Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Koronatilanne nakertaa talven talouskasvua, omikronin vaikutuksia vasta arvaillaan – Kuntarahoitus laskee vuoden 2022 bkt-ennustettaan

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2021Lataa
Taulukko, jossa Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden tarjonnan ja kysynnän sekä työttömyyden ja kuluttajahintainflaation kehityksestä vuosina 2020, 2021, 2022 ja 2023. Lähde: Tilastokeskus, Kuntarahoitus.

Kuntarahoituksen vuoden viimeinen suhdanne-ennuste julkaistaan poikkeukselliseen aikaan, sanoo yhtiön pääekonomisti Timo Vesala. Maailmantalouden kasvu jatkuu, mutta lyhyen aikavälin suhdanneriskit ovat koholla. Etelä-Afrikassa havaittu koronaviruksen omikron-muunnos nostaa epävarmuuden uudelle tasolle. Virusmuunnoksen vaarallisuudesta, leviämisnopeudesta tai sen kyvystä kiertää rokotesuojaa on vasta hyvin alustavia tietoja, minkä vuoksi omikronin talousvaikutuksia on hankala arvioida.

– Ennusteluvuissa on huomioitu koronapandemian viimeaikainen voimistuminen, mutta niihin ei sisälly arviota uuden muunnoksen vaikutuksesta. Jos käy ilmi, että rokotteiden tarjoama suoja omikron-muunnosta vastaan on oleellisesti heikompi, voidaan joutua turvautumaan tiukempiin rajoituksiin. Silloin myös talouskasvussa otetaan takapakkia, Vesala kertoo.

Toinen ajankohtainen suhdanneriski liittyy Kiinaan, jossa ylikuumentunut kiinteistösektori jäähtyy nopeasti. Rakennusinvestoinneilla on ollut Kiinan talouskasvussa poikkeuksellisen suuri merkitys.

– Voimakas talouskasvun hidastuminen Kiinassa heijastuisi epäilemättä myös muualle maailmantalouteen, Vesala arvioi.

Toimintaympäristöä haittaa myös kustannusten nousu. Inflaation kiihtyminen heikentää kuluttajien ostovoimaa ja osaltaan verottaa talouden aktiviteettia.

Suomessa suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura

Suomessa koronan talousvaikutukset ovat jääneet kansainvälisesti vertaillen maltillisiksi. Bruttokansantuote ylitti koronapandemiaa edeltäneen tason jo kuluvan vuoden toisella neljänneksellä. Myös työllisyys on palautunut rivakasti, ja työllisten kokonaismäärä on kohonnut jopa kaikkien aikojen ennätyslukemiin.

Odotuksia vahvemman toteutuneen kehityksen ansiosta Kuntarahoitus tarkentaa kuluvan vuoden kasvuennustettaan 3,5 prosenttiin (ed. ennuste 3,2 %). Lisääntyneen koronaepävarmuuden ja kustannusten nousun vuoksi arvio ensi vuoden bkt-kasvusta lasketaan 3,0 prosentista 2,6 prosenttiin. Kuntarahoitus pitää vuoden 2023 kasvuennusteensa 1,8 prosentissa, mikä on edelleen hieman Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalia ripeämpi vauhti.

Pääekonomisti Vesala arvioi, että Suomen talouden suurin ongelma on pitkän aikavälin kasvu-ura, joka ei riitä kannattelemaan nykyisen kaltaista hyvinvointiyhteiskuntaa. Korona-ajan vahinkoja minimoivasta puolustustaistelusta on vähitellen palattava talouden rohkeaan uudistamiseen.

– Meidän on luotava näkymä, jossa inhimillistä pääomaa riittää yritysten käyttöön. Ilman sitä pienen kansantalouden on vaikea houkutella kasvuinvestointeja. Tämä tarkoittaa panostuksia koulutukseen, tutkimukseen ja ulkomaisen työvoiman houkuttelemiseen. Myös vihreän siirtymän edistämisessä kannattaa olla etujoukoissa, Vesala tiivistää.

Fedin koronnostoja odotetaan jo ensi vuonna, Euroopassa edetään hitaammin

Syksyn mittaan inflaatio on kiihtynyt merkittävästi. Rahapolitiikan perussuuntaus Yhdysvalloissa ja Euroopassa on sama, mutta keskuspankit etenevät eri tahtiin. Yhdysvalloissa riski talouden ylikuumenemiseen on suurempi.

– Mikäli pandemiatilanteen heikkeneminen ei merkittävästi huononna lyhyen aikavälin näkymää, Fed joutunee nostamaan ohjauskorkojaan jo ensi vuonna, pääekonomisti Vesala ennakoi.

Inflaatioon liittyvä epävarmuus on selvästi kasvanut myös euroalueella. Vesala kuitenkin arvioi, että taustalla vaikuttavat yhä pääosin tilapäiset tekijät, kuten energian hintapiikki ja häiriöt toimitusketjuissa.

– Kun pullonkaulat purkautuvat, hintoja kohottava vaikutus voi nopeasti kääntyä laskupaineeksi ja inflaatio palata alle EKP:n tavoitteen. Keskuspankin uusi inflaatiotavoite antaa sille pelivaraa viivyttää koronnostoja ja uskon, että EKP tämän liikkumatilan käyttää.

Vesala arvioi, että EKP supistaa epätavanomaisia elvytystoimiaan jo vuoden 2022 aikana. Korkopolitiikan maltillinen normalisointi voisi alkaa vuoden 2023 lopulla.

Avokätisyyden aika on ohi, kunnille jaetaan pian niukkuutta

Lähes kaikki kuntatalouden keskeiset tunnusluvut ovat paremmassa asennossa kuin ennen koronapandemiaa ennakoitiin. Valtio on kantanut päävastuun koronan talousvaikutuksista ja varmistanut, ettei kuntatalous joudu pandemian keskellä pinteeseen.

Kriisissä julkinen talous on velkaantunut, mutta jatkossa velkasuhdetta on vakautettava.

– Avokätinen tukipolitiikka on epäilemättä vaihtumassa niukkuuden jakamiseksi, arvioi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntatalouden ennustettavuutta heikentää myös sote-uudistus, joka muokkaa kuntien rahoitusrakennetta merkittävästi. Vahvan veropohjan kunnat menettävät suhteessa enemmän veroeuroja kuin kunnat, joissa veropohja on ollut heikko. Lopputulos on Kallion mukaan nurinkurinen.

– Kunnat, jotka voisivat luottaa omien verotulojensa kasvuun, ovat sote-uudistuksen jälkeen riippuvaisempia valtion tulonsiirroista. Sen sijaan heikkenevän veropohjan kunnissa omien verotulojen painoarvo kasvaa. Molemmissa ryhmissä vaihdetaan varmempi tulonlähde epävarmempaan.

Sote-uudistuksen yhteydessä on myös kiinnitettävä huomiota pitkän aikavälin kasvuedellytyksiin. Nuorten koulutustaso laskee, ja korkeakoulutettujen osuudessa Suomi on pudonnut alle OECD-maiden keskiarvon. Koulutuksen järjestäminen on edelleen pitkälti kuntien vastuulla. Monissa kunnissa syntyvyyden lasku aiheuttaa oppilaskatoa, ja opetuksen yksikkökustannukset uhkaavat nousta.

– Kun sote-uudistus vielä puolittaa kuntien tehtäväkentän, vaarana on, että sopeutukset kohdistuvat juuri opetustoimeen. Kunnat tarvitsevat lisää pelimerkkejä. Toistaiseksi on epäselvää, mistä ne saadaan, Kallio tiivistää.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2021Lataa

Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229


Pääekonomistimme Timo Vesala avaa suhdanne-ennusteen taustoja ja vuodenvaihteen talousnäkymiä Huomisen talous -podcastin syyskauden päätösjaksossa. Kuuntele jakso ja lue lisää! (linkki)

IlmiötKuntarahoitusPääekonomistiTalous

Näkökulma: Käytämme lähes Bidenin infrapaketin verran rahaa hävittäjiin

Yhdysvalloissa syksyn kuuma poliittinen vääntö on ollut, menevätkö presidentti Bidenin suurisuuntaiset investointi- ja uudistusohjelmat kongressista läpi. Liikenneväyliä ja tietoliikenneyhteyksiä parantava 1200 miljardin dollarin infrapaketti sai sinettinsä jo marraskuun alussa. Käsittelyssä on vielä Build Back Better -uudistuspaketti, jonka tarkoituksena on vahvistaa sosiaaliturvaa ja koulutusta sekä edistää vihreää siirtymää. Ohjelman hintalappu on kymmenen vuoden aikana noin 1750 miljardia dollaria.

Bidenin hankkeiden mittaluokka on historiallisen suuri. Myös suomalaisessa talousuutisoinnissa niitä on kuvattu ”jättimäisiksi” – ikään kuin summat olisivat niin tähtitieteellisiä, ettei sellaiseen rahankäyttöön olisi meillä mitään mahdollisuuksia. Yhdysvallat on kuitenkin valtava maa eikä ole aivan helppoa mieltää, miten jättimäisistä rahamääristä oikeastaan puhutaan.

Suhteutetaanpa siis vähän. Yhdysvallat on noin 80 kertaa Suomea suurempi talous. Kun vielä dollarit muutetaan euroiksi, voidaan sanoa, että Bidenin infrainvestoinnit olisivat Suomen mittakaavassa noin 13 miljardia ja sosiaaliturvaohjelman menolisäykset kymmenessä vuodessa noin 19 miljardia.

Luvut ovat eittämättä suuria, mutteivät kuitenkaan aivan mahdottomia. Julkisiin investointeihin uppoaa tällä vuosikymmenellä Suomessakin huomattavia summia. Käytämme yksistään hävittäjähankintoihin (noin 10 miljardia) miltei Bidenin infrapaketin verran rahaa. Toinen useamman miljardin satsaus on kaavaillut raideinvestoinnit, vaikka ne tuskin täysimääräisesti toteutuvatkaan. Hallitusohjelman ”tulevaisuusinvestoinneissa” puhutaan noin kolmen miljardin euron mittaluokasta. Lähes miljardi voi lähivuosina kulua myös sote-uudistuksen muutoskustannuksiin.

Vihreän siirtymän investoinneissa olemme vasta pääsemässä alkuun. Suomea noin kymmenen kertaa suurempi Ranska aikoo investoida 30 miljardia vetytalouteen. Vastaava ambitiotaso merkitsisi meillä noin kolmen miljardin investointeja. Ylipäänsä tutkimus- ja kehitysinvestointien bkt-osuus haluttaisiin Suomessa nostaa pysyvästi neljään prosenttiin. Vaikka pääosin kyse onkin yksityisen t&k-rahoituksen houkuttelemisesta, tavoitteen toteutuminen edellyttänee myös julkisen tutkimusrahoituksen huomattavaa kasvattamista.

Build Back Better -uudistusohjelmaa on hankalampi suhteuttaa, koska siinä investoinneiksi miellettävät panostukset ja käyttötalouden menolisäykset sekoittuvat. Agendan perusteella kyse on enemmän pysyvistä menolisäyksistä kuin investoinneista. Mikäli uudistushanke menee senaatissa sellaisenaan läpi, vuositasolla ohjelma kasvattaa budjettimenoja noin 175 miljardilla dollarilla. Valkoisen talon mukaan lisämenot rahoitetaan täysin verokiristyksillä ja paremmalla talouskasvulla (kongressin budjettitoimisto CBO ei tosin ole ihan samaa mieltä).

Suomen kontekstissa vastaavat panostukset tarkoittaisivat noin 1,9 miljardin euron vuotuisia menolisäyksiä, mitä voi verrata hallituskauden menoratkaisuihin. Hallitusohjelman mukaan valtionhallinon menoihin ollaan tekemässä 1,4 miljardin edestä pysyviä lisäyksiä. Talouspolitiikan arviointineuvoston mukaan uudet päätökset ovat lisäksi nostaneet pysyvää menotasoa yli 200 miljoonalla. Kokonaissaldo liikkuu siis 1,6 miljardin tietämillä. Hieman epävarmaa myös on, miten paljon ”tulevaisuusinvestoinneista” jää pysyvää menopainetta. Lisämenojen rahoitus nojaa verotulojen ja työllisyyden kasvuun.

Yllä kuvattu ynnäily osoittaa, ettei Bidenin infrapaketti ole mitenkään käsittämättömän suuri, ja mittaluokaltaan vastaavat julkiset investoinnit ovat meilläkin putkessa. Hyvinvointia edistävissä menolisäyksissä emme ehkä yllä aivan Bidenin suunnitelmien tasolle, mutta melko lähelle niissäkin päästään.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Kuntarahoituksen Kauppalehden kumppaniblogissa 30.11.2021.

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Noususuhdanne jatkuu, mutta maailmantalouden veturi yskii – selviääkö Kiina vaikeuksistaan? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/2021 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, marraskuu 2021Lataa

Maailmantalous on yhä suotuisalla perusuralla, mutta lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat heikentyneet. Koronapandemian lisäksi kasvuvauhtia hidastavat Kiinan yskivät kiinteistömarkkinat sekä sitkeät häiriöt toimitusketjuissa. Syksyn kuluessa suhdanneriskit ovat selvästi kasvaneet, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala marraskuun markkinakatsauksessaan.

– Kiinan kiinteistömarkkinat ovat jäähtyneet nopeasti, mikä voi vaikuttaa merkittävästi maan kasvuedellytyksiin. Kiina on maailman suurimpia talouksia, ja sen yskähteleminen on huomattava riski koko globaalille taloudelle. Myös toimitusketjujen pullonkaulat ovat osoittautuneet huomattavasti ennakoitua sitkeämmiksi, mikä lisää pitkittyneen kustannusinflaation riskiä. Lommoja kuluttajien ostovoimaan on jo tullut.

Oman lukunsa maailmantalouden kasvunäkymiin kirjaavat lähtökuopissaan olevat tukipaketit. Yhdysvalloissa kongressi hyväksyi hiljattain noin 1 200 miljardin dollarin investoinnit infrastruktuuriin, ja suunnitteilla on myös mittavia panostuksia sosiaaliturvaan ja vihreään siirtymään.

– On hyvä muistaa, että monia pitkävaikutteisia talouden kasvupotentiaalia vahvistavia investointiohjelmia on vasta lähdössä liikkeelle. EU:ssa talous saa lähivuosina merkittävää tukea yhteisestä elvytysrahastosta, Vesala lisää.

Korkomarkkinoiden vuoristorata jatkuu, keskuspankeilta vaaditaan pelisilmää

Korkomarkkinoilla vuosi on muistuttanut vuoristorataa. Alkuvuonna rokotusohjelmat etenivät vauhdilla, ja pandemian lopullinen nujertaminen näytti mahdolliselta. Pitkät korot nousivat ja korkokäyrä jyrkkeni. Kesän aikana ärhäkät virusmuunnokset sekoittivat pakkaa, ja suhdannekuva kääntyi synkemmäksi. Syksyn kuluessa inflaatioriskit ovat nousseet markkinahinnoittelun keskiöön.

– Näkymä rahapolitiikan asteittaisesta kiristämisestä puoltaa korkotason trendinomaista nousua. Rahapolitiikan oikeasuhtainen viritys on kuitenkin melkoista tasapainoilua: tulevaisuuden inflaatio-odotukset on pidettävä aisoissa, mutta talouden toipumista ei saisi keskeyttää, pohtii pääekonomisti Vesala.

Yhdysvalloissa keskuspankki Fed ajaa jo elvytystä alas pienentämällä kuukausittaisia arvopaperiostojaan.

– Ohjauskoron nostot lienevät nekin Fedin ohjelmassa jo ensi vuonna, Vesala epäilee.

Euroalueella hintapaineet ovat Yhdysvaltoja vähäisemmät. Kokonaiskysyntä elpyy verkkaammin, ja Euroopan keskuspankin sopii odottaa liikkuvan selvästi Fediä hitaammin. Kiinan vaikeudet nostavat globaaleja suhdanneriskejä, mikä lisännee EKP:n varovaisuutta entisestään.

– Markkinoiden likviditeettiä tukevia epätavanomaisia toimia EKP alkaa näillä näkymin purkaa jo ensi vuonna, mutta koronnostoihin tuskin päästään vielä pariin vuoteen, Vesala ennakoi.

Suomessakin kasvu hidastuu mutta syksy tuonut myös positiivisia yllätyksiä

Myös Suomessa talouden kovin kasvu näyttää taittuneen. Toisaalta merkkejä suhdanteen oleellisesta jäähtymisestä ei vielä ole. Syksyn mittaan teollisuustuotannon ja uusien tilauksien määrät ovat kehittyneet jopa odotettua paremmin.

– Maailmanlaajuinen komponenttipula näyttäisi haitanneen Suomen teollisuutta keskimääräistä vähemmän, Vesala arvioi.

Kasvu jatkuu myös työllisyydessä, tosin aiempaa verkkaammin. Vesala huomauttaa, että työllisyysluvuissa voi tulla myös takapakkia, mikäli työvoimaan väliaikaisesti osallistuneet henkilöt poistuvat työmarkkinoilta olojen normalisoituessa.

– Tällaisia voivat olla esimerkiksi eläkkeellä olevat hoitoalan ammattilaiset, jotka palasivat tilapäisesti töihin.

Syksyn edetessä vuoden 2022 bkt-ennusteet ovat vakiintuneet kolmen prosentin tuntumaan. Vuonna 2023 talouskasvun odotetaan jo selvästi hidastuvan.

– Näillä näkymin Suomen bkt saavuttaa koronapandemiaa edeltäneen kasvu-uransa vuoden 2023 kuluessa, pääekonomisti arvioi.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, marraskuu 2021Lataa

IlmiötPääekonomistiTalous

Joona Räsänen: Sote-uudistus on kunnille uudistumisen paikka

Aluevaalit lähestyvät, ja lähes kaksi vuosikymmentä kaavailtu sote-uudistus viedään vihdoin käytäntöön. Pitkän linjan kuntavaikuttajana tunnelmani ovat ristiriitaiset. Yhtäältä on hienoa, että turhautumiseen asti työstetty uudistus näkee päivänvalon. Toisaalta kunnissa on jo pitkään murehdittu, miltä kunta näyttää jatkossa.

Sote on kunnille peiliin katsomisen paikka. Kustannukset ja tulot puolittuvat, ja kuntien rahoitusasema muuttuu kertaheitolla. Huoli palveluiden säilymisestä ja tulevaisuuden investointikyvystä on todellinen. Silti muutoksessa piilee myös mahdollisuus. Kun verokertymä supistuu, on kuntien omilla valinnoilla entistä suurempi vaikutus siihen, miltä niiden tulevaisuus näyttää. Jäljelle jäävät äyrit pitää käyttää fiksusti, kunnan omiin vahvuuksiin.

Kunnilla on ollut tapana syleillä strategioissaan koko maailmaa. Yrittäjille on tarjottu Suomen parasta tonttimaata, asukkaille maan joustavinta arkea ja matkailijoille maailman puhtainta luontoa. Taloudellisesti vaikena aikoina ’jokaiselle jotakin’ -ajattelu tarkoittaa valitettavasti yleensä sitä, että todellisia panostuksia uuden luomiseen ei ole mahdollista tehdä. Jatkossakin kuntien velkaantuminen jatkuu ja sopeutuspainetta on kaikkialla, kunnan koosta huolimatta. Sote ei kuntataloutta pelasta.

Jos uhkakuvista haluaa selviytyä, pitää päättäjien tehdä tiukkoja valintoja. Kunnan tärkein rooli on jatkossakin olla hyvä paikka asua, elää ja yrittää, mutta kaikessa ei kannata tavoitella Suomen mestaruutta. Onko kilpailuvalttimme kunnan ainutlaatuinen luonto? Vai kenties virtaviivaistettu asiointi, jossa asukasta ei pompoteta luukulta toiselle? Voimmeko järjestää toimintoja tehokkaammin, uusien kumppanuuksien avulla?

On tosiasia, etteivät pienet ja keskisuuret kunnat voi pistää kampoihin isommille naapureilleen, ainakaan joka lajissa. Silti jokaisella on omat avaimensa elinvoiman edistämiseen. Hangossa on satsattu etätyöhön, Pyhtäällä kumppanuuksilla tehostettu palvelutuotantoa. Närpiö panostaa työperäiseen maahanmuuttoon, Kärsämäki kunnanvaltuuston ja elinkeinoelämän yhteispeliin.

Kivoja kesäkaupunkeja on Suomessa paljon. Mistä löytyisi ensimmäinen syyskaupunki? Sote-uudistus on kunnille suuri mahdollisuus keksiä itsensä uudelleen.

Joona Räsänen
Kirjoittaja on Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja, Lohjan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja sekä yksi Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtuman panelisteista.


Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Miten elinvoimaa on kehitetty lisäämällä työperäistä maahanmuuttoa? Mikä on valtuustojen rooli elinkeinopolitiikassa? Entä mitä mahdollisuuksia etätyö ja ennakkoluulottomat ulkoistukset tuovat kunnille?

Pienten ja keskisuurten kuntien uudet tiet -tapahtumassa pureuduttiin kuntien eriytymiskehitykseen ja tulevaisuuden pelimerkkeihin.

Katso tapahtuman tallenne ja ota neuvot talteen! (linkki)

IlmiötKestävä kuntaTalous

Mitä yhteistä on Närpiöllä, Kärsämäellä, Hangolla ja Pyhtäällä? – Kuntarahoituksen tapahtumassa jaettiin vinkkejä kunnan elinvoiman kehittämiseen

Eriytymiskehitys on ollut jo pitkään laajalti tunnistettu ilmiö suomalaisessa kuntakentässä, ja tulevaisuudessa kunnat muistuttavat yhä vähemmän toisiaan. Kuntien menestymiseen vaikuttavat paitsi ulkoiset tekijät, kuten sääntelyn tuomat vaatimukset ja taloudellinen kehitys, myös kuntien omat valinnat.

Miten Suomen pienissä ja keskisuurissa kunnissa on onnistuttu sitouttamaan kunnanvaltuusto elinkeinopolitiikkaan, kehitetty työllisyyttä ja turvattu laadukkaat palvelut? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasivat Närpiön henkilöstöpäällikkö Marjo Österdahl, Kärsämäen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Esko Ristinen, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio, Pyhtään kunnanjohtaja Jouni Eho, Hangon kaupunginjohtaja Denis Strandell ja Kuntaliiton hallituksen puheenjohtaja Joona Räsänen Kuntarahoituksen keskustelutilaisuudessa 21.10.2021.

Katso tapahtuman tallenne ja ota ideat talteen!



Lisää asiantuntijanäkemyksiä siitä, miltä tulevaisuuden kunta näyttää, voit lukea Kuntarahoituksen ja Demos Helsingin keskustelupaperista. Lataa julkaisu käyttöösi täällä.

IlmiötKestävä kuntaKuntarahoitusNäkökulmatTalous

Miten käy kuntien sote-kiinteistöille?

Vuoden 2023 alussa kuntien omistuksessa olevat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon sekä sosiaali- ja pelastustoimen tilat siirtyvät vuokrasopimuksella hyvinvointialueiden hallintaan kolmeksi vuodeksi. Kolmen vuoden jälkeen hyvinvointialueilla on mahdollisuus jatkaa vuokrasopimusta yhdellä vuodella niin halutessaan. Maakuntien tilakeskuksen arvion mukaan kunnilta on siirtymässä hyvinvointialueiden vuokrattavaksi noin 4 500 kunnan omistamaa rakennusta. Hyvinvointialueille vuokrattaviksi siirtyvissä tiloissa arvioidaan olevan yli neljä miljoonaa huoneistoneliömetriä. Mitä kuntien omistuksessa oleville sote-kiinteistöille tapahtuu siirtymäajan jälkeen?

Inspiran senior konsultti Juho Paananen.
Inspiran senior konsultti Juho Paananen

– Pahimman skenaarion mukaan kuntien käsiin jää iso kasa sote-kiinteistöjä. Mutta kiinteistöihin liittyen on vielä paljon epävarmuuksia. Hyvinvointialueiden palveluverkot ja palvelutuotantomuotojen suunnitelmat ja näin ollen myös kiinteistöjen tarve tarkentuvat myöhemmin. Myös lakiin odotetaan ja toivotaan tarkennuksia, Inspiran senior konsultti Juho Paananen sanoo.

Kunnan omaan käyttöönsä vuokraamien tilojen ennen vuotta 2016 tehdyt sopimukset siirtyvät hyvinvointialueille. Vuodesta 2016 alkaen laajoihin ja pitkäkestoisiin sopimuksiin sote-palvelujen ja tilojen hankkimisesta on pitänyt sisällyttää irtisanomisehto. Tällä on haluttu turvata, että hyvinvointialueella on mahdollisuus toteuttaa sote-palveluja tarkoituksenmukaisesti. Pelastustoimea laissa ei ole erikseen mainittu.

– Joidenkin tulkintojen mukaan pelastustoimen tilat siirtyvät hyvinvointialueille ilman irtisanomisoikeutta, Paananen kertoo.

Palveluntarjoajasta kiinteistösijoittajaksi?

Tämänhetkisen lainsäädännön valossa kunnista tulisi siis 3–4 vuoden kuluttua kiinteistöjen sijoittajaomistajia. Mitä vaihtoehtoja yksittäisellä kunnalla olisi tässä tilanteessa?

– Kunta voisi yrittää tarjota kiinteistöjä hyvinvointialueelle huokeammalla hinnalla, mutta tällöin se ei pystyisi kattamaan omia kulujaan ja riskejään. Kunta voisi myös myydä kiinteistöt tai kehittää kiinteistöjä ja yrittää vuokrata ne tuottavasti, Paananen sanoo

Jos kunta haluaa toimia vuokranantajana kilpaillulla kiinteistömarkkinalla, omaisuus täytyy yhtiöittää siirtymäajan kuluessa. Yhtiöittäminen on yksinkertainen toimenpide, mutta kunnan maksettavaksi tulisi 4 prosentin varainsiirtovero.

– Vuokramarkkinoilla toimimiseenkin liittyy monta kysymystä: kuuluuko kunnan tehtäviin toimia kiinteistösijoittajana, onko siihen osaamista ja kannattaako tällaiseen toimintaan liittyviä riskejä ottaa? Myyminenkin voi olla hankalaa, sillä hyvin harva sijoittaja on kiinnostunut ostamaan kuntien sote-kiinteistöjä juuri nyt, Paananen pohtii.

Monessa kunnassa ehkä pohditaan, voiko kunta vaikuttaa kiinteistöjä omistamalla siihen, missä hyvinvointialue järjestää palveluntuotantonsa.

– Jos tilat ovat hyvät ja vuokrasopimus on hyvinvointialueelle suotuisa, tällöin ehkä voi. Mutta tässäkin on hyvä miettiä, kannattaako tällaista riskiä kantaa ja onko hyvinvointialueen päätöksiin todellisia mahdollisuuksia vaikuttaa, Paananen jatkaa.

Kesäkuussa hyväksytyn lakipaketin valossa vapaaehtoisten sote-kuntayhtymien tilanne on vielä monimutkaisempi. Niiden kiinteistöomistuksia käsitellään kyllä siirtymäkauden ajan kuten kuntien kiinteistöjä, mutta omaisuuden mahdollinen yhtiöittäminen siirtymäajan päätyttyä ei onnistu yhtä suoraviivaisesti kuin kuntien tapauksessa.

– Kuntayhtymä on kuntalain alainen organisointimuoto. Sitä ei voi muuttaa suoraan osakeyhtiöksi vaan yhtymä pitää purkaa. Kuntayhtymän muuttaminen kiinteistökuntayhtymäksi on mahdollista, mutta kiinteistöjen vuokraaminen kilpailuilla markkinoilla siirtymäajan jälkeen edellyttää kuntayhtymän kiinteistöjen yhtiöittämistä, Paananen sanoo.

Kuntien kädet ovat sidotut, mutta niin ovat hyvinvointialueidenkin.

– Hyvinvointialueiden lainanottovaltuudet ja investointimahdollisuudet ovat hyvin rajalliset. Toisaalta niiden on varmistettava, että niillä on myös vuodesta 2027 alkaen riittävästi sote-palvelujen tiloja käytössään. Perusterveydenhuollon palvelut pitänee jatkossakin toteuttaa verrattain lähellä palveluja tarvitsevia asiakkaita. Tämä takaa ainakin osalle kunnista ihan kohtuulliset neuvottelumahdollisuudet, Paananen puntaroi.

Vuokrat kohdilleen

Vielä ei kuitenkaan olla edellä kuvatussa tilanteessa. Sote-uudistus astuu voimaan vuoden 2023 alussa ja sen jälkeenkin uudistukseen liittyviin lakeihin on toivottavasti tulossa täydennystä kiinteistöjen osalta. Mitä kuntien kannattaa nyt tehdä?

– Nyt kuntien kannattaa käydä läpi omien yhtiöidensä kanssa tehtyjen vuokrasopimusten ja sisäisten vuokrien tasot ja varmistaa, että vuokra on oikealla tasolla ja kattaa kiinteistön todelliset kustannukset. Olemassa olevat vuokrasopimukset siirtyvät ja sisäisiä vuokria tullaan oletettavasti käyttämään hyvinvointialueiden vuokrien määrittelyssä. Tähän kunnilla on aikaa 28.2.2022 asti, täydennyksiä voi tehdä 30.6.2022 asti, Paananen sanoo.

Kuluvan syksyn aikana odotetaan asetusta, jossa määritetään laskennallinen vuokrataso ja asetetaan vuokrille katto. Paanasen mukaan omaisuusjärjestelyihin ei vielä kannata ryhtyä, kun ei ole varmaa, mitä tapahtuu. Valmisteluja voi kuitenkin tehdä.

– Kunnissa kannattaa tehdä skenaarioita sote-kiinteistöistä, jotka mahdollisesti jäävät kunnan käsiin siirtymäkauden jälkeen. On hyvä laskea, miten kiinteistöjen vuokraaminen kokonaan tai osittain vaikuttaisi kunnan talouteen, ja varautua kunnan taloudenpidossa myös epäsuotuisien skenaarioiden mahdollisuuteen. Lisäksi on hyvä määrittää tahtotila – mitä kiinteistöille halutaan tehdä. Näin kunnassa ollaan valmiina toimimaan, kun siirtymäajan loppu lähenee, hyvinvointialueiden suunnitelmat selviävät, tai kun lakiin tulee tarkennuksia, Paananen suosittelee.


Lue lisää:

Kuuntele myös:


Editoitu 13.12.2021. Lisätty linkki Juho Paanasen haastatteluun Radio Suomessa.

Teksti: Hannele Borra

InspiraKuntarahoitusNäkökulmatTalous

Talouden ripeä kasvuspurtti hiipuu – miten inflaation kanssa käy, pääekonomisti Timo Vesala? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 10/2021 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, lokakuu 2021Lataa

Alkuvuoden rivakan kiihdytyksen jälkeen maailmantalous on selvästi hidastumassa. Suhdanteen perusviritys on edelleen myönteinen ja talousennusteet varsin optimistisia, mutta tuotantoketjujen pullonkaulat ovat osoittautumassa yllättävän sitkeiksi. Pulaa on erityisesti raaka-aineista ja energiasta, erilaisista komponenteista sekä välituotteista, ja monella alalla myös työvoimasta. Saksassa ja Ruotsissa teollisuustuotannon volyymi on autonvalmistajien komponenttipulan vuoksi kääntynyt jopa laskuun.

Maailmantalouden veturi yskii – kasvavatko inflaatiopaineet?

Maailmantalouden merkittävä riskikeskittymä on tällä hetkellä Kiina, jonka tiukka koronastrategia voi jatkossakin aiheuttaa toimitusketjuihin häiriöitä, mikäli paikallisia epidemia-aaltoja esiintyy. Viime viikkoina otsikoissa olleet velkaisten kiinteistöyhtiöiden ongelmat ovat oma lukunsa, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Ne tuskin uhkaavat maailmantaloutta rahoitusjärjestelmän horjumisen vuoksi, mutta voivat aiheuttaa negatiivisen kysyntäshokin. Ylikuumentuneen kiinteistömarkkinan jäähdyttäminen on iso urakka, ja rakentamisen sekä asuntohintojen laskun myötä Kiinan talouskasvu voi hidastua odotuksia enemmän. Maailmantalouden veturi siis yskii, ja tuotanto-ongelmiensa vuoksi Kiina osaltaan voimistaa maailmantalouden inflaatiopaineita.

Talouden ennustaminen entistäkin vaikeampaa

Talous ei vielä ole suistunut elpyvältä perustrendiltä, mutta tarjontapuolen pullonkaulat ja kasvava kustannuspaine aiheuttavat lyhyen aikavälin bkt- ja inflaationäkymään huomattavaa epävarmuutta.

– Tempoileva vaihtelu makrotalouden keskeisissä tunnusluvuissa heikentää talouden ennustettavuutta ja vaikeuttaa talouspolitiikan oikeasuhtaista virittämistä, Vesala sanoo.

Kohonnut inflaatio ja tulevaisuuden inflaatio-odotusten nousu ovat jo näkyneet muutamissa maissa maissa rahapolitiikan kääntymisenä kiristävään suuntaan. Osakemarkkinoilla on viime viikkoina virinnyt huolta stagflaation omaisesta kehityksestä, jossa voimistunut inflaatio nostaa korkoja, mutta reaalitalouden kasvu jää odotettua hitaammaksi. Myös korkomarkkinoilla pitkät korot ovat kesän pudotuksen jälkeen kääntyneet uudelleen nousuun.

– En pidä vakavaa ja pitkäkestoista inflaatio-ongelmaa vielä kovin merkittävänä uhkakuvana. Suurempi riski on, että inflaatiopiikki pakottaa keskuspankit nyt nähtyä laajemmin vetäytymään elvytyksestä ja asteittain kiristämään rahapolitiikkaa. Tällöin reaalitalouden kasvuodotukset voisivat kääntyä jyrkemmin laskuun. Se taas voisi johtaa uuteen matalasuhdanteeseen ja pikemminkin deflaatioon kuin inflaation uhkaan, Vesala arvioi.

Myönteinen työllisyyskehitys tuo nostetta kuntatalouteen

Suomessa talouden suhdannenäkymä on pysynyt suhteellisen vahvana, ja alkusyksyn aikana kasvuennusteita on säännönmukaisesti nostettu. Ennustehaarukka on kuitenkin selvästi leventynyt, erityisesti ensi vuoden kasvuarvioiden osalta. Palautumisvaiheen ripeä kasvu vaimenee vuoden 2022 aikana, ja vuonna 2023 bkt-kasvun odotetaan jo selvästi hidastuvan.

Valtiovarainministeriön päivitetyn kuntatalousohjelman perusteella kuntatalouden näkymä on hieman kohentunut viime keväästä.

– Kuntatalouden positiivisen ennustemuutoksen taustalla on ennakoitua myönteisempi työllisyyskehitys ja verotulojen kasvu, Vesala sanoo.

Kuntatalouden kehityksen iso kuva ei kuitenkaan anna syytä huokaista helpotuksesta. Suomen väestökehitys käy läpi seuraavan 20 vuoden aikana radikaalin ikärakenteen muutoksen, mikä asettaa myös kuntien sopeutumiskyvyn koetukselle – tämä käy ilmi myös tuoreesta Tilastokeskuksen väestöennusteesta, Vesala muistuttaa.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, lokakuu 2021Lataa

IlmiötPääekonomistiTalous

Talous voi ajautua tempoilevaan liikkeeseen, jota on vaikea ohjata

Välillä taloudessa tapahtuu asioita, joita on osattu odottaa, mutta jotka kuitenkin pääsevät yllättämään. Koronataantuman jälkeinen kysynnän ja tarjonnan eritahtinen elpyminen on esimerkki tällaisesta ilmiöstä. Jo koronakriisin alkuvaiheessa pohdittiin, mitä mahtaa tapahtua, kun rajoitusten hellitettyä patoutunut kulutuskysyntä alkaa purkautua. Ymmärrettiin, että kun talouden tuotantokyky laitetaan useaksi kuukaudeksi pakkaseen, sulattaminen kestää hyvän tovin ja hinnat saattavat nousta – ainakin väliaikaisesti.

Tuotannon pullonkaulat ja inflaatiopulssi ovat kuitenkin osoittautumassa selvästi ennakoitua pitkäkestoisemmiksi. Toki matkan varrella on ollut odottamattomia ilmiötä vahvistavia tekijöitä. Uudet virusvariantit ja paikalliset epidemia-aallot kansainvälisten arvoketjujen solmukohdissa ovat pahentaneet tuotantokapeikkoja. Myös Ever Given -konttialuksen juuttuminen maaliskuussa poikittain Suezin kanavaan häiritsi pitkään tavaratoimituksia.

Kasvu- ja inflaatioluvuissa edessä normaalia suurempaa aaltoliikettä?

Kysynnän kova alkukiihdytys on joka tapauksessa pistänyt toimitusketjut yllättävän lujille: on pulaa konteista ja komponenteista, raaka-aineista ja energiasta, ja myös työvoimasta. Lisäksi talous tulee pandemiasta hieman erilaisena ulos. Muutostrendit, kuten etätyön yleistyminen, digiloikat sekä liikenteen sähköistyminen, muovaavat kysynnän rakennetta eli mitä halutaan kuluttaa. Rakennemuutoksen vuoksi joissain raaka-aineissa ja komponenteissa kysynnän ja tarjonnan epätasapaino voi jatkua vielä pitkään.

Maailmantalous saattaakin olla ajautumassa pumppausliikkeeseen, jollaiseen ei ole vähään aikaan totuttu. Bkt-kasvu on juuri nyt vauhdikasta, kun kysyntä virkoaa ja kova menekki tyhjentää varastoja. Lähitulevaisuudessa yritykset pyrkinevät myös kasvattamaan varastojaan varautuakseen kasvun jatkumiseen. Kun tarjonnan pullonkaulat aikanaan helpottavat, myös varastojen kerryttämisen motiivi pienenee, millä saattaa hetkellisesti olla yllättävän suuri negatiivinen vaikutus bkt-kasvuun. Kasvuvauhdissa tapahtuvat lyhyen aikavälin heilahtelut voivatkin merkittävästi kasvaa.

Samanlaista aaltoliikettä nähtäneen inflaatiossa. Varsinkin Yhdysvalloissa koronaherkimmät hintaerät, kuten hotellihuoneiden, lentolippujen sekä käytettyjen autojen hinnat, ovat terävän nousupiikin jo kokeneet, ja niissä on edessä kenties huomattavaakin laskua. Vaikka hintatason nousu alkaisi lähikuukausina osoittaa tasaantumisen merkkejä, ei inflaatioriskejä kannata silti unohtaa. Energian hintakehitys näyttää juuri nyt aika ikävältä, ja myös monissa jäykästi reagoivissa hintaerissä on yhä sisällä huomattavaa nousupainetta.

Talouden heikentynyt ennustettavuus lisää talouspolitiikan haasteita

Koronakriisi on ollut maailmantaloudelle järistys, jonka akuutti vaihe jäi sittenkin aika lyhytaikaiseksi, mutta jonka jälkimainingeissa talous heiluu normaalia enemmän. Syksyn aikana julkaistuista Suomen talouden ennusteistakin jo näkee, että näkemyserot tulevasta kehityksestä ovat kasvamaan päin. Bkt-kasvun ja inflaation ennustettavuuden heikkeneminen häiritsee talouspolitiikan oikeasuhtaista virittämistä. On normaaliakin hankalampaa arvioida, milloin on turvallista lopettaa velkaelvytys.

Rahapolitiikan puolella ei ole yhtään helpompaa. Vaikutusviiveiden vuoksi rahapolitiikkatoimia joudutaan virittämään noin vuoden päässä siintävien odotusten varassa. Makromuuttujien tempoilu vaikeuttaa olennaisesti tehtävän onnistumista.

Kun tie on kuoppainen ja näkyvyys huono, ohjaustoimilta odotetaan malttia ja johdonmukaisuutta, mutta myös reagointikykyä. Jatkossa talouspolitiikan onnistunut viestintä epäilemättä korostuu, sillä äkkinäiset markkinahinnoittelun muutokset ovat jo sinänsä riski talouden vakaalle kehitykselle.


Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Miten sote-uudistus vaikuttaa kunnan talouden tasapainoon ja investointikykyyn?

Sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alusta. Tämä aiheuttaa kunnissa ja kuntayhtymissä runsaasti töitä ja asioiden uudelleenjärjestelyjä, jotka on suunniteltava ja toteutettava hyvin lyhyessä ajassa.

Talous- ja rahoitussuunnittelun rooli korostuu jo vuoden 2021 aikana. Kunnan laatima vuoden 2022 talousarvio määrittää suurelta osin uuden kunnan tulopohjaa myös vuoden 2023 osalta: talousarviossa tehtävin päätöksin veroprosentti kiinnitetään vuodeksi 2023. Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä uudistuksessa siirtyvällä kunnallisveron prosentilla.

Arviot sote-siirron talousvaikutuksista ja kunnan uudesta veroprosentista tulevat täsmentymään. Tällä hetkellä seuraavia valtakunnallisia laskelmapäivityksiä odotetaan kevääseen 2022 mennessä. Tarve vaikutuslaskennan ajantasaistamiselle on kuitenkin jo syksyllä vuoden 2022 talousarviota laadittaessa. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira voi auttaa kuntia talouden suunnittelussa ja rahoitusvaikutusten arvioinnissa.

Onko tavoitteena ainoastaan siirtää sote-toiminta? Vai luoda perusta uudelle kunnalle?

Soteen liittyvän työ onnistuminen edellyttää hyvää ennakkovalmistelua. Tärkeää on pitää katse tulevaisuudessa. ja turvata kunnan toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa taloussuunnitteluun panostamista jo nyt – nimenomaan uuden kunnan näkökulmasta.

Me Kuntarahoituksessa uskomme sote-vaikutusten käsittelyyn kokonaisuutena, osana kunnan muuta talouskehitystä. Laadukas työ tulevan talouskehityksen ennakoimiseksi antaa toimivalle johdolle, hallitukselle ja valtuustolle realistisen pohjan tehdä päätöksiä tulevasta.

Inspiran palvelut sote-vaikutuksiin liittyen:

Laadimme yhdessä asiakkaan kanssa näkemyksen kunnan talouden tasapainon ja investointikyvyn kehityksestä pitkällä aikavälillä.

Ennuste laaditaan skenaariotyönä. Siinä arvioidaan tulevaa kehitystä ja tarvittavia toimenpiteitä laajemmin kuin perinteisissä painelaskelmissa. Asiakas saa laaditut laskelmat ja skenaariot käyttöönsä Kuntarahoituksen talousennustepalvelun kautta.

Työ sisältää:

  • Sote-uudistuksen vaikutukset vuosina 2023-2027
  • Toiminnan tuottojen ja kulujen kehityksen
  • Vero- ja valtionosuuskehityksen
  • Toteutettavat investoinnit ja omaisuusmyynnit
  • Selkeän viestinnällisen materiaalin vaikutusten konkretisointiin
  • Tuen vaikutusten viestintään esim. valtuustolle ja hallitukselle


Ota meihin yhteyttä, niin voimme keskustella lisää asiasta.

KuntarahoitusNeuvonantopalvelutTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Elpyminen ylitti odotukset, osa-aikatyöt pönkittävät työllisyyslukuja – Kuntarahoitus nostaa bkt-ennustettaan

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2021Lataa
Taulukko: Kuntarahoituksen ennuste Suomen talouden keskeisimpien tunnuslukujen kehityksestä vuosina 2020–2023.

Kotimainen kysyntä on elpynyt rivakasti maaliskuun sulkutilan jälkeen, arvioi pääekonomistimme Timo Vesala Kuntarahoituksen vuoden kolmannessa suhdanne-ennusteessa. Pandemiaa edeltänyt bkt-taso saavutettiin ennakoitua nopeammin, ja myös investointirohkeus on toipunut vauhdilla.

Alkuvuoden odotettua voimakkaamman kasvuhumauksen vuoksi nostamme arviotamme vuoden 2021 bkt-kasvusta 3,2 prosenttiin. Kuluvan vuoden kasvuperinnön siivittämänä bkt-kasvun odotetaan yltävän 3,0 prosenttiin vuonna 2022 ja hidastuvan 1,8 prosenttiin vuonna 2023.

Kansainvälisesti näkymä ei ole yhtä seesteinen: maailmantalouden suhdannekuvaajat ennakoivat, että kasvuhuippu on jo ohitettu. Kyse ei välttämättä silti ole dramaattisesta muutoksesta, pääekonomisti Vesala huomauttaa.

– Näyttää siltä, että maailmantalous toipui pandemiasta odotettua etupainotteisemmin. Toisaalta voi olla, että talouden tarjontapuolen ”palautumiskitkoja” on aliarvioitu.

Osa-aikaiset työtehtävät selittävät työllisten määrän nopeaa toipumista – työtunneissa palautuminen vielä kesken

Työllisyys on ollut talousvuoden suurimpia yllättäjiä. Työllisyysasteen trendiluku on noussut pandemiaa edeltäneelle huipputasolle 72,7 prosenttiin, ja avoimia työpaikkoja on ennätysmäärä. Rivakkaa elpymistä selittää osa-aikaisten työtehtävien kasvu, kertoo pääekonomisti Vesala.

– Kokonaisuutena tehdyt työtunnit ovat edelleen pandemiaa edeltäneen tason alapuolella. Työ jakaantuu siis useammalle tekijälle.

Talouden nopea toipuminen on luonut työmarkkinoille merkittäviä pullonkauloja: monilla aloilla akuutti työvoimapula rajoittaa jo tuotannon kasvua.

– Osittain kyse on osaamisvajeesta. Pandemian aikana hävinneiden työpaikkojen tilalle syntyy uusia, mutta hieman erilaisia työpaikkoja. Samalla osaamisvaatimukset muuttuvat, Vesala kertoo.

Talouden uudistuminen voi vauhdittaa alueiden eriytymistä

Kartta: Avoimien työpaikkojen määrä maakunnittain, 12 kk liukuva keskiarvo. Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön työnvälityksen kuukausitilasto.

Työvoiman tarpeessa on myös alueellisia eroja. Työmarkkinoiden imu on muuta maata vaimeampaa Kaakkois-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, kun taas väestöpohjaan suhteutettuna eniten avoimia työpaikkoja on Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla, Kainuussa sekä Lapissa. Kunnissa ja kuntayhtymissä työvoiman tarve on viimeisen vuoden aikana kasvanut jopa yksityisiä aloja enemmän.

– Pohjanmaalla kyse on nimenomaan työvoimapulasta, sillä työttömyys on koko maan keskiarvoa selvästi matalampi. Kainuussa ja Lapissa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat näyttävät erityisen vaikeilta: avoimia työpaikkoja on paljon, mutta niin on myös työttömiä.

Kun talous uudistuu, alueiden erot voivat kasvaa entisestään.

– Alueet, joilla on paljon koulutettua aktiiviväestöä, saavat alkavasta nousukaudesta eniten irti, Vesala arvioi.

Soten käytännön kysymykset sotkevat kuntatalouden näkymää

Suhdannetilanteen koheneminen heijastuu positiivisesti myös kuntatalouteen: työllisyys ja palkkasumma ovat kehittyneet odotettua paremmin, ja verotuloja kertyy ennakoitua enemmän. Vaikka suhdannetilanne on suotuisa, eivät kuntien rakenteelliset haasteet ole hävinneet mihinkään, muistuttaa toimitusjohtajamme Esa Kallio.

– Väestön ikärakenteen voimakas muutos ja aktiiviväestön väheneminen ovat monissa kunnissa krooninen uhka talouden kantokyvylle.

Myös sote-uudistus ja sen käytännön läpivienti ovat kuntataloudelle iso urakka.

– Epävarmuutta liittyy niin kuntakohtaisiin vaikutusarvioihin kuin toimintojen siirtoon. Samalla kuntien pitäisi kiinnittää verotuksen taso jo uudistuksen jälkeiseen aikaan, vuodelle 2023 asti. Tämä on erittäin hankala tehtävä. Uudistus ei myöskään vähennä kuntien investointitarpeita läheskään niin paljon kuin se pienentää käyttötaloutta. Jatkossa kuntien pitkän aikavälin investointikyvystä huolehtiminen on entistä tärkeämpää, Kallio tiivistää.


Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, syyskuu 2021Lataa


Lisätietoja:

Heidi Penttinen, viestintäpäällikkö
heidi.penttinen@kuntarahoitus.fi
puh. 045 139 3229

KuntarahoitusPääekonomistiTalous