tiennyt yrityksestä paljoakaan.

– Hain avoinna ollutta assistentin paikkaa, koska kaipasin uusia haasteita ja halusin oppia jotain täysin uutta.

Jatkuvaa kehittämistä ja ihmisten kohtaamista

Karin päivissä on paljon vaihtelua – välillä tulee istuttua enemmän palavereissa, mutta HR-asiantuntijan työpäivään mahtuu esimerkiksi henkilöstön neuvontaa työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Hän on myös jonkin verran mukana erilaisissa kehitysprojekteissa. Näistä erityisen ylpeänä Kari muistelee vuonna 2021 aloitettua kulttuurin kehitysprojektia, jonka lopputuloksena syntyi Kuntarahoituksen historian ensimmäinen kulttuurikirja.

– Kuntarahoitus on verraten pieni organisaatio, erityisesti suurempiin pankkeihin verrattuna. Tämä tarjoaa laajemmat työnkuvat ja hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.

Karin mukaan työn merkitys kumpuaa paitsi monipuolisesta työnkuvasta, myös mukavasta työyhteisöstä ja Kuntarahoituksen tärkeästä roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.

– Jokainen kuntarahoituslainen voi kokea tekevänsä töitä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan eteen. Teemme täällä pienemmällä porukalla samoja asioita, joita isommissa pankeissa tekee iso joukko ihmisiä. Kuntarahoituksessa pääsee halutessaan vaikuttamaan asioihin ja ihmisten mielipiteitä kuunnellaan.

Hevosharrastuksesta tasapainoa työarkeen

Kirkkonummelta kotoisin oleva Kari vietti kymmenen vuotta Espoossa ennen paluumuuttoaan takaisin kotiseudulleen. Kotikulmat tarjoavat mahdollisuuksia myös vapaa-ajan viettoon, sillä Kari on ratsastanut koko ikänsä. Hänelle ratsastus ei ole vain harrastus, vaan kokonainen elämäntapa. Hevosen selkään noustessa kaikki huolet unohtuvat hetkessä.

– Mielessä saattaa pyöriä monenlaista, kun laitan jalan jalustimeen ja ajatukset saattavat palata heti mieleen, kun hyppään pois satulasta. Mutta siltä väliltä löytyy 60 terapeuttista minuuttia, jolloin keskityn vain ratsastamiseen. Hevosharrastus on palkitsevaa ja pitkäjänteistä hommaa.

Koronapandemian jälkeinen uusi normaali on tuonut etätyön osaksi myös Kuntarahoituksen arkea. Yrityksessä kuitenkin halutaan varmistaa, että toimistopäivinä on aikaa kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Toimistopäivinä voidaan järjestää esimerkiksi koko talon yhteisiä työpajoja, ja toimistolla ollessaan työntekijät myös syövät aamiaista yhdessä.

– Vaikka Kuntarahoitus on kasvanut viime vuosina, on ilahduttavaa, että tunnen edelleen jokaisen kollegani nimeltä. Suurissa organisaatioissa tätä etuoikeutta ei ole, sillä henkilöstömäärä on niin suuri, Kari kertoo.

Teksti: Anne Laiho
Kuva: Annukka Pakarinen

Modernin finanssitalon arki on jatkuvaa kehitystä. Kuntarahoituksella tästä huolehtii kehityspäällikkö Jori Kaipio, jonka analyyttinen katse seuraa asiakasratkaisut-toiminnon hankkeita laajalla kirjolla.

Kaipio päätyi lukion jälkeen ”muutaman pompun kautta” Haaga-Heliaan opiskelemaan tradenomin tutkintoa. Entinen nurmijärveläinen on kotoutunut Helsinkiin: työpäivät kuluvat Kuntarahoituksen toimistolla Kampissa tai etätoimistolta Jätkäsaaresta käsin.

Koko opiskelu- ja työuraansa Kaipio ei sentään ole Helsingissä viettänyt: vaihtelua pääkaupunkiseudun elämään toivat Saimaan eteläisillä rannoilla vietetyt yliopistovuodet.

– Lappeenrannassa luin itseni maisteriksi.  Pääaineena oli rahoitus ja sivuaineena analytiikka.

Kuntarahoituslainen Kaipiosta tuli vuonna 2018. Hän viimeisteli kauppatieteiden maisterin opintojaan Lappeenrannassa, kun Kuntarahoituksella avautui osa-aikainen projektityöntekijän pesti. Ensimmäiset projektit liittyivät tuolloin ympäri Suomea käynnissä olleeseen urakkaan.

– Meilläkin valmistauduttiin lähestyvän GDPR-lainsäädännön voimaantuloon. Se oli lopulta itselleni sujuva ”sisäänheitto” Kuntarahoituksen maailmaan. Talossa oli tehty huolella GDPR:ään liittyvät valmistelutyöt, joten keskityimme varmistamaan, että täytämme säätelyn vaatimukset.

Arki kuluu erilaisten kehitysaktiviteettien parissa

Kuntarahoituksessa Kaipion työ on ollut kehityspainotteista, vaikka nimike ja yksiköt ovat vaihtuneet. Nyt hän on työskennellyt pari vuotta asiakasratkaisuissa.

– Käytännössä vastaan asiakasratkaisuissa liiketoiminnan kehittämisestä digitaalisten palveluiden ja asiakkuudenhallinnan osalta. Tähän kuuluu muun muassa operatiivista kehittämistyötä, kehittämisen ohjausta, priorisointia ja suunnittelua. Vastaan toiminnon muiden kehityspäälliköiden kanssa siitä, että asiakasratkaisuissa on myös tasainen kehityssuunnitelma seuraaville vuosille.

Kaipion työpäivistä suurin osa kuluu Kuntarahoituksen muiden kehittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä tiimit määrittelevät ja sparraavat projekteihin kuuluvia erikokoisia ja -tyyppisiä kehittämisaihioita.

– Pidän huolta, että kaikilla olisi selkeä näkemys, mitä ollaan tekemässä seuraavaksi ja mitkä ovat liiketoiminnan kehittämisen pääprioriteetit. Samalla huolehdin siitä, että erikokoisia kehittämisprojekteja tehdään suunnitelmallisesti ja prioriteetit huomioiden.

Digitalisointi osui maaliinsa niin asiakkaille kuin työkavereillekin

Kohokohtana kehityspäällikön mieleen nousee rahoitusprosessin digitalisoinnin ympärille rakentunut kehitysohjelma, jota Kaipio oli mukana starttaamassa vuonna 2019.

– Lähdimme luomaan konseptia puhtaalta pöydältä: emme olleet korvaamassa mitään olemassa olevaa järjestelmää, vaan saimme kehittää uutta liiketoiminnan tarpeiden ehdoilla. Matkan varrella otimme asiakkaita mukaan keskusteluun ja keskustelimme paljon siitä, mitkä ovat heille tärkeimpiä ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia palveluiden käytössä.

Kehitystyössä huomioitiin myös talon omien asiantuntijoiden tarpeet. Palvelu integroitiin olemassa oleviin järjestelmiin niin, että asiakkaiden syöttämä tieto siirtyi tehokkaasti myös muihin Kuntarahoituksen työkaluihin.

– Palaute oli erinomaista sekä asiakkailta että kollegoilta. Kehitys jatkuu tietysti aina eikä koskaan olla valmiita, mutta olihan tämä mahtava kokonaisuus olla lanseeraamassa. Ja aina lämmin vastaanotto tuntuu itsestäkin hyvältä.

Vapaalla kehittäjä hioo svingiään

Viisi ja puoli vuotta finanssialalla ovat sujuneet vauhdilla: työ on ollut viihtyisää ja työyhteisö lämminhenkinen. Kuntarahoituksella työskentely on Kaipiosta sikäli poikkeuksellista, että asiakkaat eli kunnat ovat myös yhtiön omistajia. Päivittäisessä työssä korostuu tätä kautta yhdessä tekeminen.

– Meillä on siinä mielessä antoisa organisaatio, että talon sisällä pääsee tekemään laajasti erilaisia asioita. Kuntarahoitus on operaatioiden ja tehtäviensä osalta täysiverinen rahoituslaitos, mutta meillä on pienemmän talon dynaaminen ja tiivis työporukka ja hyvin välitön suhde asiakkaisiin: kehitystyö tapahtuu vahvasti yhdessä ja kaikki jakavat samanlaiset tavoitteet.

Vapaa-ajallaan Kaipio viihtyy perheen ja urheilun parissa.

– Joukkuelajeja olen harrastanut koko ikäni ja salibandya pelaan nytkin divariporukassa. Yksilölajiksi rinnalle on tullut viime kesänä aloitettu golf, jonka parissa on tullut viihdyttyä.

Ja mikäs se tasoitus tällä hetkellä on?

– Vähän alle 20. Vielä sitä voi parantaa, mutta ihan hyvä tällaiselle vielä melko vähän aikaa pelanneelle, Kaipio naureskelee.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Annukka Pakarinen

Kuntarahoituksessa asiakkaita palvelevat eri osaamisalueiden asiantuntijoista kootut tiimit. Kaksi asiakkuustiimeistä on omistautunut kunta- ja hyvinvointialueasiakkaille, yksi asuntosektorin toimijoiden tarpeisiin. Tässä juttusarjassa esittelemme vuorotellen kunkin tiimin.

Asuntorahoituksen asiakkuuspäälliköt Päivi Petäjäniemi, Sari Sistonen, Kristiina Seppälä ja Paula Merta vastaavat noin 900:n kohtuuhintaista tai erityisryhmien asumista tarjoavan toimijan rahoitustarpeista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Nelikon kanssa tiivistä yhteistyötä tekee erityisesti asuntotuotannon asiakkaiden toimintaan syventynyt Inspiran konsultti Lassi Vuorela.

Mitä tiiminne käytännössä tekee?

– Me asiakkuuspäälliköt vastaamme asiakassuhteen hoitamisesta. Teemme tarjouksia ja rahoitusesityksiä ja yhdessä muiden Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa pyrimme ratkomaan asiakkaiden rahoitukseen liittyviä kysymyksiä ja ongelmia, Päivi kuvailee.

Viime aikoina asiakkaiden yhteydenotoissa on näkynyt hintojen ja korkojen nousu. Työhön sisältyykin paljon myös asiakkaiden neuvontaa.

– Korkojen nousun nopeus yllätti monet. Vuokrissa on kova korotuspaine, Kristiina sanoo.

– Sama tilanne on myös yksityisillä vuokranantajilla. Yleinen markkinatilanne kuitenkin jarruttaa vuokrien nostoa, Lassi jatkaa.

Moni asiakkuuspäälliköistä on tehnyt yhteistyötä samojen asiakkaiden kanssa pitkään. Tiimi tulee apuun, kun jollain työt ruuhkautuvat tai kyselyitä tulee paljon samaan aikaan. Korona-aika pakotti yhteydenpidon Teamsiin, minkä tiimi kokee helpottaneen yhteistyötä.

– Keskustelemme aktiivisesti Teamsissa. Sen käyttö on ehdottomasti parantanut tiedonkulkua niin tiimin sisällä kuin koko organisaation sisällä. Meillä on paljon enemmän vapaata ajatustenvaihtoa, Sari iloitsee.

– Asiakkaiden haasteista ja murheista on hyödyllistä keskustella yhdessä. Välillä pidämme vapaamuotoisempia etäkahvihetkiä, joissa sparrailemme toisiamme ja kerran viikossa tapaamme toimistolla, Paula kertoo.

– Tiimimallista on myös se etu, että loman aikana työt eivät kasaannu, kun muut hoitavat vähintään kiireelliset työt, Päivi kiittelee.

Työskentely erityisesti Inspiran kanssa on tiivistynyt viime vuosina ja on vähintään viikoittaista. Inspira auttaa asiakkaita mallintamaan taloutta, ehdottaa toimenpiteitä talouden kuntoon saattamiseksi ja etsii reunaehtoja, joilla investointeja on mahdollista toteuttaa.

– Inspiran asiantuntemus tukee meitä asiakkuuden kokonaisvaltaisessa hoidossa, Sari kiittelee.

Vastuullisen rahoituksen senior asiantuntijan Rami Erkkilän sekä digipalvelujen asiantuntijoiden Okko Rostedtin, Samuel Sainion ja Jaakko Suhosen kanssa asuntotiimillä on yhteinen palaveri kerran kuussa.

Miten asioinnin digitalisoituminen näkyy työssänne?

Asuntotiimi pitää digiasiointia ja erityisesti digitaalista lainanhakuprosessia erittäin hyödyllisenä ja lainanhakuprosessia sujuvoittavana. Useat asiakkaat ovat jo siirtyneet digitaaliseen lainan hakemiseen ja asiakkaille on pidetty erilaisia koulutuksia. Ensimmäinen hakemus voidaan myös tehdä asiakkaan kanssa yhdessä.

– Asiakkaan tarjouspyynnön käsittely nopeutuu ja myös meidän työmme helpottuu. Kun manuaalinen työ vähenee, asiakastyölle jää enemmän aikaa. Monelle asiakkaalle digitaalinen asiointi on tuttua jo ennestään, Kristiina sanoo.

– Asiakas pystyy hyödyntämään samoja tarjouspyyntödokumentteja, jos hakee lainaa muiltakin pankeilta. Ja asiointisovelluksessa voi käyttää aiempaa tarjouspyyntöä pohjana seuraavalle. Kyllä tämä asiakastakin helpottaa, Paula jatkaa.

Mikä Kuntarahoituksessa työskentelyssä on parasta?

Asuntotiimin seurassa ei voi välttyä huomaamasta sitä, että tämä tiimi on hitsautunut hyvin yhteen. Nelikolla on valtavan pitkä kokemus rahoituksesta. Asiakkaat nousivatkin esiin tiimin tärkeimpänä motivoijana, mutta myös lähikollegat ovat yksi työn keskeinen suola.

– Parasta on asiakkaat ja lähikollegat. Jos on pulassa, aina voi työkaverilta kysyä apua, Paula vastaa heti.

– Osaavassa ja kokeneessa tiimissä työskentely on mutkatonta. Ja tuntuu, että sekä asiakkaat että oma organisaatio luottavat meihin. Meillä on tilaa hoitaa työmme melko itsenäisesti ja joustavasti, Sari jatkaa.

Myös tiimin keskinäinen luottamus ja yhteishenki ovat vahvat.

– Aina ei olla kaikesta samaa mieltä, mutta se on ihan sallittua. Välillä me jopa ihan väittelemme, Paula hymyilee.

– Kyllä. Ja yhdessä itketään ja nauretaan, Kristiina päättää.

Lue myös:
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – kuntatiimin Heidi, Karl ja Mika tekevät tiivistä yhteistyötä
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – mahdollisuus tavata taas asiakkaita ilahduttaa kuntatiimin Danielia, Riittaa ja Anttia

Kuntarahoituksessa asiakkaita palvelevat eri osaamisalueiden asiantuntijoista kootut tiimit. Kaksi asiakkuustiimeistä on omistautunut kunta- ja hyvinvointialueasiakkaille, yksi asuntosektorin toimijoiden tarpeisiin. Tässä juttusarjassa esittelemme vuorotellen kunkin tiimin.

Ensimmäisenä esittelyvuorossa on kuntatiimi, joka vastaa Etelä- ja Pohjois-Karjalan, Pirkanmaan ja Satakunnan kuntien ja osittain Uusimaan kuntien rahoitustarpeista. Asiakkuuspäälliköistä koostuvan kolmen hengen ydintiimin työtä tukevat nimetyt Inspiran, digitaalisten palveluiden ja vastuullisen rahoituksen asiantuntijat.

Miten teidän tiiminne käytännössä toimii?

– Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkuuksien hoidossa. Tapaamme yleensä asiakkaita kaksin ja pidämme toisemme kartalla asiakkaiden kuulumisista, asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen kertoo.

– Tunnemme kaikki yhteisen asiakaskuntamme kohtuullisen hyvin, joten asiakas voi lähestyä ketä tahansa meistä. Erilaiset osaamisprofiilimme täydentävät hyvin toisiaan, tiimin tuorein vahvistus, noin puoli vuotta sitten Kuntarahoituksessa aloittanut asiakkuuspäällikkö Heidi Havukainen jatkaa.

– Tiimimuotoisessa toiminnassa aina joku asiantuntijoista on asiakkaan käytettävissä myös loma-aikoina. Lisäksi on hyvä, että voi luontevasti pohtia monimutkaisempia asioita yhdessä kollegojen kanssa, jotka myös tuntevat asiakkaan, leasingrahoitukseen erikoistunut asiakkuuspäällikkö Karl ”Kalle” Lintukangas sanoo.

Tiimiin nimettyjä Inspiran asiantuntijoita Ville Riihistä ja Elias Hämäläistä sekä vastuullisen rahoituksen senior asiantuntija Rami Erkkilää, digipalvelujen asiantuntijoita Okko Rostedtia, Samuel Sainiota ja Jaakko Suhosta konsultoidaan ja kutsutaan mukaan tapaamisiin tarpeen mukaan.

– Tiettyjen henkilöiden nimeäminen osaksi tiimiä on tiivistänyt yhteistyötä organisaation sisällä. Asiakkaan käytössä ovat aina samat asiantuntijat, jolloin asiakasymmärrys kasvaa myös talon sisällä, Mika kertoo.

Asiakasyhteyksiä hoidetaan pitkälti Teamsissa tai puhelimessa. Koronapandemian ja hybridityöhön siirtymisen myötä matkustaminen niin asiakastapaamisiin kuin toimistolle on vähentynyt merkittävästi.

– Kyllä Teams on tuonut myös paljon hyvää. Aikaa ei kulu matkustamiseen ja palavereihin voidaan ottaa mukaan asiantuntijoita laajemmin koko talosta, Heidi toteaa.

Miten asioinnin digitalisoituminen näkyy työssänne?

Digitaalisuus on palveluissa läsnä vahvasti. Lainatarjouspyynnöt voi tehdä digitaalisesti Kuntarahoituksen asiointisovelluksessa, oli sitten kyseessä talousarvio-, korkotuki-, tai esimerkiksi perusparannuslaina. Asioinnin digitalisoituminen muuttaa myös asiantuntijoiden työtä.

– Digiasiointi helpottaa ja selkeyttää meidän työtämme. Aikaa jää enemmän asiantuntijatyöhön ja tapaamisiin, Karl kuvailee.

– Asiakkaillemme taas jää sovellukseen historiatiedot näkyviin. Työnteko tulee läpinäkyvämmäksi, kun kaikki tiedot ovat sovelluksessa näkyvissä, Heidi sanoo.

Tiimi kannustaakin asiakkaita kokeilemaan lainatarjouspyynnön tekemistä digiasioinnissa.

– Kuulemme mielellämme kokemuksia ja kommentteja ja autamme tarvittaessa. Meihin voi olla missä vaan asiassa yhteydessä, Mika kehottaa.

Mikä Kuntarahoituksessa työskentelyssä on parasta?

– Joustavuus työssä. Täällä annetaan raamit, joiden puitteissa saa itse suunnitella ja tehdä työn, Karl sanoo heti.

– Meillä toimitaan asiakaskeskeisesti ja organisaatiorakenne on hyvin matala. Palveluita pystytään kehittämään joustavasti ja ketterästi asiakkaiden tarpeisiin sopivaksi. Myös mahdollisuus hybridityöskentelyyn on itselleni tosi tärkeää. Kun työntekoon on mahdollisuus vaikuttaa, on myös itse valmiimpi joustamaan, Heidi jatkaa.

Tiimi nostaa esiin myös Kuntarahoituksen keskeisen roolin yhteiskunnan kehityksen ja toimintavarmuuden turvaajana.

– Parasta on työn merkityksellisyys. Täällä työskentely sopii omiin arvoihini, Mika päättää.

Lue myös:
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – asuntotiimissä jaetaan sekä asiakkaiden että työkaverien ilot ja huolet
Esittelyssä Kuntarahoituksen asiakkuustiimit – mahdollisuus tavata taas asiakkaita ilahduttaa kuntatiimin Danielia, Riittaa ja Anttia

Salmen kiinnostus ulkoiseen laskentaan ja taloudenohjaukseen syttyi työn kautta.

– Opin töitä tekemällä hahmottamaan, mitä halusin isona tehdä. Lukion jälkeen työskentelin pankissa ikuista välivuotta viettäen, kunnes aloin töiden ohella opiskella iltaopintoina laskentatoimea ja tilintarkastusta Haaga-Heliassa, Salmi kertoo.

Tradenomiksi valmistuttuaan hän eteni urallaan suurten ja keskisuurten yritysten rahoituksen asiantuntijatehtävistä asiakkuusvastaavaksi. Tarinat yritysten numeroiden takana ohjasivat Salmen ennen pitkää analyytikon tehtäviin, kunnes hän siirtyi vastaamaan kansainvälisen pankin Suomen liiketoiminnan suurten luottoriskien ulkoisesta ja sisäisestä raportoinnista sekä niiden prosessien kehittämisestä. Samalla toive kehittää raportointia ja tehdä laajemmin ulkoista laskentaa kasvoi suuremmaksi.

– Elokuussa 2018 Kuntarahoituksessa avautui mahdollisuus toteuttaa pitkäaikainen unelmani päästä talousosastolle kehittämään ja toteuttamaan laskentaa ja tilinpäätösraportointia. Minulle oli tehtävää hakiessani hyötyä siitä, että olin kartuttanut vahvaa osaamista pankkiliiketoiminnan erilaisista lainaportfolioista, kehittämisestä ja luottoriskien raportoinnista.

Nyt Salmi työskentelee viidettä vuotta Kuntarahoituksen talousosastolla financial controllerina. Päivittäiseen työhön kuuluvat erilaiset projektit ja taloudellisen raportoinnin kehittäminen, joiden lisäksi hän vastaa ESEF-tilinpäätösraportoinnista.

Ylpeästi kuntarahoituslainen

Töissä parasta ovat työkaverit ja mahdollisuus oppia jatkuvasti uutta. Tärkeäksi nousevat myös itsenäisyys ja luottamus: vastuu tuntuu Sarista luottamuksen osoitukselta.

– Olen kuntarahoituslainen ja ylpeä työnantajastani ja kollegoistani. Yli 15 vuoden uraani rahoitusalalla mahtuu useampi työnantaja, ja viimein koen, että olen löytänyt oman paikkani. Olemme vahva, kansainvälisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio. Teemme merkittävää työtä Suomen hyvinvoinnin rahoittamisessa ja rakennamme vastuullisempaa rahoitusta päivittäin.

Rento ilmapiiri, matala hierarkia ja lukuisat kehitysmahdollisuudet tekevät työstä mieluisaa.

– Tiiviiseen porukkaan ei mahdu siiloja. Täällä nähdään ihminen ihmisenä läpi organisaation ja matala hierarkia on totta arjessa. Käytävällä vaihdetaan kuulumisia niin lähikollegoiden kuin johtoryhmänkin kanssa. Mitä tulee oman työnkuvan kehittämiseen, muutoksien taustalla on avoin vuorovaikutus esihenkilön kanssa. Tavoitteista keskustelemalla minulle on tarjoutunut palkitsevia haasteita.

Pallopelejä, paloautoja ja perhe-elämää

Tällä hetkellä Sarin vapaa-aika kuluu tiiviisti kolmivuotiaan esikoisen kanssa.

– Perhe tuo vastapainoa työviikkoon. Lapseni ottaa sen ajan, mitä hän tarvitsee. Pikkuautojen, junaratojen ja duplojen parissa unohtuvat niin tilinpäätösasiat kuin pöydällä olevat projektit. Kuntarahoituksessa on töissä muitakin lapsiperheellisiä, mikä luo mukavaa ilmapiiriä, kun kollegat ymmärtävät hyvin arjen realiteetteja.

Oman työn merkityksellisyys on lähempänä arkea lapsen myötä.

– Lapseni kautta kaupungin julkiset palvelut ovat taas itsellekin ajankohtaisia. Tuntuu, että näen konkreettisesti sen hyödyn, mitä Kuntarahoituksen työllä saadaan aikaan.

Perheen kanssa puuhastelun lisäksi Salmi pitää ulkoilusta, golfista, sulkapallosta ja laskettelusta. Nuorempana jalkapalloon ja salibandyyn hurahtanut Salmi on opetellut pitämään kilpailuvietin erillään harrastamisesta.

– Lukiossa havahduin, että jalkapallosta oli kasvanut kokonaisvaltainen ja intensiivinen osa arkeani. Koska kouluun ja työhön panostaminen oli minulle tärkeää, aloin etsiä tapoja liikkua puhtaasta liikkumisen ilosta. Viime aikoina lapseni on inspiroinut minua tässäkin asiassa. Paloautot ovat hänestä mahtavia, joten teemme pikkulenkkejä Erottajan paloasemalle niitä ihastelemaan, pyöräilemme ja käymme metsäretkillä Nuuksiossa.

Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -sivultamme!

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Sami Lamberg

Heli aloitti Kuntarahoituksessa heinäkuussa 1992.  

– Aloittaessani olin seitsemäs yhtiöön palkattu työntekijä. Tase oli silloin seitsemän miljardia markkaa eli miljardi jokaista työntekijää kohtaan. Hoidin ensin maksuliikennettä, sittemmin työtehtävät ovat ehtineet kehittyä ja muuttua monesti, Heli kertoo. 

Reilua vuotta myöhemmin, marraskuussa 1993, Riitta aloitti työnsä. 

– Olin vuorostani kahdeksas työntekijä, joka rekryttiin yhtiöön. Käsittelin haltijavelkakirjoja, sillä olin tehnyt vastaavia hommia aiemmin pankissa, Riitta kertoo. –Aloitin kahden kuukauden määräaikaisuudella ja näin pitkälle on päästy. Matka on ollut hieno. 

Kolmekymmentä vuotta yhteistä matkaa  

– Kun aloitimme, Kuntarahoituksen toimisto sijaitsi Mannerheimintiellä Kuntien Eläkevakuutuksen tiloissa. Keva omisti meidät sataprosenttisesti ja toimiston huonekalutkin olivat Kevalta saatuja. Vuosien varrella toimisto on ollut myös Aleksanterinkadulla, Kalevankadulla ja Bulevardilla, Heli kertoo. 

– Manskulla meillä oli Helin ja erään toisen kollegamme kanssa yhteinen työhuone. Minä ja Heli emme kuitenkaan varsinaisesti ole koko tänä aikana tehneet yhdessä töitä, sillä olemme aina olleet eri osastoilla, Riitta täydentää. 

Tällä hetkellä Graniittitalossa työskentelee lähes 175 kuntarahoituslaista. 

Heli on kolmihenkisessä Treasury-tiimissä, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa pitkän likviditeetin sijoittaminen, lyhyt varainhankinta, lainahinnoittelut ja suojaukset. Hän ei ole juurikaan suoraan yhteydessä kunta-asiakkaiden kanssa, sillä tiimin vastapuolet ovat pääsääntöisesti ulkomailla. 

Riitta työskentelee Asiakasratkaisut-toiminnoissa. Korona muutti merkittävästi asiakkuuspäällikön arkea, kun kaikki tapaamiset siirtyivät täysin Teams-maailmaan. Nykyään asiakkaita pääsee näkemään taas kasvotusten, vaikka virtuaalikokouksia pidetäänkin edelleen paljon. 

Mieleenpainuvia ja uraauurtavia hetkiä 

Matkan varrelle on mahtunut monia erityisiä projekteja ja hankkeita. Muutama niistä pulpahtaa heti Helin mieleen. 

– Olin mukana kehittämässä Kuntarahoituksen velkasitoumusta eli KVS:ää, joka on tänä päivänä nimeltään Euro Commercial Paper. Se on tärkeä lyhyen varainhankinnan lähde. Myös Kuntaobligaatiot, joita aloitettiin myymään piensijoittajille, olivat jotain ainutlaatuista, ja niitä laskettiin liikkeelle useiden satojen miljoonien edestä. 

– Kuntarahoitus on kulkenut aina muutosta kohti. Olemme kuitenkin olleet dynaamisessa ympäristössä vakaita. Muutosmyönteisyyttä on kasvattanut se, että matalassa organisaatiossa omat näkökulmat on saanut tuoda esille, Riitta sanoo.  

Sitoutuminen ei ole jämähtämistä 

– Sitoutuneisuus yhtiöön on vuosien aikana vahvistunut. Sen taustalla ovat työtehtävät, uran aikana kasvanut vastuu ja se, että olen saanut alati kehittää omaa osaamistani asiantuntijana. Lisäksi ympärilläni olevista ihmisistä on ollut vaikea luopua, Riitta pohtii. 

– Aluksi olimme kuin yhtä perhettä. Kuntaobligaatioiden parissa työskenneltiin koko toimiston yhteisvoimin, ja teimme monia asioita ensimmäisenä Suomessa, Heli täydentää. 

– En koe millään tavalla jämähtäneeni, ja siitä saan kiittää myös ihania asiakkaitani. Tällä hetkellä teen sellaista työtä, mistä pidän. Saan suunnitella ja organisoida työni sekä itsenäisesti että tiimin kanssa yhdessä. Esihenkilöilläni on vuosien varrella ollut roolini muotoutumisessa merkittävä osa, he ovat antaneet vapauksia ja asettaneet sopivia rajoja, Riitta kertoo. 

– Muutos on rikkaus. Kuten Riittakin sen sanoo, koskaan ei pidä jämähtää ja vain tyytyä tekemään niin kuin on aina tehty. Ymmärrän hyvin työntekijöitä, jotka vaihtavat ja hakevat haastetta muualta. Olen ollut siinä mielessä urallani onnekas, kun olen löytänyt uusia haasteita saman katon alta, Heli sanoo. 

Yhteishengen nostatusta pohjoiskarjalaisittain 

Heli ja Riitta ovat molemmat Itä-Suomesta kotoisin. Karjalaisuus on yhdistänyt alusta asti. 

– Meillä menee hyvin sutjakkaasti jutut yhteen, Heli naurahtaa. 

– Itä-Suomessa mökkimme sijaitsevat sattumalta aika lähellä toisiaan. Reissaamme vapaalla yhdessä niin Suomessa kuin ulkomailla. Viimeisimpänä kävimme Keniassa. Helin kanssa on helppo olla ja heittäytyä, mehän esiinnyimme joskus firman juhlissakin, Riitta kertoo. 

– Totta, vedimme oikean ABBA-show’n! Muistan vielä upeat esiintymisasumme! Ylipäätään Kuntarahoituksessa on syntynyt monia ystävyyssuhteita. Emme ole ainoat, jotka reissaavat yhdessä ja viettävät aikaa työn ulkopuolella, Heli lisää. 

– Kaikki yhdessä vietetty aika on tärkeää. Etätöissä huomaa, kuinka kollegoiden kohtaaminen luo yrityskulttuuria. Kotitoimistosta käsin voi olla hankala muistaa, miten kivojen ihmisten kanssa saa tehdä töitä. Ilman ihmisiä mikään yhtiö ei ole työpaikkaa kummoisempi, Riitta sanoo. 

Yhteisistä työvuosista päällimmäisenä mielessä on ystävyys 

– Meitä kahta yhdistävät vuosien aikana nauretut naurut, samanhenkisyys, karjalaisuus, perhearvot ja elämän käänteet. Yhdistäviä asioita on loputtomasti, ja kuitenkin uskallamme olla ja olemmekin asioista myös eri mieltä, ei tästä muuten tulisi mitään, Riitta toteaa ja lisää:  

– Kumpikin meistä myös mielellään yrittää nostattaa yhteishenkeä. Jos kellään ei ole mitään sanottavaa, on varma, että jompikumpi keksii jotain.  

– Olet oikeassa, Heli sanoo ja päättää. – Kolmenkymmenen vuoden jälkeen mieleen jää erityisesti ne ihmissuhteet, jotka täällä ovat syntyneet. Ne ovat tosi tärkeitä, eivätkä ne siitä mihinkään häviä. 

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Riitta Jämsä