Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/21 on julkaistu: ”USA elpyy vauhdilla – myös ylikuumenemisriskejä seurattava tarkasti”

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 04/2021Lataa

Korona dominoi edelleen talouden kehitystä. Talousennusteita on kuitenkin nostettu tuntuvasti viime viikkoina. Merkittävin syy näkymän paranemiselle on Yhdysvaltain voimakas elvytyspolitiikka, jolla on maailmanlaajuisia positiivisia heijastusvaikutuksia.

USA:n talouden elpymisvauhti voi yltyä liiankin ripeäksi

Yhdysvallat elvyttää nyt kotimaista kulutuskysyntää niin voimakkaasti, että jopa riski talouden ylikuumenemisesta on kasvanut. Yhdysvaltain keskuspankki Fedillä onkin hankala tehtävä: reaalitalous voi pian tarvita kiristyvää rahapolitiikkaa, mutta liian nopea korkojen nousu olisi riski rahoitusmarkkinoiden vakaudelle.

– Fedin omat makrotalouden ennusteet ja ohjeistus tulevasta rahapolitiikasta ovat kuin eri paria: kasvuennusteiden mukaan USA:n talous ylittää jo ensi vuonna kasvu-uran, jolla Yhdysvallat oli ennen pandemiaa. Toisaalta Fed ei odota ohjauskorkojen nousevan ennen vuotta 2024. Mikäli talouskasvu todella kiihtyy ennusteiden mukaisesti Fed todennäköisesti nostaa korkoja jo huomattavasti ennakoitua aiemmin, Vesala sanoo.

Korkomarkkinat ovat jo hyvän aikaa hinnoitelleet paranevaa kasvunäkymää ja piristyvää inflaatiota. Alkuvuoden nousupyrähdyksen jälkeen pitkissä koroissa on odotettavissa rauhallisempia liikkeitä. Seuraavaksi markkinoilla odotetaan, miten hyvin kasvu- ja inflaatioennusteet toteutuvat ja miten keskuspankkien rahapolitiikkaohjeistus niihin reagoi.

– Inflaatio tulee kevään aikana todennäköisesti selvästi kiihtymään sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa. Kyse näyttäisi kuitenkin olevan väliaikaisesta ilmiöstä. Kulutuskysyntä herää pandemiahorroksesta tarjontakapasiteettia rivakammin, mikä aiheuttaa sopeutumisjaksolla hintapaineita. Myös viime vuoden heikko vertailujakso sekä energian hintojen nopea toipuminen nostavat vuositason inflaatiolukuja, Vesala summaa.

Vesalan mukaan USA:n talouden ylikuumeneminen on kuitenkin todellinen riski.

– Yhdysvaltain talouden ylikuumenemisriskejä on silti seurattava tarkasti. Massiivinen elvytys saattaa lopulta vaikuttaa myös pitkän aikavälin inflaatio-odotuksiin, jolloin itseään ruokkiva hintojen nousudynamiikka voi käynnistyä.  

Euroopassa on eri murheet – perusongelmana tuttu noidankehä

Maltillisemmin elvyttävässä Euroopassa talouden ylikuumenemisen ja liiallisen inflaation riskit ovat huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa. Pandemian jälkeenkin Euroopan talouden perusongelma on todennäköisesti edelleen alhaisen investointiasteen, matalan tuottavuuden ja hitaan kasvun noidankehä. Tällainen taloudellinen pysähtyneisyys edellyttää vielä pitkään kasvua tukevaa politiikkaa.

Talousnäkymien kirkastumisen ansiosta myös euroalueen korko-odotukset ovat nousseet jonkin verran alkuvuoden aikana, mutta rahamarkkinakorkojen odotetaan silti pysyvän negatiivisina vuosikymmenen puolivälin paikkeille saakka.

– Mikäli Eurooppa toipuu koronataantumasta kutakuinkin ennustetusti, pitkien korkojen suhdanneluontoinen mutta maltillinen nousutrendi oletettavasti jatkuu, Vesala sanoo.

Suomen talous kasvu-uralla koronasulusta huolimatta

Poikkeusoloissa Suomi on pitänyt talouden rattaat pyörimässä kiitettävän hyvin: bkt on jatkanut kasvuaan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, vaikka talouden sulkutoimia jouduttiin jälleen tekemään koronapandemian vuoksi. Erityisesti teollisuudessa tuotannon ja uusien tilausten kehitys on ollut myönteinen yllätys. Jatkossa talouskasvun odotetaan entisestään kiihtyvän ulkomaankaupan piristymisen ja vilkastuvan kotimaisen kulutuskysynnän ansiosta.

– Olemme toistaiseksi välttyneet työttömyyden ja konkurssien voimakkaalta kasvulta. Koska muutamat toimialat, kuten matkailu-, ravintola- ja tapahtuma-ala, kärsivät erilaisista rajoituksista vielä vähintäänkin kuukausia, lomautettujen määrä normalisoituu hitaasti ja konkurssiriskit pysyvät pitkään koholla, Vesala muistuttaa.

Koronakriisin jälkihoidossa riittää paljon tehtävää.

– Talouspolitiikan painopistettä on siirrettävä Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin vahvistamiseen. Tärkeitä työllisyyttä ja osaamista parantavia uudistuksia on jo saatu aikaan, mutta nousevan huoltosuhteen vaikutusten lieventämiseksi niitä tarvitaan lisää, Vesala sanoo.

KuntarahoitusTalousTapahtumat

Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet: Kaupungistuminen jatkuu, mutta nopeita toimia tarvitaan

Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI julkaisi tänään Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -tiekartan, jossa arvioidaan, millaisia jälkiä koronavuosi jätti Suomen kaupunkikehitykseen. Järjestyksessään viides Kaupunkipolitiikan tiekartta on toteutettu yhteistyössä Kuntarahoituksen, RAKLIn, Hypon ja Kuntaliiton kanssa.

– Uuden kaupunkipolitiikan keskiössä ovat kansalaiset ja yritykset. Kaupunkien ja valtiovallan tehtävänä on mahdollistaa, ohjata ja sopivasti resursoida. Koronapandemian jälkihoito tarkoittaa loikkaa sääntöviidakosta mahdollistamiseen, kuvaa MDI:n johtava asiantuntija Veera Mustonen tiekartan tuloksia.

Raportin laatimiseen osallistunut asiantuntijaryhmä esittää neljää teesiä Suomen kaupunkipolitiikan terävöittämiseen:

  1. Kaupungit ilmastonmuutoksen torjunnan suunnannäyttäjiksi.
  2. Rakennuskannan käyttöön lisää joustavuutta.
  3. Asuinalueiden polarisaatio on estettävä.
  4. Suurten kaupunkien tehtävänä on toimia kansainvälisesti vetovoimaisina innovatiivisen yritystoiminnan kasvualustoina.

Koronakriisi jättää yhteiskuntiin pysyvän jäljen. Jotta pysymme kehityksessä mukana, on meidän pakko uudistua. Suuret kaupungit ovat muutoksen ratkaiseva lenkki, kertoo raportin asiantuntijaryhmään kuulunut Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Kaupunkien on näytettävä entistä voimallisemmin esimerkkiä siitä, miten kestävää kehitystä tuetaan. On luotava kokonaisvaltainen visio, mitä ilmastonmuutoksen hillintä ja sosiaalinen eheys käytännössä merkitsevät esimeriksi maankäytön, rakentamisen ja joukkoliikenteen kannalta.

Tiekartan julkaisutilaisuudessa Suomen kolmen suurimman kaupungin pormestariehdokkaat Anni Sinnemäki (vihr.), Minna Arve (kok.) ja Lauri Lyly (sd.) keskustelivat koronan jälkeisestä kaupunkipolitiikasta ja siitä, miten Helsinki, Turku ja Tampere ponnistavat koronakuopasta ylös. Pormestariehdokkaiden ajatuksia kaupunkien tulevaisuudesta kuulet tapahtuman tallenteesta (linkki tallenteeseen, avautuu uuteen ikkunaan).


Lataa Kaupunkipolitiikan koronalääkkeet -tiekartta (avautuu uuteen ikkunaan)

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Tautitilanne tuo kitkaa kevääseen – talous nousuun kesällä

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen Q1/2021 luvut kuvana.

Tuoreessa suhdanne-ennusteessaan Kuntarahoitus arvioi talouskasvun jäävän tänä vuonna 2,3 prosenttiin ja vauhdittuvan ensi vuonna kolmeen prosenttiin.

– Suomella on ollut koronataantuman torjunnassa useita valttikortteja. Talous selvisi poikkeusvuodesta ennakoitua paremmin, mutta nyt kiihtyvä tautitilanne ja sulkutoimet viivästyttävät kotimaisen kysynnän toipumista. Voimakkain elpyminen ajoittuu näillä näkymin vuoden jälkipuoliskolle, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Ensimmäisten arvioiden mukaan Suomen bkt supistui viime vuonna 2,9 prosenttia. Etätyösiirtymä onnistui hyvin, ja talouden perusfunktiot on saatu pyörimään verrattain pienellä lähityöpanoksella. Teollisuus yllätti koronakestävyydellään.

– Suomen teollisuus luisteli koronakuopan yli melko pienin vaurioin. Aluksi tuotanto pysyi yllä pitkien tilauskirjojen voimalla, ja syksystä lähtien tilausmäärät ovat toipuneet. Pelättyä teollisuuden peräaaltoa ei tullut, Vesala jatkaa.

Vientiteollisuus puskuroi talouden pudotusta, ja viime vuoden bkt-lasku johtui puhtaasti kotimaisen kulutuksen ja investointien supistumisesta. Työllisyys toipui kesäkuukausina ripeästi, mutta loppusyksystä hyvä kehitys hiipui. Tautitilanteen kärjistyessä lomautusten ja irtisanomisten määrä uhkaa kääntyä taas kasvuun, ja pitkäaikaistyöttömyys lisääntyy. Kuntarahoitus ei ole muuttanut arviotaan Suomen keskimääräisestä työttömyysasteesta, joka on 8,2 prosenttia vuonna 2021 ja 7,8 prosenttia vuonna 2022.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen Q1, 2021 bkt-käyrä

Kotimarkkinoiden elpyminen ottaa takapakkia, mutta viennistä voi tulla vetoapua

Kiihtyvä tautitilanne sulkutoimineen lykkää talouden toipumista: kotimarkkinoilla toimeliaisuus vahvistuu vasta, kun riskiryhmät on rokotettu.

Kasvu alkaa yksityisestä kulutuksesta, kun pandemian aikana patoutunut kysyntä purkautuu. Elpymisen toinen kivijalka on vienti, joka hyötyy maailmantalouden piristymisestä. Rokotuskattavuuden lisääntyessä myös yritysten investointirohkeus kasvaa.

Vaikka pandemian kulkuun liittyy yhä paljon epävarmuutta, ovat ennusteiden ylä- ja alasuuntaiset riskit aiempaa paremmin tasapainossa.

– Yhdysvaltojen kasvuodotusten huomattava nousu voi vauhdittaa koko maailmantalouden imua ja luoda positiivisen kasvuyllätyksen myös Suomeen, pääekonomisti Vesala kertoo.

Yhdysvalloissa voimakas elvytys tosin herättää jo huolta talouden ylikuumenemisesta ja inflaation kiihtymisestä. Euroalueella nämä riskit ovat huomattavasti vähäisemmät. Elvytys on Yhdysvaltoja maltillisempaa ja pitkäaikaisempaa, eikä se kohdistu yhtä voimakkaasti kulutuksen stimuloimiseen. Riski inflaation pysyvään kiihtymiseen on huomattavasti pienempi. Euroalueen talouden perustekijät eivät tue korkotason voimakasta nousua.

Ennätysvuosi toi kunnille pelimerkkejä kriisin jälkihoitoon

Kuntatalous vahvistui vuonna 2020 merkittävästi, pääasiassa valtion koronatukien ansiosta. Odotettua parempi vuosi ja ennakoitua pienempi, noin puolen miljardin rahoitusalijäämä, tarjoavat kunnille pelimerkkejä pandemian jälkihoitoon.

– Puskuri voi hyvinkin tulla tarpeeseen. Valtion yleiskatteiset koronatuet päättyvät, ja kriisin pitkittyessä työttömyys voi kääntyä uuteen nousuun. Viime vuoden pelivaralla pitäisi selvitä myös koronan jälkipyykistä, kuten hoitovelan purusta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio arvioi.

Kuntatalouden tulovirta palautuu jo vähitellen entiseen uomaansa. Investointitarpeet tuskin kutistuvat, ja kuntien velanotto alkaa jälleen kiihtyä.

Väestön ikärakenteen ja maan sisäisen muuttoliikkeen trendit puskevat kuntia entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Jos uusia yhteistyömalleja ei kehitetä, esimerkiksi syntyvyyden lasku uhkaa merkittävästi kasvattaa perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen yksikkökustannuksia.

– Rakenteellisesti supistuvan aktiiviväestön oloissa kuntien keskinäinen vetovoimakilpailu johtaa helposti nollasummapeliin, joka pöhöttää kuntien palvelurakennetta. Köydenvedon tulisi tehdä tilaa kuntien väliselle yhteistyölle, Kallio tiivistää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, maaliskuu 2021Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäasiantuntija, heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi, 045 139 3229

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Pitkät korot nousevat – mistä on kyse?

Pitkien korkojen viimeaikainen nousu on ollut markkinoiden polttavimpia puheenaiheita. Yhdysvalloissa nousu alkoi jo viime kesänä. Elokuun pohjatasoilta USA:n kymmenen vuoden lainan korko on kohonnut kutakuinkin prosenttiyksiköllä. Euroopan valtionlainamarkkinoille nousutrendi sen sijaan tarttui vasta vuodenvaihteessa. Saksan kymmenvuotinen lainakorko on vuoden alusta noussut kolmisenkymmentä korkopistettä, mikä on näin lyhyessä ajassa varsin merkittävä pomppu.

Sinänsä pitkien korkojen nousussa ei ole mitään yllättävää. Viimeisen puolen vuoden aikana usko talouden elpymiseen on vahvistunut ja myös tulevaisuuden inflaatio-odotukset ovat toipuneet. Olemme suhdannevaiheessa, jossa korkokäyrä yleensä jyrkkenee. Käyrän jyrkentyminen tapahtuu ensivaiheessa nimenomaan pitkien korkojen nousun kautta. Elvyttävä rahapolitiikka ankkuroi lyhyet korot mataliksi vielä niin pitkäksi aikaa, että taloudet ovat varmasti päässeet koronapandemian aiheuttamasta stressistä ulos.

Bidenin massiivinen elvytys tuonut korkonäkymään oman mausteensa

Tällä kertaa ylimääräistä pöhinää markkinoilla on aiheuttanut Yhdysvaltain uuden hallinnon massiivinen velkaelvytys, joka nousee kuluvana vuonna noin 14 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jopa uuskeynesiläiset talousprofessorit Larry Summers ja Olivier Blanchard – jotka eivät yleensä ole olleet elvytysaikeita jarruttelemassa – varoittelevat talouden ylikuumenemisen riskeistä. Liian löysä finanssipolitiikka voi heidän mukaansa johtaa epätoivottuun inflaation kiihtymiseen, jolloin keskuspankki Fed olisi pakotettu nostamaan nopeasti ohjauskorkoja.

Summersin ja Blanchardin viesti resonoi markkinoilla: USA:n lainakorot nousivat helmikuussa poikkeuksellisen voimakkaasti.

Ylikuumenemisteoria on sinänsä looginen ja varteenotettava riski, jota kannattaa ehdottomasti seurata. Summersin ja Blanchardin skenaario on kuitenkin vain yksi mahdollinen kehityskulku. Markkinat ehkä innostuivat hinnoittelemaan sitä hieman liian nopeasti. Arvelisin, että seuraava merkittävä nousupyrähdys koroissa vaatii jo kouriintuntuvampaa näyttöä kysynnän ylikuumenemisriskeistä. 

Euroalueella talouden perustekijät eivät vielä tue korkotason voimakasta nousua


Euroalueella pitkien korkojen merkittävä nousutrendi on vielä useamman mutkan takana kuin Yhdysvalloissa. Talouden perustekijät eivät toistaiseksi tue korkotason voimakasta nousua. Euroopassa elvytys on paljon maltillisempaa kuin Yhdysvalloissa, jakautuu pidemmälle ajalle eikä myöskään kohdistu yhtä voimakkaasti kulutuksen stimuloimiseen. Siksi riskit inflaation pysyvästä kiihtymisestä ovat Euroopassa huomattavasti vähäisemmät kuin Yhdysvalloissa.

Toki euroaluekin toipuu taantumasta, ja makrotalouden iso kuva on menossa selvästi parempaan suuntaan. Korkokäyrän maltillinen jyrkkeneminen on meilläkin perusteltua. Eikä korkojen nousu sitä paitsi Euroopassa vielä olekaan ollut erityisen voimakasta.

Väliaikainen hintojen nousu ei välttämättä merkitse pysyvää inflaation kiihtymistä


Talouden perustekijät ratkaisevat korkojen pidemmän aikavälin trendit, mutta välillä markkinoilla syntyy ilmiöitä, jotka aiheuttavat koroissa lyhyen aikavälin heiluntaa. Kuluvana vuonna yksi tällainen mahdollinen ilmiö saattaa olla inflaation lyhytkestoinen kiihtyminen.

Koronapandemia on aiheuttanut talouden tarjontapuolelle monenlaisia vauriota. Tuotannossa ja logistiikassa ei välttämättä heti pystytä vastaamaan elpyvään kysyntään. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen toipuminen tulee väliaikaisesti kiihdyttämään kustannusinflaatiota. Nämä ohimenevät tekijät tuskin kuitenkaan oleellisesti muuttavat pitkän aikavälin inflaatio-odotuksia, jotka ovat viime kädessä ratkaisevia keskuspankin rahapolitiikalle ja joukkolainamarkkinoiden hinnoittelulle.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti

Miten talous kehittyy tulevaisuudessa? Kuntarahoitus julkaisee tiistaina Q1 2021 suhdanne-ennusteen tiistaina 9.3.2021. Ilmoittautuminen avoimeen julkaisutapahtumaan verkossa on nyt auki täällä.

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Poikkeusvuosi toi Kuntarahoituksen merkityksen näkyville – vuoden 2020 vuosikertomus ja vastuullisen rahoituksen vaikutusraportti on julkaistu

Vaikutusraportissa kuvataan ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen sekä vuonna 2020 lanseeratun, erityisen vaikuttaville ja laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä tuottaville hankkeille suunnatun yhteiskunnallisen rahoituksen vaikutukset. 

Katso oheiselta videolta, miten toimitusjohtaja Esa Kallio ja asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt kuvailevat Kuntarahoituksen vuotta 2020. 

Rahoituksen määrä kasvoi, yhteiskunnallinen rahoitus herätti vahvaa kiinnostusta 

Kuntarahoituksen asiakkaiden rahoitustarve kasvoi merkittävästi vuonna 2020. Rahoitusta uusiin kohteisiin myönnettiin vuonna 2020 yhteensä 4 699 miljoonaa euroa, mikä on 52 % enemmän kuin vuonna 2019. 

Asiakkaita pystyttiin palvelemaan häiriöttä, vaikka kuntarahoituslaiset siirtyivät nopealla aikataululla etätöihin koronapandemian vuoksi. Asiakkaiden palveluun ja kohtaamiseen otettiin käyttöön uusia tapoja ja mahdollisuuksia digitaaliseen asiointiin laajennettiin. 

– Pääekonomistimme taloudelliset katsaukset ja digitaalisten palveluiden verkkokoulutukset ovat olleet erittäin suosittuja, toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo. 

Alkuvuodesta 2020 lanseerattu yhteiskunnallinen rahoitus sai asiakkaiden keskuudessa positiivisen vastaanoton. Rahoitusta myönnettiin ensimmäisenä vuonna 589 miljoonaa euroa 27 eri hankkeelle. Kansainvälisille sijoittajille ensimmäisenä pohjoismaisena julkisen sektorin kategoriaan kuuluvana liikkeeseenlaskijana toteutettu 500 miljoonan euron yhteiskunnallinen joukkovelkakirjalaina ylimerkittiin lähes nelinkertaisesti. 

Kuntarahoituksen oma varainhankinta jatkui läpi vuoden keskeytyksettä, vaikka tilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla oli erityisesti keväällä 2020 epävakaa. Pitkäaikaisen varainhankinnan määrä nousi 11 miljardiin euroon. 

– Liikkeeseen laskettujen viitelainojen erinomainen menestys epävarmana aikana on osoitus varainhankintastrategiamme toimivuudesta ja Kuntarahoituksen hyvästä maineesta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla. Vuosi 2020 korosti Kuntarahoituksen perustehtävän merkitystä, Kallio iloitsee. 

Vuonna 2020 Kuntarahoitus jatkoi uudistumistaan organisaation ja toimintatapojen kehittämisellä. Toiminnan ja digitaalisten palveluiden kehittäminen jatkuu. 

– Kaiken työmme tavoitteena on tehokkaampi ja entistäkin laadukkaampi palvelu asiakkaillemme, Kallio summaa. 

Tutustu vuosikertomukseen täällä.Lataa tiedosto
Tutustu vastuullisen rahoituksen vaikutusraporttiin täällä. Lataa tiedosto

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäasiantuntija, puh. 045 2139 3229

KuntarahoitusTalousVarainhankintaVastuullisuus

Kiihdyttääkö massaelvytys inflaatiota? Kuntarahoituksen helmikuun markkinakatsaus on nyt julkaistu!

Lataa Kuntarahoituksen markkinakatsaus 02/21 Lataa

Uudet tautitapaukset ja koronaviruksen aiheuttamat kuolemat ovat tammikuun lopulta alkaen olleet lievässä kasvussa, mikä antaa viitteitä tiukentuneiden rajoitustoimien toimivuudesta. Rokottamisen vaikutukset alkavat voimakkaammin näkyä vasta tulevina viikkoina.

– Tiukentuneet rajoitustoimet ovat vaikuttaneet talouden aktiviteetteihin odotuksia vähemmän. Euroalueen bkt supistui viime vuoden lopulla, mutta ei niin paljon kuin pelättiin. Vuosi 2021 on lähtenyt käyntiin odotuksia vahvemmalta pohjalta ja kuluvan vuoden kasvuennusteita on nostettu. Euroalueen odotetaan kasvavan tänä vuonna noin 4 %, USA:n noin 5 % ja kehittyvien talouksien noin 6 %, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Bidenin elvytyspaketti herättänyt kritiikkiä – pelko inflaation kiihtymisestä kasvaa

Yhdysvalloissa keskustelua on herättänyt Bidenin massiivinen, jopa 1 900 miljardin dollarin talouden elvytyspaketti. Markkinoilla innostuneesti vastaanotettu uutinen on herättänyt myös kritiikkiä elvytyksen ylimitoittamisesta ja inflaation kiihtymisestä.

– Yksi riskiskenaario on, että koronatalouksien voimakas suora tukeminen johtaa talouden ylikuumenemiseen, jolloin keskuspankki FED saattaisi joutua nostamaan korkoja ja siten neutralisoimaan velkaelvytyksen suotuisia vaikutuksia. Yhdysvalloissa inflaatio-odotukset ja pitkät korot ovatkin jo selvästi nousseet, Vesala jatkaa.

Euroopan talous piristymässä

Myös Euroopassa inflaatio on piristynyt, mutta sen taustalla on enemmän teknisiä syitä kuin aitoja inflaatiopaineita. Energia- ja logistiikkakustannusten nousu tulee todennäköisesti kiihdyttämään kuluttajahintainflaatiota myös euroalueella. Pitkän aikavälin inflaationäkymässä ei kuitenkaan ole vielä näkyvissä merkittävää muutosta, ja riski korkotason voimakkaasta noususta on siksi Euroopassa selvästi vähäisempi kuin Yhdysvalloissa.

Suomi on selvinnyt koronan toisestakin aallosta selvästi muuta Eurooppaa pienemmin vaurioin, ja talous on jatkanut maltillisessa kasvussa. Elpyminen näyttää myös muuttuneen laaja-alaisemmaksi: kuluttajien ja elinkeinoelämän luottamus on vahvistunut, teollisuuden tilaukset ovat kääntyneet kasvuun ja jopa rakentamisen näkymä saattaa olla vakautumassa.

– Suomen viime vuoden viimeisen neljänneksen varsinaiset tilinpitoluvut ovat vielä tulossa, mutta bkt:n pikaennakon mukaan Suomen talous ylsi vuoden 2020 lopussa lievään kasvuun. Lähtötaso tälle vuodelle on korkeampi kuin vielä muutama kuukausi sitten uskallettiin odottaa. Optimismi on perusteltua, mutta voimme nähdä talouden toipumisessa myös takapakkeja. Isoimpia riskejä Suomen taloudelle ovat pitkäaikaistyöttömyyden ja lomautusten kasvu. Myös konkurssit tulevat väistämättä lisääntymään, Vesala arvioi.

Kuntatalouteen kertynyt puskuri tulee tarpeeseen

Kuntatalous vahvistui vuonna 2020 valtion koronatukien ja positiivisen verotulojen kehityksen ansiosta. Lokakuussa julkaistuun kuntatalousohjelmaan verrattuna kunta- ja kuntayhtymien yhteenlaskettu tulos oli 400 miljoonaa odotuksia parempi – eroa historialliseen huonoon vuoteen 2019 oli tuloksessa jopa noin 2 miljardia euroa.

Koronatukien ansiosta kuntatalouden yhteenlaskettu vuosikate oli vuonna 2020 lähes 4,6 miljardia euroa. Kunta- ja kuntayhtymien investointitarpeet kasvoivat, ja investointimenot olivat yli 5,6 miljardia euroa. Vuosikate kuitenkin kattoi investointitarpeista selvästi aiempia vuosia suuremman osan

– Odotettua parempi kuntatalouden vuosi ja ennakoitua pienempi rahoitusalijäämä toivat kunnille pandemian loppuajalle puskurin, mikä voi näkyä lainakannan maltillisempana kasvuna vuonna 2021. Puskuri voi tulla hyvinkin tarpeeseen, sillä valtion yleiskatteiset koronatuet vähenevät, työttömyys voi kääntyä uuteen nousuun ja verotulojen kehitys heikentyä, Vesala sanoo. Viime vuoden puskureilla pitäisi selvitä sekä koronan akuutin vaiheen yli että viedä läpi kriisin jälkihoito, Vesala sanoo.

Lue ajantasaisimmista talousnäkymistä Kuntarahoituksen markkinakatsauksesta!

Kuntarahoituksen markkinakatsaus helmikuu 2021Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Tuusula halusi 150 miljoonan uudistukselle vedenpitävät perusteet – Inspiran pilottityökalu tarjosi ”mustaa valkoisella”

Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka. Kuvassa harmaahiuksinen ja -partainen mies, joka nojaa pylvääseen. Taustalla vehreää kesäistä maisemaa.
Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka on pitkän uransa aikana ollut mukana lukuisissa palveluverkkouudistuksissa.

Opetuksen ja varhaiskasvatuksen palveluverkko koostuu kunnan päiväkodeista, esi- ja peruskouluista ja lukioista. Yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kanssa se haukkaa valtaosan kunnan budjetista.

Kiihtyvän kaupungistumisen ja alhaisen syntyvyyden Suomessa moni kunta on havahtunut palveluverkkonsa puutteisiin. Yksinkertaistettuna: päiväkodit ja koulut eivät ole siellä, missä niiden pitäisi.

– Sotien jälkeen 50- ja 60-luvuilla Suomessa oli valtava koulubuumi. Silloin väki asui väljästi pienissä keskittymissä, ja koulut ja päiväkodit rakennettiin näiden yhteisöjen tarpeisiin, kuvaa Tuusulan kuntakehitysjohtaja Heikki Lonka ongelman juuria.

Palveluverkon uudistus on usein monen tekijän summa: väestörakenne muuttuu, rakennuskanta vanhenee ja talous on tiukalla. Moni kunta keskittää palveluja pienemmistä yksiköistä suurempiin koulukampuksiin, niin myös Tuusula.

–  Nykymallissa meillä on paljon pieniä kouluja, joihin tulee oppilaita lyhyeltä säteeltä. Uudessa palveluverkossa koulut ovat isompia, ja ne palvelevat kuntalaisia laajemmalla alueella, Lonka jatkaa.

Joustavat tilat tulevaisuuden takeena

Tuusulan kunnan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara. Kuvassa hymyilevä tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara korostaa uuden palveluverkon toiminnallisia hyötyjä: monikäyttöiset tilat palvelevat kuntalaisia pitkään.

Tuusulassa palveluverkkoa uudistetaan kunnan eteläosassa, jonne kaavaillaan yhtä uutta päiväkotia, yhtä koulu- ja päiväkotikampusta Kirkonkylään sekä kolmea monitoimikampusta Riihikallioon, Rykmentinpuistoon ja Lahelan alueelle. Uudistuksen myötä kunta luopuu useasta vanhasta päiväkodista ja koulurakennuksesta.

Keskittämistä puoltavat sekä taloudelliset syyt että vanheneva ja sisäilmaongelmista kärsivä rakennuskanta. Tuusulan sivistysjohtaja Virpi Lehmusvaara kuitenkin huomauttaa, ettei kyse ole pelkistä kustannuksista: uudistuksilla turvataan myös opetuksen ja oppimisen laatu sekä taataan terveelliset tilat tulevaisuuteen.

– Ennen kaikkea määrittävänä tekijänä ovat pedagogiikka ja muuttuvat opetussuunnitelmat. Halutaan tehdä tiloja, jotka parhaalla mahdollisella tavalla tukevat oppimista.

Monikäyttöiset tilat ovat sijoitus tulevaisuuteen.

– Uudet tilat soveltuvat myös muiden kuin koululaisten ja päiväkotilaisten oppimiseen. Tavoitteena on tasapuolinen palveluverkko, joka joustaa tarpeiden muuttuessa ja palvelee tuusulalaisia mahdollisimman pitkään, Lehmusvaara jatkaa.


Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kuvassa etuvasemmalla amfiteatterimainen katsomo, keskellä kenttä ja oikealla kolmikerroksinen, moderni koulurakennus.
Havainnekuva Tuusulan Riihikallion uudesta monitoimikampuksesta. Kampuskokonaisuuden suunnittelu aloitettiin syksyllä, ja valmista on määrä tulla loppuvuodesta 2024.


Pilottityökalu paljasti uudistuksen hyödyt

Tuusulan kunnan talousjohtaja Markku Vehmas. Kuvassa vaalealla taustalla silmälasipäinen mies, joka nojaa lasiseinään.
Talousjohtaja Markku Vehmas kehuu pilottihankkeen monipuolisuutta: palveluverkkosuunnitelmaa työstettiin niin talouden, toiminnan kuin oppimisenkin näkökulmista.

Palveluverkon uudistus Etelä-Tuusulassa maksaa kunnalle arviolta 150 miljoonaa euroa. Mittavassa hankkeessa eri vaihtoehdot ja niiden kustannukset on perusteltava huolella – etenkin, kun uudistus johtaa monelle kuntalaiselle kipeisiin päätöksiin, kuten oman lähipäiväkodin tai koulun sulkemiseen.

Yhdessä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran kanssa Tuusula on pilotoinut hankkeessa uutta työkalua, joka avaa palveluverkkouudistuksen taloudellisia vaikutuksia. Inspiran työkalu laskee sekä kunnan nykyisen palveluverkon että uudistussuunnitelman mukaisen verkon kustannukset 10–20 vuodeksi eteenpäin. Työkalu helpottaa eri vaihtoehtojen vertailua ja tuo vanhasta rakennuskannasta koostuvan palveluverkon todelliset kustannukset näkyviin.

– Yleensä palveluverkkoja mietitään vain investointikulujen näkökulmasta, vaikka käyttötalous muodostaa 75–80 prosenttia kokonaiskustannuksista. Palveluverkkosuunnittelun pitäisi lähteä nimenomaan toiminnasta liikkeelle, kyllä ne seinät siihen ympärille saadaan, kuntakehitysjohtaja Lonka tiivistää.

Tuusulan kunnan talousjohtajan Markku Vehmaan mukaan työkalu osoitti uudistuksen taloudelliset hyödyt kiistatta.

– Uuden verkon kustannukset ovat nykymallia pienemmät, sekä käyttötalouden että rahavirtojen näkökulmasta. Talouden kannalta uudistus on hyvin perusteltu, puhumattakaan toiminnallisista ja terveydellisistä hyödyistä, Vehmas kuvaa pilotointityön tuloksia.

Tarkasta ja ajantasaisesta tiedosta hyötyvät paitsi hankkeen vastuuhenkilöt, myös kuntalaiset.

– Nyt meillä on mustaa valkoisella siitä, että investointi maksaa itsensä takaisin. Näin myös kunnan päättäjät ja asukkaat näkevät, että kunnan palveluja ja taloutta hoidetaan fiksusti, Vehmas jatkaa.

Erityistä kehua pilotointityö saa sen läpinäkyvyydestä. Yhdessä kehitetylle työkalulle on jo uusia käyttökohteita: seuraavaksi laskentamallia hyödynnetään Jokelan koulukeskuksen laajennus- ja peruskorjaushankkeessa.

– Inspiran kanssa saimme luotua hyvän pohjan, jota voimme käyttää eri alueilla ja tarkentaa edelleen laskelmia jatkossa, Vehmas kertoo.

Vaikka työkalu on suunniteltu ensisijaisesti talouden tarpeisiin, auttaa se kuntia myös arvioimaan, miten uudistukset vaikuttavat opetuksen ja varhaiskasvatuksen laatuun. Laskentamalli havainnollistaa esimerkiksi henkilöstömäärän muutoksia eri kokoisissa yksiköissä.

Mittavissa uudistushankkeissa eri vaihtoehtojen talousvaikutukset on syytä selvittää perinpohjaisesti.

– Päätöksenteossa on monta muutakin näkökulmaa kuin raha. Ensin on kuitenkin hyvä laskea, mitä eri näkökulmat maksavat, Lonka kiteyttää.


Lue myös:


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavien kuvat: Kari Kohvakka
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Lehto Pelkonen Valkama Oy

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusKuntien asiakastarinatTalous

Markkinakatsaus 1/21 on julkaistu – ”Talous toipuu 2021 mutta alkuvuosi on pandemian vuoksi vielä vaikea”

Lataa Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01 2021Lataa

Vuoden 2021 talousnäkymiin liittyy jo paljon toiveikkuutta, vaikka talvikuukaudet ovat vielä piinallista kilpajuoksua koronaviruksen nopeasti leviävien varianttien ja ihmisten rokottamisen kesken.

– Rokottamisen eteneminen vahvistaa vähitellen yleistä talousluottamusta. Vuoden 2021 jälkipuoliskolla talouskasvu voi olla jonkin aikaa varsin ripeää, kun kotitalouksien patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala

Joe Bidenin valinnan Yhdysvaltain presidentiksi odotetaan tuovan kansainvälisiin suhteisiin vakautta ja ennustettavuutta.

– Demokraattienemmistö senaatissa antaa Bidenille pelivaraa pandemian talousvaikutusten hoitoon, mikä on koko maailmantalouden kannalta hyvä uutinen. Toisaalta Capitol Hillin tapahtumat jälkipyykkeineen tuovat ikävää ristivetoa, joka saattaa hidastaa uuden hallinnon tehokasta aloitusta, Vesala arvioi.

Euroopassa EKP on puskenut vauhtia talouden toipumiseen mittavalla elvytyksellä. Vuonna 2021 EKP:n rahapolitiikan elvytys suhteessa valtioiden velanottotarpeeseen tulee olemaan jopa suurempaa kuin edellisvuonna. Tämä vaikuttaa olennaisesti korkonäkymiin.

– Vaikka talous on kääntymässä nousuun ja pitkiin korkoihin kohdistuu suhdanneluontoista nousupainetta, EKP:n toimien ansiosta koronnousumahdollisuudet näyttävät tänä vuonna melko vähäisiltä. Yhdysvalloissa tilanne on toinen ja siellä on enemmän pitkien korkojen nousua kasvu- ja inflaatio-odotusten vetäminä, Vesala toteaa.

Koronakriisin vaikutus Suomen teollisuuteen jäämässä pelättyä vaimeammaksi

Viime vuonna pelättiin, että koronakriisin ”peräaalto” osuu Suomen teollisuuteen viiveellä ja teollisia työpaikkoja aletaan jälleen menettää runsaasti. Näin ei toistaiseksi ole käynyt, ja teollisuuden uudet tilaukset ovat jo kääntyneet nousuun.

– Teollisuutemme rakenteesta näyttäisi olleen kerrankin hyötyä ja siitä, että keskeisimmät vientimarkkinamme – Kiina, USA, Saksa ja Ruotsi – ovat selvinneet taloudellisesti suhteellisen hyvin, Vesala summaa.

Koronasta jää pitkäkestoisia arpia mutta kokemuksista voi löytyä myös kasvun ituja

Koronapandemia jättää Suomenkin tuotantorakenteeseen monenlaisia arpia ja korjausvelkaa, jotka hidastavat alun kasvupyrähdyksen jälkeen talouden elpymistä. Vaikeasti sulava pitkäaikaistyöttömyys on jo selvästi noussut ja koronatukien sekä väliaikaisen konkurssilainsäädännön katveessa muhii selvittämätön konkurssisuma. Pandemian jälkeen kestää aikansa ennen kuin yritysten investointikyky palautuu ja talouden normaali uusiutumisprosessi saadaan käyntiin.

– Koronavuodesta voi kuitenkin jäädä myös ituja tulevaisuuden tuottavuuskasvulle. Suomi on selvinnyt koronakriisistä hyvin osin yhteiskuntamme digitaalisten valmiuksien ansiosta. Pakon edessä tehdyistä digiloikista voi löytyä avaimia kestävyysvajeenkin ratkaisemiseen, Vesala arvioi.

Valtion koronatuet vahvistaneet väliaikaisesti kuntataloutta

Kuntatalous on vahvistunut historiallisen heikon vuoden 2019 jälkeen, sillä valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista. Kuntatalouden rakenteelliset epätasapainot eivät kuitenkaan ole poistuneet, ja pitkän aikavälin ongelmia on palattava ratkomaan välittömästi akuutin pandemiatilanteen helpotettua.

– Koronan lopullisia vaikutuksia kuntatalouteen ei niitäkään vielä tiedetä. Jos työllisyys heikkenee pitkäkestoisesti, heijastuu se väistämättä myös kuntiin, Vesala sanoo.

Millaisia pitkäkestoisia vaikutuksia koronalla arvioidaan olevan Suomen talouteen? Lataa Kuntarahoituksen tammikuun markkinakatsaus.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01 2021Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti
050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

VTV:n Jenni Kellokumpu: ”Sotessa on paljon pielessä, silti se pitää tehdä”

Lähes koko 2000-luvun kaavailtu sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus nytkähti jälleen pykälän eteenpäin, kun hallitus lähetti tiistaina 8. joulukuuta yli 1600-sivuisen lakipaketin eduskunnan käsittelyyn. Pöydällä oleva malli on monilta osin riisuttu versio edeltäjistään. Alueiden lukumäärä on aiempaa suurempi ja niille siirtyy entistä vähemmän tehtäviä. 

Esitystä ryöpytetään lähes joka laidalta, mutta yhdestä asiasta ollaan melko yksimielisiä: nykymalli ei ikääntyvässä ja harvenevassa Suomessa pitkälle kanna. 

Valtiontalouden tarkastusvirastoVTV:nvanhempi ekonomistiJenni Kellokumputoivoo, ettäsote-uudistus saataisiin nyt maaliin – valuvioista huolimatta.Kellokumpu vieraili Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissamarraskuussa.

– Valmistelusta olisi nyt syytä päästä toimeenpanoon. Tämän jälkeen voidaan sitten seurata tilannetta ja tehdä muutoksia sitä mukaa, kun korjaustarpeita ilmenee.

Kannustimet ja keinot edellä

Väestön ikääntyessä sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset kasvavat ja käytettävissä olevien verotulojen määrä pienenee. Yksi sote-uudistuksen päätavoitteista on kuroa umpeen tätä kestävyysvajetta keskittämällä vastuu sote-palvelujen ja pelastustoimen järjestämisestä entistä suuremmille yksiköille. Ajatuksena on hyödyntää taloustieteestä tuttua mittakaavaetujen periaatetta: kun volyymi kasvaa, yksikkökustannukset pienenevät. 

Alueiden lukumäärä on ollut soten kuuma peruna läpi uudistusyritysten värikkään historian. Vuonna 2005 nykyisen oikeuskansleri Tuomas Pöystin johtama virkamiesryhmä arvioi, että maan sote-palvelut voitaisiin kattavasti järjestää 5–12 alueen voimin. Sittemmin pääministeri Juha Sipilän hallitus esitti maan jakamista 18 maakuntaan. Nyt alueiden määrä on kasvanut jo 22:een ja nimi muuttunut maakunnista hyvinvointialueiksi. 

Onko esillä oleva malli yksinkertaisesti liian pöhöttynyt hillitäkseen kustannuksia riittävästi? Kellokummun mielestä ei. 

– Tärkeämpää on se, onko näillä alueilla keinoja ja kannustimia kustannusten hillintään kuin se, onko alueita lopulta viisi vai kaksikymmentäkaksi. Täytyy muistaa, että nykyjärjestelmässä meillä on parisen sataa eri palveluiden järjestäjää. 

Esimerkkinä kustannusten hillinnän keinoista Kellokumpu mainitsee hoitoketjujen optimoinnin: Kun erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalipalvelut keskitetään saman katon alle, voidaan kokonaisuus järjestää entistä fiksummin. 

– Nykymallissa toiminnot käyttävät eri potilastietojärjestelmiä, jotka eivät keskustele keskenään. Kun perustaso ja erikoissairaanhoito saadaan samalle järjestäjälle, resurssit voidaan ohjata sinne, missä niistä saadaan eniten hyötyä. 

Kellokumpu uskoo, että uudistuksen myötä terveydenhoidon painopiste siirtyykin erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon. 

– On kaikkien intressissä, että mahdollisimman suuri osa ongelmista ratkotaan perustasolla, eikä jouduta turvautumaan kalliiseen erikoissairaanhoitoon. 

Pienempi järjestäjien määrä luo myös entistä paremmat edellytykset hyväksi koettujen hoitokäytäntöjen leviämiselle sekä digitalisaation ja johtamisjärjestelmien synnyttämille kustannushyödyille. 

– Parhaat käytännöt saadaan käyttöön laajemmin ja nopeammin, Kellokumpu lisää.

Ei säästöjä ilman maakuntaveroa 

Jotta paisuvat hoitokulut saadaan kuriin, tarvitsevat hyvinvointialueet keinojen lisäksi myös kannustimia. Sote-uudistuksen alkuvaiheessa valtio vastaa hyvinvointialueiden rahoituksesta; insentiivi kulujen karsimiseen on olematon. 

Järeämpiä kannustimia on kuitenkin luvassa. Uudistuksen yhteydessä hallitus on valmistellut myös maakuntaveron käyttöönottoa ja sitoutunut siihen, että lainsäädäntö saadaan maaliin tämän hallituskauden aikana. 

– Verotusoikeuden kautta alueet voivat jakaa kustannushyötyjä asukkailleen alemmalla veroprosentilla. Näin saadaan luotua painetta kustannusten hillintään, Kellokumpu avaa. 

Onko maakuntavero väistämätön vai voidaanko kustannushyötyjä saavuttaa ilman uutta verotuksen tasoa? 

– Kyllä se valitettavasti niin on, että ilman verotusoikeutta ei kannustinta kustannusten hillintään ole. Kun itse päätät toiminnasta, jonka joku toinen maksaa, kannustin on aika heikko. 

Kellokumpu lisää, että maakuntaveron myötä myös alueiden lukumäärä nousee väistämättä tarkasteluun.  

–  Tällä lukumäärällä alueet ovat tulopohjiltaan niin erilaisia, ettei verotusoikeus riitä pienille maakunnille. Tärkeintä olisi kuitenkin lähteä jostain lukumäärästä liikkeelle. 

Hallituksen lakiesityksessä ovi alueiden määrän supistamiseen on jätetty auki. Jos jokin alue joutuu toistuvasti turvautumaan lisärahoitukseen, voi valtioneuvosto käynnistää kuntien kriisikuntamenettelyä vastaavan arviointimenettelyn. Prosessin myötä alueita voidaan yhdistää.

Huolia niin suurissa kuin pienissä kunnissa

Kasvukeskuksissa ja suurissa kaupungeissa kannetaan huolta uudistuksen vaikutuksista kuntien investointikykyyn. Lokakuisessa kannanotossaan Suomen kuusi suurinta kaupunkia, Helsinki, Espoo, Vantaa, Turku, Tampere ja Oulu, moittivat soten rahoitusmallia kovasanaisesti. 

Uudistuksen myötä merkittävä osuus verotuloista siirtyy hyvinvointialueille; kuntien ja kaupunkien käyttötalous karkeasti ottaen puolittuu. Väkimäärän kasvaessa kuntien on kuitenkin investoitava uusiin päiväkoteihin, kouluihin ja infrarakentamiseen. Kaupunkien näkökulmasta tulot vähenevät menoja enemmän.

Kellokumpu pitää suurien kaupunkien huolta aiheellisena mutta muistuttaa, että kasvukuntien talous on muita vakaammalla pohjalla – myös uudistuksen jälkeen. 

– En näe tätä ongelmana, mikäli kaupungit saavat jatkossakin edullista investointirahoitusta markkinoilta ja lainanhoitokykyä löytyy. Yleisesti ottaen nuoren ja työikäisen väestön kanssa pärjää paremmin.

Pääkaupunkiseudun tilanne Kellokumpua kuitenkin mietityttää. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen on yksi sote-uudistuksen pääasiallisista keinoista kustannusten hillintään. Maan väkirikkaimmalla alueella tämä integraatio ei toteudu. 

– Päädytään samaan tilanteeseen kuin nykymallissa, jossa sairaanhoitopiirit järjestävät erikoissairaanhoidon ja päättävät mitä siellä tehdään. Kunnille jää maksajan rooli. Jää nähtäväksi, katsooko HUS-yhtymä erikoissairaanhoitoa vain omasta näkökulmastaan vai huomioidaanko suunnittelussa myös neljän hyvinvointialueen ja Helsingin kaupungin erityistarpeet.

Jos kasvukunnissa huolta kannetaan investointikyvystä, ovat pienet kunnat vielä perustavanlaatuisemman pohdinnan äärellä. Nykymallissa valtaosa pienten kuntien tehtäväkentästä nivoutuu sote-palvelujen ja peruskoulutuksen ympärille. Väestöennusteiden mukaan Suomessa nähdään lähivuosina yhä enemmän kuntia, joihin syntyy alle koululuokallinen lapsia vuodessa.  

Jos kuntien tehtäväkentästä irrotetaan vielä sosiaali- ja terveyspalvelut, mitä tehtävää näille harveneville kunnille jää? 

– En väheksyisi kuntien roolia maankäytöstä, liikenteen suunnittelusta ja infrasta vastaavina tahoina. Kaavoitushan vaikuttaa asumisen hintaan, ja mitä enemmän kuntalaiset maksavat asumisestaan, sitä vähemmän on varaa muuhun kulutukseen. Korona-aika on myös muistuttanut meille, kuinka tärkeää vaikkapa puistot, luonto- ja kuntopolut ja luistelukentät tai kunnan tiloissa tapahtuva harrastustoiminta hyvinvoinnillemme on. Kunnilla on valtava vaikutus siihen, miltä kuntalaisten elämä näyttää – myös uudistuksen jälkeen. 

Kellokumpu painottaa myös varhaiskasvatusta ja esi- ja perusopetusta, joiden järjestäminen on jatkossakin kuntien kontolla. 

– Jokainen pienen lapsen vanhempi, minä mukaan lukien, tietää miten tärkeitä nämä palvelut ovat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisessa.

Sote-uudistus ei kuitenkaan pelasta pieniä väestöään menettäviä kuntia. 

– Valtionosuusjärjestelmän kriteerejä ja painotusta tarve-erojen ja tulopohjan erojen tasauksessa on varmaan syytä uudistuksen toteutuessa arvioida ja jopa pohtia, pitäisikö valtion rahoitusta kunnille lisätä. Kyllähän demografiset trendit viittaavat siihen, että kuntaliitoksia on tulossa.

Kompromissien kautta käytäntöön

Kaikista valuvioistaan huolimatta hallituksen kattava lakipaketti kiertää monta aiempien esitysten kompastuskiveä. Lukuisten kompromissien kautta soten läpimeno näyttää entistä todennäköisemmältä.

Täydellistä mallia on turha toivoa, mutta jostain on lähdettävä liikkeelle. Mitä uudistuksen osa-alueita Kellokumpu muuttaisi ensi sijassa?  

– Verotusoikeus on ehdottomasti ensimmäinen asia, joka alkuvaiheessa puuttuu. Tästä seuraa sitten väistämättä kysymys alueiden lukumäärästä. 

Entä mitä muuta Kellokumpu haluaisi nähdä tulevaisuuden sotessa? 

–Toivon,ettäsotepysyy ajassa kiinni.Lääketiede ja teknologia kehittyvät huimaa vauhtia, ja uusien hoitomuotojen myötä myös hoidon kustannukset muuttuvat. Ontodellatärkeää, ettähoitokustannuksista tuotetaan jatkuvasti uutta tietoa ja että tämä tieto huomioidaan myös siinä, mitensosiaali- ja terveyspalvelut rahoitetaan.


Kuuntele Kellokummun ja Kuntarahoituksen pääekonomistin Timo Vesalan keskustelu sote-uudistuksesta: Huomisen talous: Epätäydellinen ja elintärkeä sote


Teksti: Roope Huotari
Kuva: haastateltavalta

NäkökulmatTalous

Vuokrataloyhtiöiden kestävä talous vaatii tilojen käyttöasteen aktiivista johtamista

Valtaosa Suomen kunnista menettää asukkaitaan seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että asukasluvultaan taantuvien kuntien vuokra-asuntojen kysyntä ja siten vuokrataloyhtiöiden käyttöasteet tulevat laskemaan tulevina vuosina – näin on jo käynyt monella paikkakunnalla. ARA-asuntokannan osuus tästä joukosta on merkittävä. Tyhjillään olevat rivi- ja kerrostalot tuovat kustannuksia, mutta eivät tuloja.

Asuntojen tyhjäkäyttö rasittaa vuokrataloyhtiön taloutta. Monet kunnat eivät ole kuitenkaan reagoineet kasvavaan ongelmaan, vaikka vuokra-asuntojen tarjonta ylitti useilla paikkakunnilla kysynnän jo 90-luvun alussa1. Tyypillisesti taustalla on osaamisen tai omistajaohjauksen puute ja kohteeseen otettujen lainojen takapainoinen lyhennysohjelma. Joskus myös kyse voi olla huonokuntoisen kiinteistön purkamisesta aiheutuvasta alaskirjaustarpeesta ja sen negatiivisesta vaikutuksesta kuntakonsernin tulokseen. Tilanne on tuttu monelle kunnalle: vuokrataloyhtiön taloudellista tilannetta lähdetään liian usein miettimään vasta, kun yhtiön kyky suoriutua laina- ja muista maksuvastuista ja kyky investoida ovat heikentyneet merkittävästi.

Vuokrataloyhtiön kestävä talous edellyttää noin 90 prosentin käyttöastetta2. Tavoitteeseen päästään harvoin operatiivisilla keinoilla: ARA-rajoitusten ja asuntojen ylitarjonnan vuoksi vuokrien nostaminen ei useinkaan ole vaihtoehto. Yhtiön heikko kassavirta ja lainanhoitokyky eivät puolestaan mahdollista tarvittavia peruskorjauksia, ja tilojen kunto heikentää entisestään asuntojen houkuttelevuutta ja käyttöastetta.

Kunnilla on merkittävä omaisuus kiinni tappiollisissa kiinteistöissä. Jo ongelman euromääräinen mittaluokka tekee kiinteistöjen käyttöasteen tarkastelusta strategisen kysymyksen. Tulevan sote-järjestämisvastuun poistuminen kunnilta korostaa entisestään jäljelle jäävien toimintojen merkitystä. Siksi omistajan tai yhtiön tulisi säännöllisin aikavälein selvittää vuokrataloyhtiön talouden ja kiinteistökannan tilannetta ja arvioida tarvittavia toimenpiteitä niiden kuntoon saattamiseksi.

On selvää, että vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta tulee tasapainottaa. Käyttöasteongelmaan tulisi vastata paikallisella kehitystoiminnalla ja asuntokannan vähentämisellä. Korjaavien toimenpiteiden arviointi alkaa yhtiön talouden nykytilan analysoinnilla ja ennusteiden laadinnalla sekä asuntokannan analyysilla. Tässä aiheeseen perehtynyt ulkoinen kumppani on usein arvokas yhteistyökumppani. Me Inspirassa esimerkiksi autamme johtoa mallintamaan, kehittämään ja arvioimaan asuntokannan määrän ja laadun kehittämisen toimenpiteitä. Laadimme yhteistyössä vuokrataloyhtiölle konkreettisen toimenpidesuunnitelman, jolla varmistetaan yhdessä toimivan johdon kanssa talouden ja asunto-omaisuuden kunnossa pysyminen – ja saavutetaan lopulta taloudellisesti terveempi tilojen käyttöaste.

Tutta Pentinmikko

Kirjoittaja on kuntien omistusjärjestelyihin, investointeihin ja rahoitukseen erikoistunut konsultti ja Inspiran apulaisjohtaja.

Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja jatketaan keskustelua aiheesta! (Tutta Pentinmikko, tutta.pentinmikko@inspira.fi, +358 50 3235 370).

1) Kuntien ARA-vuokra-asuntojen korjaaminen ikääntyneiden asumiseen sopivaksi, Ympäristöministeriön julkaisuja | 2019:5
2) Hiltunen, E. (2008) Käsikirja vuokrataloille. Tietoja arava- ja korkotukivuokratalon taloudesta, hallinnosta ja ylläpidosta isännöitsijän ja vuokratalon omistajan käyttöön. Kuntaliitto, Helsinki 2008.

NeuvonantopalvelutNäkökulmatTalous