Kuntarahoituksen ensimmäisessä Ilmasto & kunnat -tapahtumassa 31.5. keskusteltiin luonnon monimuotoisuuden edistämisestä. Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen, SYKE:n biodiversiteettiasiantuntija Riku Lumiaro ja Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen pohtivat kuntien roolia luontokadon torjumisessa ja toivat esiin parhaita käytäntöjä työn käynnistämiseen.

Pekka Timonen kuvasi Lahden matkan ruskeasta teollisuuskeskittymästä vihreäksi kaupungiksi. Lahden ympäristötyö alkoi jo 1980-luvulla Vesijärven puhdistamisesta. Kaupunki tavoittelee hiilineutraaliutta vuonna 2025. Timonen korosti, että luonnon moniarvoisuuden edistäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen on välttämätöntä työtä, jota kaikkien kuntien ja kaupunkien tulee tehdä.

– Kyse on kunnille kriittisten asioiden, kilpailukyvyn ja elinvoiman edistämisestä. Tärkeintä on aloittaa työ ja tehdä sitä määrätietoisesti: näin on mahdollista päästä pitkälle. Taikavoima tavoitteisiin pääsemiseksi on alueen keskeisten toimijoiden sitouttaminen kestävyysajatteluun. Kunnassa täytyy myös olla ihmisiä, joiden vastuulla nämä asiat ovat, Timonen painotti.

Lahdessa on muun muassa pilotoitu ekologista kompensaatiota, jossa luontoarvojen heikentyminen jollain alueella korvataan suojelemalla vastaavia arvoja toisaalla. Kaupungissa myös tutkitaan luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksia ja kaupungin viherryttämisohjelma on työn alla.

– Ekologinen kompensaatio, ja kokeilut ylipäätään, vaativat poliittista tahtoa ja yhteistyötä eri hallinnonalojen kesken. Myös kansallisille linjauksille olisi tarvetta, Timonen sanoi.

Luonto kaupungissa auttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Myös Suomen ympäristökeskus SYKE:n biodiversiteetti- ja viestintäasiantuntija Riku Lumiaro toi esiin monimuotoisen luonnon kunnan vetovoimatekijänä. Lähiluonnon arvostus ja käyttö ovat koronapandemian myötä kasvaneet entisestään. Kaupunkien keskuspuistot ja lähimetsät ovat tärkeitä virkistysalueita.

– Tiheässä ympäristössä asuvat hakevat luontoa kauempaa, jos sitä ei läheltä löydy. Matkustaminen kauemmas taas lisää kasvihuonepäästöjä. Tästäkin syystä viheralueita pitäisi olla myös urbaanissa ympäristössä.

SYKE on ollut mukana Lahden ekologisen kompensaation pilottikokeilussa.

– Kompensointi on yleistymässä, mutta se on edelleen pilotointia. Kaavoitukseen tarvittaisiin mahdollisuus kompensaatiomerkintään, jotta luontoalueita voisi alustavasti varata tähän tarkoitukseen.

Kun ilmasto lämpenee, sateiden määrä lisääntyy ja tarve hulevesien hallinnalle kaupungeissa kasvaa. Esimerkiksi hulevesikosteikot ja viherkatot sitovat hulevesiä ja vähentävät putkistojen rakentamisen tarvetta. Luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen kannalta myös perinnebiotooppien tuominen kaupunkiin olisi tärkeää.

– Neljännes kaikista uhanalaisista lajeista elää perinneympäristöissä ja valtaosa kadonneista lajeista Suomessa on perinnebiotooppien lajeja, Lumiaro sanoi.

Luontokunnat-verkoston tavoitteena on hyvien käytäntöjen jakaminen ja verkostoitumismahdollisuuksien sekä ajankohtaisen tiedon ja koulutusten tarjoaminen. SYKE kehittää luontokuntaindikaattoreita ja muun muassa kompensaation mittaamissa yhteistyössä eri tahojen kanssa. Suunnitteilla on myös tavoitteellisemman toiminnan kehittäminen Luontoviisaat kunnat -nimen alla.

Luonnon taloudellisia arvoja ei vielä hahmoteta

Kuntarahoituksen Sustainability Analyst Mikko Noronen painotti, että luontokatoa ja ilmastonmuutosta ei voi ratkaista erikseen. Molempia on torjuttava yhdessä.

– Rahoittaja on mahdollistaja, joka pystyy tukemaan ilmaston ja ympäristön kannalta kestävää toimintaa kestävän rahoituksen avulla. Myös hinnoittelu on yksi keino ohjata pääomia kestäviin hankkeisiin. On tärkeää, että rahoitus on mukana suunnittelussa ajoissa, jotta rahoitettavat projektit pystyvät täyttämään myös rahoittajien vaatimukset.

Myös rahoitukseen liittyvä sääntely kehittyy. Se harmonisoi ja kiihdyttää yritysten toimintaa. Nyt EU:n taksonomiassa ilmastonmuutoksen hillitseminen on etusijalla, biodiversiteetti tulee mukaan taksonomiaan vuonna 2023.

Noronen viittasi helmikuussa julkaistuun Dasguptan raporttiin, jonka mukaan luonnon tarjoamista taloudellisista hyödyistä ja tuotoista on tunnistettu vasta pieni osa. Raportissa vaaditaan taloudellisen järjestelmän uudistamista ekosysteemejä elvyttäviksi ja tukeviksi.

Kaikki kolme asiantuntijaa olivat yhtä mieltä siitä, että tarvitsemme kulttuurista muutosta kohti yhteiskuntaa, jossa luonto on arvostuksen keskiössä.

– Kyllä Suomessa eletään hyvää elämää sadankin vuoden päästä. Myönteistä kehitystä on parhaiten mahdollista vauhdittaa koulutuksen kautta, kuten Suomessa on aina tehty, Lumiaro kiteytti.

Katso tilaisuuden tallenne tästä linkistä.

Seuraavassa Ilmasto & kunnat -tapahtumassa käsitellään rakentamisen ilmastovaikutuksia sekä vähä- tai nollahiilisiä rakennusratkaisuja. Tutustu tapahtumaan ja ilmoittaudu mukaan täällä.

Lue myös: Riku Lumiaron blogi ja vinkit luonnon monimuotoisuustyöhön kunnissa