Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Timo Vesala: Korona iski voimakkaasti jo alkuvuoden BKT-lukuihin euroalueella – EKP arvioi koronavaikutusten kestävän pitkään

Kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Ranskan bruttokansantuote supistui lähes 6 % edellisestä vuosineljänneksestä. Espanjassa pudotusta tuli 5,2 % ja Italiassa 4,7 %. Koko euroalueella BKT laski tammi-maaliskuussa ”vain” 3,8 %, mitä täytyy selittää Saksan suhteellisen vahvuus. Saksa, kuten Suomikaan, ei vielä ole raportoinut alkuvuoden BKT-lukuja.

Kannattaa huomioida, että erilaiset koronaepidemian hillintään tähtäävät rajoitustoimet ehtivät vaikuttaa alkuvuoden kasvulukuihin ainoastaan maaliskuun parin–kolmen viimeisen viikon osalta, riippuen hieman eri maiden epidemiatilanteen vaiheesta. BKT:n pudotus tuleekin todennäköisesti olemaan vielä paljon jyrkempi vuoden 2020 toisella neljänneksellä.

Ensimmäisen neljänneksen luvuista on kuitenkin pääteltävissä, että Ranskassa rajoitustoimet leikkasivat talouden aktiviteetista noin 30 %, ehkä hieman ylikin. Italiassa sulkutoimien vaikutuksen mittaluokka näyttäisi olevan noin -25 %, Espanjassa jotain Italian ja Ranskan väliltä. Koko euroalueella rajoitustoimien vaikutus talouden transaktiovirtaan olisi noin -20 % tai vähän alle. Taloudellisesti korona kurittaa siis pahiten Etelä-Eurooppaa, jossa myös itse tautitilanne on ollut Pohjois-Eurooppaa vaikeampi.

Jatkon kannalta oleellista on se, miten pitkään ja missä laajuudessa rajoitustoimia joudutaan jatkamaan ja se, miten hyvin niiden kanssa opitaan elämään. Parhaillaan suunnitellaan askelmerkkejä sulkutoimien asteittaiseksi purkamiseksi ja monissa maissa osasta rajoituksia on jo luovuttukin. Edelleen ollaan kuitenkin hyvin riippuvaisia tautitilanteen kehityksestä ja rajoitustoimia voidaan tulevaisuudessa joutua myös uudelleen kiristämään.

Euroopan keskuspankki (EKP) julkaisi vappupäivänä mielenkiintoisen skenaarioanalyysin sulkutoimien pitkän aikavälin vaikutuksista euroalueen talouteen. EKP:n laskelmat perustuvat toimialapohjaiseen analyysiin koronarajoitusten vaikutuksista. EKP arvioi vaikutusten olevan suurimmillaan vähittäiskaupassa, liikenteessä sekä majoitus- ja ravintolatoiminnassa. Niissä sulkutoimet leikkaavat alkuvaiheessa noin 60 % liiketoiminnan synnyttämästä arvonlisästä. Koronavaikutus on pahimmillaan varsin suuri myös teollisuudessa ja rakentamisessa, noin -40% arvonlisästä.

EKP:n arvion mukaan koronan terävin sokkivaihe ajoittui huhtikuulle 2020, jolloin negatiiviset talousvaikutukset olivat huipussaan. Jo alkukesään mennessä näiden maksimivaikutusten uskotaan kuitenkin puolittuvan. Kuluvan vuoden puolivälistä alkaen eri skenaariot sulkutoimien vaikutuksista alkavatkin sitten poiketa toisistaan. EKP:n optimistisimmassa (”mild”) skenaariossa rajoitustoimien vaikutukset häviäisivät kokonaan vuoden 2021 aikana. Sen sijaan keskivertoisessa (”medium”) ja pessimistisessä (”severe”) skenaarioissa vaikutukset tuntuvat vahvasti vielä vuonna 2022.

Rajoitustoimien kesto ja laajuus – sekä kotitalouksien ja yritysten kyky sopeutua niihin – hyvin pitkälti määrittelevät euroalueen talouden kehityksen seuraavan parin–kolmen vuoden aikana. EKP:n esittämässä keskivertoskenaariossa euroalueen BKT supistuisi noin 8 % vuonna 2020 ja kasvaisi ensi vuonna niinkutsutun rekyylivaikutuksen siivittämänä noin 5 %. Bruttokansantuote olisi kuitenkin vuoden 2021 lopussa edelleen noin 3–4 % ja vielä vuoden 2022 päättyessäkin noin 1 % viime vuoden lopun tasoa alempana.

EKP:n optimistisimmassa skenaariossa euroalueen BKT supistuu kuluvana vuonna noin 5 % ja kasvaa vuonna 2021 noin 6 %. Pessimistisimmässä skenaariossa vastaavat luvut ovat -12 % ja +4 %.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lisätietoja

Tutustu EKP:n skenaarioarvioihin >

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Timo Vesala: VM:n talousennuste on ensivaikutelmaa karumpi

Vuoden 2020 ennuste voi äkkiseltään tuntua maltilliselta, jopa optimistiselta, jos sitä vertaa moniin muihin viime aikoina julkaistuihin laskelmiin. Esimerkiksi IMF ennustaa, että euroalueen BKT laskisi vuonna 2020 7,5 prosenttia ja kaikkien kehittyneiden talouksien BKT keskimäärin yli 6 prosenttia.

Toki VM esitteli myös vaihtoehtoisen riskiskenaarion, jossa talous syöksyisi tänä vuonna peräti 12 prosenttia. Peruslaskelma on kuitenkin se, jonka mukaan mennään.

Sulkutoimien suorien vaikutusten arvioidaan olevan Suomessa keskimääräistä pienemmät…

Peruslaskelman taustaoletukset ovat hyvin samankaltaiset kuin vastaavissa muissakin skenaarioennusteissa: yhteiskunnan sulkutoimet jatkuvat noin kolme kuukautta, minkä jälkeen vuoden kolmannelta neljännekseltä alkaen talouden asteittainen normalisoitumisen käynnistyy ja kasvu elpyy.

Arvio verrokkimaita maltillisemmasta talouden supistumisesta vuonna 2020 perustuu olettamaan, että tuotantorakenteemme kestää sulkutoimia hieman teollisuusmaiden keskiarvoa paremmin. Yritykset, joilla on vähän pidemmälle ulottuvat tilauskirjat ja joiden liiketoiminta ei perustu päivittäisiin transaktioihin, ovat Suomessa keskimääräistä suuremmassa roolissa. Myös julkisen palvelutuotannon suurehkolla osuudella lienee oma merkityksensä.

…mutta maailmantalouden taantuman heittämä peräaalto iskee meihin muita kovemmin

VM:n ennusteen optimistisuus on kuitenkin vain näennäistä. Peruslaskelma luo varsin apaattisen kuvan talouden pidemmän aikavälin kehityksestä: VM ennustaa vuosille 2021 ja 2022 vain 1,3 prosentin kasvua. Tämä on sikäli yllättävää, että talouden voimakkaan mutta lyhyen pudotuksen jälkeen olisi luontevaa odottaa BKT:n kasvavan seuraavana vuonna huomattavasti keskimääräistä vauhdikkaammin. Loppuvuonna käynnistyvän elpymisen luulisi tuottavan vuodelle 2021 muhevasti kasvuperintöä. Esimerkiksi IMF odottaakin ensi vuodelle teollisuusmaihin yleisesti 4–5 prosentin kasvua.

VM:n peruslaskelmassa elpyminen ja kasvuperintö jäävät vaisuiksi. Jos on Suomen talous keskimääräistä vastustuskykyisempi koronan ensimmäisen aallon vaikutuksille, on se valitettavasti muita haavoittuvaisempi vientiin iskevälle peräaallolle. Olemme hyvin riippuvaisia kansainvälisen kaupan ja globaalin investointikysynnän imusta. Maailmantalous on koronan vuoksi syöksymässä yhtäaikaiseen taantumaan, mikä on myrkkyä vientiteollisuutemme näkymille.

Toinen Suomen talouden toipumista hidastava tekijä on rakentamisen jäähtyminen. Rakentaminen oli jo muutenkin muuttumassa kasvun lähteestä kasvun jarruksi. Koronakriisi entisestään synkentää rakennusinvestointien näkymää ainakin seuraavan parin vuoden sihdillä.

Peruslaskelmassa BKT ja työllisyys ovat vielä vuonna 2024 viime vuotta alempana

VM:n peruslaskelman synkeyttä kuvaa, että siinä bruttokansantuotteen odotetaan vielä vuonna 2024 olevan viime vuoden tason alapuolella. Asukasta kohden laskettu BKT olisi vuonna 2024 lähes 2 prosenttia pienempi kuin 2019. Elintaso jäisi siis pitkäkestoisesti koronakriisiä edeltävää aikaa matalammaksi.

Koronakriisin syvyyteen nähden työllisyysvaikutusten odotetaan jäävän sangen maltillisiksi. Työttömyyden VM arvioi nousevan noin 8 prosentin tuntumaan ja kääntyvän lievään laskuun vuonna 2022. Työllisyysaste painuu vuonna 2020 71,2 prosenttiin, mutta alkaa hitaasti elpyä jo ensi vuonna. Työllisyysaste jää kuitenkin pitkäkestoisesti alle 72 prosentin ja on vuonna 2024 arviolta 71,8 prosenttia. VM:n ennusteen perusteella voidaan arvioida, että työllisten määrä laskee tänä vuonna noin 50 000:lla. Talouden hitaan toipumisen vuoksi työllisten määrä on vuonna 2024 edelleen lähes 40 000 pienempi kuin vuonna 2019.

Valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka paisuu yli 200 miljardiin euroon vuoteen 2024 mennessä

Koronakriisistä syntyy valtavia tappioita, joita veronmaksajat joutuvat merkittävissä määrin ottamaan kontolleen. Näin pitääkin olla, sillä jos julkinen talous ei nyt tekisi kaikkea voitavaansa talouden tuotantokyvyn turvaamiseksi, seurauksena olisi paljon syvempi lama ja suuremmat julkisen talouden menetykset myöhempinä vuosina.

Silti VM:n laskelmassa julkisen talouden velkaantumisluvut ovat kylmäävää luettavaa. Valtion ja kuntien yhteenlaskettu velka paisuu vuoteen 2024 mennessä noin 60 miljardilla yli 200 miljardiin euroon.

Koronasta tulee jälkipolville mittava lasku entuudestaan suurena ammottavan kestävyysvajeen lisäksi.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

NäkökulmatPääekonomistiTalous

MustRead: Kuopio lähti etunenässä auttamaan kriisin runtelemia yrityksiä – osa kunnista tukee pienyrityksiä myös omasta pussista

Moni kunta on tarttunut nopeasti toimeen auttaakseen vaikeuksia olevia sektoreita. Omaa laskujenmaksua ja suunnitteilla olleita hankintoja joudutetaan, yrityksiä vapautetaan vuokranmaksusta, yrityksille tarjotaan edullista kriisilainaa, palveluseteleillä luvataan vauhdittaa kysyntää heti rajoitusten purkamisen jälkeen, suunniteltujen rakennustöiden aikaistamista selvitetään… lista on pitkä.

Lue MustReadin juttu eri puolilla maata kehitetyistä pelastuspaketeista tästä.

Vaikuttajamedia MustReadin Tämä toimii! -sarja esittelee kuntien ja kaupunkien uusia toimintatapoja. Sarjan mahdollistavat Kuntarahoitus ja Kuntaliitto. Lahjoittajat eivät ole vaikuttaneet sisältöön eivätkä MustReadin journalistiseen prosessiin, vaan toimitus on valinnut juttujen aiheet journalistisen työn ja kunnille tehdyn kyselyn perusteella. Ehdotuksia onnistuneista uudistuksista voi edelleen lähettää osoitteeseen info (at) mustread.fi.

Tämä toimii! -sarjan jutut

Kuopio lähti etunenässä auttamaan kriisin runtelemia yrityksiä – osa kunnista tukee pienyrityksiä myös omasta pussista

Outi Tuominen väsyi työlääseen sijaishoitajarumbaan ja kehitti järjestelmän, joka säästää esimiehiltä puoli työpäivää viikossa

Podcast: Porvoossa kaupunginosan päästöt pienenivät kolmanneksella vain kaavoitusta muuttamalla

Vaasa otti kokeilut osaksi arkea – ja pian yksi kaupungin hortonomeista varjosti jo hollantilaisia kollegoitaan

TalousVastuullisuus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 4/2020

Koronakriisin aiheuttama talouden äkkipysähdys vastaa mittaluokaltaan vähintäänkin vuosien 2008–2009 kokemusta.

2008 finanssikriisi vaikutti ensi vaiheessa voimakkaimmin investointeihin ja vasta viiveellä kuluttajasektoriin, nyt vaikutukset koko talouteen tulevat nopeammin. Myös työttömyys nousee samanaikaisesti lähes kaikkialla.

Talouspolitiikan elvytystoimissa on edetty ennennäkemättömän ripeästi ja mittavasti. Epidemian akuutissa vaiheessa suurikaan elvytys ei tosin nopeasti auta, koska tavara ei liiku eivätkä kuluttajat kykene kuluttamaan palveluja normaalisti. Ensivaiheessa tukitoimien keskeisin tehtävä on vähentää voimakkaimpien rajoitustoimien tarvetta ja kestoa sekä kannatella talouden perusrakenteita akuutin kriisin yli. Myöhemmässä vaiheessa elvytystoimilla pyrittävä tukemaan talouden kasvupotentiaalin toipumista.

Suurin epävarmuus koskee sitä, miten kauan akuutti pandemia kestää ja tuleeko uusia epidemia-aaltoja. Toimitusketjut ja maailmankauppa toipuvat vasta, kun pandemia on globaalisti selätetty. Vaikka epidemian hidastamisessa ja tartuntaketjujen jäljittämisessä onnistuttaisiinkin niin, että eristystoimia voitaisiin alkaa purkaa, uhka eristystoimien uudesta kiristämisestä haittaa talouden toiminnan normalisoitumista.

Maailmantaloudessa erittäin jyrkkä käänne heikompaan suuntaan – syvä, mutta toivottavasti lyhytaikainen taantuma on väistämätön

Koronakriisin ensimmäinen isku tuntuu nopeasti työmarkkinoilla

IMF:n tuoreet ennusteet – BKT supistuu samanaikaisesti sekä kehittyneissä että kehittyvissä talouksissa

Elvytystoimien kolme vaihetta

Elvytys 1: Poikkeustila niin lyhyt kuin mahdollista
Investoinnit terveydenhuollon kapasiteettiin, varusteisiin, tartuntaketjujen selvittämiseen jne.

Elvytys 2: Pyritään säilyttämään tuotantokyky niin hyvässä iskussa kuin mahdollista
Yritysten rahoituksen turvaaminen
Suora julkinen tuki

Elvytys 3: Akuutin kriisin jälkeen tuetaan talouden kasvupotentiaalia Arvioitava tarkkaan kysynnän ja tarjonnan elpymistä, ettei julkista kulutusta kasvateta liikaa talouden tuotantokykyyn nähden (inflaatioriski)

Keskuspankkien tukitoimet vahvistavat luotonvirtausta reaalitalouteen ja tukevat julkistalouksien velanottokykyä

Euriborien noususta huolimatta pitkän aikavälin korko-odotukset hyvin maltilliset – talouden elpyessä tosin inflaatio-odotusten merkitys korkonäkymälle kasvaa

EKP:n hätärahoitusohjelma (PEPP) vakautti eurovaltioiden lainamarkkinoita – lisätoimia tarvitaan

Osake- ja yrityslainamarkkinat ovat viimeisen parin viikon aikana hieman rauhoittuneet

Suomen talouden näkymä

Koronakriisi on muuttanut täysin myös Suomen talouden näkymän. Tutkimuslaitosten perusskenaarioissa Suomen BKT supistuu 4–6 % vuonna 2020, ja erilaisissa pitkittyneen taantuman skenaarioissa BKT:n on arvioitu supistuvan jopa yli 10 %.

OECD:n maakohtaisissa arvioissa Suomen tuotantorakenne on teollisuusmaiden joukossa keskimääräistä vastustuskykyisempi eristystoimien suorille talousvaikutuksille. Toisaalta kansainvälisen talouden yhtäaikainen taantuma on historian valossa Suomen vientiteollisuudelle erityisen suuri riski. Myös rakentaminen oli jo ennen koronakriisiä muuttumassa kasvun lähteestä jarruksi.

On oletettavaa, että talouden toimintaa haittaavia eristystoimia voidaan purkaa vain asteittain, ja mikäli tartuntamäärät kääntyvät liian voimakkaaseen kasvuun, niitä voidaan joutua ajoittain uudelleen tiukentamaan. Epidemian hallintaan liittyvä epävarmuus heikentää kuluttajien luottamusta ja hidastaa talouden elpymistä.

Koronakriisin välttämättömissä torjuntatoimissa Suomen julkisen talouden rahoitusasema heikkenee merkittävästi. Valtion tuki varsin pitkälle kompensoi koronan vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020, mutta ensi vuoden osalta näkymä on vielä auki.

OECD:n arvio suorista vaikutuksista: yksi kuukausi eristystoimia leikkaa 2020 BKT-kasvusta keskimäärin noin kaksi prosenttiyksikköä

Suomessa eristystoimien suorat vaikutukset ovat hieman keskimääräistä vaimeampia. Silti tuotantomenetysten arvo on noin 150 miljoonaa euroa päivässä, noin miljardi euroa viikossa, yli neljä miljardia euroa kuukaudessa ja noin 13 miljardia euroa vuosineljänneksen aikana.

Suomenkin työmarkkinoiden näkymä nopeasti heikentynyt – tavaraviennin laskussa korona ei vielä edes juuri näy

Myös rakentaminen oli muuttumassa kasvun jarruksi jo ennen koronakriisiä

Asuntomarkkinoilla kauppavolyymit usein joustavat nopeammin ja enemmän kuin hinnat – mikäli taantuma on lyhytkestoinen, hintakorjaukset voivat jäädä maltillisiksi

Koronakriisin vaikutukset julkistalouteen – mittaluokka oletettavasti finanssikriisin kokemuksia vastaava

Valtion ja kuntien nettovelanotto kasvaa kahdessa vuodessa noin kymmenen prosenttiyksikköä suhteessa BKT:hen eli noin 25 miljardia euroa. Koronakriisissä vaikutukset tulevat hieman etupainotteisemmin kuin finanssikriisissä, isku on voimakkaimmillaan vuonna 2020.

Koronakriisin vaikutukset kuntatalouteen valtionapu huomioiden

8.4. julkistettu yli miljardin tukipaketti ja kuntien verotulojen tasaaminen 2020–2021 kesken vaimentavat merkittävästi koronaviruksen vaikutuksia kuntatalouteen vuonna 2020:

  • Sairaanhoitopiireille aiheutuvien lisäkustannusten korvaus
  • Peruspalvelujen valtionosuuksien ja harkinnanvaraisen VOS:n määräaikainen korotus
  • Kuntien yhteisövero-osuuden määräaikainen korotus
  • Paine kuntatalouteen ilman tukea vuonna 2020 n. 1,5–2 miljardia – tukien jälkeen arviolta 0–400 miljoonaa
  • Kuntien verotulomenetysten korvaus liittyen verotuksen maksujärjestelyihin (547 milj.) on valtiolle kustannusneutraali 2020 – 2021 eli vastaava vähennys kunnille vuonna 2021.

Kuluvaa vuotta suurempi vaikutus kuntatalouteen voi tullakin vasta vuonna 2021, koska verotulomenetyksiä on edelleen ja sairaanhoitopiirien kustannukset painottuvat elektiivisen hoidon lykkäämisen vuoksi vasta 2021.

Hallituksen 8.4. linjauksen mukaan olisi loogista, että syksyn budjettiriihessä sairaanhoitopiireille osoitetaankin uusi tukipaketti vuodelle 2021. Tämä todennäköinen tukikin huomioiden kuntatalouden velanottotarve voi koronan vuoksi kasvaa lähes miljardilla vuonna 2021.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus_04-2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Esa Kallio: Kunnat kantavat käytännön vastuun koronakriisin ratkaisemisesta

Keskiviikkona 8.4. julkaistut kehysriihen ratkaisut kuntatalouden ongelmiin toivat kaivattua konkretiaa kuntien vaikeaan tilanteeseen koronakriisin keskellä. Vähintään miljardin euron tukipaketti ja lupaus mahdollisesta lisätuesta tarvittaessa on kelpo ratkaisu kovan paineen alla työskentelevältä hallitukselta. Lisäksi verotulojen tasaus helpottaa kuntien tilannetta vuonna 2020 lähes 550 miljoonalla eurolla. Tämä summa tosin vähennetään kunnilta ensi vuonna ja on siten valtiontalouden kannalta pidemmällä aikavälillä kustannusneutraali toimi.

Lisäksi on hyvä huomata, että valtiovarainministeriö arvioi koronan heikentävän tänä vuonna kuntataloutta 1,6–2 miljardilla eurolla. Tämä tarkoittaa, että nyt luvassa olevien suorien tukien ja verokompensaation jälkeenkin kunnille voi yhä jäädä jopa satojen miljoonien eurojen korona-alijäämä.

Hallituksen päätös sisälsi odotetut lupaukset kuntien yhteisöveron jako-osuuden, peruspalvelujen valtionosuuden ja harkinnanvaraisen valtionosuuden korottamisesta. Lisäksi valtio sitoutuu korvaamaan koronakriisin sairaanhoitopiireille aiheuttamat lisäkustannukset.

Maan hallitus on toiminut kriisitilanteessa johdonmukaisesti, mutta käytännön vastuu koronakriisin ratkaisemisesta on silti kuntien hartioilla. On tärkeää varmistaa, että kuntien toimintakyky turvataan kaikin käytössä olevin keinoin ja että kuntien tarpeet huomioidaan kansallisessa päätöksenteossa.

Valtion suora tuki kunnille on kriittisen tärkeää, mutta sen käytännön toteutuksessa tulee kestämään aikansa. Kuntarahoitus on pystynyt globaalista markkinasokista huolimatta jatkamaan varainhankintaansa melko normaalisti. Olemme lisäksi varautuneet likviditeetinhallinnassamme siihen, että rahoitustoimintamme voi jatkua keskeytyksettä, vaikka markkinoiden toiminta häiriintyisi merkittävästi nykyistä enemmän.

Pandemian kehitys ja sen myötä taloussuhdanteen näkymät ovat edelleen sakean sumun peitossa, mutta tässä tilanteessa on tärkeää rakentaa luottamusta siihen, että poikkeustilanteen kustannukset hoidetaan tilanteessa kuin tilanteessa. Koronapandemian taloudelliset vaikutukset eivät tule rajoittumaan tähän vuoteen, ja tämä on syytä huomioida myös kuntien tukitoimissa.  

Kuntarahoituksen toiminnan mandaatti testataan poikkeusaikoina, niin myös nykytilanteessa. Rahoituksen jatkuvuus epäilyttää monia, ja asiakkailta tulevat yhteydenotot ovat lisääntyneet selvästi. Onneksi voimme rauhoittaa kyselijöitä. Kriisin eskaloitumisen aiheuttamiin kuluihin ei tarvitse varautua ennakkoon lainarahalla, koska rahoituksemme jatkuvuus on turvattu.

Me kuntarahoituslaiset hoidamme kriisin keskellä oman tonttimme. Meidän työmme tarkoituksena on varmistaa, että asiakkaamme voivat keskittyä yhteiskuntamme tärkeimpään tehtävään – pandemian hillitsemiseen ja ihmishenkien pelastamiseen.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

NäkökulmatTalous

Timo Vesala: Terveys on nyt tärkeintä – silti talouden sairastuminenkin on huomioitava

Koronaviruksen vastaisessa taistelussa juuri nyt on tärkeintä hidastaa epidemian etenemistä, jotta sairaalahoitoa samanaikaisesti vaativien potilaiden määrät kyetään pitämään riittävän pieninä. Jokaisella kansalaisella on suuri vastuu annettujen määräysten, suositusten ja ohjeistusten noudattamisessa.

Päättäjät joutuvat tekemään ratkaisuja suuren epävarmuuden vallitessa. Onneksi he ovat myös parhaiten ja laajimmin informoituja. Työtaakka on silti valtava. Akuutissa terveyskriisissä kansalaiset odottavat päättäjiltä ensisijaisesti hoivaa ja suojelua. Samanaikaisesti hallitus joutuu pitämään katseen myös siinä, miten yhteiskunnan nopea toipuminen voidaan varmistaa, kun epidemian akuutti vaihe menee aikanaan ohi. Talouden sairastumistakin pitää hoitaa, koska syvä taantuma aiheuttaa suuria hyvinvointitappioita, vaikkei välittömästi henkeä uhkaakaan.

Taantumaa ei voi estää, mutta tuotantokyvystä on yritettävä pitää huolta

Hyvinvointi syntyy työstä – siitä, että tuotamme tavaroita ja palveluita itsellemme ja toisillemme kulutettavaksi. Koronavirus on iskenyt tähän talouden perusfunktioon. Erityisesti monilla palvelusektorin toimialoilla virus on estänyt hyvinvointia synnyttävän työnteon.

Nämä tuotantomenetykset lienevät suurelta osin peruuttamattomia, koska palvelukokemukset ovat usein ainutkertaisia. On epätodennäköistä, että kaikki nauttimatta jääneet aamulatet tai elokuvissakäynnit täysimääräisesti kompensoituvat normaalia suurempana kulutuksena, kun yhteiskunta palautuu normaaliin päiväjärjestykseen. Toki osa kulutuksesta korvautuu jo akuutin kriisin aikana alhaisemman arvonlisän tuotteilla: esimerkiksi aamulaten sijaan nautimmekin kupin itse keitettyä suodatinkahvia. Yhtä kaikki, arvonlisää jää syntymättä ja talouteen syntyy lovi.

Hyvä uutinen toisaalta on, että palvelusektorilla on myös hyvät edellytykset toipua rivakasti. Kun koronarajoitusten jälkeen ihmiset alkavat jälleen käyttää matkailu-, ravintola- ja viihdepalveluja, kysyntätilanne voi nopeastikin normalisoitua.  

Väliaikaiseen taantumaan johtavia tuotantomenetyksiä emme siis voi estää, koska läheskään kaikkia reaalitalouden normaaleja liiketoimia ei nyt poikkeusoloissa yksinkertaisesti voida toteuttaa. Siksi päähuomio talouden tukemisessa on pistettävä tuotantokyvyn varjelemiseen. Parhaassa tapauksessa talouden perusrakenteet, yritykset ja työpaikat, saadaan säilymään epidemian yli suunnilleen samanlaisessa iskussa kuin koronakriisiin tultaessa.

Millaista talouden tukea nyt tarvitaan?

Talous yritetään ikään kuin väliaikaisesti nukuttaa ja kiikuttaa sitten nopeasti heräämöön, kun kansanterveydelliset olosuhteet sen sallivat. Mitkä tukitoimet tätä tavoitetta parhaiten edistäisivät?

Talouden häiriöissä viranomaisten nopein selkäydinreaktio on yleensä lainarahan virtaamisen turvaaminen reaalitalouteen. Keskuspankkien rooli on tässä keskeinen, mutta usein valtiotkin lisäävät kapasiteettia taata avoimen sektorin luottoja. Näin on nytkin toimittu: keskuspankit ovat lisänneet erittäin voimakkaasti rahatalouden elvytystä ja muun muassa Suomen hallitus todennut, että ”Finnvera takaa ja pankit jakaa”.

Normaalissa taantumassa nämä ovatkin tehokkaita toimia. Nyt ei kuitenkaan olla tekemisissä normaalin taantuman, vaan talouden ennennäkemättömän äkkipysähdyksen kanssa. Vieläpä niin, että suurin isku kohdistuu pieniin ja keskisuurin palvelusektorin yrityksiin, joilla on pienet puskurit ja vähän pelivaraa. Tämän tuotantorakenteen ja sen työpaikkojen säilyttäminen ei pelkästään velkaa lisäämällä onnistu. Ja vaikka onnistuisikin, kasvanut velkalasti heikentäisi näiden yritysten investointi- ja kehitysnäkymiä ja levittäisi koronakriisin negatiivisia vaikutuksia pitkälle tulevaisuuteen.

Siksi nyt tarvitaan ensisijaisesti yrityksiä ja kotitalouksia suoraan tukevia toimia. Onneksi näitä päätöksiä on jo tehty ja niitä varmasti tullaan tekemään lisää. Kotitalouksien kannalta hyvinvointivaltion sosiaaliturva toimii varsin hyvin. Tärkeä päätös oli sisällyttää pienyrittäjät työttömyysturvan piiriin. Yritysten akuuttia tilannetta helpottavat myös verojen ja muiden maksujen lykkäykset.

Yritysten kannalta suomalainen lomautusjärjestelmä on näissä oloissa erityisen kullanarvoinen mekanismi: sen avulla yritykset säilyttävät kontaktin tärkeimpään resurssiinsa eli työntekijöihinsä, mutta voivat väliaikaisesti vapautua palkkakustannuksista. Järjestelyn toimeenpanoa on lisäksi pyritty joustavoittamaan. Tärkeää on myös huolehtia, että lomautetut työntekijät saavat heille kuuluvat etuudet mahdollisimman kitkatta. Tanskassa lomautusidean virtaviivaistaminen on viety huippuunsa, kun sikäläinen hallitus on lupaamassa kattaa automaattisesti 75 % yritysten palkkakuluista niiltä työntekijöiltä, joiden työt ovat koronaviruksen vuoksi loppuneet.

Yrityksillä on toki muitakin kiinteitä kuluja, kuten vuokria ja lainanlyhennyksiä, jotka vaikeuttavat kriisistä selviämistä. Näissä kysymyksissä ollaan toistaiseksi pitkälti pankkien ja vuokraisäntien neuvotteluhalukkuuden varassa.

Tukitoimet ovat välttämättömiä, mutta ilmainen lounas ne eivät ole

Julkisen talouden on nyt kannettava päävastuu koronan aiheuttaman talouskriisin tappioista, koska viruksen puhkeaminen ei ole yksityisen sektorin holtittomuuden vika. Valtioiden velkakapasiteetti on myös yksityistalouksiin verrattuna ylivertainen. Julkisen talouden rahoitusasema tuleekin tässä rytäkässä heikkenemään rajusti ja velkasuhde kääntymään voimakkaaseen nousuun.

Kuntatalous on erityisen kovassa paineessa, koska terveyskriisin akuutti hoito on pääosin niiden harteilla, mutta talouden sairastuminen rapauttaa nopeasti niiden tulopohjaa. Kuntaliiton tuoreen arvion mukaan koronakriisi merkitsee noin 1,5 miljardin iskua kuntatalouteen. Valtio joutuu yritysten ja kotitalouksien lisäksi tukemaan voimakkaasti myös kuntia.

Tulevaisuudessa, kun taloudella on jälleen kovaa maata jalkojen alla, julkinen talous pitää taas tasapainottaa. Ne ovatkin haastavat talkoot, koska koronakriisin aiheuttaman laskun lisäksi julkisessa taloudessa on merkittävä rakenteellinen kestävyysvaje.

Pistäkäämme tämäkin asia merkille, mutta älkäämme murehtiko sitä nyt.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

NäkökulmatPääekonomistiTalous

Esa Kallio: Korona on kova testi rahoitusjärjestelmän toimintavarmuudelle – kuntien ja yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoitus ei ole uhattuna

Rahoitusmarkkinat ovat olleet erittäin hermostuneita, eivätkä kaikki rahoituslaitokset ole pystyneet nykytilanteessa vastaamaan rahoituksen kysyntään.

Myös Kuntarahoituksen asiakkaiden keskuudesta on tullut kasvavassa määrin kyselyitä rahoitustilanteesta. Lupauksemme on, että pystymme vastaamaan asiakkaiden rahoitustarpeisiin niin pitkä- kuin lyhytaikaisenkin rahoituksen osalta.

Yleinen likviditeettitilanne kansainvälisillä pääomamarkkinoilla on tällä hetkellä heikko. Kuntarahoitus on kuitenkin pystynyt jatkamaan kansainvälisiä varainhankinnan järjestelyjä myös tässä poikkeustilanteessa. Lisäksi olemme pitkäjänteisesti varautuneet likviditeetinhallinnassamme rahoituksen jatkuvuuden varmistamiseen kaikissa olosuhteissa.

Rahoitusala on tiukasti säännelty ala, ja yhtenä sääntelyn tarkoituksista on ollut nimenomaan rahoituslaitosten toimintakyvyn varmistaminen myös nykyisenkaltaisissa poikkeusolosuhteissa. Vuoden 2019 lopussa Kuntarahoituksen kokonaislikviditeetti riitti kattamaan keskeytymättömän liiketoiminnan jatkamisen lähes 14 kuukaudeksi, vaikka uutta varainhankintaa ei tehtäisi lainkaan.

Kuntarahoitus perustettiin 30 vuotta sitten tilanteessa, jossa silloinen pankkisektori ei pystynyt tarjoamaan kunta-asiakkaille rahoitusta, ja rahoituksen saatavuus haluttiin varmistaa oman kunta-alaan erikoistuneen rahoittajan avulla.

Poikkeusolosuhteet ovat juuri niitä tilanteita, joissa Kuntarahoituksen asiakaslupaus testataan. Teemme kaikkemme, että pystymme lunastamaan tämän lupauksen, vaikka kriisi pitkittyisikin.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

Digitaaliset palvelutKuntarahoitusNäkökulmatTalous

Kuntarahoituksen palvelut jatkuvat lähes normaalisti koronaviruksesta huolimatta

Rahoitusmarkkinoilla on tällä hetkellä paljon volatiliteettia koronaviruksen aiheuttaman epävarmuuden takia. Kuntarahoitus on varautunut tilanteeseen eikä asiakkaiden rahoituksen saaminen ole vaarantunut. Asiakkaiden yhteydenottoihin vastaamisessa saattaa kuitenkin olla pieniä viiveitä.

Kuntarahoituksen toiminta jatkuu normaalisti, mutta töitä tehdään mahdollisuuksien mukana etätyöskentelynä. Tämän vuoksi asiakkaiden yhteydenottoja toivotaan ensisijaisesti sähköpostitse.  Rahoitusasioissa palvelevat osoitteet antolainaus (at) kuntarahoitus.fi ja leasing (at) kuntarahoitus.fi. Digitaalisten palveluiden tuen osoite on apollo (at) kuntarahoitus.fi.

Lyhytaikaisessa rahoituksessa olemme siirtyneet puhelinkaupankäynnistä sähköpostitse tehtävään kaupankäyntiin. Kuntatodistus- ja kuntayritystodistusasioissa pyydämme olemaan yhteydessä osoitteeseen kuntatodistus (at) kuntarahoitus.fi.

Asiantuntijoidemme kännykkänumerot löydät yhteystietosivuiltamme.

Epidemian vaikutuksia hillitään etätyöskentelyllä ja matkustusrajoituksilla

Kuntarahoitus pyrkii estämään koronaviruksen leviämistä suosimalla etätyöskentelyä ja asettamalla rajoituksia matkustamiseen ja vieraiden tapaamiseen.

Kuntarahoitus kannustaa etätyöhön kaikkia työntekijöitään, joille tämä on työtehtävien hoitamista ajatellen mahdollista. Asiakas- ja sidosryhmätyössä pyritään hyödyntämään sähköisiä viestintäkanavia henkilökohtaisten tapaamisten sijaan.

Kuntarahoituksen henkilökunta ei osallistu työaikana tilaisuuksiin, joissa on koolla paljon ihmisiä, koulutukset mukaan lukien.

Kaikki kansainväliset työmatkat on toistaiseksi peruutettu, ja myös kotimaan matkustamista pyritään välttämään.

Kuntarahoitus seuraa epidemian vaikutuksia rahoitusmarkkinoihin ja tiedottaa niistä verkkosivuillaan, sosiaalisen median kanavissa ja uutiskirjeiden välityksellä.

KuntarahoitusTalous

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 3/2020

Koronaviruksella on jo ollut dramaattinen vaikutus Kiinan talouteen. Muut maat seuraavat äkkijarrutusta muutaman viikon viiveellä. Rahoitusmarkkinoiden voimakkaat liikkeet kertovat talouden toimitusketjujen haavoittuvuudesta ja mahdollisesta halvaantumisesta pandemian vastaisen taistelun vuoksi.

Erityisen vakavasti korona vaikuttaa kuluttajapalveluihin, jotka ovat työllisyyden ja globaalin kulutuskysynnän kannalta erittäin merkittävä sektori. 

Koronaviruksen vuoksi monia kulutuspäätöksiä perutaan tai lykätään. Osittain näitä päätöksiä tehdään konkreettisen tartuntariskin tähden, osittain varovaisuussyistä kaiken varalta. Ilmiö tekee koronan käyttäytymisvaikutusten arvioimisen hankalaksi ja lisää huomattavasti talouden alasuuntaisia riskejä.

Pahimmillaan ”varmuuden vuoksi” -ilmiö johtaa varsin klassiseen taantumadynamiikkaan: yksilön kannalta järkevä varovaisuus summautuu kansantalouden tasolla kulutuskysynnän pudotukseksi, jota pahimmillaan seuraa työttömyyden kääntyminen nousuun ja kysynnän alentuminen entisestään.

Talouspolitiikan tehtävänä on pyrkiä estämään tällainen talouden itseään ruokkiva negatiivinen kierre. Keskuspankit ovat jo toimineet ripeästi ja mittavasti. Suurin epävarmuus on nyt: mikäli tavara ei liiku tai edes valmistu tai jos ihmiset eivät kykene kuluttamaan palveluja, suurikaan elvytys ei nopeasti auta.

Talouden ennustettavuus on tällä hetkellä erittäin heikko. Pääosa makrotalouden tunnusluvuista kuvaa edelleen tilannetta ennen koronaviruksen puhkeamista ja voi kestää parikin kuukautta, ennen kuin talousvaikutusten todellinen mittaluokka alkaa selvitä.

Mitä koronaviruksen edessä voidaan tehdä?

Alkuvaiheessa tärkeintä on jakaa tietoa ja ohjeita, hillitä viruksen leviämistä sekä vahvistaa hoitokapasiteettia.

Kysyntävaikutusten pahentuessa tullaan enenevässä määrin käyttämään finanssipoliittista elvytystä sekä erilaisia yrityksiä tukevia täsmätoimia.

Rahapolitiikan pääasiallinen tehtävä on turvata markkinoiden likviditeetti ja yritysten rahoituksen jatkuvuus sekä pyrkiä vahvistamaan tulevaisuuden odotuksia.

Talouden toimintahäiriöitä voitaisiin lievittää myös purkamalla kauppasodassa asetettuja tulleja ja muita kaupan esteitä sekä lievittämällä pankkijärjestelmän sääntelyä.

Maailmantalouden suhdannekuva oli kirkastumassa, mutta koronavirus käänsi tilanteen päälaelleen – Kiinan esimerkki  osoittaa, että isku palvelualoille on teollisuuttakin syvempi

OECD-indikaattorit eivät vielä huomioi koronaviruksen vaikutusta.

PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan, PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan.

Fed ja Englannin keskuspankki tekivät harvinaisen ”hätäkoronlaskun” – EKP:ltä laaja elvytyspaketti

Fed on tehnyt jo kaksi ”hätäkoronlaskua” (-0,50 ja -1,00 %-yksikköä) ja painanut korot käytännössä nollaan. Fed lisäksi tukee voimakkaasti rahamarkkinoiden likviditeettiä ja aloittaa arvopaperiostot uudelleen.

EKP jätti politiikkakokouksessaan 12.3. ohjauskorot ennalleen, mutta ilmoitti lukuisista muista elvytystoimista: EKP turvaa pankkien likviditeetin riittävyyttä ja pankit voivat lainata rahaa uusista LTRO-operaatioista aiempaa edullisemmin, nyt -0,50 %:lla.

EKP tukee reaalitalouden rahoitusta tekemällä TLTRO-ohjelmista entistä houkuttelevampia: pankkien kanavoidessa rahoitusta yrityksille pankit saavat EKP:ltä rahaa -0,75 %:lla. EKP kasvattaa arvopaperiostojen määrää 120 miljardilla eurolla vuoden loppuun mennessä. Lisäksi EKP:n pankkivalvonta kevensi väliaikaisesti pankkien sääntelyä. 

Korkomarkkinat signaloivat talouden voimakasta jäähtymistä

Markkinat ennakoivat korkojen – myös pitkien – pysyvän negatiivisina ainakin vuosikymmenen puoliväliin asti

Osakemarkkinat laskeneet rajusti – koronan lisäksi öljyn hinnassa näkyy Saudi-Arabian ja Venäjän valtapeli

Suomen talouden näkymä

Suomen talouden kasvunäkymä on lyhyessä ajassa oleellisesti heikentynyt. Muutoksen taustalla on erityisesti kaksi tekijää: 1) koronaviruksen puhkeaminen ja 2) talouskasvun ennakoitua voimakkaampi jäähtyminen viime vuoden lopulla.

Kotimaassa rakentaminen on myös muuttumassa kasvun ajurista taloutta hidastavaksi tekijäksi.

Olemattoman ennustenäkyvyyden vuoksi Kuntarahoitus ei päivitä maaliskuussa Suomen talouden numeerisia ennusteita.

Tällä hetkellä näyttää todennäköiseltä, että Suomen BKT supistuu ainakin vuoden 2020 alkupuoliskolla. Mikäli koronaviruksen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset laantuvat loppukevään aikana, tuotantomenetyksiä voidaan vuoden jälkipuoliskolla osittain kuroa takaisin.

Väliaikaiseksikin jäävä korona-häiriö yhdistettynä viime vuoden negatiiviseen kasvuperintöön riittäisi jo painamaan kuluvan vuoden talouskasvun kutakuinkin nollaan. Taantuman riski on todellinen ja on varauduttava myös työttömyyden nousuun.

Kasvunäkymän jäähtyminen on kunnille ja koko julkiselle taloudelle merkittävä riskitekijä. Koronavirus lisää tilapäisesti julkisen talouden kustannuksia ja kasvun nopea hidastuminen heikentää verotulojen kertymistä.

Vuoden 2019 kasvuilluusio hävisi äkillisesti, kun alkuvuoden BKT-lukuja korjattiin alas ja Q4 osoittautui alustavassa arviossa erittäin heikoksi

Risteilyalustoimitus pullisti nettoviennin kasvu –kontribuutiota loppuvuonna, mutta yleisesti ottaen tavaraviennin näkymä heikentynyt jo ennen koronaa

Rakentaminen muuttumassa kasvun jarruksi

Työllisyyskasvu ylittänyt odotukset, mutta koronaviruksen vaikutuksesta työllisyystilanne saattaa nopeastikin heiketä

Ikääntyvässä taloudessa työllisyysaste ei ole kovin hyvä mittari hyvinvoinnin rahoituspohjan vahvuudelle – työllisten väestösuhde voi laskea, vaikka työllisyysaste nousisi

Suhdanneongelmat ovat ikävä lisä kuntien rakenteellisten haasteiden jatkoksi

Rakenteelliset haasteet TOP-3

  1. Ikääntyminen lisää kalliiden palvelujen kysyntää
    Vanhushuoltosuhde heikkenee voimakkaasti
    Sote-henkilökunnan tarve kasvaa seuraavan 10–20 vuoden aikana
  2. Ikärakenteen muutos aiheuttaa voimakasta sopeutustarvetta kuntien palvelurakenteeseen
  3. Epäsymmetrinen muuttoliike rapauttaa muuttotappiokuntien veropohjaa

Kuntien ahdinko kääntänyt koko julkisen talouden heikkenevälle uralle – velkasuhde voi alkaa nousta jo 2020

Kuntatalouden* heikkenemisen pääsyynä toimintamenojen ja investointitarpeiden kasvu

*Kuntatalous = Manner-Suomen kunnat ja kuntayhtymät

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 03-2020Lataa

Lisätietoja:

Timo Vesala, pääekonomisti
puh. 050 5320 702

PääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Koronaviruksella arvaamattomat talousvaikutukset, kuntatalouden tilanne entistäkin uhatumpi

Näkymän heikkenemisen taustalla on erityisesti kaksi tekijää: koronaviruksen puhkeaminen ja talouskasvun ennakoitua voimakkaampi jäähtyminen viime vuoden lopulla. Varsinkin koronaviruksen talousvaikutuksiin liittyy tässä vaiheessa erittäin suurta epävarmuutta.

Koronaviruksen vuoksi matkustamista ja muitakin kulutuspäätöksiä perutaan tai lykätään. Osittain näitä päätöksiä tehdään konkreettisen tartuntariskin tähden, osittain varovaisuussyistä kaiken varalta. Varmuuden vuoksi -ilmiö tekee koronan käyttäytymisvaikutusten arvioimisen hankalaksi. Ilmiö voi johtaa varsin klassiseen taantumadynamiikkaan: yksilön kannalta järkevältä näyttävä varovaisuus summautuu kansantalouden tasolla kulutuskysynnän pudotukseksi, jota seuraa työttömyyden kääntyminen nousuun ja kysynnän alentuminen entisestään.

Talouspolitiikan tehtävänä on pyrkiä estämään tällainen talouden itseään ruokkiva negatiivinen kierre. Sekä finanssipolitiikan että rahapolitiikan elvytystä tullaan lähikuukausina lisäämään.

– Toimitusketjujen häiriöitä voisi globaalisti lievittää purkamalla kauppasodan yhteydessä asetettuja tulleja ja muita kaupan esteitä. Näissä päätöksissä tosin USA:n hallinto on keskeisin toimija eikä kauppasodan nopea peruutus vaikuta realistiselta odotukselta, Timo Vesala sanoo.

Ennustenäkyvyys olematon – väliaikaiseksikin jäävä korona-häiriö painaisi Suomen talouskasvun nollaan vuonna 2020

Olemattoman ennustenäkyvyyden vuoksi Kuntarahoitus ei päivitä maaliskuussa Suomen talouden numeerisia ennusteita.

Viime joulukuussa Kuntarahoitus arvioi BTK:n kasvavan 0,9 % vuonna 2020 ja 1,0 % vuonna 2021. Tuolloin odotettiin vuoden 2019 suhdannevedon siirtävän tälle vuodelle tuntuvasti positiivista kasvuperintöä, mutta sen jälkeen BKT:n todettiin supistuneen loka–joulukuussa vuosineljännestasolla 0,7 % huolimatta risteilylaivatoimituksen siivittämästä nettoviennin positiivisesta kasvuvaikutuksesta.

Suhteessa edelliseen ennusteeseen BKT:n lähtötasomuutoksen vaikutus vuoden 2020 kasvunäkymään on noin -0,5 prosenttiyksikköä. Tämän lisäksi väliaikaiseksikin jäävä koronan aiheuttama häiriö leikkaisi kuluvan vuoden kasvua Kuntarahoituksen arvion mukaan noin puoli prosenttiyksikköä. Näiden yhteenlaskettu vaikutus riittäisi jo painamaan kuluvan vuoden talouskasvun kutakuinkin nollaan. Taantuman riski on todellinen, pääekonomisti Timo Vesala arvioi.

Näyttää todennäköiseltä, että Suomen BKT supistuu vuoden 2020 alkupuoliskolla. Jos koronaviruksen aiheuttamat käyttäytymisvaikutukset laantuvat loppukevään aikana, tuotantomenetyksiä voidaan vuoden jälkipuoliskolla osittain kuroa takaisin.

Kasvun jäähtyminen uhkaa kiihdyttää julkisen talouden velkaantumista

Kasvunäkymän jäähtyminen on kunnille ja koko julkiselle taloudelle ikävä uutinen.

Erityisesti kuntien rahoitusasema on väestön ikääntymisen ja epäsymmetrisen muuttoliikkeen vuoksi rakenteellisesti heikentynyt. Tämä on jo näkynyt kuntatalouden ongelmien kärjistymisenä 2018–2019, vaikka yleinen suhdannetilanne onkin ollut kohtuullisen hyvä.

Talouskasvun nopea hidastuminen vaikuttaisi negatiivisesti verotulojen kertymiseen ja pahentaisi kuntien entuudestaankin voimakasta velkaantumiskehitystä.

Julkisen talouden suunnitelmassa esitettyjen herkkyyslaskelmien mukaan jo yhden prosenttiyksikön alenema talouskasvussa kiihdyttäisi merkittävästi koko julkisen talouden velkaantumista. Näyttää siltä, että ainakin vuoden 2020 osalta näin on käymässä ja hallituksen tavoite julkisen talouden tasapainottamisesta vuoteen 2023 mennessä karkaa entistä kauemmaksi, Timo Vesala arvioi.

– Tilanne on kuntatalouden näkökulmasta huolestuttava. Kunnat ovat jo ennen koronan aiheuttamaa sokkia budjetoineet tilanteessa, joissa talous on vaatinut määrätietoisia tasapainottavia toimia. Jos näiden budjettien perustana ollut arvio talouskehityksestä on vaarassa toteutua merkittävästi heikompana, herää kysymys, onko kuntien mahdollista vain omilla sopeuttamistoimilla vastata muuttuneeseen tilanteeseen, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus 03-2020Lataa

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous