Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen kunnallisten energiayhtiöiden rahoitukselle on haettu lisäaikaa ja soveltamisalan laajennusta

Kuntarahoitus, Kuntien takauskeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet yhteistyössä Euroopan komissiolle jatkoilmoituksen kuntien energiayhtiöiden rahoituksesta. Komission aiemmin antama hyväksyntä energiayhtiöiden rahoitukselle ulottuu vain vuoden 2022 loppuun. Komissio on jo hyväksynyt Ukrainan-sodan jatkumisen vuoksi yleiset puitteet jatkohakemuksille vuoden 2023 loppuun asti.

Euroopan komissio antoi lokakuussa 2022 Kuntarahoitukselle ja kunnille luvan myöntää rahoitusta kunnallisille energiayhtiöille. Energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta rajoittaa normaalisti EU:n valtiontukisääntely, mutta poikkeusluvalla haluttiin turvata energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.

Vuoden 2022 loppuun voimassa oleva lupa kattaa vain likviditeettitarpeet, jotka liittyvät vakuusmaksuihin johdannaispörsseissä, spot-markkinoilla, tasausjärjestelmässä ja kahdenvälisessä kaupassa.

Uusintahakemuksessa Kuntarahoitukselle haettiin lupaa rahoittaa laajemminkin energiayhtiöiden mahdollisia kriisitilanteita. Tällaisia ovat muun muassa energiakriisistä johtuvat normaalia korkeammat likviditeettitarpeet liittyen käyttöpääomarahoitukseen ja investointeihin.

Mahdollisiin rahoitustarpeisiin kannattaa varautua ennakolta

Tässä vaiheessa Kuntarahoitus ei pysty arvioimaan, ehtiikö Euroopan komissio käsitellä hakemuksen rahoituksen jatkosta ennen vuodenvaihdetta. Tiedotamme asiakkaitamme heti, kun tieto päätöksestä on selvillä.

Suosittelemme, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin mahdollisimman hyvissä ajoin. Energiayhtiöiden rahoittaminen Kuntarahoituksen kautta edellyttää kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin kaikki muukin Kuntarahoituksesta kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille myönnetty rahoitus. Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös, ja rahat voidaan siirtää vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen.

Kuntarahoitus suosittelee, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin ennalta. Jos rahoitukselle ei olekaan tarvetta, kunnan ennakolta tekemä laina- tai takauspäätös ei velvoita rahoituksen nostoon.

Lue myös:

Kuntarahoitus sai Euroopan komissiolta luvan rahoittaa kunnallisia energiayhtiöitä

KuntarahoitusTalousVastuullisuus

Sotelainojen ja soteleasinglaskujen laskutussyklissä on vuodenvaihteessa väliaikaisia poikkeuksia

Lähetämme joulukuun aikana sairaanhoitopiireille ja erityisvastuualuille ne lainalaskut, joiden eräpäivä on tammikuussa. Helmikuussa erääntyvät lainalaskut pyrimme laskuttamaan toimintansa aloittaneilta hyvinvointialueilta, mutta hallinnollisista syistä nämä laskut voidaan luoda vasta tammikuun viimeisillä viikoilla, joten osassa laskuista maksuaika tulee olemaan normaalia lyhyempi.

Leasingvuokrien osalta kaikki tammikuussa alkavat vuokrakaudet laskutetaan tammikuun aikana, mutta normaalia myöhemmässä vaiheessa kuukautta, ja niillä tulee tämän johdosta olemaan tavallista lyhyempi maksuaika. Tammikuussa lähetettävien leasingvuokralaskujen perustiedoissa voi olla virheellinen erääntymispäivämäärä, mutta oikea eräpäivä ilmoitetaan laskun viestissä.

Helmikuusta alkaen laskutussykli palautuu normaaliksi.

Lisätietoja

antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Lue myös

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023

KuntarahoitusTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Suomi painumassa lievään taantumaan, hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntiin

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022Lataa

Maailma on myllerryksessä, mutta talous on toistaiseksi pitänyt yllättävän sitkeästi pintansa, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden viimeisessä suhdanne-ennusteessa. Syksyn mittaan taloudessa on kuitenkin tapahtunut käänne heikompaan suuntaan.

– Ruoka-, energia- ja asumismenojen voimakkaan kasvun aiheuttama ”kolmoisisku” heikentää kuluttajien ostovoimaa ja supistaa yksityistä kulutusta. Korkojen jyrkkä nousu jarruttaa investointeja ja hiljentää asuntomarkkinoita. Asuntojen hinnat ovat jo kääntyneet selvään laskuun, toteaa pääekonomisti Vesala.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden bkt-ennusteensa 1,8 prosenttiin (ed. ennuste 1,5 %) mutta pitää lähivuosien kasvuennusteen ennallaan ja povaa Suomelle lievää taantumaa. Suomen bkt supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2024.

– Korkea työllisyys on suhdannekuvan vahvin henkivakuutus. Mikäli työttömyys nousee odotustemme mukaisesti vain vähän, suhdannekuoppa jäänee suhteellisen matalaksi ja lyhytkestoiseksi, Vesala perustelee.

Suhdanne-ennusteen perusolettamiin liittyy kuitenkin myös huomattavia riskejä.

– Kuluttajien säästöpuskurit pienenevät ja elinkustannusten nousun negatiiviset vaikutukset voivat alkaa ensi vuoden aikana kasautua. Monilla kotitalouksilla, joilla korontarkistuspäivät ajoittuvat vuoden alkupuoliskolle, korkomenojen tuntuva kasvu tulee eteen vasta ensi talven ja kevään aikana, Vesala huomauttaa.

Inflaatio on taittumassa, tavoitetasoon parin vuoden matka

Kuluttajahintainflaatio on kuluvan vuoden aikana kiihtynyt Suomessa korkeimmilleen lähes 40 vuoteen. Pahin kustannuspaine on hiipumassa, mutta inflaatio on sitkeä vieras. Pääekonomisti Vesala uskoo, että koronnostot jatkuvat vuoden 2023 alkupuolella ja muilta osin rahapolitiikkaa kiristetään vielä selvästi pidempään.

– Yhdysvalloissa ohjauskorkoa nostettaneen noin viiteen prosenttiin ja euroalueella 2,5–3 prosentin tuntumaan. Inflaation laantuminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 7,0 prosenttiin (ed. ennuste 6,7 %). Vuoden 2023 inflaatioennuste on nostettu 4,5 prosenttiin (ed. ennuste 4,0 %), ja vuonna 2024 inflaation odotetaan laskevan kahteen prosenttiin (ed. ennuste 2,0 %).

Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on myös kuntatalouden ongelma

Hiipuva suhdannenäkymä ja kasvavat korot ovat myrkkyä myös kunnille, joiden talous on muutenkin perusteellisessa myllerryksessä. Vuodenvaihteessa voimaan astuva sote-uudistus ei kuitenkaan heti vaikuta kuntalouteen täydellä voimallaan, sillä kuntia hellii ensi vuonna yli miljardin euron kertaluonteinen verohyöty. Tämä ns. verohäntä johtuu siitä, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Tilapäisen verohyödyn ansiosta kuntatalous on vuonna 2023 rahoituksellisesti vahvemmassa tilassa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

– Ensi vuosi tarjoaa kunnille aikalisän, mutta väliaikaisesti vahvojen talouslukujen ei pidä antaa hämätä, muistuttaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. – Nyt kannattaa miettiä, kuinka kestävällä uralla kunnan talous on pitkällä aikavälillä.

Sote-uudistus muokkaa kuntien tulojen ja menojen rakennetta perustavanlaatuisesti. Käyttötalous puolittuu, mutta kuntien investointitarpeet eivät vähene läheskään samassa suhteessa.

– Riittävän vuosikatteen ylläpitoon on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Erityisesti nyt, kun korkotaso on selvästi noussut ja lainanhoitokustannuksista on jälleen tullut aidosti merkitsevä menoerä.

Myös hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntien talouteen, varoittaa Kallio. Lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna tappiota, ja vauhdilla velkaantuva valtio joutuu jakamaan niukkuutta.

– Olettaa sopii, että valtio suosii tässä hyvinvointialueiden rahoitusta. Kuntien on syytä varautua siihen, että valtiontalouden vaikea epätasapaino heijastuu tulevina vuosina kuntien valtionosuuksiin.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022Lataa

Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden viimeisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen Podcastit -sovelluksissa!

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Vihreän siirtymän rahoituksen loppuraportti: vihreä siirtymä vaatii mittavia investointeja, mutta luo myös mahdollisuuksia

Valtiovarainministeriön, ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämä työryhmä aloitti toimintansa vuoden alussa muodostaakseen kokonaisnäkemyksen vihreän siirtymän rahoituksesta sekä rahoituksen keinoista vauhdittaa siirtymää ekologisesti, taloudellisesti sekä sosiaalisesti kestävällä tavalla. Työryhmän arvion mukaan Venäjän hyökkäyssodan eskaloima geopoliittinen muutos on nopeuttanut vihreää siirtymää ja fossiilitaloudesta irtautumisen tarvetta.  

Raportissa kuvataan avaintavoitteet ja ratkaisuehdotuksia vihreän siirtymän rahoittamisen kehittämiseksi sekä arvioidaan investointitarpeiden suuruutta. Lisäksi raportissa käsitellään eri toimijoiden roolia vihreän siirtymän rahoituksessa sekä kestävyysnäkökohtien huomioimista rahoitusmarkkinoilla. Työryhmä luovutti loppuraporttinsa perjantaina 9. joulukuuta valtiovarainministeri Annika Saarikolle, ympäristö- ja ilmastoministeri Maria Ohisalolle ja elinkeinoministeri Mika Lintilälle. 

Työryhmä muodostui julkisen ja yksityisen sektorin asiantuntijoista. Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio oli mukana työryhmässä. 

–On ollut hienoa olla mukana tässä kansallisen tason tärkeässä työryhmässä. Työn lopputuloksena vihreän siirtymän kannalta keskeiset edustajat ovat muodostaneet näkemyksen kehittämistarpeista ja suosituksista, Kontio kertoo. 

Raportin mukaan vihreä siirtymä luo Suomelle myös mahdollisuuksia. Vihreä siirtymä luo kysyntää ympäri maailmaa suomalaiselle osaamiselle sekä kestäville ratkaisuille ja innovaatioille. 

–Asiakkaidemme eli kuntien ja valtiontukeman asuntotuotannon merkitys vihreässä siirtymässä on valtava. Meidän tehtävämme Kuntarahoituksessa on tukea asiakkaidemme tärkeää työtä kaikin mahdollisin tavoin: rahoittamalla vihreää siirtymää sekä tuomalla esiin asiakkaidemme innovatiivisia kestäviä ratkaisuja, jotta yhteinen hiilineutraalisuustavoitteemme toteutuisi vuonna 2035, Kontio sanoo. 

Tutustu loppuraporttiin tästä. 

Lisätietoja 

Antti Kontio 

Head of Funding and Sustainability 

050 3700 285 

TalousVastuullisuusVihreä rahoitus

Inflaatio hellittää Yhdysvalloissa, EKP:n piina jatkuu – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, marraskuu 2022Lataa

Kuluttajat ovat synkissä tunnelmissa, mutta talouskasvu jatkuu länsimaissa odotettua vahvempana. Koronarajoituksista on luovuttu ja pullonkaulat toimitusketjuissa ovat helpottaneet. Euroopassa yritykset näyttävät sopeutuvan energiapulaan ennakoitua paremmin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön marraskuun markkinakatsauksessa.

Talouskasvu on siis pitänyt pintansa, mutta käänne tekee tuloaan: ennakoivat indikaattorit osoittavat suhdannekuvan jäähtyvän vuoden loppua kohden.

– Vähintään parin–kolmen vuosineljänneksen mittainen taantuma on Euroopassa todennäköinen, mutta myös Yhdysvalloissa taantumariskit ovat asuntomarkkinoiden heikkouden vuoksi kasvaneet. Tuoreimmissa kansainvälisen talouden ennusteissa taantumajakson uskotaan kuitenkin jäävän lieväksi, myös euroalueella, pääekonomisti Vesala kertoo.

Inflaatio yllätti Yhdysvalloissa – tällä kertaa parempaan suuntaan

Talouden suunta riippuu nyt siitä, miten nopeasti länsimaita piinaava stagflaation uhka saadaan hallintaan. Hintavakaus on keskuspankkien ykkösprioriteetti, sanoo pääekonomisti Vesala, mutta silläkin on riskinsä.

– Kiristyvä rahapolitiikka heikentää taloudellista toimeliaisuutta. Mitä korkeammalle koronnostoissa joudutaan menemään, sitä suurempiin vaikeuksiin myös reaalitalous todennäköisesti ajautuu, Vesala pohtii.

Yhdysvalloissa pahin voi olla jo ohi. Lokakuun myönteinen inflaatioyllätys sai markkinat toivomaan, ettei keskuspankki Fed nostaisi ohjauskorkojaan yli viiteen prosenttiin. Euroalueella tilanne on toinen: hintojen nousu on kesän jälkeen kiihtynyt ja uhkaa levitä.

– Nyt seurataan, missä määrin kustannusten nousu siirtyy palkkoihin ja muihin sopimushintoihin. Euroopan keskuspankilla on inflaatio-odotusten hallinnassa ja talouden suhdanneohjauksessa selvästi Fediä vaikeampi tehtävä, Vesala harmittelee.

Kotitalouksiin osui kolmoisisku – talouskasvu painuu pakkaselle Suomessa

Myös Suomessa talous on pitänyt pintansa: teollinen tuotanto on jatkunut yllättävän vahvana, ja työllisyystilanne on varsin hyvä. Vauhti kuitenkin hiipuu loppuvuodesta, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Ruoka-, energia- ja asumismenojen nousu heikentää ostovoimaa. Tämä kotitalouksiin osunut kolmoisisku on sen verran voimakas, että laskusuhdanne alkanee loppuvuodesta kotimaisen kysynnän painamana. Asuntomarkkinoilla kaupankäyntimäärät ovat jo selvästi laskeneet, ja asuntojen hinnoissa on laskupainetta. Korkojen ripeä nousu jarruttaa myös investointeja.

Vesala uskoo, että Suomi selviää laskusuhdanteesta muuta euroaluetta vähemmällä.

– Reaaliansiot eivät sula aivan yhtä rajusti kuin useimmissa verrokkimaissa, energiakriisin vaikutukset voivat jäädä pienemmiksi ja teollisuuden näkymä on toistaiseksi euroalueen keskiarvoa valoisampi.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, marraskuu 2022Lataa


Kestävä asuminen 3.12.2022 – osallistu tapahtumaan verkossa!

Miltä näyttää suomalaisen asuntotuotannon ja asuntopolitiikan tulevaisuus? Tapahtumassa keskustelevat Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt. Keskustelua luotsaa asiakkuuspäällikkömme Mika Korhonen. Ilmoittaudu mukaan!

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Okko Rostedt: ”Pitäisikö tämä laina nyt suojata?” – Korkoriskit, osa 2

Kuulen otsikon kysymyksen tasaisin väliajoin ja vastauksen sijaan joudun esittämään vastakysymyksiä. Ihan ensimmäiseksi on tarkasteltava muutamaa muuttujaa yksittäisen suojauspäätöksen ympäriltä.  

Ennen kuin yksittäisen lainan suojaamista ja sen kustannusvaikutuksia voidaan pohtia, on tarkasteltava kokonaisuutta: millainen on rahoitussalkun kustannusrakenne ja millaisia riskejä korkoriskiasemaan sisältyy? Korkoriskin hallinta vaatii pitkäjännitteisyyttä ja suunnitelmallisuutta, ja se kannattaa aloittaa pohtimalla vastauksia seuraaviin kysymyksiin:  

  • Mihin pyrimme korkoriskin hallinnalla? 
  • Kuinka suurta korkoriskiä kestämme ja kuinka paljon korkokustannukset saavat vaihdella? 
  • Mitä instrumentteja käytämme korkosuojaamisessa? 
  • Haluammeko lisää ennustettavuutta vai pyrimmekö edullisimpaan ratkaisuun? 

Korkoriskipoliitikka lisää suunnitelmallisuutta 

Korkoriskien hallinnan suunnitelmallisuutta voi lisätä varainhankinta- ja korkoriskipolitiikan avulla. Politiikan käyttöönotto on suositeltavaa jo siitäkin syystä, että nykyään sellaisen olemassaoloa edellytetään, ainakin jossain muodossa. Yllä olevat kysymykset auttavat hahmottamaan korkoriskipolitiikan perusrakennetta. 

Politiikan avulla korkosuojaamisen horisonttia voidaan siirtää pidemmälle tulevaisuuteen ja sen antamat raamit lisäävät toiminnan suunnitelmallisuutta. Korkosuojaamista ei voidakaan tehdä tehokkaasti vain parin vuoden aikajaksoa seuraamalla. 

Varainhankinta- ja korkoriskipolitiikka voi myös auttaa delegoimaan päätöksentekoa selkeämmin. Tällöin tarvittavia toimenpiteitä pystytään tekemään joustavasti aina markkinatilanteen mukaan. Korkomarkkinan muutos on tänä vuonna ollut erittäin nopeaa, joten kyvystä nopeaan päätöksentekoon on ollut varmasti hyötyä. Pidemmän aikavälin politiikan toteuttaminen auttaa myös tehtyjen päätösten perustelua, mikäli niihin on tarve palata myöhemmin. 

Vaikka suojausasteen muutokset toteutetaankin yksittäisillä toimenpiteillä, täytyy taustalla olla ymmärrys rahoitussalkun nykytilanteesta sekä sen suunnasta tulevina vuosina. Jos esimerkiksi talousarviossa on paljon investointeja lähivuosille, on perusteltua alkaa nostamaan suojausastetta etupainotteisesti. Investointien toteutumisaikataulu voi elää, mutta se antaa silti suuntaa rahoitussalkun kehityssuunnasta. Vai pitäisikö jo nykyisten sopimusten suojausastetta nostaa paremman taloudellisen liikkumavaran takaamiseksi? 

Esimerkki varainhankintapolitiikasta lainasalkkusovelluksessamme.

”Myös se, että ei tehdä mitään, on kannanotto tulevasta”  

Otsikon sanonnan opin vuosikymmen sitten silloiselta kollegaltani, nykyiseltä esimieheltäni Jukka Leppäseltä. En tiedä onko sanonta Jukan keksimä, mutta mieleeni se on jäänyt. Jos korkosuojaus jätetään tekemättä, se on syytä tehdä riskit tiedostaen eikä sokeasti ilman suunnitelmaa. Suojautumista korkoriskeiltä voidaan tehdä myös varautumalla mahdollisiin muutoksiin budjetoinnin keinoin, mutta ilman ymmärrystä rahoitussalkun korkoriskeistä osumatarkkuus voi osoittautua heikoksi. 

Korkosuojaamisen osalta tärkeintä on tehdä määrätietoisesti päätöksiä, jotka edistävät korkoriskin hallinnalle asetettuja tavoitteita. Päätökset joudutaan aina tekemään parhaan nykytiedon valossa eivätkä markkinakorot koskaan tule käyttäytymään juuri sillä tavalla kuin ennustekäyrillä tänään hinnoitellaan. Korkomarkkinan kehitystä kalliimmiksikin osoittautuvat korkosuojaukset tuovat silti korkokustannuksiin ennustettavuutta, mikä varmasti on suojauksen tekohetkellä tavoitteena. 

Menneitä päätöksiä ei siis kannata jäädä murehtimaan. Katse kannattaa nyt suunnata tuleviin vuosiin. 

Blogisarjani seuraavassa osassa pohdin käytännön lähestymistapoja korkosuojausten tarpeellisuuden tarkasteluun ja niiden varsinaiseen toteuttamiseen.  

Okko Rostedt 

Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa digitaalisten palveluiden ja johdannaisten senior asiantuntijana. 

Lue myös aiemmat blogini: 

Okko Rostedt: Mitä korkokäyrät kertovat tulevasta? – Korkoriskit, osa 1

Okko Rostedt: Onnistunut kassaennustaminen edellyttää suunnitelmallisuutta ja yhteispeliä  

Apua varainhankinta- ja korkoriskipolitiikan laatimiseen? 

Tutustu palveluihimme kuntien rahoitussuunnittelun tueksi.

Kuva: Sami Lamberg

NäkökulmatTalous

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Rahoitukseen liittyvien sopimusten ja vastuiden siirtyminen 

Sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien velkakirjalainat, kuntatodistuslimiitti-, leasing- ja johdannaissopimukset sekä sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien antamat takaussitoumukset siirtyvät yleisseuraantona hyvinvointialueille ja hyvinvointialueiden vastuulle vuoden 2023 alusta alkaen.  Siirtyviin lainoihin kuuluvat sekä pitkäaikainen rahoitus että kuntatodistukset. Hyvinvointialueen on lähetettävä erillinen kirjallinen ilmoitus vastuulleen siirtyvien velkojen, vastuiden ja sopimusten velkojille ja sopimusosapuolille.

Kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueille ilman erillistä sopimista ja hyvinvointialueen päätöstä. Kunnan ja vapaaehtoisen sotekuntayhtymän velvollisuutena on ollut päättää ja antaa yksilöity selvitys hyvinvointialueelle ilmoitettavista ja sen vastuulle siirtyvistä sopimuksista ja vastuista. Hyvinvointialueen aluevaltuuston on puolestaan käsiteltävä selvitys ja päätettävä sen perusteella yksilöidysti ne Kuntarahoitukselta olevat kuntien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien sopimukset ja vastuut, joiden siirtymisen sopimus- ja vastuuehtoineen se hyväksyy sekä sen, mistä ajankohdasta alkaen siirtyminen hyväksytään.

Aluevaltuuston päätöksessä on suositeltavaa antaa määrätylle tai määrätyille viranhaltijoille oikeus tehdä viranhaltijapäätöksenä teknisluonteisia täydennyksiä ja korjauksia hyvinvointialueen vastuulle siirtyviksi hyväksyttyjen sopimusten ja vastuiden yksilöintitietojen selventämiseksi ja täydentämiseksi.  

Jos hyvinvointialueen valtuusto ei ole päätöksellään hyväksynyt kunnan tai vapaaehtoisen sotekuntayhtymän yhtä tai useampaa sopimusta ja/tai vastuuta siirtyväksi hyvinvointialueen vastuulle tai sen päätös ei saa lainvoimaisuutta, sopimukset ja vastuut eivät siirry hyvinvointialueelle, vaan ne jäävät nykyisen velallisen vastattaviksi.  

Jos hyvinvointialueelle siirtyvissä sopimuksissa on useita samaan käyttötarkoitukseen liittyviä sopimuksia, kuten kuntatodistusohjelmia, sopimusten järjestelystä kannattaa olla yhteydessä Kuntarahoituksen asiantuntijoihin. 

Leasingsopimusten osalta kunnalta tai vapaaehtoiselta sotekuntayhtymältä jo laskutettuja tai ennen vuodenvaihdetta laskutettavia, vuotta 2023 koskevia laskuja Kuntarahoitus ei voi korjata tai jakaa kunnan tai sotekuntayhtymän ja hyvinvointialueen kesken, vaan kunnan tai sotekuntayhtymän tulee suorittaa maksut Kuntarahoitukselle ja edelleenveloittaa hyvinvointialueelta sille kuuluvat maksut.
 
Pääsääntönä on se, että kaikki Kuntarahoituksen kanssa tehdyt sopimukset ja vastuut joko siirtyvät kokonaisuudessaan yhdelle vastapuolelle tai ne päätetään ennenaikaisesti. 

Kaupankäyntioikeuden säilyminen ja digitaalisten palvelujen jatkuvuus 

Jos kuntatodistuskaupan kaupankävijöihin tulee henkilövaihdoksia, nämä on ilmoitettava mahdollisimman hyvissä ajoin ennen vuodenvaihdetta. Uusille kaupankävijöille haetaan valtuuksia erillisellä lomakkeella. 

Kuntarahoituksen digitaalisten palvelujen sopimukset siirtyvät sairaanhoitopiirien ja erityishuoltopiirien osalta hyvinvointialueille.Kuntarahoitus luo palveluihin hyvinvointialueen organisaation ja siirtää palvelussa näkyvät omat sopimuksensa automaattisesti. Asiakkaan vastuulle jää käyttäjätietojen oikeellisuuden varmistaminen sekä muun sopimuskannan siirto hyvinvointialueelle eli velallisen muutos. 

Leasinglaiterekisterin käyttäjien henkilömuutokset tai yhteystietojen muutokset on ilmoitettava Kuntarahoitukselle osoitteeseen leasing@kuntarahoitus.fi.

Tiedot siirtyvistä sopimuksista ja vastuista toimitetaan sähköpostitse osoitteeseen antolainaus@kuntarahoitus.fi.Kuntarahoitus ohjeistaa vuodenvaihteessa tarkemmin sopimusten siirron yksityiskohdista. 

Uuden rahoituksen hakeminen hyvinvointialueille vuodenvaihteen jälkeen 

Kuntien takauskeskuksesta annettuun lakiin tehtiin viime keväänä muutos, jonka perusteella Kuntarahoitus voi rahoittaa hyvinvointialueiden uusia investointeja.  

Samoin kuin muidenkin rahoituslaitosten myöntämä rahoitus, myös Kuntarahoituksen pitkäaikainen rahoitus edellyttää kuitenkin investoinnille valtioneuvoston erityislupaa.  

Lyhytaikaista rahoitusta Kuntarahoitus myöntää hyvinvointialuetodistuksina. Kaupankävijöiden kaupankäyntivaltuudet on ilmoitettava Kuntarahoitukselle hyvissä ajoin ennen haluttua nostopäivää. 

Koska hyvinvointialueet eivät ole jäseninä Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavassa Kuntien takauskeskuksessa, on takauskeskus asettamassa hyvinvointialueiden rahoitukseen vuosittaisen limiitin. Limiitin suuruuden Kuntien takauskeskus tullee ilmoittamaan marraskuussa 2022. 

Lisätietoja

antolainaus@kuntarahoitus.fi
leasing@kuntarahoitus.fi

Uutisen sisältöä on päivitetty 23.11.2022 leasingsopimuksiin ja -palveluihin liittyen.

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusTalous

Laantuuko sitkeä inflaatio pehmeästi vai rytinällä? Kuntarahoituksen markkinakatsaus 10/2022 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, lokakuu 2022Lataa

Talouden epätasapaino jatkuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön lokakuun markkinakatsauksessa. Pulaa on niin energiasta, työvoimasta kuin raaka-aineistakin, ja kysyntää on yhä tarjontaa enemmän – jäähtyvistä markkinoista huolimatta.

Keskuspankkien tärkein tehtävä on nyt saattaa kysyntä ja tarjonta tasapainoon ja häivyttää siten liialliset inflaatiopaineet taloudesta. Tarjontatekijöihin rahapolitiikka ei lyhyellä aikavälillä pure, joten kysyntää jäähdytetään koronnostoilla ja muilla kiristystoimilla.

– Markkinoita piinaa nyt syvä epävarmuus siitä, saavutetaanko tasapaino pehmeästi sopeutuen vai rytinällä.

Vesalan mukaan markkinakuri on heräämässä koomasta. Ison-Britannian taannoinen ”minibudjetti” ja sen markkinoilta saama täystyrmäys toimivat varoittavana esimerkkinä myös Suomelle.

– Esityksen katsottiin vaarantavan paitsi Ison-Britannian velkakestävyyden myös elvyttävän vastuuttomasti kysyntää tilanteessa, jossa keskuspankilla on menossa haastava kamppailu inflaation taltuttamiseksi. Keskuspankit eivät enää entiseen malliin tue valtioiden rahoitusoloja ostamalla massiivisia määriä niiden velkakirjoja markkinoilta. Muutos kannattaa panna merkille myös kotimaassa.

EKP puun ja kuoren välissä – pitkittyykö euroalueen inflaatio?

Taantuma on Euroopassa todennäköinen, sanoo pääekonomisti Vesala. Energiakriisi nakertaa tuotantokykyä, ja rivakat koronnostot koettelevat joidenkin euromaiden velkakestävyyttä. Syvä taloustaantuma voi saada Euroopan keskuspankin hidastamaan rahapolitiikan kiristystä tai jopa pysäyttämään koronnostot. Samalla inflaatio-ongelma pitkittyy.

– Ensi vuosi voi olla ratkaiseva sen kannalta, kyetäänkö tulevaisuuden inflaatio-odotukset pitämään aisoissa ja estämään euroalueen ajautuminen pitkäkestoisesti keskuspankin tavoitetta korkeampaan inflaatiokehitykseen, pääekonomisti Vesala arvioi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Yhdysvaltoihin Eurooppaa lievemmin, ja keskuspankki Fedin tehtävä on EKP:tä selväpiirteisempi.

– Fed nostaa nyt ripeästi korkoja ja supistaa tasettaan niin kauan, että työmarkkinoiden kireys helpottaa, palkkapaineet alenevat ja kysynnän jäähtyminen palauttaa inflaation tavoitetasolle. Fed on tasapainotuspolitiikassaan jo hyvässä vauhdissa ja se saavuttanee tavoitteensa vuoden 2023 aikana – parhaassa tapauksessa jo ensi kesään mennessä, Vesala pohtii.

Keskuspankkien ohella maailmantalouden suuntaa sääntelee nyt Kiina. Maan tiukkana jatkuva koronapolitiikka sekä kiinteistösektorin vakava taantuma uhkaavat painaa Kiinan talouskasvun odotettua huomattavasti alhaisemmaksi. Lokakuun puoluekokouksesta odotetaan tärkeitä linjauksia maan talouspolitiikan tulevaisuudesta sekä viitteitä siitä, miten Kiinan suhteet länteen jatkossa kehittyvät.

Suomen talous kääntynyt laskuun – työllisyyskasvu pysähtynyt

Pääekonomisti Vesala arvioi, että talouden laskusuhdanne on alkanut myös Suomessa. Työllisyyskasvu pysähtyi kesällä, ja työttömyys on kääntynyt jopa hienoiseen nousuun.

– Reaaliansiot laskevat voimakkaasti, eikä alkuvuoden vahva veto kotimaisessa kulutuksessa jatku vuoden jälkipuoliskolla. Nousevat korot ovat jo selvästi hyydyttäneet asuntomarkkinoita, ja samaan aikaan vienti jäähtyy maailmantalouden hidastuessa.

Valtaosa syksyllä julkaistuista talousennusteista ennakoi Suomen bkt:n supistuvan lievästi vuonna 2023. Toisaalta työttömyyden ei nähdä voimakkaasti nousevan, sillä työvoimapula on edelleen monilla aloilla merkittävä ongelma.

Heikoista suhdannenäkymistä huolimatta kuntatalous lähtee ensi vuoteen vahvoista asemista. Vuodesta 2023 näyttäisi tulevan kunnille jopa ennätyksellisen vahva.

– Sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus näkyy täysimääräisesti vasta vuonna 2024, mutta kaikki sote-menot poistuvat heti. Vuonna 2023 kunnille kertyy vielä n. 1,2 miljardia enemmän verotuloja kuin täysimääräisesti vaikuttavilla uusilla veroperusteilla vuonna 2024. Ilmiön seurauksena kuntatalous on väliaikaisesti varsin tuntuvasti ylijäämäinen vuonna 2023, pääekonomisti Vesala arvioi.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, lokakuu 2022Lataa


Huomisen talous: Lännen reunalla

Natoon hakeutuva Suomi on saanut uuden aseman Euroopan perällä. Timo Vesala ja Finnveran Mauri Kotamäki pohtivat Huomisen talous -podcastissa, miten muutos vaikuttaa kotimaan talousnäkymiin.

Kuuntele jakso!

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoitus sai Euroopan komissiolta luvan rahoittaa kunnallisia energiayhtiöitä

Kuntarahoitus suosittelee, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin heti, vaikka ne eivät olisi juuri nyt ajankohtaisia. Jos rahoitukselle tulee äkillistä tarvetta, Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös.

Euroopan komission päätös mahdollistaa myös sen, että kunnat voivat rahoittaa energiayhtiöitään omasta kassastaan normaalista poikkeavin ehdoin. Kunta voi siis itse hakea lainaa Kuntarahoitukselta ja lainata edelleen varoja määräysvallassaan oleville yhtiöille samoilla ehdoilla, jotka komission päätöksessä koskevat Kuntarahoituksen energiayhtiöille suoraan myöntämää rahoitusta.

– Energiayhtiöiden rahoittaminen Kuntarahoituksen kautta edellyttää kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin rahoitus Kuntarahoituksesta muutenkin kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille. Tämä edellyttää kunnanvaltuuston päätöstä. Lainahakemus voidaan käsitellä heti kun valtuustopäätös on tehty, mutta rahat siirtyvät tilille vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen – lainvoimaisuuden varmistaminen puolestaan kestää lähes 40 päivää, muistuttaa Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

Varautuminen kannattaa – lainaehdoista on tehty mahdollisimman joustavat

Sähkömarkkinoiden vakuusvaatimuksista aiheutuvan rahoitustarpeen ennakoiminen on tällä hetkellä erittäin vaikeaa.

– Voi olla, että energiayhtiöiden tarve Kuntarahoituksen tarjoamalle rahoitukselle jää pieneksi. Emme kuitenkaan tiedä, miten sähkömarkkinat reagoivat, kun energiankysyntä kasvaa talvikuukausina. Tämän vuoksi kehotamme kuntia ja niiden energiayhtiöitä varautumaan ennalta mahdollisiin rahoitustarpeisiin. Kunnan tekemä laina- tai takauspäätös ei tarkoita, että rahoitus on nostettava, jos sille ei olekaan tarvetta. Tarjoamme lisäksi joustoa sekä lainan nostossa että takaisinmaksussa: lainat voi nostaa erissä, ja kertalyhenteistä lainaa on mahdollista myös lyhentää etukäteen korkokauden vaihtuessa. Lainahakemuksiin liittyviä käytännön ohjeita täsmennetään vielä jatkossa, Dunderfelt sanoo.

Euroopan komission hyväksymän ohjelman mukaan kunta itse tai Kuntarahoitus voi myöntää energiayhtiölle maksimissaan joko summan, jonka arvioidaan kattavan sähköjohdannaisten vakuusvaatimukset lainahakemusta seuraavalta 12 kuukauden ajalta tai summan, joka on enimmillään 15 prosenttia yhtiön kolmen vuoden liikevaihdon keskiarvosta. Lainan maturiteetti on korkeintaan kolme vuotta.

Kuntarahoituksen tai kunnan energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta voi nyt hyväksytyn ohjelman puitteissa käyttää vain sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi kasvaneisiin likviditeettitarpeisiin. Rahoitusta ei siis voi suunnata esimerkiksi uusiutuvan energian investointeihin.

Valtuuston takauspäätöksessä tarvittavat tiedot:
– Lainan maksimisumma
– Rahoituksen myöntäjä
– Lainan maturiteetti
– Viittaus siihen, että lainan ehdot perustuvat Kuntien takauskeskuksen notifioimaan ohjelmaan kuntien määräysvallassa olevien energiayhtiöiden maksuvalmiuden turvaamiseksi
– Maininta siitä, että takaus kattaa pääoman lisäksi lainan mahdolliset muut liitännäiskustannukset

Lisätietoja:

Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut
puh. 050 336 3914
aku.dunderfelt@kuntarahoitus.fi

Jukka Leppänen, yksikönjohtaja, asiakassuhteet
puh. 050 5910 934
jukka.leppanen@kuntarahoitus.fi

Lue myös:

KuntarahoitusTalousVastuullisuus

Lännen viimeinen pysäkki – riittääkö Suomella vetovoimaa, kun naapurissa kuohuu arvaamaton itä?

Venäjän hyökkäys Ukrainaan jatkuu jo kahdeksatta kuukautta. Venäjän rintamalinjat rakoilevat ja ”kolmen päivän kirurginen erikoisoperaatio” on muuttunut väestön osittaiseksi liikekannallepanoksi. Lännen tukema Ukraina on viime aikoina ottanut voittoja, mutta kaikki merkit viittaavat siihen, että Venäjä ei tavoitteistaan hevillä luovu.

Venäjän aloittama sota on muuttanut myös Suomen asemaa politiikan ja talouden näyttämöllä. Siinä missä Suomea voitiin ennen pitää porttina Venäjän-markkinoille, onkin itänaapurissa nyt vastassa kansainvälisen yhteisön laajasti tuomitsema hylkiö. Natoon hakeutuva Suomi on muuttunut idän ja lännen solmukohdasta läntisen maailman reuna-alueeksi.

Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala ja Finnveran pääekonomisti Mauri Kotamäki keskustelivat Suomen uudesta talousmaantieteellisestä asemasta Huomisen talous -podcastissa. Kasvaville ja kansainvälistyville yrityksille lainoja, takauksia ja takuita myöntävän Finnveran asiakaskunnassa kriisi näkyy selvästi.

– Moni yritys on lähtenyt Venäjältä, ja moni joutuu myös hakemaan uusia markkinoita. Hyvä uutinen on, että moni on niitä löytänytkin, Kotamäki sanoi.

Suomen vientiin voi tulla miljardien lovi

Finnvera arvioi elokuussa, että talouden epävarmuus voi leikata Suomen viennistä neljästä viiteen miljardia euroa. Venäjän-kauppaa on käyty täällä muita vilkkaammin, mutta muilta osin Suomen talous on verrokkimaita valmiimpi Venäjän haasteeseen.

– Suomen inflaatiovauhti ja sähkön hinnankehitys ovat olleet maltillisempia kuin muualla. Teollisuusyrityksetkin ovat pystyneet siirtämään kustannuspainetta eteenpäin jopa yllättävän hyvin, Vesala kommentoi.

Huolena kuitenkin on, että kriisi iskee teollisuuteen ja vientiin viiveellä.

– Täältä viedään jonkin verran hevosta suurempaa laitetta. Sopimukset ovat pitkiä, ja näissä tuotteissa vaikutus tulee jälkijättöisesti. Niin kävi finanssikriisissäkin, muistutti Kotamäki.

Vaikkei kriisi romuttaisi kuvaa Suomesta investointikohteena, voi se heikentää maamme hohtoa kansainvälisen työvoiman silmissä.

– Pula osaajista on hirvittävän suuri. Ajatellaanko Keski-Euroopassa tai muualla, että tänne ei enää kannata tulla? Vesala pohti.

– Haaste on aikamoinen, lisäsi Kotamäki. – Kun ihmiset lähtevät etsimään töitä, Suomi ei varmastikaan ole ensimmäisten joukossa. Työmarkkinat ovat ohuet ja kieli vaikea. Moni jää lähemmäs kotimaataan, missä omaa viiteryhmää on enemmän.

– Monelta osin tulemme kilpailuun takamatkalta. Tämä tosiasia ei ole mihinkään muuttunut, ei ainakaan parempaan suuntaan, Vesala harmitteli. – Toisaalta Nato-jäsenyys voi tuoda tänne yhteistyöhön liittyviä investointeja ja henkilöstöä.

Onko euroalueen talousveturilta loppunut löpö?

Vesala ja Kotamäki olivat yhtä mieltä siitä, että sodan myötä Suomi menettää osan kilpailukyvystään. Venäjän-kauppa on painunut murto-osaan entisestä eikä itänaapurin yli lennetä. Suomen maariskissä Venäjän läheisyys ei kuitenkaan korostu.

– Esimerkiksi luottoluokittajat eivät juuri huomioi sitä. Arvioissa puhutaan tutuista ongelmista, kuten väestön ikääntymisestä ja julkisen talouden alijäämästä, Kotamäki totesi.

Euroopan talouskriiseissä on yleistä, että pienempien euromaiden korkoerot Saksaan kasvavat. Niin on käynyt nytkin, mutta Suomessa korkomarkkinat eivät näe ylimääräistä riskiä.

– Korkoeron kasvaminen Saksaan ei sinänsä yllätä, mutta tietyssä mielessä Saksan talouden tila on Suomea huolestuttavampi. Ja siitä huolimatta korkoero kasvaa. Se on mielestäni mielenkiintoinen ilmiö, Kotamäki pohti.

– Herää jopa kysymys, onko Saksan rautainen kilpailukyky osin perustunut halpaan venäläiseen fossiilienergiaan, Vesala lisäsi. – Ja nyt paljastuu, että keisarilla ei ole vaatteita.


Kuuntele Vesalan ja Kotamäen keskustelu Huomisen talous -podcastissa:


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Mauri Kotamäki, Finnvera; Timo Vesala, Kuntarahoitus

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous