Kuntien tai kuntayhtymien tuottamat sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviksi laskettavat lääkinnälliset tukipalvelut, kuten laboratorio- ja kuvantamispalvelut, siirtyvät sote-uudistuksessa hyvinvointialueille. Muut, sote-palveluja ja pelastustoimea tukevat palvelut voivat vaatia uudelleenjärjestelyä monessa kunnassa, kun henkilöstöä tai palvelun käyttäjiä siirtyy hyvinvointialueille. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi keskitetty ruokahuolto, siivous, laitehuolto, talous- ja henkilöstöhallinnon palvelut sekä ICT-palvelut, kiinteistötoimi ja tekniset palvelut.

Tukipalveluiden uudelleenjärjestelyille ei alkuperäisessä laissa ollut määritelty siirtymäaikaa. Parhaillaan lausuntokierroksella olevassa täydentävässä hallituksen lakiesityksessä tukipalvelujen yhtiöittämiselle esitetään vuoden siirtymäaikaa, mikäli kunta on tuottanut kyseisiä tukipalveluja sosiaali- ja terveydenhuollolle ennen vuotta 2023.  

– Nykymallille ei voi jäädä makaamaan. Kuntien kannattaa olla aktiivisessa vuoropuhelussa hyvinvointialueiden valmistelutyöryhmien kanssa jo nyt, mikäli asia on työtyhmän valmistelussa. Lisäksi kuntien kannattaa tehdä omaa selvitystä organisointivaihtoehdoista, jotta päätöksiä etenemismallista pystytään tekemään, Inspiran senior konsultti Tutta Pentinmikko kehottaa.

Keskitetyt ruokapalvelut yhtiöksi?

Tukipalveluista uudistus vaikuttanee eniten keskitettyyn ruokahuoltoon. Monessa kunnassa keskuskeittiö palvelee sekä sote-puolta että päiväkoteja ja kouluja.

– Mikäli halutaan, että keittiö jatkaa palvelua sote-puolelle uudistuksen astuttua voimaan, on kunnan ja hyvinvointialueen perustettava yhteinen yhtiö, joka palvelut tarjoaa, Pentinmikko sanoo.

Yhtiöittämisen hyötynä on se, että tällöin sekä kunta että hyvinvointialue voivat hankkia keittiöpalvelut ilman kilpailuttamista. Yhtiöittämisvelvoite tulee lainsäädännöstä, jonka mukaan kunta ja hyvinvointialue ovat erillisiä oikeudellisia toimijoita, ja palveluiden myynti hyvinvointialueille olisi kunnalle ulkoista myyntiä.

Kunnat voivat myös jatkaa keittiöpalvelujen tarjoamista ilman yhtiöittämistä omana tuotantona, mutta silloin ne eivät voi myydä palveluja hyvinvointialueelle.

– Tässä tapauksessa kunnan pitäisi todennäköisesti supistaa toimintaansa ja infran käyttöaste heikkenisi. Volyymien supistuminen kasvattaisi luultavasti yksikkökustannuksia. Yhteisen ratkaisun etsiminen olisi varmasti järkevintä molemmille osapuolille sekä palvelujen tuottamisen että kustannusten näkökulmasta. Koko yhteiskunnan näkökulmasta on järkevää hyödyntää jo olemassa olevaa infraa, Pentinmikko sanoo.

Kolmas vaihtoehto on keskitetty malli, jossa hyvinvointialueen sisälle perustettaisiin yksi tukitoimintoyhtiö, joka palvelisi kaikkia kuntia.

– Tämä voi olla hankala malli maantieteellisten etäisyyksien vuoksi. Monen kunnan infra vaatii ruoan toimittamisen lämpimänä. Lisäksi tällaisessa mallissa logistiikkakustannukset voisivat korottaa palvelun hintaa. Parempi ja todennäköisempi vaihtoehto täysin keskitetylle mallille on muutaman yhteisateriapalveluyhtiön perustaminen hyvinvointialueen sisälle, Pentinmikko arvioi.

Pentinmikko ei pidä ateriapalveluiden ulkoistamista kovin realistisena vaihtoehtona ainakaan harvaan asutuilla alueilla.

– Ulkoistamisen edellytyksenä on, että palveluita pystyy tarjoamaan useampi toimija. Varsinkaan reuna-alueilla ei välttämättä ole yksityisiä toimijoita, jotka palvelua pystyvät tarjoamaan. Ulkoistus voi olla taloudellisesti kannattamaton vaihtoehto.

Siirtyvästä henkilöstöstä ehdotus helmikuun loppuun mennessä

Sote-uudistuksen myötä kuntien tukipalvelujen henkilöstöä siirtyy hyvinvointialueille. Henkilö siirtyy, mikäli tosiasiallisista tehtävistä vähintään puolet on kunnan sosiaali-, terveydenhuollon tai pelastustoimen tukitehtäviä. Kuntien on määriteltävä siirtyvän henkilöstön määrä ja tehtävä ehdotus hyvinvointialueelle siirtyvästä henkilöstöstä helmikuun 2022 loppuun mennessä.

Henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksella vanhoina työntekijöinä, vanhat oikeudet ja velvollisuudet säilyvät.

– Kyllä tässä siirtymässä väistämättä tulee kitka- ja päällekkäiskustannuksia. Pärjääkö hyvinvointialue sillä henkilöstöllä, joka sinne siirtyy tai toisaalta jääkö kuntien tukipalveluihin henkilöstöä, jolle ei sote-palvelujen poistuttua jää riittävästi työtä? Tärkeintä on, että sekä kunnissa että hyvinvointialueilla etsitään sellaisia ratkaisuja, että molemmissa voidaan toimia vähintään yhtä hyvin kuin tähänkin asti, Pentinmikko painottaa.

Tutustu myös:

• Inspiran senior konsultti Juho Paananen Radio Suomen haastattelussa kuntien sote-kiinteistöistä 13.12.2021. Haastattelu alkaa kohdassa 5 min 41 s.
• Miten sote-uudistus vaikuttaa kunnan talouden tasapainoon ja investointikykyyn?
• Miten käy kuntien sote-kiinteistöille?
• Joona Räsänen: Sote-uudistus on kunnille uudistumisen paikka

Sote Huomisen talous -podcastissa:

• Sote tulee, ovatko kunnat valmiina?
• Maakuntaveron risut ja ruusut

Muokattu 13.12.2021. Lisätty linkki Radio Suomen haastatteluun.