Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoitus muuttaa lainojen koronmääritystavaksi kokonaiskoron nollalattian – uusi malli tuo merkittävän edun velkakirjalaina-asiakkaillemme

Tällä hetkellä yleisenä markkinakäytäntönä ja myös Kuntarahoituksen myöntämissä lainoissa noudatetaan viitekoron nollalattiaa, jossa lainojen viitekorko on vähintään nolla (eikä koskaan negatiivinen),jolloin laina-asiakkaalta on aina veloitettu vähintään viitekorkoon lisätty asiakasmarginaali. Tämän vuoksi asiakkaamme eivät ole aiemmin saaneet suoraa hyötyä mahdollisen negatiivisen viitekoron ja nollan välisestä erosta, mutta nyt tilanne muuttuu.

Kuntarahoitus on tehnyt päätöksen velkakirjaluottojen osalta kokonaiskoron nollalattiaan siirtymisestä. Tällöin negatiivisen korkoympäristön korkohyöty siirretään aiempaa laajemmin laina-asiakkaiden eduksi.

Eli jatkossa mahdollinen negatiivisen viitekoron noteeraus huomioidaan kokonaiskoron laskennassa negatiivisesta arvostaan, mutta kuitenkin siten, että luoton kokonaiskorko (viitekorko + asiakasmarginaali) on aina vähintään nolla (eikä koskaan negatiivinen). Tämä Kuntarahoituksen päättämä muutos koskee kaikkia olemassa olevia ja uusia lyhyisiin vaihtuviin viitekorkoihin sekä pitkiin viitekorkoihin sidottuja velkakirjalainoja, ja tarkoittaa käytännössä laina-asiakkaalle alempaa kokonaiskorkoa silloin, kun viitekoron arvon noteeraus on negatiivinen.

Kuntarahoituksen kannalta muutoksen mahdollistaa kesäkuun lopussa voimaan tullut pankkien vakavaraisuussääntely ja siihen liittyen Kuntarahoituksen asema julkisena kehitysluottolaitoksena, mikä alentaa merkittävästi Kuntarahoituksen vähimmäisomavaraisuusasteen pääomavaadetta. Käytännössä muutos siis mahdollistaa Kuntarahoituksen laina-asiakkaille nykyistä edullisemman rahoituksen tarjoamisen.

Uusien velkakirjalainojen osalta muutos tulee voimaan 1.10.2021 alkaen myönnettävissä luotoissa ja olemassa olevien velkakirjalainojen osalta 1.10.2021 jälkeen luottokohtaisesti aina ko. lainan seuraavan korontarkistuksen yhteydessä.

Uusi tapa määrittää lainakorko koskee kaikkia vaihtuvakorkoisia velkakirjalainoja (myös vaihtuvakorkoisia korkotukilainoja) ja kaikkia asiakkaita. Kuntarahoitus huolehtii kaikkien vanhojen velkakirjaluottojen korkoehdon konvertoinnin kokonaiskoron nollalattialle, jolloin asiakas saa hyödyn mahdollisimman laajasti kaikkiin lainoihinsa.

Asiakkaana sinun ei tarvitse tehdä mitään tähän muutokseen liittyen ja muut luottojen ehdot säilyvät ennallaan. Hoidamme Kuntarahoituksessa muutokset puolestasi ja lähetämme erikseen virallisen tiedon muuttuneesta korkoehdosta sen käyttöönoton yhteydessä. Kiinteäkorkoisiin luottoihin muutos ei vaikuta, sillä niissä negatiiviset korot on huomioitu koronmäärityksen yhteydessä jo aikaisemmin.

Esimerkki kokonaiskoron nollalattiasta vaihtuvakorkoisissa lainoissa:

Oletetaan velkakirjalainan viitekoron olevan 6 kk euribor (-0,523 % per 27.7.2021) ja Kuntarahoituksen marginaalin 0,50 %. Viitekorko tarkistetaan lainassa 6 kk välein. Aiemmin asiakas on maksanut lainasta Kuntarahoitukselle viitekoron 0 % (tällä hetkellä lainojen viitekorko vähintään 0 %) + marginaalin 0,50 % = 0,50 %. Kokonaiskoron nollalattian tullessa voimaan asiakas maksaa viitekoron -0,523 % + marginaalin 0,50 % = 0 %.

Lisätietoja kokonaiskoron nollalattiasta ja sen voimaantulosta saat omalta asiakastiimiltäsi tai yksikönjohtaja Jukka Leppäseltä, jukka.leppanen(at)kuntarahoitus.fi.

KuntarahoitusTalous

Globaali talous jatkaa kasvua, palaavatko korot kasvu-uralle? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 8/2021 on julkaistu

Kuntarahoitus_Markkinakatsaus_082021Lataa

Kesäkauden aikana on nähty mielenkiintoisia markkinaliikkeitä. Pitkät korot ovat laskeneet tuntuvasti, mutta osakemarkkinoilla alkuvuoden vahva veto on vain jatkunut. Yhdysvalloissa pitkien korkojen lasku alkoi jo maaliskuussa, Euroopassa vasta myöhemmin keväällä. Taustalla on korkosijoittajien pelko talouskasvun ennenaikaisesta jäähtymisestä.

– Alkuvuodesta suhdanneodotukset kieltämättä vahvistuivat hieman liian nopeasti. Koronapandemiasta toipuminen on pitkä prosessi eikä palautuminen tapahdu kitkatta. Lisäksi uudet virusmuunnokset ovat voimistaneet talouden lyhyen aikavälin riskejä. Nämä riskit kohdistuvat erityisesti kehittyviin talouksiin, joissa rokotesuoja on merkittävästi teollisuusmaita heikompi. Kiinan asema globaalien toimitusketjujen solmukohtana on erityisen merkittävä ja siksi Kiinan paikallisilla epidemia-aalloilla voi olla vaikutusta koko maailmantalouteen, Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala pohtii.

Kasvu jatkuu, Euroopassa jopa odotettua vahvempana

Vaikka maailmantalous on jo ohittamassa toipumisvaiheen kasvuhuippunsa, globaalin suhdanteen perustrendi on yhä hyvin myönteinen. Kasvu jatkuu laajalla rintamalla, Euroopassa jopa odotuksia vahvempana. Vuoden toisella neljänneksellä Yhdysvaltain bkt-luvut olivat ennakoitua vaisummat, mutta lievä pettymys selittyi pääosin varastojen supistumisella. Kotimainen kulutuskysyntä jatkoi Yhdysvalloissa voimakkaassa kasvussa.

Maailmantalouden pidemmän aikavälin kasvunäkymä on myös vahvistumassa.

– Pandemia on edistänyt digitalisaatiota ja tarjonnut yrityksille mahdollisuuden etsiä entistä tehokkaampia toimintatapoja. Valtiot panostavat nyt julkisiin investointeihin, joilla pyritään parantamaan yhteiskuntien perusinfraa ja julkisten palvelujen tehokkuutta sekä edistämään vihreää siirtymää. Keskuspankit ovat uudistaneet rahapolitiikkastrategioitaan siten, että ne tukisivat paremmin hintavakaustavoitteen toteutumista ja avaisivat mahdollisuuden korkoympäristön normalisoitumiselle, Vesala perustelee.

Maailmantalouden keskipitkän aikavälin perusviritys on siis varsin positiivinen. Toki kustannusten nousu on lisännyt stagflaation eli inflaation ja aneemisen talouskasvun yhdistelmän mahdollisuutta, mutta se on vain yksi mahdollinen skenaario, eivätkä esimerkiksi osakemarkkinat näytä tällä hetkellä olevan stagflaatiosta kovin huolissaan. Vallitseviin suhdanneolosuhteisiin nähden kesän aikana tapahtunut korkotason lasku vaikuttaa ylimitoitetulta.

– Mikäli maailmantalouden kasvunäkymä säilyy loppuvuonna likimain odotetun kaltaisena, koroissa nähtäneen käänne takaisin nousutrendille, Vesala ennakoi.

Olemme aiemmin arvioineet, että Euroopan keskuspankki saattaisi käynnistää korkotason asteittaisen normalisoinnin vuoden 2023 loppupuolella.

– Heinäkuussa julkaistun strategiauudistuksen ja sitä seuranneen rahapolitiikkaohjeistuksen perusteella tämä aikataulu vaikuttaa ehkä liian varhaiselta. Toisaalta reaalitalouden pitkän aikavälin skenaarioissa ei ole tapahtunut kovin oleellisia muutoksia, Vesala arvioi.

Suomen talouden kasvu jatkuu, työllisyysluvut jymy-yllätys

Suomen talouden tunnusluvut ovat pysyneet vahvoina.

– Ennakkotiedot vuoden toiselta neljännekseltä lupaavat sen verran voimakasta kasvua, että vuoden 2021 bkt-ennusteita saadaan luultavasti edelleen korjata ylöspäin. Teollisuudessa tilauskanta on vahvistunut erittäin hyvälle tasolle ja keskeisimmät vientimaamme näyttäisivät olevan jo vahvassa noususuhdanteessa, Vesala sanoo.

Ehkä suurimmat positiiviset yllätykset on kesän aikana nähty työmarkkinoilla. Työllisyysasteen trendi on noussut jo selvästi 72 prosentin ja työttömyysastekin on painunut alle 8 prosenttiin.

– Erityisen hämmästyttävää on ollut työvoiman voimakkaana jatkuva kasvu: työmarkkinoille aktiivisesti osallistuvia 15–74-vuotiaita henkilöitä on jopa viitisenkymmentä tuhatta enemmän kuin ennen koronapandemiaa. Ilmiö on mielenkiintoinen, sillä yleensä taloustaantumat pikemminkin vähentävät työmarkkinoille osallistumista kuin lisäävät sitä. Osallistumisasteen nousu on toki erittäin tervetullutta, sillä monilla aloilla, varsinkin palveluissa ja rakentamisessa, kärsitään jo noususuhdanteen tässä vaiheessa työvoimapulasta, Vesala jatkaa.

PääekonomistiTalousTapahtumat

Kuntarahoituksen puolivuosikatsaus on julkaistu: luottokannan kasvuvauhti normalisoitui, konsernin tulos parani

Kuntasektorin luottokysyntä jäi ennakoitua matalammaksi odotettua paremman talouskehityksen ja valtion vuonna 2020 myöntämien väliaikaisten koronatukien vuoksi. Yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoituksen tarve kasvoi hieman. Luottokannan kasvu normalisoitui edellisestä vuodesta, jolloin se oli koronapandemian vuoksi poikkeuksellisen vahvaa. Kuntarahoituksen uusi luotonanto oli katsauskaudella 1 601 miljoonaa euroa ja pitkäaikainen rahoitus katsauskauden lopussa 28 582 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto kohosi 127 miljoonaan euroon.

Vastuullisten rahoitustuotteiden kysyntä jatkoi kasvua. Kesäkuun lopussa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 2 120 miljoonaa euroa ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 833 miljoonaa euroa. Rahoituksen määrä kasvoi 24,3 % vuoden vaihteesta.

– Asiakkaamme ovat ottaneet erinomaisesti vastaan viime vuonna markkinoille tuomamme yhteiskunnallisen rahoituksen. Ilmastotavoitteiden saavuttamisessa kuntien rooli on keskeinen, ja ne ovatkin tehneet edistyksellistä työtä hiilidioksidipäästöjen rajoittamiseksi, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.

Eduskunnan kesäkuussa hyväksymä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen ei oleteta vaikuttavan merkittävästi Kuntarahoituksen toimintaan tai taloudelliseen kehitykseen lähivuosina. Kuntien talouteen uudistus sen sijaan vaikuttaa monin tavoin. Sote-uudistus ei juurikaan pienennä kuntien investointitarvetta, ja lisäksi rakenteelliset ongelmat odottavat yhä ratkaisua.

– Väestön ikääntyminen ja muuttoliike kasvukeskuksiin ajavat monia kuntia taloudellisesti ahtaalle. Elokuussa aloittavilla uusilla kunnanvaltuutetuilla on vastuullinen tehtävä muun muassa etsiessään uusia yhteistyömuotoja kuntien välillä näiden rakenteellisten ongelmien aiheuttamien haasteiden ratkaisemiseksi. Samalla on tehtävä työtä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämmän kunnan rakentamiseksi, Kallio muistuttaa.

Tutustu puolivuosikatsaukseen täällä.Lataa tiedosto

KuntarahoitusTalous

Talous nyt: Positiivinen vire jatkuu, vaikka virusvariantit sekoittavat pakkaa

Euroopan komissio julkaisi vastikään uudet ennusteensa EU-maiden talousnäkymistä. Komission odotus vuosien 2021–22 kehityksestä on hyvin samanhenkinen kuin muutkin viime kuukausina julkaistut ennustepäivitykset. Sekä bkt- että inflaatioennusteita on tarkistettu ylöspäin – ensiksi mainittua tuntuvammin ja jälkimmäistä hieman maltillisemmin. Komissio iloitsee EU-maiden päässeen jo vahvasti takaisin kasvun syrjään kiinni. Alkuvuoden tartunta-aallosta johtunut pieni takapakki näyttäisi sekin jääneen pelättyä vaimeammaksi.  

Suomen talous selvisi viime vuodesta hyvin, mutta jatkossa valahdamme EU:n keskikastin alapuolelle 

EU-komission laskelmissa vuoden 2021 maakohtaiset kasvuennusteet vaihtelevat Suomen 2,7 prosentin ja Romanian 7,4 prosentin välillä. Kuluvana vuonna Suomi on siis jäämässä 27 EU-maan joukossa peränpitäjäksi.  

Suomen ei toki voi odottaakaan kasvavan yhtä nopeasti kuin maat, joissa vuoden 2020 koronakuoppa oli paljon syvempi kuin meillä. Toisaalta EU-komission ennusteiden kokonaistarkastelu paljastaa, ettei Suomi yllä vuosien 2020–22 kumulatiivisessa bkt-kehityksessä EU:n keskimääräiselle tasolle. Pandemiaa edeltäneeseen tasoon verrattuna Suomen bkt-kasvu oli viime vuonna EU:n kuudenneksi parasta. Elpymisvaiheen aikana kuitenkin valahdamme jälleen alempaan keskikastiin ja Suomen bkt:n kumulatiivinen kehitys vuosina 2020–22 oikeuttaa 27 EU-maan sisäisessä vertailussa vasta sijalle 18. 

Kalenterivuosille laskettavat kasvuennusteet vetävät mutkia suoriksi 

Vuositason bkt-ennusteet pyrkivät hahmottamaan ”isoa kuvaa”, jolloin talouden lyhyen aikavälin värinä tasoittuu siistiltä näyttäväksi trendiksi. Yleensä bkt-uran nyanssien puuttuminen ei erityisemmin haittaa, pikemminkin päinvastoin. Koronavirus on kuitenkin ollut taloudelle niin merkittävä shokki, että tällä kertaa vuosineljännestason värinä voi olla normaalia voimakkaampaa, ja siksi myös talouden ennusteriskit ovat poikkeuksellisen suuria.  

Yksi kompastuskivi saattaa olla olettamus, että pandemian hellittäessä talouden aktiviteetti palautuu nopeasti kutakuinkin entiselleen ja työnsä väliaikaisesti menettäneet pääsevät kitkattomasti takaisin työelämään mukaan. Yrityksille korona on kuitenkin ollut kuin pakollinen tuumaustauko, jonka aikana on voinut rauhassa miettiä oman liiketoiminnan syvintä olemusta. Samalla on pitänyt pohtia, miten digiloikat muuttavat kuluttajien käyttäytymistä ja miten omaa bisnestä voisi pyörittää tehokkaammin.  

Koronapandemia on hyvinkin saattanut kylvää entistä voimakkaamman tuottavuuskasvun siemenen, mikä pitkällä aikavälillä parantaa hyvinvoinnin edellytyksiä. Ensivaiheessa tuotannon tehostuminen ja uudistuminen voivat kuitenkin näkyä osaamistarpeiden muuttumisena, työmarkkinoiden pahentuneina kohtaanto-ongelmina ja odotuksia hitaampana työllisyyskasvuna. Mikäli palkkasumman kasvu hidastuu, myös kysynnän toipuminen voi pettää odotukset, kunnes alkuvaiheen kitkatekijöistä päästään yli. Emme myöskään ole vielä kovin hyvin selvillä, miten suuri lasku koronasta lopulta lankeaa yritysten konkursseina ja pankkien luottotappioina.  

Toinen talousennusteisiin liittyvä ilmiselvä riskitekijä on edelleen itse koronapandemia. Positiivinen uutinen on, että Euroopassa ja Yhdysvalloissa rokotekattavuus alkaa jo olla varsin korkealla tasolla. Koska parhaat rokotteet näyttäisivät tehoavan hyvin myös virusmuunnoksiin, terveyskriisi saataneen länsimaissa lähikuukausina hallintaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, etteikö talous voisi edelleen kohdata vakaviakin häiriöitä. Kehittyvät maat ovat yhä kaukana riittävästä rokotekattavuudesta. Virus kiertää maailmalla vielä pitkään ja paikalliset epidemia-aallot voivat jatkossakin aiheuttaa monenlaista haittaa globaaleille toimitusketjuille.  

Varoittavatko korkomarkkinat jo kasvun (väliaikaisesta) hidastumisesta? 

Pitkät korot ovat viime viikkoina laskeneet erityisesti Yhdysvalloissa, jossa pitkien korkojen aleneminen alkoi jo maaliskuussa. Näinkin voimakas suunnanmuutos voi äkkiseltään tuntua yllättävältä, sillä samanaikaisesti inflaatio on ylittänyt odotukset ja reaalitalouden kasvuennusteita on systemaattisesti tarkistettu ylöspäin.  

Markkinat ehkä kertovat, että alkuvuoden korkojen nousu oli talouden perustekijöihin nähden hieman liian nopeaa eikä elpyminen ehkä olekaan niin tasaista ja vahvaa kuin vuositason bkt-ennusteet antavat ymmärtää. Korkoliike kertoo myös, ettei pandemia ole ohi vaan elämme yhä sen keskellä. Vaikka länsimaissa terveyskriisi alkaisikin jo olla hallinnassa, maailmanlaajuisesti ei tautia ole vielä selätetty. 

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Näkökulma: Avaako talouden noususuhdanne EKP:lle ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista?

Yhdysvallat nousee koronataantumasta sen verran kovalla voimalla, että maan keskuspankki Fed on jo joutunut vihjaamaan tulevista rahapolitiikan kiristyksistä. Tällä hetkellä Fed näkee nostavansa ohjauskorkoja vuonna 2023, mutta talouden kasvu- ja inflaatioennusteista päätellen näkemys tulee vielä siirtymään aikaisemmaksi. Määrällistä elvytystä eli keskuspankin arvopaperiostoja voidaan hyvinkin alkaa vähentää jo reilun puolen vuoden päästä. Ruodin Fedin haastavaa tasapainoilua elvytyksen ja talouden ylikuumenemisen torjumisen välillä viime viikkoisessa blogikirjoituksessani Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut.

Euroalueella talous toipuu huomattavasti Yhdysvaltoja hitaammin. Inflaatio on väliaikaisten kitkatekijöiden vuoksi meilläkin kiihtymässä, mutta riski talouden ylikuumenemisesta on huomattavasti vähäisempi kuin USA:ssa. Euroalueen rahapolitiikassa ei olekaan vielä näköpiirissä nopeaa suunnanmuutosta.

Silti myös Euroopan keskuspankin viestintä on jo muuttunut aiempaa optimistisemmaksi: talouden elpyminen nähdään odotuksia voimakkaampana ja kasvuennusteita on selvästi nostettu. EKP arvioi euroalueen bkt:n kasvavan sekä tänä että ensi vuonna yli 4,5 prosentin vauhdilla. EKP:n johtokunnan jäsen Isabel Schnabel totesi jokin aika sitten valoisasti, että euroalue on saavuttanut merkittävän ”käännekohdan”.

Myönteisestä kehityksestä huolimatta pandemia ei ole vielä ohi. Vaikka Eurooppa on lähes kirinyt rokotekattavuudessa USA:n kiinni, koronaviruksen delta-muunnoksen leviäminen on ainakin lyhyellä aikavälillä merkittävä riskitekijä ja taloudessa on yhä varauduttava takapakkeihin. Sitä mukaa kun molemmat rokoteannokset saaneiden osuus väestöstä kasvaa, yhteiskunnan normaalia toimintaa pitkäkestoisesti rajoittavien sulkutilojen riski kuitenkin pienenee. Siksi talouden perusvirityksen voidaan sanoa osoittavan jo kohti parempia aikoja.

Alkava noususuhdanne voi avata Euroopan keskuspankille ikkunan päästä eroon negatiivisista koroista, jotka pitkäkestoisena ilmiönä voivat aiheuttaa talouteen haitallisia sivuvaikutuksia. Viimeisimpien ennusteiden mukaan euroalueen bruttokansantuote lähestyy vuonna 2023 kehitysuraa, jolla oltiin ennen pandemiaa. Koronakriisistä jää eittämättä yhteiskuntaan monenlaisia arpia, mutta tuotannon volyymiin ei pysyvää pudotusta ole näillä näkymin syntymässä. Vuosi 2023 saattaa lopulta olla EKP:lle sopiva ajankohta aloittaa korkopolitiikan asteittainen normalisointi.

Viimeisen viiden–kuuden vuoden aikana euroalueen riskittömien pitkien korkojen (Saksan lainakorot) suhdanneluontoinen vaihtelu on tapahtunut suunnilleen -0,80 ja +1,00 prosentin haarukassa. Näin alhainen pitkien korkojen taso on ollut oire ”sekulaarisesta stagnaatiosta”, jossa säästetään enemmän kuin investoidaan, deflaatio uhkaa ja tuottavuuskasvu on kituliasta.

Seuraavan parin vuoden aikana koronakriisistä toipuminen ja varovaiset muutokset EKP:n rahapolitiikassa nostanevat euroalueen pitkät korot edellä mainitun vaihteluvälin ylälaitaan. Merkittävästi ylemmälle tasolle murtautuminen edellyttäisi kuitenkin uutta tasapainoa, jossa tuottavuuskasvun voimistuminen nostaisi talouden pitkän aikavälin kasvupotentiaalia.

EKP:n rahapolitiikan ja EU:n elvytysrahaston yhteispelillä tällaista siirtymää nyt yritetään. Saavutettujen tulosten kestävyyttä tosin voitaneen arvioida kunnolla vasta kuluvan vuosikymmenen jälkipuoliskolla.

Lue Timo Vesalan blogisarjan ensimmäinen osa Yhdysvaltojen korkonäkymistä täällä.

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Näkökulma: Rahapolitiikan nuorallatanssi on alkanut – mitä Fedin tuoreesta korkoennusteesta pitäisi ajatella?

Yhdysvaltain keskuspankki Fedin avomarkkinakomitean viime viikkoinen kokous tarjosi odotuksia vahvemman signaalin rahapolitiikan tulevasta kurssimuutoksesta. Vielä maaliskuussa Fed ei nähnyt koronnostoille tarvetta ennen vuotta 2024, eikä keskustelua arvopaperiostojen vähentämisen aikataulusta pidetty ajankohtaisena. Fedin uuden ennusteen mukaan korkopolitiikan kiristykset aloitettaisiin vuonna 2023 kahdella koronnostolla. Lisäksi ennustepaneelin 18 jäsenestä seitsemän oli sitä mieltä, että korkoja voitaisiin nostaa jo ensi vuonna.

Myös määrällisen elvytyksen oikeaa mitoitusta on alettu puntaroida. Rahapolitiikan kiristyminen todennäköisesti käynnistyykin juuri arvopaperiostojen vähentämisellä – jos ei vielä tänä vuonna niin mahdollisesti ensi vuoden alkupuolella.

Muutokset Fedin linjauksissa kertovat Yhdysvaltain kasvunäkymän vahvistumisesta: omassa ennustepäivityksessään Fed nosti arvionsa kuluvan vuoden bkt-kasvusta peräti 7 prosenttiin. Inflaation Fed odottaa kiihtyvän tänä vuonna 3,4 prosenttiin. Fed siis lienee herännyt myös talouden ylikuumenemisriskeihin, joita Bidenin hallinnon voimakas kysyntäelvytys on ruokkinut.

Tuoreeltaan Fedin melko jyrkkä suunnanmuutos säikäytti markkinoita – varsinkin osakemarkkinoita, joilla keskuspankkien ultrakevyt rahapolitiikka on tukenut vahvaa kurssinousua. Omalla tavallaan Fedin viesti markkinoille on kuitenkin myös huojentava: kun data muuttuu, keskuspankki reagoi ja toimii loogisesti uuden tiedon mukaisesti.

Tasapainoisen kehityksen kannalta on oleellista, että keskuspankin reaktiot ovat ennakoitavia. Tällöin markkinahinnoittelu sopeutuu jo ennen varsinaisia ilmoituksia uusista rahapolitiikkatoimista ja äkkinäisiltä korkotason heilahteluilta vältytään. Ennakoitavuuden vahvistamisessa Fedillä on edelleen tehtävää. Esimerkiksi se, mitä tuore strateginen muutos inflaatiotavoitteessa (tavoitellaan tiettyä yli ajan laskettua keskimääräistä inflaatiovauhtia) käytännössä tarkoittaa, on vielä osittain epäselvää.

Talouden luotsaaminen kovan alkukiihdytyksen jälkeen tasapainoiselle kasvu-uralle on joka tapauksessa Fedille erittäin vaativa tehtävä: Yhtäältä rahapolitiikkaa ei saa kiristää liian nopeasti, etteivät yritysten ja kotitalouksien tulevaisuuden odotukset jäähdy ennen aikojaan. Toisaalta, jos talous pääsee ylikuumenemaan, käsissä voi olla inflaatio-ongelma, jonka tainnuttamiseen tarvitaan niin kovia kiristystoimia, että niiden seurauksena myös reaalitalous vaipuu uuteen taantumaan.

Fed on aloittanut nuorallatanssin, jonka ensimmäinen askel taisi lopulta sujua kohtalaisen hyvin. Korkokokouksen jälkeen keskipitkät korot nousivat eli viesti tulevista ohjauskoron nostoista meni perille. Toisaalta korkokäyrän pitkä pää kääntyi ensipompun jälkeen laskuun – pisimmät korot jopa varsin tuntuvasti. Positiivisesti tulkittuna markkinat uskovat Fedin pitävän inflaation kurissa. Mikäli pisimpien korkojen lasku jatkuu, se voi kertoa huolesta, että oraalla oleva nousukausi jää kiristyvän rahapolitiikan vuoksi odotettua lyhyemmäksi. USA:n talouden lähivuosien veto näyttää kyllä kuitenkin niin vahvalta, että hieman pidemmässä katsannossa koko korkokäyrälle on jäljellä selvää nousupotentiaalia.

Mitä tapahtuu rahapolitiikalle Euroopassa? Timo Vesalan blogisarjan jatko-osa euroalueen talouden ja korkomarkkinoiden näkymistä julkaistaan viikolla 26.

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Alkuvuosi painui pakkaselle, mutta investointirohkeus piristää näkymiä – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2021Lataa
Taulukko: Kuntarahoituksen kesäkuun 2021 suhdanne-ennuste. Taulukossa eritelty Kuntarahoituksen arvio Suomen talouden keskeisimpien mittarien kehityksestä vuosina 2020–2022.

Yhteiskunnan rajoitustoimet ja pelko koronaviruksen leviämisestä supistivat yksityistä kulutusta vuoden ensimmäisellä neljänneksellä. Rumalta näyttävää jälkeä syntyi myös ulkomaankaupassa, kun vienti tippui vuosineljänneksen aikana noin viisi prosenttia.

– Notkahduksesta ei kuitenkaan kannata huolestua, sillä laskua selitti loppuvuoden 2020 haastava vertailujakso, jolloin laivatoimitukset nostattivat viennin tasoa. Viennin perustrendi on vahvistuva ja se tulee olemaan yksi kuluvan vuoden kasvun ajureista, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala tuoreessa suhdanne-ennusteessa.

Investointirohkeus piristää näkymiä – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Alkuvuonna investoinnit kääntyivät nousuun. Yritysten usko tulevaan on vahvistunut ja tuotantokapasiteettia viritetään vastaamaan elpyvään kysyntään.

Investointirohkeuden palautumisen ja koronarokotusten ennakoitua nopeamman etenemisen vuoksi Kuntarahoitus nostaa ennustettaan kuluvan vuoden bkt-kehityksestä 2,3 prosentista 2,7 prosenttiin. Ensi vuoden kasvunäkymä on säilynyt ennallaan: vuonna 2022 Kuntarahoitus odottaa Suomen bruttokansantuotteen kasvavan 3,0 prosenttia.

– Talouskasvu näyttäisi vauhdittuneen pian alkukevään sulkutilan jälkeen, ja kuluttajien vedolla vuoden keskivaiheesta on tulossa aiempia arvioitamme vahvempi, Vesala kertoo.

Osaavan työvoiman puutteesta voi tulla kasvun jarru

Työmarkkinat ovat toipuneet pandemiasta odotettua paremmin: työttömyyshuippu ohitettiin jo viime syksynä ja työllisyys on talven lyhyen suvantovaiheen jälkeen elpynyt varsin rivakasti. Kuntarahoitus arvioi kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi 7,6 prosenttia. Luvun odotetaan laskevan edelleen 7,1 prosenttiin vuonna 2022.

– Työmarkkinoiden imu on ollut selvästi aiempia odotuksiamme vahvempaa. Työmarkkinoille osallistutaan jopa innokkaammin kuin ennen pandemian puhkeamista, Vesala iloitsee.

Uusi nousukausi on vasta aluillaan, mutta osaajien puute uhkaa jo rajoittaa kasvua. Pääekonomisti Vesalan mukaan osaamisvajeesta on vaivihkaa tullut yksi Suomen talouden hankalimmista rakenteellisista ongelmista.

– Osaamispohjan vahvistaminen ei käy käden käänteessä, vaan vaatii pitkäjänteisiä panostuksia koulutukseen ja tutkimukseen. Oppivelvollisuusiän pidennyksellä on hyvä tarkoitus, mutta uudistuksen yhteydessä on varmistettava, että kunnilla ja tulevilla hyvinvointialueilla on riittävästi keinoja puuttua nuorten syrjäytymiseen.

Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen nostaa väliaikaisesti inflaatiota

Kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen sekä energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen nostavat inflaatiolukuja. Viime kuukausina Suomen inflaatio on kohonnut euroalueen keskiarvon yläpuolelle, mikä voi pidemmän päälle nakertaa kilpailukykyä. Suhdanne-ennusteessa Kuntarahoitus nostaa arviotaan kuluvan vuoden inflaatiosta 1,9 prosenttiin. Vuoden 2022 inflaatioarviomme on ennallaan 1,7 prosentissa.

Inflaation nousun oletetaan jäävän väliaikaiseksi, mutta kehitystä on kuitenkin vaikea ennakoida.

– Kyse on osin joukkopsykologiasta ja eri toimijoiden odotuksista. Ei myöskään ole ilmeistä, miten tehokkaasti inflaatiota kyettäisiin jarruttamaan, mikäli hintojen nousu ja inflaatio-odotukset voimistuisivat liikaa, Vesala arvioi.

Jos EU:n elvytyspolitiikka onnistuu, Euroopan keskuspankille voi avautua mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Vesalan mukaan EKP:n ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023.

Sotella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn

Perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus vaikuttaa todennäköisemmältä kuin koskaan. Esitetyn uudistuksen välitön vaikutus kuntien taloudelliseen asemaan on pieni, mutta pitkällä aikavälillä vaikutukset voivat kertautua.

– Kustannuspaineiden siirtyminen hyvinvointialueiden ja valtion huoliksi hyödyttää kaikkia kuntia, mutta vaikutus on erityisen merkittävä ikääntyville muuttotappioalueille, joissa soten osuus nettokustannuksista on huomattavan suuri, Kuntarahoituksen Esa Kallio arvioi.

Esitetyn soten vaikutukset kuntien käyttötalouden rahoitusrakenteeseen ovat eri alueilla hyvin erilaisia. Vahvan veropohjan kunnat menettävät omia verotuloja ja saavat tilalle valtion tulonsiirtoja. Näissä kunnissa tulopuolen kasvunäkymä ja ennustettavuus heikkenevät, ja uudistuksella voi olla odottamattomia vaikutuksia kasvukuntien investointikykyyn.

– Sote-uudistuksessa kunnista poistuu suhteellisesti selvästi enemmän juoksevia käyttötalouden kustannuksia kuin investointitarpeita. Riittävän vuosikatteen ylläpitäminen tarvittavien investointien rahoittamiseksi ei ole nykytilaan verrattuna enää yhtä hyvin kuntien omassa hallinnassa. Omien verotulojen suhteellisen merkityksen pieneneminen voi pitkällä aikavälillä heikentää taloudellisesti vahvimpien kuntien kykyä investoida, Kallio huomauttaa.


Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, kesäkuu 2021Lataa


Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Miksi inflaatio kiihtyy, Timo Vesala? – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 5/2021 on julkaistu

Kuntarahoitus_Markkinakatsaus_052021Lataa

Inflaatio kiihtyi Yhdysvalloissa odotettua enemmän

Yhdysvaltojen massiivinen talouden elvytysurakka on kasvattanut huolta inflaatiosta. Huhtikuussa inflaatio kiihtyi USA:ssa jo yli neljään prosenttiin, mikä oli selvästi odotuksia korkeampi lukema.

– Kysyntä virkoaa varsin nopeasti, mutta talouden tarjontapuoli toipuu pandemian poikkeusoloista hitaammin. Monet yritykset varautuivat talvikaudella heikompaan menekkiin, ja nyt on ilmennyt pullonkauloja toimitusketjuissa. Kysynnän ja tarjonnan elpymisen eritahtisuus aiheuttaa väliaikaisia inflaatiopaineita. Myös energian ja raaka-aineiden hintojen palautuminen vuoden takaisesta romahduksesta nostattaa nyt inflaatiolukuja, analysoi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin tehtävä vaikeutuu, jos koronasta toipuva talous kaipaa yhä rahatalouden elvytystä, mutta inflaatio-odotusten hillintä alkaa jo vaatia puheita korkojen nostamisesta.

– Yhdysvaltojen korkonäkymä säilyy epävarmana, kunnes saamme enemmän näyttöä siitä, onko kuluttajahintojen nousussa aineksia pysyvämpään inflaatio-ongelmaan, Vesala jatkaa.

Eurooppa seuraa Yhdysvaltoja, mutta maltillisesti

Inflaatio on jo kiihtynyt ja kiihtyy jatkossakin myös Euroopassa, mutta selvästi maltillisemmin kuin Yhdysvalloissa. Mikäli elvytyspolitiikka onnistuu ja talous toipuu lähivuosina pandemiaa edeltäneelle bkt:n kasvu-uralle, EKP:lle avautuu mahdollisuus alkaa normalisoida korkotasoa. Pitkät korot ovatkin jo kääntyneet maltilliselle nousutrendille.

– Talouden ylikuumenemisen riski on kuitenkin huomattavasti pienempi kuin Yhdysvalloissa, ja siksi myös korkojen nousupotentiaali on selvästi vähäisempi. Näillä näkymin ensimmäiset koronnostot voisivat ajoittua vuodelle 2023, mutta tällainen näkymä kuitenkin edellyttää nykyisten kasvuodotusten toteutumista, Vesala sanoo.

Kuntatalouden lähivuosien näkymä hieman kohentunut – haasteita silti riittää

Suomen talous on kestänyt alkuvuoden epidemia-aallon odotuksia paremmin, ja myös työllisyydessä on tapahtunut myönteistä kehitystä. Koronakriisin kauaskantoisimpia ongelmia ovat pitkäaikaistyöttömyyden merkittävä nousu ja toisaalta työllisyyden resurssirajoitteet; osaavasta työvoimasta uhkaa tulla pulaa jo talouden elpymisvaiheessa.

Uusi kuntatalousohjelma kertoo kuntatalouden lähivuosien näkymän kohentuneen: rahoitusalijäämän ennustetaan olevan vuosina 2021–2024 aiempia arvioita pienempi. Arviot verotulojen kehityksestä ovat parantuneet ja vuosikate riittää aiempaa paremmin kattamaan kuntien investointitarpeita. 2020-luvun suuret haasteet – ilmastonmuutos, huoltosuhteen nousu ja alueiden eriytyminen – eivät kuitenkaan hellitä vaan edellyttävät palvelurakenteen jatkuvaa sopeuttamista ja valmiutta yhteistyöhön.

PääekonomistiTalousTapahtumat

Päätösten aika on nyt: Kuntarahoituksen keskustelupaperi visioi tulevaisuuden kuntaa ja etsii keinoja kuntakentän kroonistuviin ongelmiin

Keskustelu kuntien taloudesta ja tulevaisuudesta on ollut viime vuosina synkkää. Epävarmuutta aiheuttavat väestörakenteen muutos, sote-uudistuksen lopullinen muoto ja aikataulu sekä koronapandemia. Toimintaympäristö on kuitenkin selkeytymässä, mikä tarjoaa kunnille mahdollisuuden keskittyä enemmän pitkän aikavälin suunnitteluun.  

Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperi Päätösten aika – tienviitat kestävään kuntaan pureutuu kuntien mahdollisuuksiin rakentaa taloudellisesti, sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää tulevaisuutta globaalien muutospaineiden ja paikallisten toiveiden ristiaallokossa.  

Keskustelupaperi on julkinen keskustelunavaus kuntakenttää koskettaviin haasteisiin ja mahdollisuuksiin. Julkaisua varten on haastateltu noin 20 kuntatalouden, kuntajohtamisen ja vastuullisuuden asiantuntijaa, ja siinä tuodaan esiin asiantuntijaryppään näkemyksiä tuttujen kuntakentän ongelmien selättämiseksi.  

– Korona ei ole vienyt kuntien vanhoja ongelmia mihinkään. Päinvastoin: ne nousevat koronasumun hälvennettyä entistä selkeämmin esiin. Kuntavaalien alla on tärkeämpää kuin koskaan nostaa esiin kuntien keskeisiä kipupisteitä ja keskustella reilusti ja faktaperusteisesti pitkäaikaisista, yli valtuustokausien ulottuvista ratkaisuvaihtoehdoista. Kestävä kuntatalous, kuntien johtaminen ja vastuullisuus ovat ne kolme teemaa, joiden alla keskustelua tulisi tänä keväänä käydä. Uudet valtuutetut aloittavat pestinsä pikavauhdilla haastavassa tilanteessa. Siksi on tärkeää punnita aidosti, millä keinoin parhaiten turvataan hyvän elämän edellytykset omassa kunnassa, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio tiivistää.  

Tarvitaan valtiotasoisia uudistuksia ja uusia toimintamalleja 

Keskeinen kipupiste suurimmassa osassa Suomen kuntia on hankala taloudellinen tilanne, jonka korjaaminen on vaativa työsarka. Keskustelupaperissa asiantuntijat esittävät mahdollisiksi ratkaisuiksi työperäistä maahanmuuttoa ja yhteistyön vahvistamista muiden kuntien ja toimijoiden kanssa. Esimerkkejä tällaisista kunnista esitellään paperissa.  

Myös tyylikäs kutistuminen voi olla toimiva ratkaisu, ja parhaiten sen nähdään toimivan silloin, kun se on kunnan oma valinta. Asiantuntijaryhmä nostaa yhdeksi vaihtoehdoksi myös kuntien tehtävien eriyttämisen.  

– Kuntien velkaantuminen on kestoaihe, mutta tosiasia on, että isolle osalle kunnista taloudellinen pelitila on hyvin kapea. On elintärkeää löytää ratkaisuja kuntatalouden haasteisiin. Kuntien tehtäviä on kasvatettu merkittävästi viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta niiden taloudellista kantokykyä ei olla pohdittu tarpeeksi. Kuntatalouden kroonistuvaa tilannetta ei kuitenkaan ratkaista vain kunnissa, vaan se vaatii valtiotasoisia uudistuksia, Kallio sanoo.  

Kunnat eriytyvät vääjäämättömästi myös tulevaisuudessa niiden elinkeinopohjan ja väestörakenteen muutosten sekä oman toiminnan seurauksena. Kaupungistumisen myötä tapahtunut muuttoliike ja taloudellisen elinvoiman siirtyminen asutuskeskuksiin muodostavat monen kunnan kohtalonkysymyksen. Mahdollisuuksista moni riippuu siitä, mikä on kunnan osa tässä kehityskulussa.  

– Erilaisuudesta ja eriytymisestä huolimatta kuntien ydintehtävä pysyy muuttumattomana: kunnan on oltava ennen kaikkea hyvä paikka elää. Polku voi kuitenkin olla jokaiselle kunnalle omanlainen. Vaikuttaa siltä, että aika on ajanut yhtenäismallista ohi, ja siksi kunnan on aktiivisesti etsittävä juuri sille sopivia ratkaisuja. Hyvä uutinen on se, että kunnilla on edelleen monia mahdollisuuksia luoda paikallisia hyvän elämän edellytyksiä. Tämä saattaa kuitenkin tarkoittaa vaikeitakin valintoja, kun jostain on pakko luopua, Kallio pohtii.    

– Oman strategian toteuttamiseen ja vaikeidenkin valintojen tekemiseen tarvitaan myös vahvaa kuntajohtamista. Päätösten perusteita ja sitä, mistä tiedetään ja mistä ei tiedetä, kannattaa kertoa avoimesti. Hyviä ehdotuksia ja toimintamalleja voi tulla myös kuntalaisilta, mikäli heille tarjotaan mahdollisuus osallistua suunnitteluun. Avoimuuteen ja ennakointiin kuuluu myös se, että tarkastellaan investointien vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen monesta eri näkökulmasta, yksi raportin kirjoittajista, Demos Helsingin kaupunkitutkija Kaisa Schmidt-Thomé sanoo. 

Keskustelupaperin voit ladata osoitteesta kuntarahoitus.fi/kestavakunta

Kestävä kuntaKuntarahoitusTalous

Kuntatalouden neljä trendiä seuraavalle strategiakaudelle

Rokotteita jaetaan, ja toivomme pääsevämme palaamaan normaaliin elämään vielä tämän vuoden aikana. Kuitenkin elämämme tuntuu muuttuneen peruuttamattomasti. Seuraavalla strategiakaudella kunnissa alkaa esimerkiksi pandemian aikana kertyneen hoitovelan lyhentäminen. Samalla nähdään, miten kuntien erilaisilta elinkeinopohjilta ponnistetaan kohti tulevaisuutta ja mitkä uudet tavat tehdä työtä ovat tulleet jäädäkseen. Kuntatalouden realiteetit koronaa edeltävältä ajalta eivät kuitenkaan ole muuttuneet mihinkään, ja työttömyys voi vielä syventää verotulokuoppaa mahdollisen konkurssiaallon myötä. Ennustankin seuraavalle strategiakaudelle neljää trendiä, jotka tulevat kasvattamaan merkitystään kuntien työssä:

1  Sumun keskellä synkkyys on suhteellista

Koronapandemia on koetellut kuntia, mutta se on myös saattanut hämätä monia niistä. Valtion koronatukien turvin yllättävän useassa kunnassa tehtiin viime vuonna positiivinen tulos. Tilinpäätös nousi plussan puolelle myös monissa kunnissa, joissa ennen korona-aikaa laaditut ennusteet näyttivät paljon synkemmiltä. Hetkellinen helpotus taloudellisessa tilanteessa peittää siis taakseen sen rakenteellisen epätasapainon, joka kuntataloudessa vallitsee. Tiesitkö, että esimerkiksi kuntien lainakanta kasvoi positiivisten tulosten varjossa yli miljardilla eurolla? Kuntien tuloksen ennustetaan olevan negatiivinen jo vuonna 2021 ja jatkavan laskuaan lähivuosina. (Kuntaliitto 2020.)

Siksi tilanteen poikkeuksellisuus ja tilapäinen luonne on tärkeää tunnistaa. “Koronasumun” hälventyessä tulee taas näkyviin, että toipuminen on rankka prosessi. Jos jo paluu “perusuralle” eli lähestulkoon entiseen normaaliin on haastavaa, on kestävälle uralle pyrkiminen vielä paljon vaikeampaa.

2  Soten jälkeen selkenevää?

Väestön ikääntyminen on tosiasia, mutta samaan aikaan sote-uudistuksesta puhutaan “sote-vyyhtinä”. Sote-uudistuksen suunnittelusta on viime vuosina aiheutunut paljon häiriöitä kansallisessa kuvayhteydessä. Kun varmaa on vain, että kaikki on epävarmaa, elämme odottavissa tunnelmissa. Moni asiantuntija on kuitenkin sitä mieltä, että sote-vastuiden siirtyminen leveämmille hartioille on tuomassa toivottua ennustettavuutta kuntatason taloussuunnitteluun.

Toistaiseksi viisain evästys seuraavalle strategiakaudelle on jatkaa luovimista. Epävarmuus tarkoittaa myös mahdollisuuksia tien valintaan, ei väistämättä tappiota tai epätoivoa. Kysymykseen siitä, kannattaako kuntaliitos vai arvotaanko joku muu uudistus, voisi vastata siteeraamalla Kuntarahoituksen keskustelupaperiin haastattelemaamme asiantuntijaa: ”Kuntien harteiden leveyttä erilaisiin tehtäviin ei pitäisi miettiä erillään siitä, mitä kuntien velvoitteista ja rahoituspohjasta päätetään.”

3  Siirtymä on vihreä ja vastuullisuuden käsite laajenee

Vihreä siirtymä on jo käynnissä ja kiihtyy sitä tukevan sääntelyn edetessä ja sitä vauhdittavan rahoituksen kasvaessa. Kuntanäkökulmasta tämä on lupaavaa. Ensinnäkin siirtymä sisältää kuntatalouden kannalta vahvoja lupauksia. Esimerkiksi Iin kunnassa hyödyt näkyvät jo selvästi: sen pitkäjänteinen ilmastotyö on tuonut kuntaan arviolta yli 200 miljoonaa ulkopuolisia investointeja. Ii on pystynyt myös huomattaviin CO2-päästövähennyksiin. Ympäristö kiittää ja veronmaksajakin kumartaa, sillä energiamurroksen tuottamat vuosittaiset säästöt ovat kunnassa olleet merkittäviä. Kuten Iin kunnanjohtaja totesi haastattelussamme: “Jos kaikki kunnat ottaisivat tämän johtotähdeksi, niin tässä olisi valtava säästön paikka.”

Sote-uudistuksen jälkeen kunnissa voisi olla tilaa myös uudenlaisen elinkeinopoliittisen roolin ottamiselle ja vastuullisen elinkeinoelämän edistämiselle. Kuntien missio-orientoituneeseen innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaan on tarjolla myös EU-rahoitusta. Myös kuntien laajempi yhteiskuntavastuu on tarpeen, kun maailma ympärillä muuttuu. Kestävän hyvinvoinnin edellytys on kyky varautua kansalaisten ja paikallisyhteisöjen tulevaisuuden tarpeisiin hyvissä ajoin, esimerkiksi edistämällä kohtuuhintaisen asumisen saatavuutta ja huomioimalla väestökehityksen trendit palveluverkon mitoituksessa.

4  Kuntajohtaminen ei ole ennallaan ja tulevaisuudessakin tieto on valtaa

“Mitä korkeammalla johdossa olet, sitä pidemmälle katseen tulee yltää”, kiteytti eräs haastateltavamme. Kunnilta odotetaan uudenlaista avoimuutta sekä ennakoivaa asennetta päätöksentekoon, ja sen tulee perustua vahvasti tutkittuun tietoon ja läpinäkyviin perusteisiin. Tällä tarkoitetaan esimerkiksi tehtyjen päätösten vaikutusten arviointia ja seurantaa sekä toimintaympäristön pitkäjänteistä ennakointia.

Kunnanjohtajan rooli on muuttumassa enemmän verkostojen hallinnaksi ja edunvalvontatyöksi. Yksin pärjäämisen malli on mennyttä aikaa, ja yhteistyön merkitys tulee korostumaan sekä kunnan sisällä että seudullisesti. Parhaimmillaan hyvä johtaminen lisää kunnan vaihtoehtoja, parantaa johtamisen toimintamahdollisuuksia ja takaa paremmat palvelut. Moni onkin jo tunnistanut sidosryhmien osallistamisen voiman, yritysyhteistyön merkityksen yli kuntarajojen tai on mukana kuntien välisissä verkostoissa. Ei turhaan sanota, että yhteistyössä on voimaa.

Mitä kunta sitten voi tehdä valmistautuessaan seuraavalle valtuustokaudelle?

Koronapandemian jälkeinen työ kunnissa on väistämättä vaikeaa, kun vanhatkaan haasteet eivät ole poistuneet mihinkään. Vastassa ei kuitenkaan ole pelkkiä hankaluuksia, vaan myös uusia mahdollisuuksia on avautunut. Pandemia on ravistellut monia rakenteita, joiden jälleenrakennuksessa on poikkeuksellinen mahdollisuus muokata vanhoja toimintamalleja ennen kuin urat jähmettyvät uudelleen paikoilleen. Luotamme siihen, että moni kunta pystyy käyttämään tämän mahdollisuuden rakentaakseen kestävää hyvinvointia ja vastuullista tulevaisuutta yli valtuustokausien.


Mika Korhonen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen kunta-asiakkaista vastaava asiakkuuspäällikkö, joka uskoo vahvaan tiimipelaamiseen.


Blogiteksti ja siinä esitellyt trendit pohjautuvat Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keväällä 2021 julkaistuun keskustelupaperiin kestävästä kuntataloudesta ja -johtamisesta sekä vastuullisuudesta kunnissa. Keskustelupaperi perustuu kirjalliseen aineistoon, Kuntarahoituksen asiantuntijoiden näkemyksiin sekä aiheesta keväällä 2021 tehtyihin laajoihin asiantuntijahaastatteluihin. Tutustu keskustelupaperiin: kuntarahoitus.fi/kestavakunta.

IlmiötKestävä kuntaTalous