Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 1/2020

Valtaosa viimeisimmistä maailmantalouden ennusteista piirtää varsin yhdenmukaisen kuvan suhdannekehityksestä: maailmantalouden kasvu on ohittamassa hitaimman vaiheensa ja piristyy asteittain vuotta 2021 kohden.

Riskimarkkinoiden vahvuus sekä korkotason lievä nousutrendi kertovat markkinoiden luottamuksesta suhdannekuvan vakautumiseen. Maailmankaupan ja globaalin teollisuustuotannon heikkous pitää suhdanneriskit kuitenkin yhä koholla.

Yhdysvalloissa työllisyyskasvu ja kotimainen kulutus jatkuivat 2019 vahvoina, mutta loppuvuotta kohden kotimaisessa loppukysynnässä alkoi näkyä hidastumisen merkkejä. Tammikuun lopulla julkaistavat USA:n BKT-luvut vuoden 2019 viimeiseltä neljännekseltä ovat koko maailmantalouden näkymien kannalta erityisen kiinnostava tilastojulkaisu.

Poliittinen epävarmuus on edelleen suurta. Ison-Britannian ja EU:n tulevien kauppasuhteiden neuvotteluista odotetaan vaikeita. Lähi-idän geopoliittinen jännite on myös noussut merkittäväksi poliittiseksi riskiksi.

Rahapolitiikka jatkuu toistaiseksi kevyenä – EKP:n tai FED:n korkopolitiikkaan ei vuoden 2020 aikana odoteta merkittäviä muutoksia. Keskuspankkien arvopaperiostot tukevat markkinoiden likviditeettiä ja tunnelmaa.

Markkinakorkojen taso nousee suhdanteiden vahvistuessa, mutta vain maltillisesti. Pitkien swap-korkojen odotetaan lähivuosinakin pysyvän 0–1 prosentin haarukassa. Lyhyiden markkinakorkojen odotetaan nousevan nollan yläpuolelle vasta vuonna 2024.

Teollinen suhdanne edelleen hyvin heikko – kotitalouksien kulutuskysyntä useimmissa maissa keskeisin kasvun ajuri

OECD:n ennakoivien indikaattoreiden perusteella globaali kasvu olisi asteittain piristymässä vuoden 2020 aikana

Osakemarkkinoiden vahvuus kertoo markkinoiden luottamuksesta suhdannekuvan paranemiseen – markkinoiden tunnelmat toipuneet jopa liiankin nopeasti

Pitkien korkojen loiva syklinen nousu jatkuu – swap-korkojen odotetaan lähivuosina kuitenkin pysyvän 0–1 %:n haarukassa 

EKP:ltä ei enää odoteta merkittäviä lisäkoronlaskuja, positiiviset korot silti vielä kaukana – markkinat odottavat euriborien nousevan nollan yläpuolelle vasta 2024

Myöskään USA:ssa ei odoteta merkittäviä muutoksia FEDin korkopolitiikkaan vuonna 2020 – arvopaperiostot kuitenkin tukevat markkinoiden likviditeettiä ja tunnelmaa

Suomen talouden näkymä

Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei vielä 2019 aikana välittynyt Suomeen – kasvu jopa kiihtyi vuoden keskivaiheella.

Myönteisistä yllätyksistä huolimatta talouskasvu on vääjäämättömästi hidastumassa. Teollisuuden tilaukset ja tavaraviennin trendi alkoivat vuoden 2019 loppupuolella selvästi heikentyä. Globaali teollinen taantuma näyttäisi siis olevan tarttumassa myös Suomeen, joskin tällä kertaa poikkeuksellisen pitkällä viiveellä.

Kotimaassa rakentamisen volyymi laskee ensi vuonna tuntuvasti. Rakentamisen merkitys talouskasvulle on kuluvan nousukauden aikana ollut poikkeuksellisen suuri.

Työllisten määrä kasvoi vielä hieman vuonna 2019, mutta työmarkkinoiden imu on jo selvästi vaimentunut. Talven työmarkkinakierros on työllisyyden kehityksen kannalta erittäin merkityksellinen.

Viime vuoden positiiviset yllätykset vahvistivat ensisijaisesti vuoden 2019 kasvulukuja. Nostimmekin joulukuussa viime vuoden kasvuennustettamme varsin tuntuvasti 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin.

Myös lähtökohdat alkaneelle vuodelle ovat jonkin verran parantuneet. Nostimme joulukuun suhdannekatsauksessa ennusteemme vuoden 2020 BKT-kasvusta 0,7 prosentista 0,9 prosenttiin. Vuoden 2021 BKT-ennusteemme pidimme ennallaan 1,0 prosentissa.

Kuntatalouden tila on heikentynyt voimakkaasti. Manner-Suomen kuntien vuosikate laski vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen.

Suomen BKT-kasvu yllättäen piristynyt 2019

Työllisyys kasvoi hieman vielä 2019

Teollisuustuotanto kasvaa yhä, mutta uusien tilausten ja tavaraviennin supistuminen kertovat suhdanneongelmien tarttumisesta myös Suomeen

Rakentamisen jäähtyminen painaa väistämättä BKT-kasvua 2020–2021

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste

Hyvästä suhdannetilanteesta huolimatta julkisen sektorin velkaantuminen alkanut uudelleen kiihtyä – kuntataloudessa käänne erityisen dramaattinen

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 01-2020Lataa

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Timo Vesala: Talouden vuosi 2020

Kansainvälisessä taloudessa uusi vuosi käynnistyy orastavan toiveikkuuden merkeissä. Maailmantalous on ohittamassa kasvun hitainta vaihetta ja tulevaisuuden odotukset ovat hieman kohentuneet. Merkittävää käännettä parempaan ei kuitenkaan ole vielä näköpiirissä ja vuoden 2020 talouskasvu on jäämässä selvästi pitkän aikavälin trendiä vaisummaksi.

Näkymän seestyminen on hyvä uutinen, mutta vielä helpotuksesta ei kannata huokaista. Suhdanneriskejä nimittäin edelleen riittää. Ehkä kiinnostavinta on USA:n talouden kehitys. Markkinoilla on varsin vahva konsensus, että Yhdysvallat onnistuu jälleen välttymään merkittävältä suhdanteiden jäähtymiseltä – osin keskuspankin oikea-aikaisen rahapolitiikan kevennyksen ansiosta.

USA:n taloudessa on kuitenkin merkkejä, että kotimainen kulutus on saattanut loppuvuoden 2019 aikana notkahtaa odotuksia enemmän ja siten koko talouden suhdannekehitys voi talven aikana koukata ennakoitua syvemmältä. Mikäli näin tapahtuu, talouden luottamusluvut joutuvat uuteen testiin. 30.1. julkaistavat USA:n BKT-tilastot vuoden 2019 viimeiseltä neljännekseltä ovat alkuvuoden talouslukujen kiinnostavinta antia.

Myös Kiinan talouteen liittyy suuria kysymysmerkkejä. Kiinassa elvyttävä politiikka on ollut käynnissä jo hyvän aikaa ja piristävien vaikutusten pitäisi alkaa jo näkyä reaalitaloudessa. On mahdollista, että Kiinan pahenevat rakenteelliset ongelmat – työikäisen väestön väheneminen, alhainen tuottavuuskasvu, korkeat velka-asteet – neutraloivat elvytyksen tehon.

Vuotta 2019 värittäneet poliittiset ongelmat näyttäisivät onneksi olevan hieman helpottamassa, vaikkei kauppasodan välirauhasta saati Brexitin lopullisesta muodosta edelleenkään ole täyttä selvyyttä. Näiden kysymysten kanssa toki painitaan alkavana vuonnakin. USA:n presidentinvaalit esivaaleineen ovat politiikan rintamalla eittämättä vuotta 2020 hallitseva tapahtumasarja.  

Suomessa kasvu hidastuu viiveellä

Vuoden 2019 keskivaiheilla Suomea riemastutti positiivinen kasvuyllätys. Talouskasvu ei tyrehtynytkään Euroopan talousvetureiden perässä, vaan nousukausi teki ainakin väliaikaisen paluun. Hyvä työllisyystilanne ja syksyn muhevat veronpalautukset tukivat kulutusta. Asuntomarkkinoillakin kauppa kävi vilkkaana ja ulkomaankaupassa erityisesti palveluvienti kasvoimukavasti.

Nähty kasvuyllätys parantaa jonkin verran myös vuoden 2020 lähtökohtia. Hallituksen etupainotteiset menolisäykset myös lisäävät julkista kulutusta ja osaltaan tukevat alkavan vuoden BKT-kehitystä. Kasvu on silti väistämättä hidastumassa. Rakentaminen jäähtyy selvästi ja myös vienti alkaa voimakkaammin reagoida maailmantalouden alavireeseen. Viimeisimpien ennusteiden perusteella noin prosentin talouskasvuun yltäminen olisi jo kelpo suoritus.

Työllisyyskasvu luupin alla

Viime vuosina työllisyysaste on ollut yksi tarkimmin seuratuista talouden tunnusluvuista. Näin tulee varmasti olemaan myös vuonna 2020 ja hallituksen onnistumista peilataan työllisyysasteen kehitystä vasten.

75 prosentin työllisyysaste vuoteen 2023 mennessä on lyhyen aikavälin politiikkatavoitteena jopa ylikorostunut, koska sitä ei tavoitella pelkästään kestävyysvajeen taklaamiseksi, vaan myös hallituskaudella luvattujen menolisäysten katteeksi. Kaikkein tärkeintä kuitenkin on, että työllisyysasteen kestävä nousu saadaan varmistettua pitkävaikutteisilla uudistuksilla, joilla vahvistetaan osaamista, kannustimia ja työvoiman liikkuvuutta. Työllisyysasteen nousutarve nimittäin liittyy ensisijaisesti talouden pitkän aikavälin haasteisiin. Väestö ikääntyy ja työikäisten suhteellinen osuus laskee, mihin oikeastaan koko kestävyysvajekin kulminoituu. Suppenevasta työikäisten joukosta entistä useamman tulisi olla töissä, jotta hyvinvointipalvelujen ja eläkkeiden rahoituskuorma yhtä työllistä kohden ei kävisi liian raskaaksi. Tulevina vuosikymmeninä tarvitsemme väistämättä myös työvoimaa vahvistavaa maahanmuuttoa.

Velkasuhde kääntymässä jälleen nousuun

Nousukauden kuumimman vaiheen mentyä ohi julkisen talouden rahoitusasema on uudelleen heikkenemässä. Valtionvarainministeriö ennustaa julkisen talouden velkasuhteen nousevan hieman jo vuonna 2020. Suomen Pankki puolestaan laskee, että kestävyysvaje on bruttokansantuotteeseen suhteutettuna paisunut 3 prosentista 4,7 prosenttiin. Kyseessä on usean miljardin euron uusi lovi, jonka pääasiallisena syynä ovat lähivuosien odotuksia suuremmat alijäämät.

Maailmalla on jo jonkin aikaa käyty keskustelua, pitäisikö julkisen talouden velkaantumiseen alkaa suhtautua aiempaa sallivammin. Matalat korot näyttäisivät olevan hyvin pitkäaikainen ilmiö ja talouden hidastunutkin kasvuvauhti on selvästi korkotasoa korkeampi. Tämä keskustelu tulee oletettavasti Suomessakin vilkastumaan.

On sinänsä totta, että elämme poikkeuksellisen suotuisaa aikaa tehdä tulevaisuuden kasvupotentiaalia vahvistavia ja hiilivapaata yhteiskuntaa edistäviä julkisia investointeja. Alhainen korkotaso ei kuitenkaan tarkoita, että velkaantumisesta olisi tullut tyystin vaaratonta. Kaukana siitä. Vaikka lainakorot ovat alhaiset ja jopa negatiiviset, velanotto kuitenkin aina lisää velkamassaa, joka pitää pystyä tulevaisuudessa kaikissa tilanteissa myös uudelleenrahoittamaan. Ei ole mitenkään itsestään selvää, että seuraavassa taantumassa korot laskevat. Jos kävisikin päinvastoin, velkasuhde voisi heiketä nopeasti ja korkomenojen osuus julkisista menoista kääntyä jyrkkään kasvuun.

Erityisesti Suomen kaltaisen pienen, suhdanneherkän maan kannattaa olla velkaantumisen kanssa tarkkana. Suuriin maihin verrattuna olemme selvästi haavoittuvammassa asemassa: tuotantorakenteemme on yhä verrattain kapea-alainen, meillä on niukasti markkina-asemansa vakiinnuttaneita kasvuyrityksiä ja julkisen talouden rahahanat ovat pitkälti ulkomaisten sijoittajien luottamuksen varassa.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

NäkökulmatTalous

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 12/2019

Ennakoivien suhdannekuvaajien perusteella maailmantalouden kasvu ohittaa hitaimman vaiheensa talven aikana. Kasvu näyttäisi hieman piristyvän jo vuonna 2020, mutta maailmankaupan hitaan toipumisen vuoksi talouskasvun merkittävämpi vauhdittuminen ajoittunee vasta vuoteen 2021.

Talouden toteutuneissa luvuissa ei selväpiirteistä käännettä parempaan ole vielä tapahtunut ja suhdannetilanne on yhä riskialtis. Kasvunäkymän vakautumisen kannalta kriittisintä on, ettei teollisuuden alavire kovin voimakkaasti tarttuisi työvoimavaltaisille palvelualoille. Tartunnasta on jo saatu orastavia merkkejä, joten teollisen syklin pitäisi lähikuukausina alkaa selvemmin elpyä, jotta laajemmilta suhdanneongelmilta vältyttäisiin.

Muita maailmantalouden keskeisiä riskejä ovat USA ja Kiina. Mikäli USA:n suhdanne koukkaa odotettua syvemmältä, negatiiviset yllätykset voivat käynnistää isoja markkinaliikkeitä, jotka ovat aina riski myös reaalitaloudelle. Myös näytöt Kiinan elvytyspolitiikan tehosta ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi.

Osakemarkkinoiden vahva kehitys ja yrityslainojen riskilisien kapeneminen 2019 tukevat käsitystä ohimenevästä suhdannekuopasta.

Euroalueella korkotaso on elokuun ”paniikkitasoilta” selvästi korjaantunut ylemmäksi, mutta trendinomainen nousu ei vielä ole alkanut. Markkinat odottavat rahamarkkinakorkojen pysyvän negatiivisina 2024 jälkipuoliskolle saakka.

Euroopan keskuspankissa on käynnissä rahapolitiikan strategian uudelleenarviointi. Arvioinnin kohteena ovat ainakin: 1) onko negatiivisista koroista ja EKP:n taseen jatkuvasta kasvusta jo enemmän haittaa kuin hyötyä, 2) miten inflaatio-odotuksiin voitaisiin vaikuttaa aiempaa tehokkaammin ja 3) voisiko EKP:llä olla jonkinlainen rooli esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnan edistämisessä ja eriarvoisuuden vähentämisessä

USA:ssa työllisyyskasvun jatkuminen vahvana puoltaa Fedin näkemystä, ettei lisäkoronlaskuja toistaiseksi tarvita. Suhdanneheikkouden vuoksi markkinat kuitenkin odottavat Fediltä yhtä ohjauskoron laskua vuonna 2020.

Maailmantalouden kasvussa tapahtunut 2019 selvä tasopudotus, mutta kehitys on hiljalleen vakautumassa

OECD:n ennakoivien indikaattoreiden perusteella kasvu ohittaa hitaimman vaiheensa seuraavan 6 kk:n aikana

Osakemarkkinoiden vahvuus ja yrityslainojen riskilisien kapeneminen kertovat markkinoiden luottamuksesta, ettei maailmantalous ole luisumassa taantumaan

Teollisen taantuman pitäisi kuitenkin melko pian helpottaa, jottei tartunta palvelualoille alkaisi nostaa työttömyyttä

Pitkien korkojen palautuminen elokuun pohjatasoilta linjassa riskien vähenemisen kanssa – tuleville vuosille odotuksissa kuitenkin vain hyvin loivaa nousutrendiä

EKP:ltä ei enää odoteta merkittäviä lisäkoronlaskuja – markkinat kaipaavat uudenlaisia toimia inflaatio-odotusten elvyttämiseksi

USA:n taloudessa on yhä merkittäviä suhdanneriskejä, mutta työmarkkinoiden vahvuuden vuoksi odotukset Fedin lisäkoronlaskuista vähäiset

Suomen talouden näkymä

Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei toistaiseksi ole Suomeen vielä kovinkaan voimakkaasti tarttunut. Talouden kasvuvauhti on kuluvan vuoden aikana jopa piristynyt.

Odotusilmapiiri on kuitenkin Suomessakin heikentynyt, mikä näkyy erityisesti kuluttajien ja teollisuuden luottamuskyselyissä.

Vaikka työllisyyskasvu on aivan viime aikoihin saakka jatkunut, työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymä on muuttunut selvästi aiempaa epävarmemmaksi. Talven työmarkkinakierros on työllisyyden kehityksen kannalta erittäin merkityksellinen.

Talouden positiiviset yllätykset vahvistavat ensisijaisesti vuoden 2019 kasvunäkymää. Olemmekin nostaneet kuluvan vuoden kasvuennustettamme varsin tuntuvasti 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin.

Myönteisistä yllätyksistä huolimatta talouskasvu on vääjäämättömästi hidastumassa. Vientinäkymä on heikentynyt, vaikkei pelättyä voimakasta pudotusta olekaan tulossa. Kotimaassa rakentamisen volyymi laskee ensi vuonna tuntuvasti.

Vuoden 2019 kasvuyllätys kuitenkin parantaa jonkin verran myös ensi vuoden lähtökohtia. Olemme nostaneet ennusteemme vuoden 2020 BKT-kasvusta 0,7 prosentista 0,9 prosenttiin. Vuoden 2021 BKT-ennusteemme säilyy ennallaan 1,0 prosentissa.

Kuntatalouden tila on heikentynyt voimakkaasti. Manner-Suomen kuntien vuosikate laski vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen.

Suomen BKT-kasvu yllättäen piristynyt 2019

Työllisyys kasvanut vielä tänä vuonna – työmarkkinoille virtaa jälleen myös uusia työnhakijoita

Luottamusmittarit kuitenkin kertovat kasvavasta epävarmuudesta

Suomen yllättävän vastustuskyvyn mahdollisia selityksiä ovat satunnaisvaihtelu ja/tai poikkeuksellisen pitkä reagointiviive, tuoteportfolio, muun muassa risteilylaivatilausten suuri merkitys nykyisessä tilanteessa, kohentunut kustannuskilpailukyky tai se, että kansainvälisen talouden suhdanneongelmia yliarvioitu tai ne ovat ymmärrettyä pistemäisempiä.

Tavaravienti oireilee jo maailmantalouden suhdanne-ongelmien välittymistä Suomeen, myös teollisuustuotannon kasvu hidastumassa

Rakentamisen merkitys ollut nykyisessä noususuhdanteessa poikkeuksellisen suuri – ensi vuonna rakentaminen jäähtyy selvästi

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi

Varsin hyvästä taloustilanteesta huolimatta julkisen sektorin velkaantuminen alkanut uudelleen kiihtyä

Kuntataloudessa verokertymän ”rytmihäiriö” iso ongelma 2019, mutta tärkein syy heikkenevään trendiin ovat menopaineet

Väestön ikääntymisen vuoksi työllisyydessä on juostava kovempaa, jotta pysyisimme edes paikallamme

Vaikka työllisyysaste on korkeimmillaan lähes 30 vuoteen, ikääntymisen vuoksi taloudellinen huoltosuhde on yhä pitkän aikavälin keskiarvon (1962-2018 n. 118) yläpuolella.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 12-2019Lataa

KuntarahoitusTalous

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Maailmantaloudessa vakautumisen merkkejä, kotimaassa kuntatalous heikkenee yleistä taloustilannetta rajummin

Maailmantalouden kasvu on vuosien 2018–2019 aikana hidastunut varsin voimakkaasti, mutta suhdannekuva näyttäisi olevan hiljalleen vakautumassa. Kovin selväpiirteistä käännettä parempaan ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, vaan kasvunäkymä on edelleen hauras.

Poliittiset riskit ovat onneksi hieman vähentyneet: Britannian sopimukseton EU-ero on aiempaa selvästi etäisempi riski ja kauppasodassakin saatetaan olla siirtymässä tasaisempaan vaiheeseen.

– Odotamme maailmantalouden kasvun olevan hitaimmillaan vuoden 2019 jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa. Asteittainen elpyminen piristää globaalia kasvua hieman jo vuoden 2020 aikana, mutta palautuminen pitkän aikavälin perusuralle ajoittuu vasta vuoteen 2021, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Kasvun vakautumisen kannalta kriittisintä on, ettei teollisuuden alavire kovin voimakkaasti tarttuisi työvoimavaltaisille palvelualoille. Tartunnasta on jo saatu orastavia merkkejä, joten teollisen syklin pitäisi lähikuukausina alkaa elpyä, jotta laajemmalta taloustaantumalta vältyttäisiin, Vesala arvioi.

Muita maailmantalouden keskeisiä riskejä ovat Yhdysvallat ja Kiina. Mikäli Yhdysvaltojen suhdanne koukkaa odotettua syvemmältä, negatiiviset yllätykset voivat käynnistää isoja markkinaliikkeitä, jotka ovat aina riski myös reaalitaloudelle. Myös näytöt Kiinan elvytyspolitiikan tehosta ovat toistaiseksi jääneet vaatimattomiksi.

Euroalueen rahapolitiikassa kriittinen keskustelu tarkoituksenmukaisesta suunnasta on selvästi voimistunut. On kyseenalaistettu, voidaanko negatiivisilla koroilla ja arvopaperiostoilla yhä elvyttää taloutta vai alkavatko toimien negatiiviset sivuoireet ylittää suotuisat vaikutukset.

EKP tuskin tekee nopeaa suunnanmuutosta, mutta rahapolitiikan pidemmän aikavälin ennakoitavuus saattaa vaikeutua. Tulevaisuuden korko-odotukset ovat syksyn pohjatasoilta jo hieman nousseet, joskin rahamarkkinakorkojen odotetaan yhä pysyvän useita vuosia negatiivisina.

Suomen talous on jatkanut yllättävän vahvassa vedossa, kasvun hidastuminen silti vääjäämätöntä

Kuntarahoitus: Suomen talouden ennuste, joulukuu 2019
Määrän muutos, % 2019e 2020e 2021e
Tarjonta      
BKT 1,6 0,9 1,0
Tuonti 2,5 1,8 1,5
       
Kysyntä      
Yksityinen kulutus 1,2 1,5 1,0
Julkinen kulutus 1,5 1,2 0,5
Investoinnit 0,8 0,5 1,0
Vienti 3,5 1,0 2,0
       
Muut ennusteet*      
Työttömyysaste (15-74-v.) 6,6 6,5 6,4
Työllisyysaste (15-64-v.) 72,5 72,8 73,0
Kuluttajahintainflaatio 1,1 1,3 1,5

Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei toistaiseksi ole Suomeen vielä kovinkaan voimakkaasti tarttunut. Talouden kasvuvauhti on kuluvan vuoden aikana jopa piristynyt.

– Suomen talouden yllättävälle vastustuskyvylle on useita mahdollisia selityksiä. Kyse voi olla puhtaasta satunnaisvaihtelusta ja poikkeuksellisen pitkästä viiveestä, jolla globaali kasvun hidastuminen välittyy Suomeen, Timo Vesala arvioi.

– Toisaalta on mahdollista, että teollisen tuoteportfoliomme suhdanneherkkyys on tällä kertaa normaalia alhaisempi. Esimerkiksi risteilyalustilaukset luovat laajan kotimaisen alihankintaketjun kautta talouteen pitkäkestoista ja varsin suhdanneriippumatonta kysyntää. Kohentuneella kustannuskilpailukyvylläkin voi olla oma merkityksensä. Kansainvälisen talouden suhdanneongelmia on myös voitu yliarvioida tai ne ovat ymmärrettyä pistemäisempiä ja rajoittuneet sittenkin varsin kapea-alaisesti vain tietyille teollisuuden sektoreille.

Talouden positiiviset yllätykset vahvistavat ensisijaisesti vuoden 2019 kasvunäkymää. Kuntarahoitus onkin nostanut kuluvan vuoden kasvuennustetta varsin tuntuvasti 1,1 prosentista 1,6 prosenttiin.

– Yksityinen kulutus oli vuoden 2019 keskivaiheilla erittäin vahvaa. Vuoden kolmannella neljänneksellä isot veropalautukset lisäsivät kotitalouksien kulutusmahdollisuuksia. Yksityinen kulutus pysyy BKT-kasvun keskeisimpänä ajurina myös jatkossa, vaikka työllisyyskasvun hidastuminen vaimentaakin kulutuskysynnän vetoa ennustejakson loppua kohden, Vesala toteaa.

Kuluvan vuoden kasvuyllätys parantaa jonkin verran myös ensi vuoden lähtökohtia. Ulkomaankauppa näyttää pitävän pintansa Kuntarahoituksen aiempaa ennustetta paremmin. Hallituksen etupainotteiset menolisäykset puolestaan kasvattavat julkista kulutusta, mikä sekin tukee vuoden 2020 BKT-kasvua.

Odotusilmapiiri on silti Suomessakin heikentynyt, mikä näkyy erityisesti kuluttajien ja teollisuuden luottamuskyselyissä.

– Vaikka työllisyyskasvu on aivan viime aikoihin saakka jatkunut, työmarkkinoiden tulevaisuuden näkymä on muuttunut selvästi aiempaa epävarmemmaksi. Talven työmarkkinakierros on työllisyyden kehityksen kannalta erittäin merkityksellinen, Vesala sanoo.

– Myönteisistä yllätyksistä huolimatta talouskasvu on vääjäämättömästi hidastumassa. Vientinäkymä on heikentynyt, vaikkei pelättyä voimakasta pudotusta olekaan tulossa. Kotimaassa rakentamisen volyymi laskee ensi vuonna tuntuvasti. Rakentamisen osuus talouskasvusta on vuonna 2015 alkaneessa noususuhdanteessa ollut poikkeuksellisen suuri, joten rakennusaktiviteetin jäähtyminen näkyy väistämättä BKT-kasvussa, Vesala jatkaa.

Kuntarahoitus on nostanut ennusteensa vuoden 2020 BKT-kasvusta 0,7 prosentista 0,9 prosenttiin. Vuoden 2021 BKT-ennuste säilyy ennallaan 1,0 prosentissa.

Kuntatalouden tilanne on kiristynyt

Kuntatalouden tila on vuoden 2019 aikana heikentynyt voimakkaasti. Manner-Suomen kuntien vuosikate eli tulojen ja toimintamenojen erotus laski vuoden 2019 kolmen ensimmäisen neljänneksen aikana noin kahdella miljardilla eurolla edellisen vuoden vastaavaan jaksoon verrattuna.

– Kuntien tilinpäätökset vuoden 2019 osalta tulevat olemaan huonoimmat vuonna 1997 käyttöönotetun kuntien kirjanpidon historiassa. Samaan aikaan kuntien investointitarpeet ovat kasvaneet, mikä on johtanut velkaantumisvauhdin kiihtymiseen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuluvan vuoden kehityksessä näkyy verokortti- ja verorekisteriuudistuksista johtuva odottamaton verokertymän vajaus, jonka vaikutus kuntatalouteen aikaa myöten tasoittuu. Talousongelmien juurisyy on kuitenkin toimintamenojen kasvussa. Kuntayhtymien toimintamenot kasvoivat tammi–syyskuussa 2019 yli kahdeksan prosenttia edellisvuoden vastaavasta jaksosta, mikä heijastelee sairaanhoitopiirien kustannusten nousua. Tämä näkyy poikkeuksellisen isona kasvupaineena kuntien menoissa.

– Kuntatalouden heikkenemisen pysäyttäminen vaatii vuositasolla noin 250 miljoonan euron toimia eli keskimääräinen säästötarve on 45 euroa per asukas. Kuntien tilanteet ja siten myös niiden tarvitsemat säästöt, tehostamistoimet ja investoinnit ovat toki hyvin erilaisia, Kallio sanoo.

Pikaratkaisuja kuntien talousongelmiin ei silti ole, vaan kuntien tiukka taloustilanne näyttää tulleen jäädäkseen.

– Pitkällä aikajänteellä avainasemassa ovat kunnallisverotuoton kasvattaminen työllisyysastetta nostamalla sekä palvelutuotannon tehokkuuden lisääminen ja palveluverkon kehittäminen. Sotekuluja voi saada kuriin, kun keskitytään ennaltaehkäisyyn ja voidaan vähentää kalliiden palvelujen tarvetta esimerkiksi erikoissairaanhoidossa tai lastensuojelussa, Kallio sanoo.

Lue suhdannekatsaus

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus 12-2019Lataa

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953
Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

Kuntarahoituksen seuraava suhdannekatsaus julkaistaan 5.3.2020.

KuntarahoitusTalous

Jani Pitkäniemi ja Tanja Rantanen: Ikääntyminen ja muuttoliike iskevät kuntatalouteen monella eri tavalla

Kuntatalouden kehitykseen on vaikuttanut ja vaikuttaa lähivuosina eniten ikä- ja väestörakenteen muutos. Huomion kiinnittyminen verokertymien ”rytmihäiriöihin” ja muihin satunnaisiin tekijöihin voi olla yksittäisenä vuonna merkittävää, mutta isossa kuvassa uhkaa viedä keskustelua väärään suuntaan.

Väestön ikääntymisen vaikutuksista julkiseen talouteen on varoiteltu vuosikausia. Syntyvyyden kääntyminen laskuun viime vuosina on muuttanut pitkän aikavälin näkymän piirun verran synkemmäksi, vaikka lyhyellä aikavälillä alempi syntyvyys vähentääkin nuorten ikäluokkien menopaineita.

Kokonaisuutena kuntien vastuulla olevien peruspalvelujen palvelutarpeen muutokseksi arvioidaan keskimäärin 0,5 prosenttia vuosittain. Ikärakenteeltaan ja väestökehitykseltään erityyppisissä kunnissa menopaineet ovat kuitenkin aivan erilaisia. Lisäksi kuntien mahdollisuuksissa vastata kasvavaan tai alenevaan palvelutarpeeseen on suuria eroja.

Uusimman kuntatalousohjelman painelaskelmat kertovat osaltaan tarinaa kuntien eriytymisestä. Toiminnan ja investointien nettorahavirta kuvaa laskennallista rahoituksellista sopeutustarvetta. Suurten kaupunkien tilanne erottuu kokonaisuudesta vähiten haastavana. Pienten ja keskisuurtenkin kuntien tilanne vaikuttaa keskimäärin vaikealta. On kuitenkin huomattava, että kuntakokoryhmien sisällä (ml. suurimmat kaupungit) hajonta voi olla suurta.

Viime aikoina useat kuntapäättäjät ovat ihmetelleet sitä, että työllisyyden kohentumisesta huolimatta kunnallisverotulot eivät ole juurikaan kasvaneet viime vuosina. Ilmiö on monimutkainen, ja sitä ei ole vielä selvitetty riittävästi. Vaikuttaa kuitenkin ilmeiseltä, että tämänkin asian yksi taustaselittäjä on väestön ikärakenteen muutos. Työllisyyden kasvu ei riitä vahvistamaan kunnan veropohjaa, jos samanaikaisesti työikäisen väestön määrä supistuu eläköitymisen seurauksena. Eläketuloista maksetaan kunnallisveroa vähemmän kuin palkkatuloista, ja pienimmistä eläketuloista ei makseta lainkaan veroa. Heikoimmassa asemassa ovat kunnat, joissa ikääntyneitä on paljon ja työikäisten määrä vähenee muuttoliikkeen seurauksena.

Ikääntymisen ja muuttoliikkeen vaikutusten rinnalla julkisen infran ja rakennuskannan korvausinvestointipaineet rasittavat kuntien taloutta. Kasvavien kuntien investointipaineet ovat suuret, mutta myös väestöään menettävillä alueilla on säilytettävä riittävä palvelukapasiteetti. Tilojen tarkoituksenmukaiseen mitoitukseen ja tilankäytön tehokkuuteen on samalla syytä kiinnittää huomiota. Muuttoliike ei valitettavasti toimi symmetrisesti niin, että plus ja miinus nettouttaisivat tulo- ja lähtöpäässä toisensa.

Käyttötalouden kireys ja suuret investointitarpeet jättävät paljon veronkorotusten ja/tai velkarahoituksen varaan. Kunnallisessa päätöksenteossa investointi tai sen tekemättä jättäminen on aina valinta myös sukupolvien välisten tarpeiden ja tulonjaon välillä. Siksi investointipäätöksien ja niiden rahoituksellisen kestävyyden tulee pohjautua huolelliseen analyysiin.

Kuntatalouden ahdinkoon ei valitettavasti ole olemassa taikakonsteja. Veroa maksavien työllisten lisääminen, palvelujärjestelmän tehottomuuksien korjaaminen ja kalliiden palvelujen käyttöä vähentävä ennaltaehkäisevä työ antavat mahdollisuuden kohdentaa pelivaraa uudelleen: laadukkaisiin palveluihin, riittävään henkilöstöön ja välttämättömiin investointeihin.

Jani Pitkäniemi ja Tanja Rantanen

Kirjoittajat työskentelevät valtiovarainministeriössä. Pitkäniemi on kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja ja Rantanen finanssineuvos ja yksikön päällikkö.

NäkökulmatTalous

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 11/2019

Maailmantalouden kasvu on kuluvana vuonna hidastunut varsin voimakkaasti. Ennakoivien suhdannekuvaajien viimeaikaisen kehityksen perusteella kasvu näyttäisi kuitenkin olevan hiljalleen vakautumassa.

Kovin selväpiirteistä käännettä parempaan ei vielä ole tapahtunut, mutta talouden uutisvirta ei enää systemaattisesti heikkene. Myös poliittiset riskit ovat vähentyneet: Britannian sopimukseton EU-ero näyttää tällä hetkellä varsin epätodennäköiseltä ja kauppasodassakin saatetaan vihdoin olla siirtymässä lientyvään vaiheeseen.

Valtaosa viimeisimmistä maailmantalouden ennusteista piirtääkin varsin yhdenmukaisen kuvan suhdannekehityksestä. Kasvun odotetaan olevan hitaimmillaan vuoden 2019 jälkipuoliskolla ja ensi vuoden alussa.  Asteittainen elpyminen piristää maailmantalouden kasvua hieman jo 2020, mutta palautuminen pitkän aikavälin trendiuralle ajoittunee vasta vuoteen 2021.

Makrotalouden perustekijöiden vakautuminen on näkynyt positiivisena vireenä mm. osakemarkkinoilla ja korkotasojen varsin selvänä nousuna elokuun puolivälin pohjatasoilta.

Myös rahapolitiikan elvytysodotukset ovat maltillistuneet, mikä on heijastunut korkojen tulevaisuuden näkymiin. Korkojen ennakoidaan nousevan hieman aiempia odotuksia ripeämmin. Tästä huolimatta rahamarkkinakorkojen odotetaan yhä pysyvän negatiivisina aina vuoteen 2024 asti!

Marraskuun alussa EKP sai Christine Lagardesta uuden pääjohtajan. Johtajanvaihdos osuu mielenkiintoiseen saumaan, sillä keskustelu euroalueen rahapolitiikan suunnasta on selvästi voimistunut. Ristiveto kohdistuu harjoitetun politiikan tehoon: onko negatiivisilla koroilla ja arvopaperistoilla yhä saavutettavissa luotonantoa ja inflaatio-odotuksia elvyttäviä vaikutuksia, vai alkavatko näiden toimien sivuoireet ylittää suotuisat vaikutukset?

Suhdanne-epävarmuuden vuoksi myös USA:n keskuspankki Fed on laskenut kesän jälkeen ohjauskorkoa kolmesti. Fedin mukaan kyse on ”vakuutusluotoisista” ja väliaikaisista koronlaskuista. Markkinaodotukset ovat varsin hyvin linjassa Fedin viestinnän kanssa eikä lisäkoronlaskuja enää odoteta kuin korkeintaan yksi vuoden 2020 loppuun mennessä.

BKT-kasvussa on 2019 tapahtunut selvä tasopudotus, mutta alasuuntainen paine näyttäisi jo vaimentuneen

Ennakoivien indikaattoreiden perusteella kv-talouden kasvu ohittaa hitaimman vaiheensa seuraavan 6 kk:n aikana

PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50: sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Viime viikkojen markkinaliikkeet heijastelevat myös kauppasotaan ja Brexitiin liittyvien riskien helpottamista

Pitkissä koroissa loppukesän ”ylilyönnin” purkautuminen on jatkunut – myös odotukset maltillisessa nousussa

On kuitenkin useita syitä siihen, miksi korkotaso pysyy rakenteellisesti matalana:

  1. Huoltosuhteen nousu lisää säästämistä ja muuttaa kysyntärakennetta
  2. Pitkäkestoisesti matalista koroista on voinut tulla itseään ruokkiva ilmiö?
    – Alhaisten tuottotasojen vuoksi säästämistavoitteisiin yltäminen edellyttää korkeampaa säästämisastetta
    – Matalat korot aiheuttavat tehottomia investointeja ja heikentävät tuottavuutta
  3. Velkaantuneet julkistaloudet eivät ”kestä” merkittävästi korkeampaa korkotasoa

Lagarden kausi EKP:ssa alkaa ristipaineessa: negatiivisten korkojen sekä arvopaperiostojen hyödyt ja haitat puntarissa

Markkinat ”ylihinnoittelivat” EKP:n halukkuutta laskea talletuskorkoa ja euriborit ovat selvästi nousseet elokuun pohjilta.

Keskustelu negatiivisten korkojen ja jatkuvan QE:n mielekkyydestä voimistuu. Lagarde tuskin ajaa korkopolitiikkaan kovin nopeaa suunnanmuutosta, mutta EKP:n toimien pidemmän aikavälin ennakoitavuus saattaa vaikeutua. Ruotsin keskuspankki on jo ilmoittanut luopuvansa negatiivisista koroista, vaikka Ruotsissa kasvu ja työllisyys selvästi heikkenevät.

Markkinaodotukset euroalueen rahamarkkinakorkojen tulevasta kehityksestä ovat elokuun stressijaksolta sopeutuneet jo jonkin verran ylemmälle tasolle – kuitenkin rahamarkkinakorkojen odotetaan yhä pysyvän negatiivisina vuoden 2024 tietämille asti.

Fedin viestintä ”väliaikaisista” koronlaskuista linjassa makrotalouden odotusten kanssa

Fed on kesän jälkeen laskenut ohjauskorkoa kolmesti. Fedin mukaan kyse on ollut varotoimista, eikä talouden äkkijarrutusta pidetä kovin todennäköisenä.

Markkinoiden odotuksissa on korkeintaan yksi koronlasku vuoden 2020 loppuun mennessä.

Suomen talouden näkymä

Maailmantaloutta vaivannut suhdannekuoppa ei toistaiseksi ole Suomeen kovin voimakkaasti tarttunut, vaan talouden kasvuvauhti on vuoden 2019 aikana jopa piristynyt. Maailmankaupan tyrehtymisestä huolimatta teollisuustuotannon kasvu on säilynyt Suomessa selvästi positiivisena.

Myös työllisyys on kääntynyt pienen suvantovaiheen jälkeen uudelleen nousuun. Kotimarkkinoilla vähittäiskauppa ja myös asuntokauppa ovat jatkaneet hyvässä vedossa.

Odotusilmapiiri on kuitenkin Suomessakin heikentynyt, mikä näkyy erityisesti kuluttajien ja teollisuuden luottamuskyselyissä.

Maailmantalouden heikkous on tällä kertaa välittymässä Suomeen poikkeuksellisen pitkällä viiveellä. Viennin ja investointisyklien vaimeneminen painaa Suomen talouskasvua toden teolla vasta vuonna 2020. Ensi vuoden BKT-ennusteita onkin syksyn mittaan systemaattisesti alennettu.

Myönteisestä suhdannevaiheesta huolimatta julkisen talouden velkaantuminen on kuluvana vuonna uudelleen kiihtynyt. Erityisesti kuntataloudessa vaikeudet ovat kärjistyneet. Osittain kyse on verokertymään liittyvästä väliaikaisesta vajeesta, joka alkaa tasoittua viimeistään ensi vuonna. Toisaalta kuntien menojen rakenteellinen nousupaine on ollut odotettuakin voimakkaampaa.

Hallituksen etupainotteisten menolisäyksien vuoksi julkisen talouden tasapainotus vuoteen 2023 mennessä on lipunut entistä kauemmaksi ja se on entistä enemmän riippuvainen työllisyystavoitteen toteutumisesta.

Suomen BKT-kasvu säilynyt kohtalaisena ja yllättäen jopa hieman piristynyt 2019

Teollisuustuotannon vahvuus on ”positiivinen mysteeri” – työllisyyskin kääntynyt uuteen nousuun

Luottamusmittarit viittaavat kuitenkin maailmantalouden suhdannestressin tarttuvan ennen pitkää myös Suomeen

Suomen talouden yllättävän resilienssin todennäköisin syy on satunnaisvaihtelu ja/tai poikkeuksellisen pitkä reagointiviive.

Myös positiiviset selitykset ovat mahdollisia:
1. Kohentunut kustannuskilpailukyky?
2. Kansainvälisen talouden suhdanneongelmia on yliarvioitu tai ne ovat ymmärrettyä pistemäisempiä?

Globaali teollinen matalasuhdanne näkyy jo Suomenkin ulkomaankaupassa – jatkossa viennin veto todennäköisesti edelleen heikkenee

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi

Varsin hyvästä taloustilanteesta huolimatta julkisen sektorin velkaantuminen on alkanut uudelleen kiihtyä

VM:n tuore talousennuste varoittaa velkaantumisesta, ellei työllisyyskasvu piristy odotettua enemmän

Valtiovarainministeriö alensi talouden ja työllisyyden kasvuennusteitaan: uuden ennusteen mukaan ilman lisätoimia työllisyysaste jää 73,1 prosenttiin vuonna 2023. Tähän perusuraan suhteutettuna tarvitaan noin 65 000 uutta työllistä 75 prosentin työllisyysasteen saavuttamiseksi.

Julkinen talous ei näillä näkymin ole tasapainottumassa vaan julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä on 1,4 % vuonna 2023.

Valtion ja kuntien nettovelanoton BKT-osuus pysyy koko ennustejakson 2,1–2,2 %:n tuntumassa. Euromääräisesti velanottotarve kasvaa vuoden 2019 4,9 miljardin tasosta 5,4 miljardiin vuonna 2023.

Julkisen talouden velkasuhde kääntyy 2021 uudelleen nousuun ja ylittää 60 % vuonna 2022.

KuntarahoitusTalous

Timo Vesala: Syksyn toteutuneet talousluvut kuin nousukaudelta – valitettavasti odotusten synkkeneminen jatkuu

Kuluvan vuoden kehitys odottamattoman vahvaa monella rintamalla

Oireita talouden paranevasta vedosta saatiin jo toisen vuosineljänneksen BKT-luvuista. Talous kasvoi huhti–kesäkuussa ensimmäisten arvioiden mukaan 0,8 prosenttia vuoden ensimmäisestä neljänneksestä.  Suomen Pankin ”nowcasting”-ennustemalli lupailee mukavaa kasvua myös kolmannelle neljännekselle, vaikka maailmantalouden alamäen arveltiin heijastuvan Suomeen viimeistään vuoden 2019 jälkipuoliskolla. Tilastokeskuksen kuukausittain julkaistava tuotannon suhdannekuvaaja kertoo samaa tarinaa: talous on jälleen saanut kasvuvaihteen päälle ja vuositason kasvutrendi on palannut yli 2 prosentin vauhtiin.

Maailmantaloutta vaivannut teollinen taantuma ei toistaiseksi ole Suomeen tarttunut. Teollisuustuotannon kasvutrendi on viime kuukausina kiihtynyt lähelle 3,5 prosenttia. Kehitystä voi pitää jopa merkillisenä, sillä Suomelle tärkeän Saksan teollinen sykli alkoi hapantua jo noin puolitoista vuotta sitten. Kenties erikoisinta on, että tuotelajeista investointitavaroiden valmistus on kasvanut kaikkein rivakimmin, vaikka kauppasodan ja muun poliittisen epävarmuuden on sanottu vaikuttavan nimenomaan yritysten investointihaluihin.

Kuluttajien luottamus on trendinomaisesti heikentynyt jo pidemmän aikaa, mutta käyttäytymiseen tunnelmapuolen alavire ei ole toistaiseksi juuri vaikuttanut. Kesäkauden aikana vähittäiskauppa kääntyi entistä voimakkaampaan kasvuun ja asuntokaupastakin on kuultu positiivista viestiä.

Parhaimmat uutiset saatiin kuitenkin Tilastokeskuksen viimeisimmästä työvoimatutkimuksesta. Reilun puolen vuoden ”terassivaiheen” jälkeen työllisten määrä jälleen kasvaa ja työllisyysaste nousee. Pitkään näytti, että työmarkkinoilla kolkutellaan kasvun rajoja eikä ohentunut työvoimareservi enää riitä lisäämään työsuhteiden määrää. Viimeisten tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että uusia työnhakijoita virtaa sittenkin taas työmarkkinoille ja yritysten käytössä oleva rekrytointipotentiaali kasvaa.

Ennusteita ei silti kannata vielä korjata ylöspäin

Suomen taipumus reagoida viiveellä maailmantalouden käänteisiin kirvoittaa aina spekulointia siitä, josko matalasuhdanne ei tällä kertaa koskettaisi meitä lainkaan. Aivan vuoden 2008 lopulle saakka monet pitivät täysin mahdollisena, että Suomi selviää finanssikriisistä suhteellisen vähin vaurioin. Vuonna 2009 BKT kuitenkin supistui yli 8 prosenttia.

Historiallisen kokemuksen valossa talouden yllättävään virkoamiseen kannattaakin suhtautua uteliaasti mutta varovaisesti. Kyse voi olla puhtaasti satunnaisvaihtelun piikkiin menevästä heilahduksesta tai vain poikkeuksellisen pitkäksi venähtäneestä viiveestä, jolla kansainvälinen matalapaine Suomeen rantautuu. EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen onkin toistuvasti muistuttanut maailmantalouden heikkouden näkyvän jo vientiteollisuutemme tilauksissa ja olevan vain ajan kysymys, milloin hidastuva kasvu alkaa laajemmin tarttua Suomen talouteen.

Varautunutta tulkintaa puoltavat myös viimeaikaiset luottamuskyselyt. Kuluttajien luottamus Suomen talousnäkymiin on selvästi heikentynyt. Vaikka luottamus omaan talouteen onkin vielä kohtuullinen, tunnelmien yleinen synkkeneminen koettelee jo uskoa hyvän työllisyystilanteen säilymiseen.  Elinkeinoelämän tunnelmamittareissa varsinkin teollisuuden luottamuksen heikentyminen jatkuu.

Toisaalta historiallisen kokemuksen tuomaan skeptisyyteen ei kannata liikaa juuttua. Taloutemme vahva vire voi sisältää myös positiivisia signaaleja. Voisiko osaselitys olla Suomen parantuneessa kilpailukyvyssä? Olemmeko tällä kertaa onnistuneet puolustamaan markkinaosuuksiamme aiempaa paremmin? Vai onko maailmantalouden heikkoutta yksinkertaisesti yliarvioitu? Varsinkin euroalueella talouden alavire on ollut hyvin Saksa-vetoista ja voimakkain stressi liittynyt vieläpä melko pistemäisesti Saksan autoteollisuuden ongelmiin. Olisiko mahdollista, että Suomen ulkopuolelta tuleva paine ei olekaan kyllin laaja-alaista, jotta se riittäisi suistamaan kasvun tyystin raiteiltaan?

Näitäkin kysymyksiä on kannattaa pohtia, vaikkei talousennusteita vielä olekaan syytä ylöspäin korjata.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

NäkökulmatTalous

Markkinakatsaus 10/2019

Teollinen matalasuhdanne hidastaa maailmantaloutta, mutta taantuma ei ole vielä näköpiirissä

Teollisuuden tunnusluvut vahvistavat USA:n ja Kiinan kauppakiistojen vaikuttaneen jo merkittävästi talouden kehitykseen. Useilla talousalueilla voidaan puhua teollisesta taantumasta. Globaalin suhdanteen kannalta avainkysymys on, missä määrin matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisemmille palvelualoille.

Talouden uutisvirta on heikentynyt voimakkaimmin Euroopassa. Saksassa teollisuustuotannon pudotus on ollut niin voimakasta, että ainakin lyhyt negatiivisen BKT-kasvun jakso on melko todennäköinen.

Koko maailmantaloudessa suhdanteiden jäähtyminen vaikuttaa yhä hallitulta ja ennakoivat indikaattorit viittaavat pikemminkin pitkittyneen hitaan kasvun vaiheeseen kuin taantumaan.

Poliittisia riskejä kuitenkin riittää:

  • USA:n ja Kiinan kauppaneuvottelujen on määrä jatkua lokakuussa mutta merkittävää läpimurtoa ei ole näköpiirissä. Kauppakiistat uhkaavat laajeta myös USA:n ja EU:n välillä.
  • Britanniassa parlamentti on päättänyt estää sopimuksettoman EU-eron 31.10.2019. Pääministeri Johnsonin jatkotoimista on kuitenkin yhä suurta epävarmuutta. Silti jatkoaika sopimusneuvotteluille sekä uudet parlamenttivaalit Britanniassa vaikuttaa todennäköisemmältä skenaariolta.

EKP:n syyskuiset rahapolitiikkapäätökset ovat herättäneet osassa euromaista odottamattoman voimakasta kritiikkiä. Negatiivisten korkojen politiikkaa vastustetaan, koska se heikentää säästäjien asemaa ja pankkien kannattavuutta. Mikäli euroalueen suhdannekuva vakautuu ja inflaatio-odotukset alkavat toipua, politiikkatoimia haastetaan myös jatkossa.

FED:n odotetaan laskevan korkoja tänä vuonna ainakin kertaalleen, koska teollisuuden matalasuhdanne on osoittautumassa USA:ssakin odotettua vakavammaksi. Toisaalta työllisyystilanne on pysynyt vakaana, mikä tukee keskuspankin omaa näkemystä ”vakuutusluontoisista” ja väliaikaisista koronlaskuista.

Kesän jälkeen nähty korkojen lasku on ollut suhdannemielessä ”ylilyönti” ja heijastelee poliittista epävarmuutta.


Kauppasota on hyydyttänyt maailmankauppaa ja teollista tuotantoa – talouden uutisvirta on kuitenkin Eurooppaa lukuun ottamatta nyt vähemmän negatiivista kuin kesällä



Jatkon kannalta oleellista on se, missä määrin teollinen matalasuhdanne leviää työvoimavaltaisille palvelualoille – toistaiseksi ei vielä voimakasta tartuntavaikutusta


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille).
Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50 : sektorin odotetaan supistuvan


Suhteellisen vakaana pysyvä työllisyystilanne (pl. Ruotsi) tukee teollisuusmaissa kotimaista kulutuskysyntää



Toistaiseksi väliaikainen suhdannekuoppa näyttää taantumaa todennäköisemmältä

Yleensä taantuman käynnistyminen johtuu yksityisen sektorin yli-investointien ja/tai ylivelkaantumisen purkautumisesta.

Kiinaa lukuun ottamatta merkittäviä ylilyöntejä isoilla talousalueilla on vaikea osoittaa. Keskusjohtoisena taloutena Kiina on kuitenkin erikoistapaus eikä aidoille markkinatalouksille tyypillisiä voimakkaita korjausliikkeitä ole toistaiseksi tapahtunut.

Keskuspankkien elvytyskyky on heikentynyt, mutta omilla toimillaan ne pystyvät kuitenkin varmistamaan velanhoitokustannusten pysymisen alhaisina, mikä vähentää taantuman todennäköisyyttä.

Finanssipoliittinen elvytys on myös noussut agendalle – jopa euroalueella.

Laaja-alaisesti reaalitalouden muuttujia huomioivat mittarit (kuten OECD:n ennakoiva indikaattori) viittaavat hyvin hitaaseen mutta vakautuvaan kasvunäkymään.



Suhdannenäkymään suhteutettuna korkotason lasku ollut liiankin voimakasta – poliittiset riskit vaikuttavat

On kuitenkin useita syitä, miksi korkotaso pysyy rakenteellisesti matalana:

  • Huoltosuhteen nousu lisää säästämistä ja muuttaa kysyntärakennetta
  • Pitkäkestoisesti matalista koroista on voinut tulla itseään ruokkiva ilmiö?
    • Alhaisten tuottotasojen vuoksi säästämistavoitteisiin yltäminen edellyttää korkeampaa säästämisastetta
    • Matalat korot aiheuttavat tehottomia investointeja ja heikentävät tuottavuutta
  • Velkaantuneet julkistaloudet eivät kestä merkittävästi korkeampaa korkotasoa



EKP:llä hankala tilanne: negatiivisten korkojen haittavaikutukset puhuttavat entistä enemmän, mutta inflaatio-odotusten pudotus vaatii uusia toimia

Markkinat ylihinnoittelivat EKP:n halukkuutta laskea talletuskorkoa ja euriborit ovat hieman nousseet elokuun pohjilta. EKP:n rahapolitiikkavirityksessä ei kuitenkaan odoteta merkittävää muutosta kiristävämpään suuntaan ainakaan pariin vuoteen.

Suurimpana ongelmana on inflaatio-odotusten valuminen historiallisen alhaisiksi, mikä puoltaa rahatalouden pitämistä kevyenä. Pidemmälläkin aikavälillä koronnostomahdollisuudet nähdään rajallisina – euriborien odotetaan yhä pysyvän negatiivisina pitkälle ensi vuosikymmenen puolivälin yli.



Suomen talouden näkymä

Suomen BKT-kasvu on jo hidastunut mutta on olosuhteet huomioiden yhä kohtuullisella tasolla. Erityisesti teollisuustuotannon kasvun jatkuminen on ollut myönteinen yllätys.

Keskeisten vientimarkkinoidemme ongelmat, talouden heikentyneet luottamusluvut sekä työllisyyskasvun tyrehtyminen kuitenkin viittaavat selvästi vaisumpaan kehitykseen jatkossa. Kuluvan vuoden ja vuosien 2020–2021 kasvuennusteita on siksi jouduttu syksyn mittaan alentamaan.

Työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat ovat kuluvana vuonna selvästi pahentuneet – yrityksissä työvoiman tarve kasvaa yhä mutta työllisten määrä ei ole enää juurikaan kasvanut.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennusteen mukaan BKT-kasvu hidastuu ensi vuonna 0,7 prosenttiin ja jää 1,0 prosenttiin myös vuonna 2021. Suurimpina selittäjinä kasvun hidastumiselle ovat nettoviennin ja investointien hyytyminen.

Valtiovarainministeriön tuore talousennuste alleviivaa uusien työllisyystoimien välttämättömyyttä –  nykymenolla velkaantumiskehitys kiihtyy.

Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisen polarisaation syvenemisestä ja syntyvyyden laskun vauhdittamasta väestön ikärakenteen nopeasta muutoksesta. Jo 2020-luvulla päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat tuntuvasti, kun taas vanhusten palveluiden tarve kasvaa jyrkästi.


Suomen talouskasvu on selvästi hidastunut mutta säilynyt olosuhteisiin nähden kohtalaisena –teollisuustuotanto on jopa yllättänyt positiivisesti

Viime vuosina BKT-kasvu on ollut pitkälti työn määrän kasvun varassa – jatkossa tarvitaan enemmän tuottavuuskasvua tukevia tuotannollisia investointeja.



Globaali teollinen matalasuhdanne näkyy silti jo Suomenkin ulkomaankaupassa – jatkossa viennin veto todennäköisesti edelleen vaimenee



Työllisyystilanne on yhä hyvä, vaikka työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmat selvästi pahentuneet

Kuluvana vuonna avoimien työpaikkojen määrä jatkanut selvässä kasvussa, mutta työttömien määrä ei ole enää juuri laskenut.



Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: kasvu hidastuu 2020 nettoviennin ja investointien vaimenemisen vuoksi



VM:n tuore talousennuste varoittaa velkaantumisesta ellei työllisyyskasvu piristy odotettua enemmän

Valtiovarainministeriö alensi talouden ja työllisyyden kasvuennusteitaan:

  • Ilman lisätoimia työllisyysaste jää 73,1 %:iin vuonna 2023.
  • Tähän perusuraan suhteutettuna tarvitaan noin 65000 uutta työllistä 75 %:n työllisyysasteen saavuttamiseksi.

Julkinen talous ei näillä näkymin ole tasapainottumassa vaan julkisyhteisöjen kokonaisalijäämä on 1,4 % vuonna 2023.

Valtion ja kuntien nettovelanoton BKT-osuus pysyy koko ennustejakson 2,1–2,2 %:n tuntumassa. Euromääräisesti velanottotarve kasvaa kuluvan vuoden 4,9 miljardin tasosta 5,4 miljardiin vuonna 2023.

Julkisen talouden velkasuhde kääntyy 2021 uudelleen nousuun ja ylittää 60 % vuonna 2022.



Tilastokeskuksen uusi väestöennuste kertoo alueellisesta polarisaatiosta ja ikärakenteen nopeasta muutoksesta

Seuraavan 20 vuoden aikana väestö kasvaa ainoastaan neljässä maakunnassa.

Väestön ikärakenteen – ja siten palvelutarpeiden – muutos on rajua jo 2020-luvulla. Seuraavan 10 vuoden aikana päivähoito- ja peruskouluikäisten määrät laskevat merkittävästi. Yli 80-vuotiaiden määrä puolestaan kasvaa voimakkaasti.



Vastuuvapauslauseke

Kuntarahoitus on laatinut tämän esityksen. Sen tiedot perustuvat esityksen laatimishetken tilanteeseen ja voivat muuttua ilman erillistä ilmoitusta. Kuntarahoituksella ei ole velvollisuutta päivittää, muokata tai täydentää julkaisua. Esitystä ei ole laadittu erityisesti kenellekään henkilölle tai yhteisölle. Mitään siinä olevaa ei voi tulkita sijoitusneuvoksi tai tarjoukseksi ostaa tai myydä arvopapereita. Tämä esitys on tarkoitettu ainoastaan alkuperäisen vastaanottajan käyttöön, eikä esitystä tai sen osaa saa käyttää tai kopioida ilman Kuntarahoituksen lupaa. Tätä esitystä tai sen kopioita ei saa levittää Yhdysvaltoihin eikä yhdysvaltalaisille vastaanottajille vastoin Yhdysvaltain laissa asetettuja rajoituksia. Myös muiden maiden lait ja säännökset voivat rajoittaa tämän esityksen levittämistä.

IlmiötTalous

Apollossa voi nyt vertailla kuntien talousennusteita keskenään

Onko sinun kunnassasi varauduttu esimerkiksi verotulojen putoamiseen? Tiedetäänkö vaikutukset kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä? Miltä muiden saman kokoisten kuntien ennusteet näyttävät?

Elokuusta alkaen Kuntarahoituksen maksullista Apollo-palvelua käyttävät asiakkaat ovat voineet vertailla oman kuntansa lukuja toisten kuntien tai kuntayhtymien lukuihin. Oman kunnan kehitysennusteen voi rakentaa palveluun itse. Muiden kuntien tai kuntayhtymien luvut haetaan Tilastokeskuksen tilinpäätösluvuista.

– Tulevaisuuden ennusteet muille näytettäville kunnille tai kuntayhtymille perustuvat valtionvarainministeriön kuntatalousohjelmassa koko sektorille yleisesti rakennettuun ennusteeseen. Toisten kuntien itse tekemiä ennusteita palvelussa ei voi nähdä, Kuntarahoituksen apulaisjohtaja Lauri Pekkilä kertoo.

Apollon Vertailutyökalussa voi verrata esimerkiksi asukaskohtaista korollista vieraspääomaa toisten kuntien lukuihin.

Apollon Vertailutyökalussa voi verrata esimerkiksi asukaskohtaista korollista vieraspääomaa toisten kuntien lukuihin. Sovellus kertoo myös, mitä mittareita käytetään kriisikuntakriteereissä.

Ennakointi sekä investointien ja päätösten pidempiaikaisten vaikutusten ymmärtäminen on nyt erityisen ajankohtaista.

– Iso osa kuntakentän haasteista on valtio- tai maakuntatasoisia, yksittäisen kunnan vaikutuspiirin ulkopuolella. Verotuloja on kertynyt ennakoitua vähemmän ja sotekulut ovat kasvaneet voimakkaasti. Nyt, kun sekä verotulojen kasvun että talouskasvun yleisesti oletetaan hidastuvan, kannattaisi suunnitteluhorisontti pitää avoimena ja säilyttää mahdollisuus reagoida nopeisiinkin muutoksiin, Pekkilä painottaa.

Työkalussa voi valita kunnat, joihin oman kunnan lukuja halutaan vertailla.


Uusia ominaisuuksia jatkuvasti

Talousennustesovelluksen etusivuun on hiljattain lisätty myös räätälöintimahdollisuus. Käyttäjä voi nyt itse valita, mitä muuttujia etusivulla näytetään ja miten. Myös joustavuutta on lisätty: aikajänteen, jolla tietoja näytetään, voi valita haluamakseen. Ennusteita voi tarkastella jopa 40 vuoden aikajänteellä.

– Kymmenien vuosien päähän ulottuvat ennusteet eivät tietystikään ole yhtä tarkkoja kuin lyhyemmän aikavälin ennusteet. Niistä kuitenkin saa kuvan kulujen ja tuottojen kumulatiivisista vaikutuksista pitkällä aikavälillä. Meidän tavoitteenamme on nimenomaan tarjota kunnille työkaluja pidemmän aikavälin suunnittelun tukemiseksi ja elinvoiman vahvistamiseksi, Pekkilä sanoo.

Apolloon kehitetään jatkuvasti uusia ominaisuuksia. Nyt pohdinnassa on ominaisuus, jolla investoinnin toteutus- ja rahoitusmalleja voisi vertailla ja tehdä laskelman siitä, kuinka paljon investointi tietyllä rahoitusmallilla tulisi maksamaan.

–Rahoitusmuotojen vertailun työkalu tulisi yhdistämään talousennusteen ja lainasalkun toisiinsa. Talousennustesovelluksessa voi ensin miettiä talousnäkymän, vertailutyökalussa sitten suunnitella investoinnit ja niiden toteuttamisen. Näiden kahden yhdistelmällä selviäisi kunnan pidemmän aikavälin rahoitustarve.

Myös uutta työkalua on tarkoitus kehittää tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa.

– Asiakkaat on tarkoitus ottaa mukaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, jotta sovellus saadaan palvelemaan heidän tarpeitaan.

Apollo on Kuntarahoituksen digitaalinen ratkaisu rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Palvelua käyttää tällä hetkellä noin 200 kuntaa tai kuntayhtymää.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Sami Lamberg ja Kuntarahoitus Apollo

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusTalous

Timo Vesala: Uusi väestöennuste on karu mutta antaa aikaa reagoida

Uudessa väestön trendilaskelmassa Tilastokeskus olettaa, että syntyvyys pysyy tulevaisuudessa kutakuinkin nykyisellään. Kokonaishedelmällisyysluku eli naisten elinaikanaan synnyttämä lasten määrä juuttuisi siis laskennallisesti noin 1,35 tasolle. Nettomaahanmuuton ennustetaan lisäävän väkilukua noin 15 000 henkilöllä vuodessa.

Vuoteen 2070 ulottuvassa koko maan väestöennusteessa keskeisiä ovat mm. seuraavat havainnot:

  1. Uuden trendilaskelman mukaan Suomen väkiluku saavuttaa huippunsa jo vuonna 2030 ja kääntyy 2031 laskuun. Edelliseen ennusteeseen nähden laskukäänne on aikaistumassa neljällä vuodella.
  2. Väestön väheneminen voimistuu vuosisadan puolivälin jälkeen. Ennustejakson lopulla vuonna 2070 Suomen väkiluku olisi enää alle 5,2 miljoonaa, mikä on lähes 350 tuhatta nykyistä vähemmän.
  3. Nettomaahanmuuton odotetaan lisäävän väkilukua 2020-2070 kumulatiivisesti 765 tuhatta. Ilman maahanmuuttoa Suomen väkiluku painuisi siis selvästi alle 4,5 miljoonan.
  4. Työikäisten (15-64v.) määrä laskee erityisen voimakkaasti. Vuonna 2070 työikäisiä suomalaisia on tuoreen ennusteen mukaan yli 560 tuhatta vähemmän kuin nyt.

Väestötrendien alueellinen vaihtelu suurta

Tilastokeskuksen ennustejulkaisua odotettiin erityisen kiinnostuneina nimenomaan alueellisten, vuoteen 2040 ulottuvien väestötrendien vuoksi. Edellinen alueellinen väestöennuste oli vuodelta 2015. Alhainen syntyvyys ja voimistuva kaupungistuminen näkyvät uudessa laskelmassa entistä voimakkaampana polarisaationa alueiden välillä.

  1. Vuonna 2040 väestöpohja on nykyistä suurempi vain neljässä maakunnassa (Ahvenanmaa, Uusimaa, Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi) ja ainoastaan Uudellamaalla väestönkasvu odotetaan jatkuvan koko ennustejakson ajan.
  2. Voimakkainta väkiluvun väheneminen on Etelä-Savossa ja Kainuussa (yli 18 %).
  3. Keskivertokunnassa väestö supistuu 2019-2040 noin 15 prosentilla. Kolmasosassa kuntia väestön vähennys on vähintään 20 % ja 2/3 kuntia vähintään 10 %.
  4. Työikäisten määrä on vuonna 2040 nykyistä suurempi Uudellamaalla (+10 %), Ahvenmaalla (+9 %) ja Pirkanmaalla (+2 %). Muualla työikäisten määrä laskee, voimakkaimmin Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Etelä-Savossa (-24 – -26 %).
  5. Huoltosuhde nousee 2019-2040 kaikissa maakunnissa selvästi. Vuonna 2040 huoltosuhde pysyy matalimpana Uudellamaalla (55 %) ja nousee korkeimmaksi Etelä-Savossa (93 %).

Väestön ikärakenne jo seuraavan 10 vuoden aikana kovassa myllerryksessä

Kokonaisväkiluvun ja työikäisten määrän muutostrendit voimistuvat vasta 2040-luvulla ja sen jälkeen. Väestön ikärakenteessa sen sijaan tapahtuu oleellisia muutoksia jo tulevan vuosikymmenen aikana. Syntyvyyden viime vuosien jyrkän laskun vuoksi päivähoito- ja peruskouluikäisten lasten määrät laskevat 2020-luvun aikana voimakkaasti. Koko Suomessa 0-6 –vuotiaiden määrä laskee seuraavan 10 vuoden aikana noin 15 prosentilla ja peruskouluikäisten 7-16 –vuotiaiden määräkin noin 13 prosentilla.

Nuorten ikäluokkien muutoksissa alueellinen vaihtelu on suurta. 2/3 kuntia päivähoitoikäisten määrä laskee vähintään 20 %. Joka kolmannessa kunnassa laskua on yli 30 %. Myös peruskouluikäisissä lähes 60 prosentissa kuntia vähenemistä on yli 20%.

Samaan aikaan vanhusten määrä kasvaa erittäin voimakkaasti. Nousu painottuu ensi vuosikymmenen lopulle. Viisivuotisjaksolla 2025-2029 yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa valtakunnallisesti noin 120 tuhannella. Huomionarvoista on, että vanhusväestön kasvu painottuu väkirikkaisiin kuntiin. Yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa seuraavan 10 vuoden aikana koko maassa noin 50 prosentilla mutta keskivertokunnassa ”vain” noin 36 prosentilla. Maakunnista yli 80-vuotiaiden määrä kasvaa 2020-luvulla voimakkaimmin Uudellamaalla.

Yhteiskunnan palvelutarpeille 2020-luvun muutokset ovat merkittäviä: päivähoito- ja peruskoulutuspaikkojen tarve vähenee, kun taas vanhuspalveluiden kysyntä kasvaa voimakkaasti.

Synkässä ennusteessa myös valonpilkahduksia

Kansantalouden kasvupotentiaalin ja eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta merkittävimmät väestölliset muutokset painottuvat 2040-luvun jälkeiseen aikaan. Uusimmassa ennusteessa demografinen huoltosuhde itse asiassa nousee seuraavat 10-15 vuotta aiempaa ennustetta verkkaisemmin. Alhaisen syntyvyyden takia alle 15-vuotiaiden huollettavien määrä laskee, mikä osaltaan helpottaa yhteiskunnan lähitulevaisuuden kustannuspaineita.

Tuore ennuste ei myöskään ole juurikaan vaikuttanut aktiivisimmin työelämään osallistuvien ikäluokkien kehitysnäkymään seuraavan parinkymmenen vuoden aikana. 20-59 –vuotiaiden määrässä on edelleen odotettavissa jopa hienoinen elpyvä jakso – eräänlainen työn tarjonnan suojasää –  vuosina 2028-2034. Jyrkästi alentunut syntyvyys alkaa toden teolla tuntua työikäisten määrässä ja huoltosuhteessa vasta 2030-luvun loppupuolelta alkaen.

Hyvä uutinen siis on, että demografisen vastatuulen voimakkaimpaan puhuriin on vielä aikaa reagoida. Varautumista tulevaan on kuitenkin syytä viipymättä jatkaa. Mitä rivakammin kykenemme vahvistamaan työllisyyden ja tuottavuuden pitkän aikavälin kasvua sitä pienempi on julkisen talouden (ml. eläkejärjestelmä) sopeutustarve. Myös juurisyyhyn eli syntyvyyden laskuun voidaan ehkä vaikuttaa, kunhan ilmiön taustalla olevat tekijät ovat paremmin selvillä.

Timo Vesala
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Tutustu Timon aiempiin blogikirjoituksiin:

PääekonomistiTalous