Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Taloudessa edessä erittäin hitaan kasvun vaihe, työllisyyden kehityksessä saatetaan olla vedenjakajalla

Kansainvälisen talouden suurimmat heijastusriskit Suomen näkökulmasta liittyvät Kiinan ja Yhdysvaltain kauppasodan etenemiseen ja sen mahdollisesti eskaloituviin vaikutuksiin kotimaan vientiteollisuuteen.

”Toistaiseksi vaikutukset Suomen teollisuustuotantoon ovat olleet odotettua pienempiä ja tuotannon kehitys kesän aikana oli ennakoitua parempaa. Kaiken kaikkiaan Suomen talouskasvu on alkuvuonna säilynyt jopa yllättävän vahvana. Keskeisten vientimarkkinoiden ongelmat sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat kasvun selvään hidastumiseen”, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

”Perusnäkemyksemme mukaan maailmantalouden suhdannetilanne on heikoimmillaan kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa. Tämän jälkeen elvyttävä politiikka alkaa hiljalleen tukea talouden kysyntätekijöitä”, Vesala arvioi.

Kuntarahoitus arvioi kasvun lähes pysähtyvän kuluvan vuoden jälkipuoliskolla ja BKT-kasvun jäävän kuluvana vuonna 1,1 prosenttiin. Ensi vuonna BKT:n odotetaan kasvavan 0,7 prosenttia ja vuonna 2021 1,0 prosenttia. ”Sanomattakin on selvää, että perusnäkemyksemme riskit ovat alasuuntaisia, eli kehitys saattaa kääntyä myös ennakoimaamme heikommaksi. Yksittäiset tapahtumat voivat laukaista itseään ruokkivan negatiivisen kierteen, joka lopulta johtaa taantumaan”, Vesala sanoo.

Suomen talouden ennuste, syyskuu 2019

Määrän muutos, % 2018 2019e 2020e 2021e
Tarjonta        
BKT 1,7 1,1 0,7 1,0
Tuonti 4,1 1,5 1,0 1,5
Kysyntä        
Yksityinen kulutus 2,0 0,6 1,2 1,0
Julkinen kulutus 1,4 1,5 0,5 1,0
Investoinnit 3,1 0,5 0,5 1,0
Vienti 1,1 2,5 0,5 1,5
Muut ennusteet*        
Työttömyysaste (15-74-v.) 7,4 6,6 6,5 6,4
Työllisuusaste (15-64-v.) 71,7 72,4 72,5 73,0
Kuluttajahintainflaatio 1,1 0,9 1,2 1,5

* Ennuste vuosikeskiarvoina.
Lähde: Tilastokeskus, Kuntarahoitus

Työllisyyskehitys ratkaisee myös kuntatalouden suunnan

Makrotalouden mittareita kannattaa seurata myös kunnissa, kun vuoden 2020 talousarvioita tehdään. Kuntien kannalta hyvä uutinen on se, että valtionosuusleikkaukset päättyvät ja valtionosuudet kasvavat yli 1,1 miljardia euroa vuonna 2020. Valtaosa lisäyksestä menee kuitenkin tiedossa olevien menolisäysten tai tulomenetysten katteeksi. Työllisyysrahaston esitys työnantajien työttömyysvakuutusmaksun alentamiseksi sen sijaan on kuntataloutta yksiselitteisesti vahvistava tekijä.

Siirtyminen hyvin hitaan kasvun vaiheeseen merkitsee kuitenkin sitä, että hallituksen työllisyystavoite karkaa ja valtion ja kuntien velanottotarve nousee ennakoitua suuremmaksi. 

”Työmarkkinoilla mennään nyt mahdollisella vedenjakajalla. Työllisyysaste on pysynyt samana viime vuoden lopulta alkaen eikä kokoaikaisten työsuhteiden määrä ole nettomääräisesti kasvanut enää yli vuoteen. Mikäli kauppasota ja Saksan talouden vaikeudet alkavat voimakkaammin heijastua myös Suomen vientiteollisuuteen, työllisyyden, palkkasumman ja kuntien verotulojen kasvu voi jäädä odotettua vaisummaksi”, Vesala arvioi.

Suhdannevaihtelusta huolimatta katse on syytä pitää talouden pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemisessa ja hallitsemattoman velkaantumisen estämisessä.

”75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä on lyhyen aikavälin tavoitteena jopa ylikorostunut. Tärkeintä olisi pyrkiä varmistamaan työllisyysasteen kestävä nousutrendi pitkävaikutteisilla koulutusjärjestelmän, sosiaaliturvan ja työmarkkinoiden uudistuksilla”, Vesala sanoo.

Katse pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemiseen

”Vaikka valtion lainakorot ovat tällä hetkellä negatiiviset, markkinoiden luottamus pitää jatkuvasti ansaita. Jotta julkista velkaa voidaan tulevaisuudessakin rahoittaa alhaisella korolla, kestävyysvajeongelma on kyettävä uskottavasti ratkaisemaan. Suhdannevaihtelusta huolimatta katse on syytä pitää talouden pitkän aikavälin kasvuedellytysten tukemisessa ja hallitsemattoman velkaantumisen estämisessä”, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

”Kuntien kulut kasvavat nykyisellään vuodessa noin neljä prosenttia tuloja enemmän. Pelkästään nykyisen palvelutason ylläpitäminen vaatii kunnilta tulevina vuosina mittavia investointeja joka puolella Suomea. Yhtälö on vaikea, vaikkei taantumaan ajauduttaisikaan. On erittäin tärkeää, että kuntataloutta parantavat lupaukset pidetään eikä uusia kuntataloutta heikentäviä muutoksia tehdä”, Kallio jatkaa.

Talouden rakenteiden uudistaminen on erityisen tärkeää siksi, ettei Suomen velkaantumiskyky ole yhtä vahva kuin suuremmilla ja vähemmän suhdanneherkillä mailla.

”Myös rakentamisen suhdannekäänteen jyrkkyyttä on seurattava tarkasti, koska se tulee määrittelemään merkittävällä tavalla muun talouden kehitystä. Vapaarahoitteisen rakentamisen jäähtymisellä on laajat säteilyvaikutukset moniin toimialoihin ja se vaikuttaa myös kuntien tonttimyynnin näkymiin. Paine uudisrakentamiseen säilyy suhdanteen heikkenemisestä huolimatta korkeana kasvukeskuksissa, missä vapautunutta rakennuskapasiteettia pitää ohjata valtion tukemaan sosiaaliseen asuntotuotantoon”, Esa Kallio sanoo.

Lisätietoja:

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

Kuntarahoitus julkaisi historiansa ensimmäisen suhdannekatsauksensa 18.9.2019. Jatkossa katsaus julkaistaan neljännesvuosittain.

Markkinakatsaus 9/2019

Maailmantalouden kasvun hidastuminen laaja-alaista – keskuspankit torjuvat taantumaa

  • USA:n ja Kiinan kauppasota on siirtymässä suvantovaiheeseen mutta merkittävää liennytystä ei ole odotettavissa. Kauppasota häiritsee yritysten arvoketjuja sekä heikentää investointihaluja ja pitkän aikavälin tuottavuuskasvua. Tartunta teollisuudesta palvelualoille on toistaiseksi ollut kohtuullisen vähäistä.
  • Kauppasodan suhdannevaikutukset ovat voimakkaimmillaan Kiinan ja muun Aasian vientiteollisuudessa sekä Saksassa. USA:kin kärsii kasvuodotusten heikkenemisestä, mikä näkyy vaisumpana työllisyyskasvuna. USA:n korkomarkkinat varoittavat taantumasta mutta laajemmat mittarit ennakoivat vasta hitaan kasvun vaihetta.
  • Britanniassa parlamentti on estämässä sopimuksettoman EU-eron. Epävarmuutta on silti yhä pääministeri Johnsonin jatkotoimista sekä EU:n halusta myöntää lisää jatkoaikaa. ”No-deal” Brexitin todennäköisyys 31.10. on joka tapauksessa pienentynyt, mikä on hieman parantanut markkinatunnelmaa ja vahvistanut puntaa.
  • Euroalueella talouskasvu on selvästi hidastunut, mutta välittömän taantuman riskit ovat toistaiseksi rajoittuneet autoteollisuuden ongelmien kanssa painivaan Saksaan ja poliittisen kriisin halvaannuttamaan Italiaan.
  • Rahatalouden elvytys saa syksyn aikana lisää kierroksia. Kiina alensi jo pankkien reservivaatimuksia luotonannon piristämiseksi. USA:n keskuspankki Fedin odotetaan jatkavan koronlaskuja jo syyskuussa. Myös EKP:ltä odotetaan uusia elvytystoimia (talletuskoron alentaminen, uusi arvopaperien netto-osto-ohjelma, ennakoiva viestintä).
  • Elokuussa pitkät korot laskivat voimakkaasti suhdannepelkojen ja poliittisten riskien vuoksi. Keskuspankkien elvytys ja sopimuksettoman Brexitin välttäminen voivat purkaa korkomarkkinoiden ääripessimististä hinnoittelua.


Maailmantalouden nousukausi kovassa paineessa, mutta  ”suhdannekuoppa” silti taantumaa todennäköisempi skenaario

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on merkittävästi heikentänyt Kiinan vientiä. Kasvutavoitteissa riittävän lähellä pysyminen edellyttää lisää talouden elvytystoimia.

Vuoden 2018 jälkipuoliskolta alkaen kauppasodan negatiiviset vaikutukset maailmantalouteen selvästi voimistuivat. USA:n talous on ollut pitkään vahvin lenkki, mutta kasvunäkymä on sielläkin heikkenemässä. Tällä hetkellä siirtymä hitaan kasvun vaiheeseen – eräänlaiseen ”suhdannekuoppaan” – on kuitenkin suoranaista taantumaa todennäköisempi.


Kasvun hidastuminen on laaja-alaisempaa kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen – suurista maista taantumassa (tai lähellä) kuitenkin vasta Italia ja Saksa


Kauppasodan suhdannevaikutukset voimistuvat, jos luottamus alkaa heikentyä myös palvelualoilla

Kauppasota vähentää maailmankauppaa ja investointeja, mikä heijastuu jo varsin voimakkaasti globaaliin teolliseen sykliin. Suhteellisen vahva kotimainen kysyntä kuitenkin toistaiseksi tukee palvelualoja ja pitää BKT-kasvun positiivisena.

PMI ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan


USA:n korkomarkkinat varoittavat jo taantumasta -laajemmat talouden indikaattorit viittaavat toistaiseksi kuitenkin vain hidastuvan kasvun vaiheeseen

USA:n korkokäyrän “invertoituminen” (10v. korko alle 3kk koron ja ajoittain myös 10v. korko < 2v. korko) on historiassa osoittautunut varsin luotettavaksi “taantumasignaaliksi”. Ennakointiaika on kuitenkin usein pitkä, 1-2 vuotta.

Laajemmin talouden muuttujia huomioivat suhdanneindikaattorit – kuten OECD:n suhdannekuvaaja – ei kuitenkaan vielä hälytä taantumasta vaan ”vain” selvästi hitaamman kasvun vaiheesta.


Brexit-prosessi yhä sekava mutta sopimuksettoman eron riski on pienentynyt, mikä näkyy punnan vahvistumisena ja vähentää pitkien korkojen laskupainetta


Fed jatkaa koronlaskuja, koska USA:n työllisyyskasvu on trendinomaisesti hidastumassa

Viime kuukausina USA:n työllisyyden trendikasvussa on tapahtunut tasopudotus, mikä lienee seurausta kauppasodan aiheuttamasta epävarmuudesta. Uusien työpaikkojen nettolisäyksen 6 kk:n keskiarvo on silti yhä 150 tuhannen tasolla, mikä riittää pitämään työttömyysasteen vakaana.

Työmarkkinoiden heikentymisen vuoksi markkinat odottavat Fedin laskevan ohjauskorkoa loppuvuoden aikana vielä vähintään kaksi kertaa 0,25 %-yksikköä.


EKP:lta odotetaan merkittävää elvytystä – markkinat hinnoittelevat euribor-korkojen pysyvän negatiivisina ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolle

EKP:n syyskuun kokoukselta odotetaan talletuskoron laskua vähintään 0,10 %-yksiköllä, arvopapereiden netto-ostojen käynnistämistä uudelleen sekä vahvempaa ennakkoviestintää elvytystoimien jatkumisesta tulevaisuudessa.

Euribor-korot ovat olleet voimakkaassa laskussa viime toukokuusta lähtien. Niiden lasku on nyt pysähtynyt mutta euriborien odotetaan pysyvän negatiivisina ensi vuosikymmenen jälkipuoliskolle saakka.


Pitkien swap-korkojen syöksy on pysähtynyt – tasojen odotetaan kuitenkin pysyvän pitkään alhaisina

Markkinat hinnoittelevat pitkiin korkoihinkin hyvin maltillista nousua.


Inflaatio-odotukset vakautuneet alhaiselle tasolle – keskuspankkien taseiden odotetaan kääntyvän uudelleen kasvuun inflaatio-odotusten vahvistamiseksi

Suomen talouden näkymä

  • Suomen BKT kasvoi alkuvuonna 2019 noin 2 prosentin vuosivauhdilla, mikä on kansainvälisen talouden tila huomioiden yllättävän vahvaa kasvua. Toisaalta viime vuoden lopun kasvulukuja on korjattu heikompaan suuntaan ja vuoden 2018 BKT-kasvu on jäämässä 1,7 prosenttiin.
  • Keskeisten vientimarkkinoidemme ongelmat, talouden heikentyneet luottamusluvut sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat selvästi vaisumpaan kehitykseen jatkossa. Kuluvan vuoden ja vuosien 2020-2021 kasvuennusteita tullaan todennäköisesti syksyn aikana alentamaan.
  • Kotimaisista riskitekijöistä ehkä merkittävin on rakentamisen syklin selvä jäähtyminen – rakennusinvestoinnit ovat nykyisessä noususuhdanteessa olleet yksi keskeinen kasvun ajuri. •Työllisyyden paraneminen on käytännössä pysähtynyt. Työllisten absoluuttinen määrä on ollut alkuvuonna jopa hienoisessa laskussa. Varsinkin kokoaikaisten työsuhteiden määrä näyttäisi kääntyneen lievään laskuun.
  • Hallituksen työllisyystavoite on karkaamassa – 75 prosentin työllisyysaste vuonna 2023 edellyttäisi nykytasoon nähden noin 75 000 uutta työllistä.
  • Bruttokansantuotteen ja työllisyyden kasvun selvä hidastuminen heijastuu myös julkisen talouden rahoitusasemaan. Kuntataloudessa velkaantuminen alkoi kiihtyä jo 2018. Koko julkisen talouden tasapaino entistä enemmän sosiaaliturvarahastojen ylijäämien varassa.

Suomen BKT-kasvu oli alkuvuonna 2019 jopa yllättävän vahvaa mutta loppuvuoden näkymä on selvästi heikompi – kasvuennusteita 2019-2021 joudutaan alentamaan


Globaali epävarmuus hidastaa vientiä ja investointeja – yksityisen kulutuksen kehityskin odottamattoman vaisua

Yksityinen kulutus ei ole yli vuoteen juurikaan kasvanut, vaikka työllisyyden ja palkkasumman kasvu on ollut vahvaa. Heikentynyt kuluttajien luottamus sekä kotitalouksien paisunut velkalasti ilmeisesti vähentävät kulutus- ja investointihaluja.

Nettoviennin (vienti-tuonti) trendin kasvuvaikutus on ollut negatiivinen jo vuoden 2018 alkupuolelta alkaen.


Rakennussyklin jäähtyminen yksi merkittävimmistä kotimaisista talouden riskitekijöistä


Työllisyyden paraneminen käytännössä pysähtynyt – laadullisesti työllisyyskasvu painottunut viimeisen vuoden ajan osa-aikaisiin työsuhteisiin


75 prosentin työllisyystavoite on karkaamassa – puuttuvia työpaikkoja yli 75 000

Hallituksen 75 %:n työllisyystavoite vuonna 2023 merkitsee 60 tuhatta työpaikkaa enemmän kuin Valtiovarainministeriön peruslaskelmassa. Nykytilanteeseen suhteutettuna työllisyystavoite edellyttää työllisten määrän kasvua yli 75 000 v. 2023 mennessä.

Hallituksen 75 %:n työllisyystavoite vuonna 2023 merkitsee 60 tuhatta työpaikkaa enemmän kuin Valtiovarainministeriön peruslaskelmassa. Nykytilanteeseen suhteutettuna työllisyystavoite edellyttää työllisten määrän kasvua yli 75 tuhannella vuoteen 2023 mennessä.


Kuntien velanotto kiihtynyt jo vuodesta 2018 – SoTu-rahastojen ylijäämien ja talouskasvun ansiosta julkisyhteisöjen kokonaisvelkasuhde kuitenkin laskenut

Vastuunrajoitus

Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä.

Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä.

Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

EU:n kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma valjastaa rahoitusmarkkinat ilmastotaisteluun

Työn tuloksena syntyi EU Action Plan on Sustainable Finance -toimintasuunnitelma. Kesäkuussa 2019 julkaistiin toimintasuunnitelmaan kuuluvat ohjeet kestävän rahoituksen toteutukseen.

Ennen kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman julkaisua EU:lla ei ollut yhteistä määritelmää tai suuntaviivoja kestävälle, ilmastoystävälliselle ja vastuulliselle rahoitusjärjestelmälle. Olemassa olevat, markkinaperusteiset käytännöt eivät myöskään ole olleet yhtenäisiä EU:n ympäristötavoitteiden tai kestävän kehityksen tavoitteiden linjauksien kanssa. Tämä on heikentänyt rahoituksen vaikuttavuutta: miten ilmastokriisiin voidaan vastata, Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteet täyttää tai tukea kestävän kehityksen tavoitteita, jos maailmaa pyörittäviä rahavirtoja ei ohjata oikein?

Mitä kestävän rahoituksen toimintasuunnitelma ja sen tekniset ohjeet käytännössä muuttavat?

Pääpiirteittäin toimintasuunnitelma pitää sisällään keinoja, joilla halutaan 1) ohjata pääomavirrat kestäviin investointeihin, jotta saavutetaan kestävä ja inklusiivinen kasvu, 2) hallinnoida riskejä, jotka johtuvat ilmastokriisistä, rajallisista luonnonvaroista, ympäristön tilan heikentymisestä sekä yhteiskunnallisista ongelmista ja 3) edistää läpinäkyvyyttä ja pitkäjänteisyyttä rahoitus- ja taloudellisissa toimissa.

Vahvin kannustin kestävän rahoituksen pelisääntöjen laatimiseen on raha. Ilmastokeskustelu on laajentunut konkretiaan, eli siihen, mitä ilmastoriskit tarkoittavat yrityksille, toimialoille tai kansantalouksille ja yksilöille. Ilmastoriskien realisoituessa voidaan kohdata odottamattomia taloudellisia tappioita, esimerkiksi välittömästi äärimmäisistä sääilmiöistä johtuvia rahallisia menetyksiä. Lisäksi nykyisistä investoinneista voi koitua merkittäviä tappioita, mikäli ilmastokriisiin reagoidaan liian myöhään.

Ilmastokriisistä puhutaan jopa systeemiriskinä, joka voi olla uhka koko rahoitusmarkkinoiden kestävyydelle. Kyse ei siis ole vain rahasta, vaan myös koko rahoitusjärjestelmää koskevasta riskienhallinnasta – ei pelkästään rahoitusmarkkinoiden tarpeellisuudesta osana ilmastotaistelua, vaan myös sen oman toiminnan turvaamisesta.

***

Kestävä rahoitus pähkinänkuoressa

  • High-Level Expert Group on Sustainable Finance (HLEG) on tehnyt komissiolle kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman suositukset, joka pitää sisällään mm.:
    • luokitusjärjestelmä määrittelemään taloudellisen toiminnan kestävyyttä ympäristön kannalta – eli EU-taksonomia
    • institutionaalisten sijoittajien velvoitteet ottaa investointipäätöksissä huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan (ESG) liittyvät seikat sekä näihin liittyvät tiedoksiantovaatimukset
    • vähähiilisyyden vertailuarvojen käyttöönotto sijoittajia varten
  • Technical expert group on sustainable finance (TEG) on ollut työstämässä teknisempiä määritelmiä koskien kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman sisältöä esim. rahoituksen EU-taksonomiasta ja vihreiden bondien standardoinnista

***

Vihreä rahoitus on osa kestävän rahoituksen kokonaisuutta

Kuntarahoitus on vuodesta 2016 lähtien tarjonnut asiakkaille vihreää rahoitusta ympäristöhankkeisiin. Hankkeiden on sovittava Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen viitekehykseen ja ne hyväksyy riippumaton arviointiryhmä. Investoinnit rahoitetaan vihreillä bondeilla, joiden sijoittajille raportoidaan vuosittain rahoitettujen kohteiden kautta saavutetut ilmastovaikutukset. Kuntarahoitus on osallistunut aktiivisesti vihreiden bondien vaikutusraportoinnin kehittämiseen osana pohjoismaisten joukkovelkakirjalainojen liikkeellelaskijoiden ryhmää.

Teksti: Eeva Toivonen

Talouden epävarmuus suurta – taantuma ei silti väistämätön

Yhdysvaltain ja Kiinan välisten kauppajännitteiden paheneminen suoranaiseksi kauppasodaksi on hyydyttänyt maailmankauppaa ja painanut monissa maissa teollisuustuotannon kasvun negatiiviseksi. Euroopassa lähiaikojen kehitykseen luo huomattavaa epävarmuutta myös entistä todennäköisemmäksi käyvä Britannian sopimukseton EU-ero.

Kansainvälisen talouden pitkä nousukausi on tällä hetkellä epäilemättä haavoittuvampi kuin kertaakaan finanssikriisin jälkeen. Taantuma ei kuitenkaan ole väistämätön.

Keskuspankit torjuvat taantumaa

Keskuspankit ovat määrätietoisesti reagoineet heikkenevään suhdannekuvaan ja panostavat nyt taantuman torjuntaan. Yhdysvaltain keskuspankki Fed laski heinäkuussa ohjauskorkoa ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen ja vihjaisi koronlaskujen olevan jatkossakin mahdollisia. Markkinat odottavat myös Euroopan keskuspankin laskevan talletuskorkoa entistä enemmän negatiiviseksi (nyt -0,40 %) sekä käynnistävän viime joulukuussa lopetetut arvopaperien netto-ostot uudelleen. Euribor-korkojen ei odoteta nousevan positiivisiksi ennen kuin aikaisintaan ensi vuosikymmenen puolivälissä.

Korko-odotukset_09-2019, Kuntarahoitus_Bloomberg
Lähde: Bloomberg, Kuntarahoitus

Suomen taloudessa kasvun lähteet vähissä

Myös Suomessa bruttokansantuotteen kasvu on jo selvästi hidastunut, vaikka vienti ja teollisuustuotanto ovatkin toistaiseksi pitäneet yllättävän hyvin pintansa. Päävientimarkkinoidemme heikkous, erityisesti Saksan kasvun merkittävä hidastuminen, lisää vientisektorin tulevaisuuden epävarmuutta.

BKTn vuosimuutos 09-2019

Kotimaisen kysynnän kehitys on jo jonkin aikaa ollut pettymys. Investointien kasvu on selvästi vaimentunut ja erityisesti rakentamisessa on käsillä laskukäänne. Yllättäen myös yksityisen kulutuksen kasvu on ollut alavireistä positiivisesta työllisyys- ja tulokehityksestä huolimatta. Kotitalouksien paisunut velkalasti saattaa jo rajoittaa kulutus- ja investointihaluja. Kasvun lähteet ovat Suomessa nyt vähissä.

Työllisyystavoitteen saavuttaminen vaikeaa

Työllisyysaste on viime vuosina merkittävästi nousut ja työttömyys on laskenut. Työllisyyskasvu on kuluvan vuoden aikana kuitenkin käytännössä pysähtynyt. Työvoiman määrä on jopa kääntynyt lievään laskuun. Työmarkkinoilla kasvun rajat ovat voineet jo tulla vastaan.

Työllisyysaste 09-2019 Macrobond, Kuntarahoitus

Hallituksen asettama 75 prosentin työllisyystavoite on tarpeellinen ja pitkällä aikavälillä suorastaan välttämätön. Vuoteen 2023 mennessä se ei kylläkään ole kovin realistinen ja tavoite on mahdollista saavuttaa vain, mikäli työmarkkinoiden uudistustoimia jatketaan laajalla rintamalla ja niissä päästään liikkeelle heti hallituskauden alussa. Pelkästään näköpiirissä olevan talouskasvun voimalla työllisyys tuskin riittävästi paranee.

Hitaampi BKT-kasvu vaikeuttaa julkisen talouden tasapainottamista

Talouskasvun hidastuminen heijastuu myös julkisen talouden rahoitusaseman kehitykseen. Hallitusohjelman menolisäyksiä tehdään etupainotteisesti hallituskauden alussa mutta työllisyyskasvun positiiviset vaikutukset tulevat vasta useamman vuoden kuluessa ja niiden toteutuminen on hyvin epävarmaa. Velkaantumisen painopiste siirtyy jonkin verran valtiontalouden puolelle, koska verotulomenetykset ja lisämenot kompensoidaan täysimääräisesti kunnille. Tavoite koko julkisen talouden tasapainosta on sosiaaliturvarahastojen ylijäämien sekä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamisen varassa. Sotu-rahastojen ylijäämät eivät kuitenkaan suoraan vähennä valtion ja kuntien velanottotarvetta, sillä ne pitää pääosin sijoittaa uudelleen mm. tulevien eläkelupausten kattamiseksi.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

Miten heikko Saksan talouden tila todella on?

Euroopassa erityisen suurta huomiota on kiinnitetty maanosan talousmoottorina pidetyn Saksan kasvuongelmiin. Ennakollisten BKT-tietojen mukaan Saksan talous supistui kuluvan vuoden toisella neljänneksellä 0,1 % edellisestä neljänneksestä ja BKT:n vuosikasvukin oli vain 0,4 %. BKT-lukujen perusteella Saksa on Italian ohella euroalueen sairas mies. Samankaltaisessa kuopassa on myös EU-eroa tekevä Iso-Britannia, jonka kipuilu tosin on pitkälti itseaiheutettua.

Saksa kärsii teollisuuden taantumasta

Saksan talouden alavireisyys johtuu maan teollisuuden taantumasta. Saksan teollisuustuotannon vuosikasvu on jo liki vuoden ollut negatiivista. Viime kuukausina tilauskannassa on tapahtunut vakautumista mutta tuotannon pudotus jatkuu. USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on tyrehdyttänyt maailmankaupan kasvun ja heikentänyt investointirohkeutta. Nämä tekijät heijastuvat suoraan Saksan vientiteollisuuteen.

Saksalla on myös kotikutoisia ongelmia. Maan autoteollisuudella oli suuria vaikeuksia sopeutua uusiin päästömittausstandardeihin, mikä merkittävästi leikkasi autotuotantoa vuoden 2018 jälkipuoliskolla. Tämän jälkeenkin autosektorin haasteet ovat jatkuneet.

Antavatko BKT-luvut liiankin synkän kuvan Saksan tilanteesta?

Jo pidempään jatkuneet kehnot BKT-luvut ovat kiihdyttäneet arveluja, että Saksa olisi matkalla rapsakkaan taloustaantumaan. Tilanne ei kuitenkaan ole näin yksioikoinen. Autoteollisuuden häiriö viime vuoden kolmannella neljänneksellä oli niin merkittävä, että se on aiheuttanut poikkeavuutta myös sitä seuranneiden vuosineljännesten BKT-lukuihin.

Oheisesta kuvasta nähdään kotimaisen (kulutus ja kiinteät investoinnit) ja ulkomaisen (nettovienti) loppukysynnän sekä varastomuutosten vaikutukset Saksan vuosineljännestason kasvulukuihin. Autosektorin kysyntäsokin aikaan (Q3/2018) nettoviennin kasvukontribuutio oli voimakkaan negatiivinen (-0,9 %). Tavaraa kerrytettiin varastoon, jolloin varastokysynnän pomppaamisen vuoksi BKT supistui vain marginaalisesti (-0,1 %).

Saksa, BKT:n kvartaalikasvu ja kysyntäerien kasvukontribuutiot

Vuoden 2018 viimeisen ja kuluvan vuoden ensimmäisen neljänneksen aikana varastoja on sitten purettu, mikä on vähentänyt tuotantoa ja leikannut kummallakin kvartaalilla BKT:n vuosineljänneskasvusta peräti 0,6 prosenttiyksikköä. Kotimainen loppukysyntä sen sijaan on vastaavalla jaksolla ollut vahvaa ja lisännyt BKT-kasvua yhtä paljon kuin nousukauden kuumimmassa vaiheessa alkuvuodesta 2017.

Varastovaikutuksen vaimennuttua kotimainen kysyntä voi nostaa kasvun taas positiiviseksi

Valitettavasti emme vielä tiedä tarkkaa kysyntäerittelyä kuluvan vuoden toiselta neljännekseltä eli mikä selitti 0,1 prosentin BKT-laskua. Saksan tilastoviranomaisen (Destatis) tiedotteessa kotimainen kysyntä luonnehdittiin stabiiliksi ja vienti heikoksi. Mikäli varastojen likvidointi on jatkunut myös kolmannella neljänneksellä, on se teknisesti painanut myös BKT-kasvua.

Varastojen purkaminen ei määrättömän kauan jatku, joten ilmiön vaikutus ylätason BKT-lukuihin oletettavasti vaimenee ja aitojen kysyntäerien merkitys kasvaa. Mikäli kotimarkkinasektori pysyy Saksassa voimissaan, talouskasvu voi hyvinkin palata positiiviseksi, vaikka vientiteollisuuden ongelmat jatkuisivatkin.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

Markkinakatsaus 8/2019

Maailmantalouden odotukset alkaneet uudelleen heiketä –keskuspankit lisäävät elvytystä

  • USA:n ja Kiinan välinen kauppasota on jo selvästi vaikuttanut maailmantalouden kehitykseen. Maailmankaupan kasvu on painunut nollaan ja ajoittain jopa negatiiviseksi. Kauppajännitteiden leviämisen uhka sekä riski sopimuksettomasta brexitistä ovat lisäksi heikentäneet investointien kasvua.
  • Euroalueella talouskasvu on hidastunut 1 %:n tuntumaan, mikä on hitainta vauhtia sitten vuoden 2013 lopun. USA:ssakin kasvu on hidastunut, mutta vuosikasvu (n. 2,3 %) on yhä 2010-luvun keskiarvon tuntumassa.
  • Talousodotukset ovat kesän aikana kääntyneet uudelleen heikkenevään suuntaan. Myös markkinahinnoittelu viestii riskien kasvusta: Euroopassa osakkeiden vuosituotto on painunut negatiiviseksi ja korkotaso laskenut nopeasti.
  • EKP on linjannut pitävänsä ohjauskorot nykytasoillaan vähintään vuoden 2020 alkupuolen ajan mutta viestittänyt samalla valmiudestaan uusiin elvytystoimiin. EKP:n odotetaan laskevan talletuskorkoa -0,40 %:sta -0,60 %:iin sekä käynnistävän arvopaperien netto-ostot uudelleen. Markkinat odottavat lyhyiden euribor-korkojen pysyvän negatiivisina aina vuoden 2025 kesään saakka. Myös odotus lähivuosien pitkien korkojen tasosta on alentunut, mutta korkokäyrän odotetaan kuitenkin hieman jyrkentyvän.
  • USA:n keskuspankki Fed laski heinäkuussa ohjauskorkoa 0,25 %-yksiköllä 2,00–2,25 %:n vaihteluväliin ja ilmoitti lopettavansa taseensa supistamisen. Koronlaskut ovat mahdollisia myös jatkossa. Toisaalta Fed luonnehti koronlaskua vakuutusluonteiseksi toimeksi, joka ei vielä välttämättä merkitse korkopolitiikan pysyvää käännettä.
  • Poikkeuksellisen suurista makroriskeistä huolimatta uusi taloustaantuma ei ole väistämätön. Kotimainen kulutuskysyntä on pysynyt sekä Euroopassa että USA:ssa suhteellisen vahvana. Ulkoisten riskitekijöiden purkautuminen voisi merkittävästi parantaa talouden näkymiä ja pysäyttää korkojen laskun.

Maailmankaupan hidastuminen painaa globaalia talouskasvua

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

USA:n ja Kiinan välinen kauppasota sekä muut kauppa- ja geopolitiikan jännitteet ovat alentaneet maailmankaupan kasvun nollan tuntumaan.

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Maailmantaloudessa kasvuhuippu ajoittui vuoden 2017 keskivaiheille. Sittemmin kasvu on trendinomaisesti hidastunut. Vuoden 2018 jälkipuoliskolta alkaen kauppasodan negatiiviset vaikutukset BKT-kasvuun ovat selvästi voimistuneet.

Euroalueen teollisuuden näkymien heikkeneminen jatkui heinäkuussa – palvelualat jatkavat kasvussa

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Kauppasota vähentää maailmankauppaa ja investointeja, mikä heijastuu jo varsin voimakkaasti Euroalueen teollisuuden kasvunäkymiin. Suhteellisen vahva kotimainen kysyntä kuitenkin toistaiseksi tukee palvelualoja ja pitää BKT-kasvun positiivisena.

PMI ostopäällikköindeksi seuraa tuotanto- ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Se toimii hyvänä indikaattorina talouskasvusta:
PMI > 50: BKT:n odotetaan kasvavan
PMI < 50: BKT:n odotetaan supistuvan

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Euroopan komission luottamusindikaattori jatkoi kesäkuukausina trendinomaisessa laskussa. Vähittäiskaupan ja palvelualojen vedon ansiosta indikaattori on kuitenkin yhä pitkän ajan keskiarvon yläpuolella. Investointihyödykkeiden kysyntä on selvästi heikentynyt.

European Economic Sentiment -indikaattori on Euroopan Komission teollisuuden ja kuluttajakyselyyn perustuva mittari. Sen pitkän ajan keskiarvo on 100.

Fed laski ohjauskorkoa heinäkuussa –myös EKP viestittänyt valmiudesta lisätä elvytystä

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Fed laski ohjauskorkoa ensimmäisen kerran yli 10 vuoteen. USA:ssa korkosyklin huippu näyttäisi siis jääneen 2,5 prosenttiin, mikä on selvästi aiempia huippuja matalampi taso. FED kuitenkin viestitti, että toistaiseksi on kyse vakuutusluonteisesta koronlaskusta maailmantalouden riskejä vastaan eikä korkopolitiikan suunta ole välttämättä pysyvästi muuttunut.

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Markkinat kuitenkin odottavat Fedin jatkavan keventävää rahapolitiikkaa. Loppuvuodelle odotetaan vähintään kahta lisäkoronlaskua, jolloin ohjauskorko olisi vuoden lopussa 1,50–1,75 %:n vaihteluvälissä.

Euroalueen Inflaatio-odotukset huolestuttavan matalalla tasolla

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Euroalueen kuluttajahintainflaatio on viimeisen vuoden aikana selvästi hidastunut. Heiluvaisimmista hintaeristä (ruoka ja energia) puhdistettu ns. pohjainflaatio on pysynyt jo pidempään hyvin hitaana, noin 1 %:n tasolla.

Euroopan keskuspankkia huolestuttaa erityisesti tulevaisuuden inflaatio-odotukset, jotka ovat viime kuukausina jälleen alentuneet. EKP:n keskeisin mandaatti on ylläpitää hintavakautta, jossa inflaatio on keskipitkällä aikavälillä hieman alle 2 %. Tavoitetasoa matalammat inflaatio-odotukset puoltavat rahapoliittisen elvytyksen lisäämistä.

Euroalueen korot voimakkaassa laskussa

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Euroalueen pitkät korot (swap) ovat jatkaneet lähes yhtämittaista laskuaan vuoden 2018 lokakuusta lähtien. Samaan aikaan pitkät korot ovat lähestyneet lyhyiden korkojen tasoa, eli korkokäyrä on loiventunut.

Euroalueen 5v koronvaihtosopimuksen korko on laskenut -0,38 % prosenttiin. Euroalueen korkokäyrä (swap) on tällä hetkellä negatiivinen 10v asti.

Euroalueen valtioiden korkokäyrät ovat laskeneet lähes tyystin negatiiviselle alueelle. Jopa Saksan 30-vuotinen korko on käynyt hetkellisesti nollan alapuolella. Myös Italian lainakorot ovat laskeneet selvästi.

Markkinat odottavat korkotason pysyvän lähivuosina hyvin matalana

Markkinat odottavat yleisen korkotason pysyvän lähivuodet historiallisesti tarkasteltuna poikkeuksellisen matalana. Korkokäyrän odotetaan tulevina vuosina kuitenkin hieman jyrkentyvän eli pitkien korkojen nousevan lyhyitä nopeammin.

EKP:n perusskenaario on yhä, että korot pidetään nykytasoillaan vuoden 2020 puoleen väliin asti. EKP on kuitenkin viestittänyt valmiudesta lisätä talouden elvytystä. Markkinat hinnoittelevat EKP:n laskevan talletuskorkoa melko ripeällä aikataululla -0,40 prosentista 0,60 prosenttiin. 3 kk euriborin odotetaan lähestyvän nollatasoa vasta kesällä 2025.

Suomen talouden näkymä

  • Suomen talouden nousukausi on jäämässä taakse – voimakkaimman BKT-kasvun vuodet olivat 2016–17; alkuvuonna 2019 Suomen talous kasvoi noin 1 %:n vauhtia.
  • Varsinkin yksityisen kulutuksen ja investointien kasvu on huolestuttavasti taittunut. Globaalista epävarmuudesta huolimatta viennin kasvu on jatkunut kohtuullisena, mutta uhka kauppasodan laajenemisesta ja sopimuksettoman brexitin riski varjostavat vientiteollisuudenkin näkymiä.
  • Kotimaisista riskitekijöistä ehkä merkittävin on rakentamisen syklin selvä jäähtyminen –rakennusinvestoinnit ovat nykyisessä noususuhdanteessa olleet yksi keskeinen kasvun ajuri.
  • Työllisyyden kehitys on jatkunut varsin hyvänä. Viimeisen vuoden aikana työllisyyskasvu on kuitenkin painottunut osa-aikaisiin työsuhteisiin. Työvoiman kasvu on jo pysähtynyt, mikä ennakoi myös työllisyysasteen nousun olevan hidastumassa.
  • Syntyvyyden lasku jatkuu odotettuakin jyrkempänä – vuonna 2019 syntyvä ikäluokka jäämässä 45 000 tasolle.
  • Valtion ja kuntien yhteenlaskettu alijäämä on kääntynyt uudelleen kasvuun – koko julkisen talouden tasapaino on entistä enemmän sosiaaliturvarahastojen ylijäämien varassa.

Suomen talouskasvu hidastui alkuvuonna suunnilleen euroalueen keskimääräiselle tasolle

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Globaalista epävarmuudesta huolimatta viennin ja teollisuustuotannon kasvu on pysynyt kohtuullisena –kulutuksen ja investointien kehitys pettymys

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Rakennussyklin jäähtyminen yksi merkittävimmistä kotimaisista talouden riskitekijöistä

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Työllisyys on viime vuosina merkittävästi parantunut –työvoiman kasvun tyrehtyminen viittaa kuitenkin hidastuvaan nousuun työllisyysasteessa

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Syntyvyyden lasku jatkunut selvästi odotettua voimakkaampana, 2019 syntyvä ikäluokka voi jäädä n. 45 000 tasolle

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Valtion-ja kuntien alijäämä kasvoi 2018 – SoTu-rahastojen ylijäämien ansiosta julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä kuitenkin pieneni 2018

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Lähde: Macrobond, Kuntarahoitus

Vastuunrajoitus
Tämä esitys on Kuntarahoitus Oyj:n tuottama markkinakatsaus. Materiaali on tarkoitettu vain yksityiseen käyttöön ja sen levittäminen tai kopioiminen ilman Kuntarahoitus Oyj:n kirjallista lupaa ei ole sallittua. Tämän katsauksen sisältö perustuu ulkopuolisiin lähteisiin ja vain sellaiseen informaatioon, jota Kuntarahoitus Oyj pitää luotettavana. Tämä ei kuitenkaan sulje pois mahdollisuutta, että esitetyt tiedot eivät kaikilta osin olisi täydellisiä tai virheettömiä. Kuntarahoitus Oyj ja sen palveluksessa oleva henkilöstö eivät vastaa tästä katsauksesta saatavan informaation perusteella mahdollisesti tehtyjen sijoituspäätösten taloudellisesta tuloksesta tai muista vahingoista, jotka mahdollisesti aiheutuvat Kuntarahoitus Oyj:ltä saadun informaation käytöstä. Asiakas vastaa itse sijoituspäätöstensä taloudellisesta tuloksesta. Tätä Kuntarahoitus Oyj:n tuottamaa materiaalia ei tule pitää sijoitusneuvona, sijoitustutkimuksena, sijoitussuosituksena, sijoitusstrategiasuosituksena, sijoitusstrategiaehdotuksena eikä tarjouksena tai kehotuksena ostaa tai myydä arvopapereita tai muita rahoitusvälineitä. Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille sijoittajille vastoin Yhdysvaltojen laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

Vaaratonta velkaantumista ei ole – ei ainakaan Suomelle

Asia ei kuitenkaan ole niin yksioikoinen kuin näistä kannanotoista voisi päätellä. Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala valottaa velkasuhteen kehityksen olennaisia taustoja ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

– Blanchardin ja Summersin näkemykset ovat pääpiirteissään varmasti oikeaan osuvia, mutta on varottava soveltamasta niitä kritiikittömästi eri maiden tilanteisiin. Blanchardin näkemys siitä, että valtioiden velkaantuminen on nykytilanteessa melko vaaratonta, perustuu korkotason painumisesta pysyvästi talouden nimellisen kasvuvauhdin alapuolelle. Tällaisilla olosuhteissa mikä tahansa velkasuhde ennen pitkää vakautuu, Vesala selittää.

Eri maiden velkakapasiteettiin vaikuttaa kuitenkin moni tekijä, joista kolmea Vesala pitää erityisen tärkeänä: kyky pitää korkonäkymä vakaana, kyky ylläpitää vahvaa ja vakaata kasvua sekä kyky tarvittaessa sopeuttaa julkisia tuloja ja menoja perusylijäämän tuottamiseksi. Suomella menee näiden kolmen tekijän näkökulmasta kahden osalta melko hyvin, Vesala sanoo.

Vaikka Suomi onkin riippuvainen euromaiden yhteisvaluutasta ja yhteisestä rahapolitiikasta, Vesala arvioi, että euro on ollut hyväksi Suomen korkonäkymien vakaudelle.

Suomella on myös runsaasti luottamuspääomaa, ja taloudellisten sokkien aikana meillä on ollut poliittista kykyä rajuihinkin sopeutustoimiin velkakierteen pysäyttämiseksi.

– Tietysti on hieman harmillista, että nyt kuluneen nousukauden aikana emme ole kyenneet nostamaan perusjäämää kunnolla positiiviselle puolelle. Mikäli suhdannekehitys äkillisesti sakkaisi – esimerkiksi maailmantalouden taantuman vuoksi – voisimme hyvin nopeasti ajautua velkasuhteessa hallitsemattomalle kasvu-uralle. Siinä tilanteessa voisimme joutua tekemään isojakin leikkauksia julkisiin menoihin, koska veronkorotusvara on Suomessa jo valmiiksi hyvin rajallinen, Vesala sanoo.

Ongelmallisin velkakapasiteettiin vaikuttavista tekijöistä Suomen kannalta on kasvun ylläpitäminen.

– Suurin heikkous Suomen velkakapasiteetin kannalta on voimakas suhdanneherkkyys, joka vaikuttaa kasvunäkymien vakauteen ja vahvuuteen. Pienenä avotaloutena olemme alttiita ulkoisen kysynnän sokeille ja kärkiyritysten kilpailukyvyn muutoksille. Kasvupotentiaalikaan ei ole kunnossa: erittäin epäsuotuisa demografinen kehitys sekä pitkään jatkunut teollinen investointilama ja riittämättömät T&K-panostukset ovat painamassa Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin huomattavasti aiempaa matalallamme tasolle, Timo Vesala sanoo.

Haluatko ymmärtää paremmin julkisen talouden velkadynamiikkaan vaikuttavat päätekijät ja eri maiden velkakapasiteetin erot? Lue Timo Vesalan laajempi artikkeli aiheesta >

Velkakestävyys vaatii huomiota matalasta korkotasosta huolimatta

Rahapolitiikan rajoitteiden vuoksi useat vaikutusvaltaiset talousasiantuntijat ovat kehottaneet poliittisia päättäjiä valmistautumaan aiempaa rohkeampaan velkaelvytykseen. Vyörytyksen kärjessä ovat IMF:n entinen pääekonomisti Olivier Blanchard sekä tunnettu amerikkalaisprofessori Larry Summers. Blanchard on huomauttanut, että kroonisesti matalien korkojen oloissa julkisen talouden velkaantuminen ei ole kovin vaarallista. Summers (Rachel & Summers) puolestaan on todennut, että velkavetoinen julkinen kulutus voi olla ainoa keino palauttaa pääomamarkkinoiden tasapaino ja päästä nollakoroista eroon.

Blanchardin ja Summersin analyysi on varmasti pääpiirteissään oikeaan osuva, mutta on varottava soveltamasta sitä kritiikittömästi eri maiden tilanteisiin. Ennen kuin menemme potentiaalisiin vaaranpaikkoihin, on hyödyllistä kerrata julkisen talouden velkadynamiikkaan vaikuttavat päätekijät.

Julkisen talouden velkadynamiikkaan vaikuttavat tekijät

Merkitään julkisen talouden velkasuhdetta (velka/BKT) vuonna t symbolilla dt ja velkasuhteen muutosta edellisvuodesta Δdt. Velkasuhteen muutokselle voidaan melko helposti johtaa seuraava differenssiyhtälö

Δdt = dt – dt-1 = δdt-1 – bt.

Yhtälön oikealla puolella bt on julkisen talouden perusjäämän (jäämä ennen korkomenoja) BKT-suhde vuonna t ja δ=(r-g)/(1+g), missä r = on velasta maksettava nimelliskorko ja g = nimellinen BKT-kasvu.

Termi δdt-1 kuvaa siis aiemmilta vuosilta periytyvän velan vaikutusta velkasuhteeseen. Vanha velkakuorma lisää velkasuhdetta, mikäli siitä maksettava korko on talouden nimellistä kasvuvauhtia korkeampi eli r>g. Toisaalta, jos korko on kasvua alhaisempi, eli r<g, termi vaikuttaa velkasuhdetta supistavasti.

Toinen termi, bt, puolestaan kuvaa julkisen talouden perusjäämän vaikutusta velkasuhteeseen: perusylijäämä vähentää ja perusalijäämä lisää velkaa.

Differenssiyhtälön dynamiikassa ensimmäinen termi dominoi eli koron ja talouden nimelliskasvun erotus viime kädessä määrittelee, vakautuuko vai räjähtääkö velkasuhde.  Juuri tähän perustuu Blanchardin pääväittämä. Hänen arvionsa mukaan korkotason ja nimellisen BKT-kasvun ero on historiassa tyypillisesti ollut negatiivinen ja mitä todennäköisimmin on sitä tulevaisuudessakin. Näin ollen mikä tahansa velkasuhde ennen pitkää vakautuu perusalijäämän suuruudesta riippumatta.

Tällä hetkellä korkotaso on useimmissa teollisuusmaissa selvästi talouden nimellisen kasvuvauhdin alapuolella

Alla olevaan kuvaan on koottu muutamien teollisuusmaiden tämän hetken tilanne sekä koron ja nimellisen kasvuvauhdin eron (pystyakseli) että perusjäämän (vaaka-akseli) suhteen. Koska koko velkakannasta maksettava korko ei välittömästi muutu markkinahinnoittelun vaihtelun mukaan, korkotaso on arvioitu 5-vuotisen valtionlainakoron viiden vuoden liukuvana keskiarvona. Samoin nimellisen BKT-kasvun (g) satunnaisvaihtelua on tasoitettu tarkastelemalla vuosikasvun kahden vuoden liukuvaa keskiarvoa. Maiden perusjäämät ovat vuodelta 2018 ja perustuvat IMF:n tilastoihin.

Näillä hivenen tasoitetuilla mittareilla kaikki mukana olevat maat ovat pystyakselilla (r-g) mukavasti negatiivisella alueella eli korkotaso on talouden nimelliskasvun trendiä matalampi. Jopa Italian hidastunut kasvu ja poliittisten jännitteiden vuoksi viime vuonna nousseet korot eivät ole vielä heittäneet maata epästabiilille uralle. Monissa maissa myös perusjäämä on positiivinen, jolloin velkasuhde supistuu myös sitä kautta.

r<g –argumentilla on kuitenkin rajoitteensa

Blanchardin argumentti ”vaarattomasta velkaantumisesta” nimelliskasvua alhaisempien korkojen oloissa on teknisesti totta, mutta siihen liittyy monia käytännön rajoitteita. On hyvä huomata, ettei ehdon r<g täyttyminen kerro vielä mitään siitä, mille tasolle velkasuhde lopulta vakautuu. Jos perusalijäämät ovat kovin suuria, stabiloituminen voi tapahtua 150, 200 tai vaikkapa vasta 500 prosentin tasolla.

On tapana sanoa, ettei valtioiden tarvitse koskaan maksaa velkojaan pois. Velat kuitenkin erääntyvät ja ne pitää säännöllisesti rahoittaa uudelleen markkinoilta. Sijoittajat eivät välttämättä ole valmiita luottamaan, että suurien perusalijäämien vuoksi nouseva velkasuhde todellisuudessa on stabiili. Ainakin luottamuksen kyytipojaksi saatetaan alkaa vaatia korkeampaa korkoa. Silloin taas voi käydä niin, ettei talouden kasvuvauhti enää olekaan korkotasoa korkeampi ja yhtäkkiä velkasuhde ajautuu räjähtävälle uralle.

Charles Wyplosz esittää ansiokkaassa kirjoituksessaan kattavamman joukon huomioita, miksi on kyseenalaista luottaa r<g ehdon pätemiseen ja miksi perusjäämilläkin on merkitystä. Korkotason (r) ja nimelliskasvun (g) erotus on historiassa vaihdellut varsin paljon ja toisilla mailla vaihtelu on suurempaa kuin toisilla. Myös kyky sopeuttaa perusjäämää vaihtelee maittain.

Eri mailla on erilainen velkakapasiteetti

Kiteytetysti voidaan sanoa, että maan velkakapasiteettiin vaikuttaa: 1) Kyky pitää korkonäkymä vakaana, 2) kyky ylläpitää vahvaa ja vakaata kasvua sekä 3) kyky tarvittaessa sopeuttaa julkisia tuloja ja/tai menoja perusylijäämän tuottamiseksi.

Korkonäkymän (r) vakaus

Korkotaso pysyy todennäköisimmin aisoissa maissa, joiden velka on pääosin omassa valuutassa ja joiden oma keskuspankki voi arvopaperiostoilla vaikuttaa julkisten toimijoiden velkarahan hintaan. Lisävakautta tuo, jos suuri osa julkisesta velasta on kotimaisten sijoittajien hallussa. USA ja Japani ovat tyyppiesimerkkejä korkean velkakapasiteetin maista. USA:lla on toki paljon ulkomaisia velkojia, mutta dollarin asema maailman ehdottomana ykkösreservivaluuttana tekee siitä velkakapasiteetin suhteen ylivertaisen.

Kasvunäkymän (g) vahvuus ja vakaus

Myös talouden perustekijät ja suhdanneherkkyys vaikuttavat velkakapasiteettiin. Mailla, joilla on suotuisan demografian ja korkean osaamisen myötä vahva kasvupotentiaali, on velkakapasiteetti luonnollisesti korkeampi kuin mailla, joilla väestö ikääntyy, työvoima supistuu tai osaamistaso heikkenee. Myös tuotantorakenteeltaan hyvin hajautuneet kansantaloudet pystyvät todennäköisemmin torjumaan nimelliskasvun rajuja heilahteluja kuin muutamasta avainsektorista riippuvaiset taloudet.

Poliittinen kyky tuottaa tarvittaessa perussylijäämää (b)

Velkojat toki pohtivat myös, mitä on tehtävissä, jos taloutta kohtaa pidempiaikainen negatiivinen sokki ja velkasuhde uhkaa kääntyä hallitsemattomalle uralle. Silloin vaakakupissa painaa julkisen talouden kyky kerätä lisää verotuloja. Maat, joissa instituutiot ovat kunnossa, veronkanto tehokasta ja veronkorotusvaraa löytyy, ovat paremmassa asemassa kuin korruptiosta ja harmaasta taloudesta kärsivät yhteiskunnat tai valtiot, joissa veroaste on jo valmiiksi korkea.

Suhdanneherkkyys ja alhainen kasvupotentiaali rajoittavat Suomen velkakapasiteettia

Miltä Suomen velkakapasiteetti näyttää edelle kuvattujen tekijöiden valossa? Suomella ei ole omaa valuuttaa ja rahapolitiikkaa vaan euromaiden yhteisvaluutta ja yhteinen rahapolitiikka. Omalla ja yhteisellä on eroa. Toisaalta, koska Suomi on hyvin riippuvainen ulkomaisesta rahoituksesta ja maallamme on sangen ”rankka” devalvaatiohistoria, voitaneen sanoa, että Suomen korkonäkymien vakaudelle eurojäsenyys on ollut hyväksi. Suomen velkakapasiteetti lienee euron tuoman selkänojan myötä vahvistunut. Tilanne ei silti ole yhtä vahva kuin esim. USA:ssa tai suuremmissa euromaissa, joiden taloudellinen kehitys painaa yhteisen rahapolitiikan virittämisessä pieniä jäsenmaita enemmän.

Korkonäkymän vakautta suurempi heikkous liittyykin suhdanneherkkyyteen. Suomen tuotantorakenne on edelleen suhteellisen kapea ja varsin riippuvainen muutamista päätoimialoista ja niillä toimivista suuryrityksistä. Pienenä avotaloutena Suomi on altis ulkoisen kysynnän sokeille ja kärkiyritystemme kilpailukyvyn muutoksille. Kuten oheinen kuva osoittaa, voimakkaan suhdanneherkkyyden vuoksi Suomi on viimeisen 20 vuoden aikana ”matkustanut” kaikissa (r-g) / perusjäämä – nelikentän lohkoissa.

Suhdanneherkkyyden kanssa olisi helpompi elää, mikäli tulevaisuuden kasvupotentiaali olisi kunnossa. Valitettavasti näin ei kuitenkaan enää ole, sillä erittäin epäsuotuisa demografinen kehitys sekä pitkään jatkunut teollinen investointilama ja riittämättömät T&K-panostukset ovat painamassa Suomen pitkän aikavälin kasvupotentiaalin huomattavasti aiempaa matalallamme tasolle. On varauduttava siihen, että tulevaisuudessa entistä useammin r<g-stabiilisuusehto ei olekaan voimassa.

Ehkä ikävintä on, että nousukauden loppupuolellakaan emme ole kyenneet nostamaan perusjäämää kunnolla positiiviselle puolelle. Mikäli suhdannekehitys äkillisesti sakkaisi – esimerkiksi maailmantalouden taantuman vuoksi – voisimme hyvin nopeasti ajautua velkasuhteessa hallitsemattomalle kasvu-uralle. Siinä tilanteessa joutuisimme tekemään isojakin leikkauksia julkisiin menoihin, koska veronkorotusvara on Suomessa jo valmiiksi hyvin rajallinen.

Kestävyysvaje voi olla unessa mutta se on silti olemassa

Suomen taloudella on siis heikot kohtansa ja meidän on syytä pitää varamme. Toki meillä on runsaasti vuosikymmenten saatossa kerrytettyä luottamuspääomaa. Sotakorvaukset maksettiin viimeistä penniä myöten. Ja kun taloutta on runnellut ennalta-arvaamattoman voimakas sokki, meillä on ollut poliittista kykyä tehdä rajujakin sopeutustoimia hallitsemattoman velkakierteen pysäyttämiseksi.

Suomen taloudessa ei tällä hetkellä ole sellaista akuuttia uhkaa, joka vaatisi nopeita korjausliikkeitä. Kestävyysvajekin on ikään kuin unessa niin kauan kuin talous kasvaa ja nimelliskorot pysyvät matalina. Silti kestävyysvaje on olemassa ja se pitää pystyä kuromaan umpeen. Toivottavasti emme joudu tekemään sitä pakon edessä.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Rahapolitiikan uusi kevennysaalto kertoo maailmantalouden poikkeuksellisen suurista riskeistä

Käytännössä markkinat ovat tulkinneet EKP:n aikovan laskea talletuskorkoa syksyn aikana -0,40 prosentista -0,60 prosenttiin sekä käynnistävän viime joulukuussa lopetetut arvopaperien netto-ostot uudelleen.

USA:n keskuspankki Fedin suunnanmuutos on ollut vieläkin jyrkempi. Vielä viime vuoden lopussa Fed ennakoi nostavansa korkoja tänä vuonna kahdesti mutta kevään ja kesän mittaan koronlaskujen tarpeesta on viestitelty tihenevällä tahdilla. Fed laskikin heinäkuun viimeisten päivien kokouksessaan ohjauskorkoa 0,25 prosenttiyksiköllä 2,00-2,25 prosentin vaihteluväliin. Ohjauskoron lasku oli ensimmäinen sitten vuoden 2008 finanssikriisin.

Fed ilmoitti myös lopettavansa taseensa supistamisen etuajassa sekä vihjaisi koronlaskujen olevan mahdollisia myös jatkossa. Toisaalta Fed halusi viestinnällään hillitä markkinoiden kovimpia koronlaskuodotuksia. Pääjohtaja Jerome Powell luonnehti koronlaskua vakuutusluonteiseksi sopeutukseksi (”mid-cycle adjustment”), joka ei vielä välttämättä merkitse korkosyklin pysyvää käännettä. Luonnehdinta oli selvä pettymys osakemarkkinoille. Myös markkinoiden korko-odotukset maltillistuivat selvästi: vielä kokouksen alla markkinat odottivat loppuvuodelle vähintään kahta uutta koronlaskua, mutta Powellin puheen jälkeen odotettiin enää korkeintaan yhtä lisäkoronlaskua.

Fedin suunnanmuutos jopa yllättävän dramaattinen

Fedin U-käännöstä voi pitää jopa yllättävän dramaattisena, sillä USA:n talouden tila ei ole vielä kovinkaan voimakkaasti heikentynyt. Kasvu on kyllä hidastunut, mutta se on yhä suunnilleen 2010-luvun nousukauden keskimääräisellä tasolla. Vuoden toisella neljänneksellä yksityinen kulutus jopa vahvistui. USA:n työllisyys jatkaa suhteellisen hyvässä vedossa eikä inflaatiokaan kovin merkittävästi poikkea tavoitteesta.

Fedin reagointi kertookin enemmän kansainvälisen talouden riskeistä kuin kotimaan talouden ongelmista. Kauppasodan seurauksena maailmankaupan kasvu on painunut nollaan ja ajoittain jopa pakkaselle. Protektionismin lisääntyminen sekä Kiinan talouskasvun rakenteellinen hidastuminen ovat vähitellen painaneet koko maailmantalouden kasvun hitaimmilleen lähes vuosikymmeneen. Lisäksi geopoliittiset jännitteet Persianlahdella, sopimuksettoman Brexitin uhka sekä riski kauppasodan leviämisestä luovat talouteen makaaberin tunnelman, joka vähentää yritysten investointihalukkuutta.

EKP panostaa taantuman torjuntaan

Edellä luetellut riskit tulevat hyvin konkreettisesti eurooppalaisten iholle. Saksan teollisuus on jo pidempään kärsinyt kauppasodan vaikutuksista ja luisu näyttäisi viime aikoina jyrkentyneen. Saksan teollisuustuotannon voimakas jäähtyminen on huono enne myös Suomen näkymille. Erityistä huolta aiheuttaa EKP:n vähäinen elvytysvara, mikäli talous ajautuisi taantumaan. Talouden tukeminen olisi silloin aiempaa enemmän eurovaltioiden velkaelvytyksen varassa. Koordinoiduista ja riittävän mittavista toimista voi euromaiden kesken olla kuitenkin vaikea sopia.

EKP käykin nyt ennalta ehkäisevää taistelua – sen toimet ovat tehokkaimmillaan ennen taantumaa. Siltä varalta, että Iso-Britannia päätyy Boris Johnsonin johdolla sopimuksettomaan EU-eroon ja/tai Donald Trump toteuttaa uhkaamansa tullit mm. eurooppalaisille autoille, elvytysvalmiutta halutaan korottaa. Samalla euromaiden hallituksille ostetaan aikaa valmistautua elvyttävään finanssipolitiikkaan sitten, kun suhdannekuva sitä vaatii.

Toki EKP:n elvytystä on tällä hetkellä helppo perustella alhaisilla inflaatio-odotuksilla, jotka toimivat myös eräänlaisena keskuspankin uskottavuuden ilmapuntarina. Luottamusta EKP:n toimien vaikuttavuuteen ilmeisesti edelleen on, sillä inflaatio-odotukset ovat viime aikoina hienokseltaan toipuneet.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Kuntarahoitus laski onnistuneesti liikkeeseen neljännen green bondin – ”Menestys oli huomattavaa”

Kuntarahoitus laski keskiviikkona 3.7.2019 liikkeeseen uuden green bondin, jonka määrä on 500 miljoonaa euroa ja maturiteetti 10 vuotta. Kyseisellä viitelainalla rahoitetaan yhtiön vihreän rahoituksen portfoliota, joka koostuu pääosin julkisen liikenteen projekteista, kouluista, päiväkodeista, sosiaalisen asuntotuotannon kohteista, vedenpuhdistamoista ja uusiutuvasta energiasta.

Transaktio julkistettiin kansainvälisille pääomamarkkinoille maanantaina iltapäivällä. Sijoittajapuhelu järjestettiin keskiviikkona, ja siihen osallistui useita ”vihreitä” sijoittajia. Päätös viitelainan liikkeeseenlaskun ajankohdasta tehtiin keskiviikkoaamuna, jolloin markkinatilanne oli suotuisa. Merkintäkirja avattiin kello 10 Suomen aikaa ja 500 miljoonan euron raja ylitettiin jo ensimmäisen puolen tunnin aikana. Merkintäkirja suljettiin vain kaksi tuntia sen avaamisen jälkeen, jolloin sijoittajakysyntä oli kasvanut 2,1 miljardiin euroon.

Viitelainaan osallistui lopulta 90 sijoittajaa ympäri maailmaa. Pääosa sijoittajista, n. 81%, tuli Euroopasta, joukossa myös muutama Kuntarahoitukselle uusi sijoittaja.

– Tämä on järjestyksessään Kuntarahoituksen neljäs green bond. Kuntarahoitusta pidetään erittäin luotettavana sijoituskohteena ja lisäksi sijoittajat ovat tyytyväisiä vihreän rahoituksen tarinaamme. Green bond -sijoittajakunta on perinteisiin viitelainoihimme verrattuna laajempi, mikä osaltaan pienentää riskejä, sanoo Kuntarahoituksen varainhankinnasta vastaava Antti Kontio.

– Lisäksi on hienoa, että viitelaina hinnoiteltiin jälkimarkkinakäyräämme tiukemmalla. Tämä on elävä todiste siitä, että green bondilla on mahdollista saada varainhankintaa ympäristöystävällisille hankkeille. Tällä liikkeeseenlaskulla saattaa olla myös positiivinen vaikutus koko eurokäyrämme hinnoitteluun, Kontio jatkaa.

Ulkona olevia green bondeja on nyt noin 1,5 miljardia euroa, ja vihreän rahoituksen hyväksyttyjä lainoja ja leasingiä lähes yhtä suuri määrä.

Lainan pääjärjestäjinä toimivat Crédit Agricole CIB, HSBC, Nordea ja Rabobank. Nordean Head of SSA DCM Kamal Grossard-Aminin mukaan upea tulos heijastelee Kuntarahoituksen sitoutumista green bond -markkinoihin, onnistuneita markkinointiponnistuksia sekä hyvää suhdetta green bond -sijoittajiin.

– Vuonna 2018 Kuntarahoitus voitti Environmental Financen Green Bonds Awardsien kilpailusarjoissa SSA-liikkeeseenlaskijoiden parhaan euromääräisen vihreän bondin palkinnon, ja Kuntarahoituksen toinen euromääräinen vihreä bondi heijastelee ensimmäisen suosiota. Menestys oli huomattavaa niin ylimerkintöjen osalta kuin korkealaatuisten ja kestäviin sijoituksiin keskittyvien sijoittajien osalta, Grossard-Amin sanoo.

Lisätiedot ja kysymykset:

Antti Kontio, Head of CSR, Kuntarahoitus
puh. 050 3700 285, antti.kontio(at)kuntarahoitus.fi