Vuosi 2018 lukuina: Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti on julkaistu

Vuosi 2018 lukuina: Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti on julkaistu | Kuntarahoitus

Kuntarahoitus julkaisi 7.3.2019 vuosikertomuksen vuodelta 2018. Samalla yhtiö julkaisi myös historiansa toisen vastuullisuusraportin sekä raportin ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen vaikutuksista.

Koska Kuntarahoituksen tarjoamalla rahoituksella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus, on vastuullisuus nostettu keskeiseen asemaan yhtiön strategiassa ja yhdeksi yhtiön arvoista.

Vastuullisuusraportissa avataan vastuullisuuden pääteemoja Kuntarahoituksessa sekä niihin liittyviä tavoitteita ja mittareita. Vastuullisuuden kehittämisessä Kuntarahoitus keskittyy neljään pääteemaan: vastuullisiin tuotteisiin ja palveluihin, kestävän kehityksen edelläkävijyyteen, työhyvinvoinnin kehittämiseen ja vastuulliseen hallintotapaan.

Vihreä rahoitus jatkaa kasvua

Kuntarahoitus on tarjonnut asiakkailleen vihreää rahoitusta vuodesta 2016 alkaen. Vihreän rahoituksen avulla yhtiö haluaa nopeuttaa ilmastotavoitteita tukevien hankkeiden yleistymistä Suomessa.

Vuonna 2018 yhteensä uutta 20 projektia lisättiin vihreän rahoituksen salkkuun. Vuodesta 2016 alkaen vihreää rahoitusta oli vuoden 2018 loppuun mennessä nostettu yli 1,143 miljardilla eurolla.

Vihreän rahoituksen osuus Kuntarahoituksen antolaina- ja leasingsalkusta on viisi prosenttia, kun yhtiön tavoitteena on, että vuoden 2022 loppuun mennessä vihreän rahoituksen osuus on jo 10 prosenttia koko rahoitusportfoliosta.

Lisätietoja

Soili Helminen, viestintäpäällikkö, puh. 0400 204 853
Eeva Toivonen, ESG-analyytikko, puh. 050464 3073

Markkinakatsaus 2/2019

Yhdysvallat

  • Makrodata Yhdysvalloista on ollut vahvaa –  työttömyysluvut ovat alhaisia, mikä puolestaan tukee yksityistä kulutusta.
  • Teollisuuden ostopäällikköindeksi (ISM) on kohentunut saavuttaen 56,6 arvon, mikä on noin 2 indeksipistettä korkeampi joulukuuhun nähden. Mikäli kauppasota pitkittyy, tulee tällä olemaan negatiivinen vaikutus indeksiin.
  • FED ilmoitti tammikuisessa kokouksessaan odottavansa talouden kehityksen suuntaa ja voivansa mahdollisesti harkita muuttavansa taseen koon alasajostrategiaansa. Tällä tähdätään rahapolitiikan normalisaatioon, joka ei johtaisi suureen volatiliteettiin rahoitusmarkkinoilla.

Eurooppa

  • Inflaatio euroalueella on hieman laskenut viime vuoden lopulta (1,4 % tammikuu vs. 1,6 % joulukuu) johtuen pitkälti alhaisemmista energian hinnoista. Pohjainflaatio puolestaan nousi kymmenellä korkopisteellä saavuttaen 1,1 %.
  • EKP:n koronnostoa on povattu tälle vuodelle, mutta talousnäkymien epävarmuus ja vielä heikohko pohjainflaatio syövät analyytikkojen uskoa.
  • Epävarmuus Brexitin ympärillä ei laannu. Markkinakonsesus vaikuttaa puoltavan uskoa ettei sopimuksetonta Brexitiä synny. Tätä tukee punnan kurssin kehitys, joka on palautunut takaisin alle 0,9 suhteessa euroon.

Suomi

  • Talouskasvua voidaan edelleen odottaa vuodelle 2019 (1,5 % valtiovarainministeriön arvion mukaan), mutta kulmakerroin on kääntynyt loivemmaksi. Nettoviennin ja -investointien kasvu tulee todennäköisesti pysähtymään ja yksityinen kulutus kannattelee kasvua.
    • Kohonnut työllisyysaste vaikuttaa kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin ja lisää yksityisen kulutuksen määrää.
    • Mikäli Kiina elvyttää talouttaan, tulee tämä positiivisesti vaikuttamaan Suomen nettoviennin ja investointien määrään pienellä viiveellä.
  • Kestävyysvaje on edelleen mittava, valtiovarainministeriön mukaan seuraavan hallituksen tulisi tehdä sopeutustoimia noin kahdella miljardilla eurolla.

Euroalueen talousnäkymät

Kuntarahoitus Markkinakatsaus 2/2019 - EMU PMI vs BKT

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi tammikuun lopussa tasolle 50,7. Saksan vaikeudet erityisesti autosektorilla jatkuvat edelleen ja supistunut teollisuustuotanto heijastuu koko euroalueelle. Italian ja Ranskan PMI:t ovat tippuneet alle 50, indikoiden talouskasvun supistumista.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto– ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto/40 % palvelu). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan

PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Kuntarahoitus Markkinakatsaus 2/2019 - EC-talousindikaattori

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on jatkanut alamäkeä ja tammikuun lopun lukema 106,2 oli yli yhden indeksiyksikön alhaisempi vuoden loppuun verrattuna.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Kuntarahoitus Markkinakatsaus 2/2019 - EUR pitkät korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkavat edelleen syyskuussa alkanutta laskua. Syitä laskuun ovat mm. huoli talouskasvun hiipumisesta ja poliittinen epävarmuus Euroopassa.

Kymmenen vuoden korko tammikuun lopussa oli 0,663 % ja viiden vuoden korko 0,123 % ja 3kk euribor miinuksella 0,308 %. Rahamarkkinakorkojen odotetaan kohoavan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2021, kun vielä viime vuonna uskottiin tämän tapahtuvan vuonna 2020.

Kuntarahoitus Markkinakatsaus 2/2019 - 3KK Euriborin ja forwardien korkokehitys

Lähde: Bloomberg

Kiirettä koronnostoille euroalueella ei ole ja odotukset siirtyvät koko ajan eteenpäin. Mikäli pohjainflaatio osoittaa elpymisen merkkejä ja taloustilanne pysyy vakaana, tulee EKP harkitsemaan koronnostoa. Tämä todennäköisesti tapahtuu vuonna 2020, mutta tätäkään vuotta ei voi täysin sulkea pois.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Kunnan talot kuntoon tai kumoon

Kuntien ja kuntayhtymien omistuksessa olevien rakennusten pinta-ala on yhteensä noin 50,6 miljoonaa kerrosneliömetriä – ylläpidettävää tilaa on yli 7 000 jalkapallokentän edestä ²⁾. Tyhjiä rakennuksia on jo noin 1,8 miljoonaa kerrosneliömetriä ja määrän on arvioitu kasvavan väestörakenteen muutosten, digitalisaation sekä maakunta- ja sote-uudistuksen myötä. Lisäksi rakennuskannassa on paljon vajaakäytöllä olevia ja alkuperäiseen tarkoitukseensa soveltumattomia rakennuksia. Myös korjattavaa riittää vuosiksi eteenpäin.

– Pääosa kuntien hallinnoimista rakennuksista on peräisin 1970­–80-luvulta, eivätkä kunnat ole vielä saaneet korjausvelasta niskalenkkiä. Jos nyt tehdään asiat hyvin, taitekohta korjausvelan kasvulle tulee noin 10 vuoden päästä. Tähän vaikuttaa myös se, että seuraavaksi peruskorjausikään tulee 1990-luvun rakennuskanta, joka on pienempi ja tehty kosteusteknisesti paremmin, FCG Suunnittelu ja tekniikan Rakennusterveys- ja sisäilmastopalvelujen toimialajohtaja Juhani Pirinen ennustaa.

Työtä terveiden talojen puolesta

Tekniikan tohtori Juhani Pirinen tunnetaan tulisieluisena terveiden talojen puolestapuhujana ja rakennuskannan vaalijana. Aiemmin ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoita vuosia luotsannut mies on edelleen huolissaan sisäilma-asioista, mutta näkee myös valonpilkahduksia.

– Erityisesti asennepuolella on menty eteenpäin, sisäilmaongelmien tutkimista ei enää juurikaan tarvitse perustella, eikä oireilevia ihmisiä leimata luulosairaiksi. Myös kosteudenhallinnan valvominen työmailla on paranemaan päin, vaikka vielä ei olla sillä tasolla, millä sen pitäisi olla. Vuoden 2017 alussa voimaan tullut kosteuskoordinaattorivaatimus parantaa tilannetta ja Kuivaketju 10 -järjestelmä toteuttaa vaatimuksia, joskin sen käytettävyys vaatii vielä kehittämistä, Pirinen listaa.

Nykyisessä tehtävässään Pirinen asiantuntijajoukkoineen konsultoi rapistuvan kiinteistökannan parissa tuskailevia kuntia sekä tutkii ja korjaa niiden hallinnoimia rakennuksia. Parhaillaankin FCG:llä on käynnissä useita koulu- ja päiväkotityömaita eri puolilla Suomea. Mutta mitä kuntien pitäisi rakennuksilleen tehdä? Omistaa vai vuokrata tilat? Korjata vai jyrätä kelvottomat talot kumoon uusien tieltä? Pirisen mukaan polku on loppujen lopuksi yksinkertainen.

– Ensin kartoitetaan nykyinen kiinteistökanta ja rakennukset ’koritetaan’ vaikkapa neljään luokkaan niiden kunnon ja tarpeellisuuden mukaan. Alueiden palveluverkkoselvitys ja arvio tulevaisuuden tarpeista antavat näkymän siihen, mihin ja minkälaisia rakennuksia oikeasti tarvitaan. Turhista kiinteistöistä pitää rohkeasti luopua ja jäljelle jäävien hallinnointi keskittää suurempiin tilapalveluyksiköihin. Näihin yksiköihin pitää palkata kuntotutkimisen ja rakennusterveyden ammattilaisia ohjaamaan tutkimuksia ja korjaussuunnittelua. 

– Hyvä johtoajatus tässäkin on se, että kunnan tehtävä ei ole omistaa, vaan tuottaa palveluja kuntalaisille.

Huomisen tekijät Juhani Pirinen

Rahalla saa myös laatua

Monissa kunnissa tehdään jo määrätietoista työtä kiinteistöjen hallinnoinnin, ylläpidon ja kunnon parantamiseksi, mutta vielä on paljon kuntia, joissa vasta heräillään. Myös tuoreimman vuonna 2017 julkaistun ROTI-raportin mukaan rakennetun omaisuuden hallinnassa on suuria kuntakohtaisia eroja ³⁾.

– On aika surullista, että edelleen osa kuntapäättäjistä herää asiaan vasta, kun rakennusten käyttäjät hermostuvat niiden surkeaan tilaan lopullisesti ja päädytään koululakkoon tai valtakunnan uutisiin, Juhani Pirinen toteaa.

Pirinen muistuttaa, että rakentamisen ja korjaamisen laatuun voi vaikuttaa. – Rahoitusta kannattaa käyttää vipuvartena laadunvarmistamisessa jo kilpailutusvaiheessa. Pelkän hinnan tarkastelun sijaan tulisi esimerkiksi korjaushankkeissa edellyttää pätevien asiantuntijoiden ja tervetalo- tai kosteudenhallintakoordinaattorin käyttöä.

Viime vuosina kiinnostavaksi ratkaisuksi nousseessa elinkaarimallissa ulkopuolinen taho, esimerkiksi urakoitsija, vastaa rakennuksen suunnittelusta, rakentamisesta ja ylläpidosta sopimuksen mukaisen ajan, joka on tyypillisesti 20 vuotta. Juhani Pirinen näkee tässä mallissa kunnan kannalta myös sudenkuopan. 

– Rakennuksen tekninen arvo tippuu vuodessa 1,5–1,7 %, vaikka sitä olisi pidetty sopimuksen mukaisesti kunnossa. Elinkaarimallissa palvelusopimus päättyy yleensä juuri, kun rakennuksen isot korjaustyöt alkavat olla ajankohtaisia, Pirinen varoittaa ja kehottaa tähän malliin päädyttäessä kiinnittämään erityistä huomiota kumppanin valintaan sekä sopimuksen sisältöön myös pitkällä tähtäimellä.

Markkinakatsaus 1/2019

Kiina

  • Markkinat huolissaan Kiinan talouskasvusta (+6,5 % Q3:n aikana, mikä on matalin vuoden 2009 jälkeen).
  • Pääasiallisimmat syyt ovat kotimaisen kysynnän heikkeneminen ja teollisuustuotannon hyytyminen.
  • Kauppasodan laajeneminen vaikuttaa negatiivisesti talouteen, mutta toistaiseksi vientisektori on toiminut hyvin.

USA

  • Talouskasvun odotetaan jatkuvan alkuvuoden vahvana
    • Kasvun ennustetaan hidastuvan loppuvuodesta, kun verouudistuksen ja talouspolitiikan tuki häviää.
    • Työmarkkinat hyvässä vedossa ja yksityinen kulutus toimiikin talouden veturina.
    • Kiristyvät työmarkkinat, kasvava yksityinen kulutus ja tuontihintojen nousu lisäävät inflaation kiihtymisen riskiä.
    • FED on ilmoittanut aikaisemmin kahdesta (jopa kolmesta) koronnostosta vuonna 2019.
      • Markkinat pitävät koronleikkausta todennäköisempänä kuin koronnostoa tänä vuonna.

Poliittiset riskit huolenaiheina

Eurooppa ja Suomi

  • Talouskasvu hidastuu edelleen kaikissa keskeisissä teollisuusmaissa.
  • Yleistä talousluottamusta kuvaava indeksi laskenut jo vuoden yhtämittaisesti.
    > Koronnostoille ei perusteita vuonna 2019
    > EKP:n ensimmäinen koronnosto siirtyy mahdollisesti vuoteen 2020
  • Lisääntyneet huolet politiikassa (Italian valtava velkataakka, Brexit)
    • Brexit- sopimuksen hyväksyntä edelleen erittäin epävarmaa
    • Britannia lähtee EU:sta 29.3.2019 – joko sopimuksen kanssa tai ilman sitä
  • Euroalueen työttömyys asettunut noin 8 prosenttiin, mikä näkyy mahdollisesti palkankorotusvaateina.
  • Suomen työllisyysaste 72 % on nousustaan huolimatta 3–4 prosenttiyksikköä alemmalla tasolla kuin Suomeen verrattavissa Skandinavian maissa.
  • Valtiovarainministeriö on ennustanut työllisyysasteen nousevan 73,3 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,6 prosenttiin vuonna 2021.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi joulukuun lopussa tasolle 51,1.
Euroalueen suurimman talouden Saksan vaikeudet ja supistunut teollisuustuotanto heijastuu koko euroalueelle.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60% tuotanto/40% palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.
PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori on laskenut alimmilleen kahteen vuoteen ja oli joulukuussa 107,3.
Jo vuoden yhtämittaista laskua selittää mm. Kiinan heikentynyt kuluttajakysyntä, joka näkyy varsinkin Saksassa. (Espanja -3.0 , Italia -2.0 , Saksa -1.9 , Italia -1.4)

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkoivat laskua joulukuussa. Syitä laskuun olivat jo edellä mainitut syyt eli huoli talouskasvun hiipumisesta ja polittinen epävarmuus Euroopassa. Kymmenen vuoden korko vuoden lopussa oli 0,812 prosenttia ja  viiden vuoden korko 0,198 prosenttia ja 3kk euribor miinuksella 0,309 %. Rahamarkkinakorkojen odotetaan kohoavan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2020.

 

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset (Euribor forwards) ovat siirtyneet eteenpäin. Niin kauan kuin inflaatio pysyttelee matalalla, kiirettä koronnostoille ei ole näkyvissä. EKP:n koronnosto-odotukset ovat siirtyneet eteenpäin ja ensimmäistä koronnostoa odotetaan aikaisintaan tämän vuoden lopussa, mutta yhä todennäköisemmin vasta vuonna 2020.

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Kuntarahoitukselta euromääräinen viitelaina vuoden ensimmäisenä pohjoismaisena SSA-liikkeeseenlaskijana

Keskiviikkona 9. tammikuuta hinnoitellun viitelainan kuponkikorko on 0,125 % ja hinnoittelu 5 korkopistettä alle vastaavan koronvaihtosopimuskoron. Lainan kysyntä oli vahvaa. Merkintäkirja avattiin klo 10 Suomen aikaa ja suljettiin klo 14.00. Merkintäkirjan koko kasvoi yli 1,25 miljardiin euroon.

Suurimpia sijoittajaryhmiä olivat pankit (37 %) sekä keskuspankit ja institutionaaliset sijoittajat (36 %). Yhteensä 42 sijoittajaa osallistui järjestelyyn, josta 97% myytiin Eurooppaan ja Lähi-itään. Jopa 18 % myytiin Pohjoismaihin.

– Olemme erittäin tyytyväisiä, että viitelainamme sai näin hyvän vastaanoton tässä haastavassa markkinatilanteessa, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnan osastonjohtaja Antti Kontio.

Myös transaktioon osallistuneissa pankeissa järjestelyä pidettiin onnistuneena.

– Oli näkemyksellistä ja rohkeaa laskea liikkeeseen euromääräinen viitelaina vuoden ensimmäisenä SSA-liikkeeseenlaskijana. Korkeatasoisten sijoittajien innokas osallistuminen järjestelyyn on osoitus siitä, että Kuntarahoitusta pidetään joustavana ja johdonmukaisena liikkeeseenlaskijana, Deutsche Bankin edustaja Jonas Juel Ulrich kommentoi liikkeeseenlaskua.

Deutsche Bank osallistui järjestelyyn välittäjäpankkina.

Viitelainan tiedot
Liikkeeseenlaskun määrä: 1 miljardia euroa
Arvopäivä: 9.1.2019
Eräpäivä: 7.3.2024
Kuponkikorko: 0,125 % (kiinteä)
Hinta: 99,653 %
Tuotto: 0,193 %
Hinnoittelu vs. mid swapit: – 5 bps
Pääjärjestäjät: Citi, Deutsche Bank, J.P. Morgan, Nordea

Lisätietoja:
Antti Kontio, osastonjohtaja, varainhankinta ja yhteiskuntavastuu
puh. 050 3700 285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi

Nopea kaupungistuminen lisää ARA-asuntojen hakijamäärää kasvukeskuksissa

PTT julkaisi tänään asuntomarkkinaennusteensa vuodelle 2019. Ennusteen mukaan sekä asuntojen että vuokrien hinnat tulevat nousemaan tänä vuonna suurissa kaupungeissa. Talouden hyvä kehitys ja muuttoliike kasvukeskuksiin vahvistavat kysyntää asuntomarkkinoilla ja ylläpitävät rakentamistarpeita myös tulevina vuosina.

Kasvukeskuksissa asuntoja rakennetaan vilkkaasti ja hinnat nousevat. Toisaalta muuttoliike aiheuttaa haasteita muuttotappioalueilla, tarjonta ylittää kysynnän ja hinnat laskevat. Myös vuokra-asuntoja jää tyhjilleen.

Vuokra-asumisen suosio kasvaa

Vuokra-asuntojen kysyntä tulee PTT:n mukaan jatkumaan kasvukeskuksissa vahvana, ei pelkästään muuttoliikkeestä ja omistusasuntojen korkeista hinnoista johtuen vaan myös vuokra-asumisen kiinnostavuuden kasvusta johtuen. Nuorempia sukupolvia kiinnostaa vuokra-asumisen vapaus, eikä omistusasuntoa pidetä ainoana tapana kerryttää varallisuutta. Kasvukeskuksiin muuttaa paljon myös työttömiä, mikä osaltaan lisää vuokra-asuntojen kysyntää.

Suurten kaupunkien ARA-asuntojen hakijamäärät ovat olleet kasvussa. ARA-asunnon saaminen on vaikeinta Helsingissä ja Vantaalla, ja pääkaupunkiseudulla onkin PTT:n mukaan paljon tarvetta ARA-asuntojen lisärakentamiselle. Pääkaupunkiseudulla ARA-asunnot ovat vapaarahoitteisia vuokra-asuntoja selkeästi edullisempia.

– Jotta kasvaviin keskuksiin saadaan työvoimaa, on tarjolla oltava myös kohtuuhintaisia asuntoja. Valtion tukema asuntotuotanto tukee näin osaltaan talouskasvua. ARA-tuotannon pitäminen riittävällä tasolla on tärkeää, kun näyttää siltä, että muuttoliike kasvukeskuksiin jatkuu kiivaana, Kuntarahoituksen osastonjohtaja Sari Sistonen sanoo.

Rakennusluvat ovat PTT:n mukaan kääntyneet pääkaupungissa selvään laskuun. Asuntotarpeen kasvu on kuitenkin erityisen suurta pääkaupunkiseudulla. Jos tarjonnalla ei pystytä reagoimaan kysynnän kasvuun, uhkana on hintojen ja vuokrien nousu.

Kuntarahoitus on ylivoimaisesti suurin ARA-asuntojen rahoittaja.

PTT:n asuntomarkkinaennusteeseen kokonaisuudessaan voit tutustua tästä. Kuntarahoitus on yksi asuntomarkkinaennusteen rahoittajista.

Markkinakatsaus 12/2018

Maailmantalouden indikaattorit alaspäin, paljon epävarmuutta edessäpäin

  • Euroalueen ostopäällikköindeksin (PMI) laskeva trendi jatkui marraskuussa tasolle 52,7. Se oli hieman ennakkotietoja (52,4) parempi luku, mutta syksyn trendi jatkui:
    • Euroalueen BKT:n kasvuvauhti hidastui vuositasolla 1,6 prosenttiin. Kauppasodan uhka sekä öljyn hinnan nousu vaikuttavat kasvun supistumiseen. Öljyn hinta on tosin laskenut marraskuussa vahvasti, Brent-laatu on joulukuun ollut noin 60 USD -tasolla / barreli.
  • EKP julkaisi päivitetyt pääoman osuudet (Capital keys), jotka astuvat voimaan vuoden 2019 alussa. Päivitetyt osuudet voivat vaikuttaa määrällisen keventämisen ohjelman (QE) arvopaperiostoihin. EKP:n odotetaan tarkentavan politiikkaansa vielä tämän vuoden aikana. Jo nyt tiedetään, että osto-ohjelman netto-ostot loppuvat tämän vuoden lopussa, mutta erääntyvät sijoitukset tullaan sijoittamaan uudelleen.
  • Britannian pääministeri May lykkäsi parlamentin Brexit-äänestystä toivoen voivansa vielä viilata sopimusta paremmaksi EU:n kanssa. Maan tilanne muuttuu kaoottisemmaksi päivä päivältä ja punnan (GBP) kurssi lähentelee finanssikriisin ajan pohjalukemia.
  • Uskonpuute USA:n ja Kiinan kauppasotaneuvotteluiden tuloksista ja tulevaisuudesta on heilutellut pörssejä. Pörssien epävakauden ennustetaan jatkuvan.
  • USA:ssa finanssipolitiikan kevennysten nopeuttama talouskasvu ja kiihtyvä inflaatio ovat lisänneet Fedin paineita nostaa ohjauskorkoja.
    • Fedin ennustetaan nostavan korkoja kolme kertaa vuonna 2020, minkä lisäksi Fed jatkaa taseensa supistamista.

Euroalueen talousnäkymät

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talouskehitystä ennakoiva ostopäällikköindeksi eli PMI päätyi marraskuun lopussa tasolle 52,7.

Tuotannon kasvu hidastui edelleen Saksassa, Ranskan PMI sinnitteli lokakuun tasoilla.

EMU PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely 5000 yritykselle, 60 % tuotanto / 40 % palvelu).  Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta.

PMI > 50 : BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Bloomberg

Euroalueen talousluottamusta mittaava ESI-indikaattori jatkoi laskua myös marraskuussa.

Laskua selittää heikentynyt luottamus teollisuuden ja palvelujen sekä erityisesti vähittäiskaupan sektoreilla.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Euroalueen korot

Lähde: Bloomberg

Euroalueen pitkät korot jatkoivat laskua marraskuussa. Kymmenen vuoden korko on nyt 0,847 prosenttia ja  viiden vuoden korko on 0,262 prosenttia. 6 kk:n kuluttua tasojen ennustetaan olevan noin 10 korkopistettä korkeammalla tasolla.

3kk euribor muistuttaa edelleen kuolleen aivokäyrää ja oli marraskuun lopussa -0,365 %.

Korkojen odotetaan kuitenkin nousevan maltillisesti seuraavien vuosien aikana.

Lähde: Bloomberg

Koronnosto-odotukset (Euribor forwards) ovat maltillistuneet suhteessa viime kesään (06/2018). 

EKP:n odotetaan edelleen aloittavan koronnostot vuoden 2019 syksyllä ja jatkavan nostoja vuonna 2020.

Euroalueen korot (pitkä historia vs forward)

Lähde: Bloomberg

 

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Varjoista valoon

Se alkoi vuonna 2009. Nokia irtisanoi Oulussa 200 työntekijää – ja se oli vasta alkua. Seuraavina vuosina Oulun seudulla nähtiin ennennäkemätön irtisanomisten aalto tieto- ja viestintäteknologian eli ICT-alan suuryritysten vähentäessä väkeä ja lakkauttaessa toimintojaan.

Raskain isku koettiin vuonna 2014, kun Nokian matkapuhelintoiminnat ostanut Microsoft ja puolijohdepiirejä valmistava Broadcom Corporation osoittivat ovea yhteensä tuhannelle työntekijälle. Kaikkiaan Oulusta hävisi vuosina 2009–2014 noin 3 500 ICT-alan työpaikkaa. Kortistot täyttyivät huippukoulutetuista ihmisistä.

Jos Oulussa oli koko 2000-luvun ajan iloittu teknologiateollisuuden kasvuhuumasta, 2010-luvulla pudottiin valosta varjoihin. Oulun kaupungissa mietittiin otsasuonet sykkien miten sieltä päästäisiin pois.

Tilanne oli haastava. Nokian imussa kaupungin yhteisöverotulot olivat 2000-luvun lopulla parhaimmillaan 75 miljoonaa euroa. Viidessä vuodessa niistä katosi kaksi kolmasosaa. Rajusti kasvanut työttömyys lisäsi tuntuvasti kaupungin sosiaali- ja terveysmenoja. Samaan aikaan kaupungin piti suoriutua kuntaliitoksesta, kun Haukipudas, Kiiminki, Oulunsalo ja Yli-Ii liittyivät Ouluun.

Nopeaa reagointia rakennemuutokseen

Teknologiateollisuuden raju rakennemuutos ei kuitenkaan iskenyt Oulun kaupunkia kanveesiin. Kaupungin kassa oli hyvässä kunnossa pitkän nousukauden jäljiltä ja velkaa oli vain vähän. Palveluja ei tarvinnut lähteä ajamaan alas samoin tein. Oulun kaupungin strategia vuosille 2013–2020 tehtiin varmistamaan kuntaliitoksen onnistuminen, teollisuuden rakennemuutos oli siinä vielä vähemmällä huomiolla.

Kaupunki kuitenkin reagoi nopeasti talouden tapahtumiin. Oulun seutua varten perustettiin vuonna 2010 Business Oulu, johon yhdistettiin erillään seutukunnalla toimivat työllisyyttä ja elinkeinoja edistävät organisaatiot. Samana vuonna aloitettiin Nokian luovuttamiin patentteihin ja innovaatioihin nojautuva Innovation Mill -ohjelma tukemaan alueen työllisyyttä ja yritystoimintaa sekä Terva-ryhmä koordinoimaan rakennemuutoksen vastatoimia.

Irtisanomisten kiihtyessä Oulun seutukunta hakeutui vuonna 2012 äkillisen rakennemuutoksen alueeksi. Se toi valtiolta ja EU:lta 36 miljoonaa euroa uuden nousun rakentamiseen. Samana vuonna perustetun Nothern Startup Fundin kautta päästiin tukemaan aloittelevia yrityksiä.

– Olihan se tilanne pahimmillaan hurja. Hetken aikaa tuntui, että jääkö tehtäväksemme vain valojen sammuttaminen. Nopeasti tahtotila muuttui taistelevaksi. Oulussa on aina ollut sellainen henki, että tilanne katsotaan ja sitten käydään töihin sen korjaamiseksi. Tärkeää oli ymmärtää, että työtä vaille jääneet osaajat on saatava pysymään Oulun seudulla kaikin keinoin, kertoo Oulun kaupungin talousjohtaja Jukka Weisell.

Nyt Weisell voi tarkastella takavuosien kurimusta helpottunein mielin. Tieto- ja viestintäteknologia työllistää Oulun seudulla enemmän ihmisiä kuin vuosikymmen sitten. Muutaman suuryrityksen sijaan kenttä koostuu suuresta joukosta pieniä ja keskisuuria alan yrityksiä.

– Voi sanoa, että kaikki munat eivät ole samassa korissa. Siinä mielessä tilanne on terveempi kuin ennen. Yhteisöverotuotoissa olemme vielä kaukana huippuajoista, sillä uudet yritykset käyttävät voittonsa kasvuun ja investointeihin. Oulun työllisyystilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti, mikä näkyy positiivisesti kuntataloudessa. Hyvinvointi vähentää pahoinvointia ja siitä koituvia moninaisia kuluja. Oulun konsernivelka asukasta kohden on nyt alle 4000 euroa, mitä voi pitää terveenä tilanteena, sanoo Weisell.

Veto- ja pitovoimaa

Oulun kaupungin uusi vuosille 2020–2026 ulottuva strategia hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa keväällä 2018. Siitä paistaa läpi optimismi. Strategiassa Oulusta halutaan tehdä veto- ja pitovoimainen kaupunki.

– Haemme kasvua ja haluamme myös saada ihmiset pysymään ja viihtymään Oulussa, kiteyttää Weisell.

Strategia on syntynyt eri osapuolten jatkuvan vuoropuhelun tuloksena.

– Emme miettineet eri strategioita, joista sopivin valitaan. Tärkeämpää oli asioiden priorisointi, minkä mukaan mentiin aina eteenpäin. Uutta strategiaa voi pitää orgaanisen kehityksen tuloksena, Weisell kertoo.

Oulu profiloituu uudessa strategiassa kulttuurikaupunkina.

– Työ on ihmiselle tärkeää, muttei kaikki kaikessa. Kulttuurin merkitystä ei voi vähätellä, se on keskeinen osa ihmisten viihtyvyyttä. Emme ole lähteneet leikkaamaan kulttuurimenoja. Olemme pitäneet kiinni isosta sinfoniaorkesterista ja tasokkaasta kaupunginteatterista. Siihen meillä on ollut velvollisuuskin pohjoisen Suomen keskuskaupunkina. Oulussa nähdään, että kulttuuri antaa ihmisille enemmän kuin ottaa, sanoo Weisell.

Kaupunki panostaa vahvasti koulutukseen. Ammattikorkeakoulu on muuttamassa Linnanmaan kampukselle, missä se voi toimia kiinteässä yhteydessä Oulun yliopiston kanssa. Tavoite on raja-aitoja kaatamalla tarjota opiskelijoille enemmän ja entistä laadukkaampia opiskelumahdollisuuksia, vahvistaa kumpaakin korkeakoulua sekä vahvistaa ja lisätä Oulun kansainvälistymistä.

– Jos haluamme jatkaa kasvun tiellä, yritysten on saatava enemmän koulutettuja osaajia. Arvioiden mukaan teknologiateollisuus työllistää lähivuosina tuhatkunta ihmistä vuodessa, mutta koulutuksen kautta työtehtäviin valmistuu 300–400 henkeä. Jos ennen oli vaikea löytää koulutusta vastaavaa työtä, nyt haaste on löytää työtä vastaavia koulutettuja työntekijöitä. Olemme Oulussa oppineet puhaltamaan yhteen hiileen, joten kyllä tähänkin ongelmaan lääkkeet yhdessä löydetään, sanoo Weisell.

Paine kasvaa

Kuvassa on tuttu Suomen kartta, mutta maa on jakautunut kahtia. Pähkinäsaaren rauhan rajaa muistuttava jakaja kulkee viistosti luoteesta kaakkoon niin, että Länsi- ja Etelä-Suomi erottuvat Itä- ja Pohjois-Suomesta. Lännessä ja etelässä näkyy ihmisiä viljelemässä maata, idässä ja pohjoisessa metsästetään ja keräillään.

Aluetutkija Timo Aro on Suomen aluerakennetta konkretisoivien karttojen suurkuluttaja, mutta kyseinen Mikko Väyrysen kuva on hänen suosikkinsa. Kuva on ilmestynyt alun perin Tiede-lehdessä jutussa, jossa käsiteltiin itä- ja länsisuomalaisten eroja ja näiden erojen historiaa. Siis sitä, miksi länsisuomalaiset ovat keskimäärin terveempiä ja varakkaampia kuin itäsuomalaiset.

Aro tykkää käyttää kuvaa esityksissään, jotta yleisö ymmärtäisi, miten pitkä historia alueiden eriytymisellä on.

– Erot eivät ole sattumalta muodostuneet sellaisiksi kuin ovat, hän sanoo.

– Sieltä löytyy aika paljon informaatiota siitä, mitä on tapahtunut jo paljon aikaisemmin ja mikä vaikuttaa edelleen meidän ympäristöömme.

Monet kaupungistumiset

Jos Suomen alueellisten erojen historia onkin pitkä, huomattavaa on, että erot ovat kasvussa.

Rauma–Imatra-linjan eteläpuolella asuu nykyään noin puolet suomalaisista, Kokkola–Joensuu-linjan eteläpuolella 85 prosenttia. Vuosina 1990–2016 maaseutualueiden väestö väheni 12,7 prosenttia samaan aikaan kun kaupunkialueiden väestö kasvoi 23,7 prosenttia. Kaupunkien kasvutahti kiihtyy: vuosina 2010–2016 kaupunkialueiden väestönlisäys oli jo 85,5 henkilöä joka päivä.

Aron mielestä kaupungistumisesta on alettu puhua Suomessa verrattain myöhään, ja nykyäänkin keskustelu typistyy usein kaupunkien ja maaseudun vastakkainasetteluksi. Hän näkee asian näin: poliittinen puoluejärjestelmä on kannustanut painottamaan kaupungistumisen sijaan koko maan kehittämisestä ja asuttuna pitämisestä, vaikka taustalla kehitys on jo pitkään kulkenut eri suuntaan. Kun kaupungistumista, sen merkitystä ja seurauksia ei ole politiikkatasolla purettu auki, eriytymiskehitys on saanut rauhassa kiihtyä.

– Kasvavia kaupunkeja on entistä vähemmän. Sinne minne kasvu on kohdistunut, kasvu on ollut entistä suurempaa, Aro sanoo.

Nyt polarisaatio on Aron mukaan edennyt pisteeseen, jossa kaupunkipolitiikan patoutunutta tarvetta ei voi enää ohittaa. Vastakkainasettelu on kuitenkin turhaa, sillä keskittymis- ja harvenemiskehitystä tapahtuu myös alueiden sisällä. Maakuntien keskuskaupungit vahvistuvat ja seutukaupunkien asema heikkenee. Aro puhuisikin mieluummin monikossa kaupungistumisista.

– Väestö hakeutuu jokaisen kunnan tai alueen kohdalla lähemmäksi keskustaa. Keskustat tiivistyvät, sinne tulee uutta asuntotuotantoa ja sinne siirtyy palveluita ja osaamista, hän sanoo. – Sama kehitys on käynnissä ihan pienissä 2 000 asukkaan kunnissa kuin isoissa kaupungeissa.

Keskiössä palvelurakenne ja liikenneyhteydet

Aro korostaa, että kaupungistuminen ei ole vain keskittymistä ja harvenemista vaan se liittyy myös arvoihin, asenteisiin, elämäntyyliin ja identiteettiin. Aluekehitykseen vaikuttaa lisäksi koko liuta muitakin tekijöitä, jotka ovat erilaisissa syy-seuraussuhteissa toisiinsa: globalisaatio, ilmastonmuutos, teknologian kehitys ja niin edelleen.

– Kaikki muutokset tapahtuvat samaan aikaan, mutta mittakaava vaihtelee ja vaikutuksen syvyys alueesta riippuen vaikuttaa eri tavalla, Aro sanoo.

Aron mukaan kokonaisuuden kannalta merkittävin tausta-ajuri on kuitenkin väestön ikärakenteen muutos. Työikäisen väestön määrä kääntyi laskuun vuonna 2010, ja syntyvyys on pudonnut jo mittaushistorian alimmalle tasolle.

Kun syntyvyys ei enää tasoita muuttoliikettä, kasvun ja supistumisen kierteet voimistuvat alueilla herkemmin. Otetaan esimerkiksi arvio työikäisen, 22–63-vuotiaan väestön muutoksesta kunnittain vuosina 2016–2035: parhaiten työikäisiä houkuttelevassa Pirkkalassa muutos on arviolta +22,8 prosenttia, kun eniten työikäisiä menettävässä Sallassa muutos on arviolta -44,4 prosenttia.

Alueellinen eriytyminen tekee Aron mukaan erityisesti palvelurakenteen suunnittelusta entistä haastavampaa. Hän huomauttaa, että tämä näkyy jo maakunta- ja soteuudistuksen kohdalla. Helsinki ja muut suuret kaupungit ovat nousseet vastarintaan saman maakuntalähtöisen muotin sovittamista koko Suomeen.

– Kuinka paljon Uusimaa on valmis rahoittamaan niitä alueita, jotka eivät pärjää yhtä hyvin? Tällainen keskustelu yhteiskunnassa lisääntyy, kun eriytyminen on jatkunut aika pitkään. Toinen eriytymisen seuraus on Aron mukaan liikenneväylien ja -infran merkityksen kasvu. Hän uskoo, että liikkumisella on digitalisaatiosta huolimatta entistä suurempi merkitys paitsi alueiden myös koko Suomen menestykselle, koska kyse on isojen työmarkkina-alueiden linkittämisestä toisiinsa.

– Kilometrietäisyyteen emme voi vaikuttaa, mutta minuuttietäisyyteen voimme.

Johtamisella valtava merkitys 

Kaikesta huolimatta kaupungeilla ja kunnilla on Aron mukaan paljon mahdollisuuksia vaikuttaa oman alueensa kasvuun ja elinvoimaisuuteen.

Ensin on Aron mukaan tunnistettava alueen lähtökohdat, sekä vahvuudet että heikkoudet. Jos tavoitteet eivät ole selkeät tai kaupungin johto on niistä erimielinen, suuret suunnitelmat typistyvät helposti vain paikkakunnan arkeen liittyvien asioiden hoitamiseksi. Aro kutsuu tätä sisäänpäin kääntymiseksi.

– Energiaa menee hirveän paljon sisäiseen elinvoimaan: käydään keskustelua kaupungin sisällä ja tapellaan erilaisista asioista, on poliittista vastakkainasettelua, haetaan irtopisteitä pienistä asioista ja kokonaiskuva hämärtyy, hän kuvaa.

– Unohtuu ulkoinen puoli, johon perustuu kasvu, joka taas luo hyvinvointia. Toisin sanoen johtamisella on valtava merkitys. – Ja se tarkoittaa nimenomaan sitä, että johtavat viranhaltijat ja poliittiset päätöksentekijät puhuvat samaa kieltä.

Janakkala, Joensuu ja Vantaa jatkavat Klash-kilpailussa: jaossa jopa miljoona euroa kehitykseen

Jatkoon valittujen kuntien ongelmat ovat sellaisia, joihin on haastekilpailun kautta mahdollista löytää ratkaisu, mutta ne jättävät sopivasti tilaa myös ideoinnille ja innovoinnille.

–  Tavoitteena on, että ongelmien ratkaisut hyödyttävät koko kuntakenttää, kertoo Klash-­kisan projektipäällikkö Maritta Mäkelä. 

Janakkalan haasteena on julkisen liikenteen saatavuuden ja kannattavuuden turvaaminen sekä taloudelliset ja ympäristöystävälliset yhteistyömallit. Kunnan tavoitteena on luoda palvelumalli, jossa yhdistyvät kunnan, yritysten ja asukkaiden liikenteen tarjonta ja käyttö. Joensuun kaupunki hakee haastekilpailun kautta toimintamalleja ja työkaluja kuntalaisten yhteisöllisyyden ja osallistamisen parantamiseksi sekä hyvinvoinnin ja elinvoiman lisäämiseksi. Vantaan johdolla etsitään ratkaisuja toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa olevien opintojen keskeyttämisasteen pienentämiseen.

– Haasteiden isäntäkunnat muodostavat kokoluokaltaan kiinnostavan läpileikkauksen suomalaisista kunnista. Mihinkään ongelmista ei ole ilmiselvää vastausta eikä mikään niistä ratkea pelkästään teknisellä ratkaisulla kuten sovelluksen tai teknisen alustan rakentamisella. Toisaalta vastaus haasteeseen voi olla yksinkertainenkin, sanoo Klash-tuomaristossa vaikuttava Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Rami Erkkilä.

Jatkoon päässeistä ongelmista muotoillaan haasteet, joiden ratkaisuun voivat osallistua 15.1.2019 lähtien myös ulkopuoliset tiimit ja työryhmät, kuten pk-yritykset, start upit, yhdistykset ja opiskelijat. Kilpailun vaiheesta valitaan jatkoon kuusi ratkaisuehdotusta, joille Klashin yhteistyökumppanit tarjovat mentorointia ideoiden jalostamiseen.

Voittaja julkistetaan joulukuussa 2019, ja voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöön on varattu jopa miljoonan euron tuki. Rahoittajina kilpailussa toimivat Kuntaliitto, Suomen Kuntasäätiö, Kuntarahoitus, Keva, FCG, KL-Kuntahankinnat sekä KL-Kustannus. 

Seuraa kilpailun etenemistä Twitterissä: @kunta_klash ja #kuntaklash sekä verkkosivuilla www.klash.fi