Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/20

BKT:n pudotus alkuvuonna historiallisen jyrkkää mutta huomattavaa toipumista jo tapahtunut

Koronapandemia on aiheuttanut maailmantaloudessa syvän taantuman. Vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana bruttokansantuote on useissa maissa laskenut jyrkemmin kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. BKT:n supistuminen on ollut historiallisen voimakasta mutta sittenkin melko lailla odotusten mukaista, eivätkä kaikkein synkimmät skenaariot ole toteutuneet. Talouden pohjakosketus ajoittui jo huhtikuulle.

Toukokuusta lähtien aktiviteetin taso on alkanut palautua, ja kesän aikana kasvun viriäminen on ollut entistä laaja-alaisempaa. Epidemiatilanteen paheneminen on kuitenkin yhä merkittävä lyhyen aikavälin uhka taloudelle. Yhdysvalloissa tautitapausten lisääntyminen on jo selvästi jarruttanut kysynnän elpymistä, ja vastaava kehitys, joskin lievemmässä mittakaavassa, lienee edessä myös Euroopassa.

Korkomarkkinat ennakoivat heikkoa talouskasvua pitkällä aikavälillä

Vaikka taloudessa on kesän aikana tapahtunut myönteistä kehitystä, korot ovat samanaikaisesti laskeneet lähelle pandemian alkuvaiheen pohjatasoja. Korkomarkkinoiden kehitys todennäköisesti heijastelee koronakriisin sekä kauppapolitiikan jännitteiden pitkän aikavälin vaikutuksia talouden kasvupotentiaaliin.

Euroopan keskuspankin mittavat pankkijärjestelmän likviditeettiä tukevat toimet ovat purkaneet euribor-koroista ylimääräisen riskihinnoittelun, ja euriborit ovat palautuneet jo lähelle maaliskuun matalimpia tasoja. Rahapolitiikan odotetaan pysyvän vuosia hyvin kevyenä, ja markkinat hinnoittelevat negatiivisten korkojen jatkuvan ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka. Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioinevat, että talouden pahin sukellus on jo ohi ja rokotteesta saadaan viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Viruksen toinen aalto on keskeisin riskitekijä myös omaisuusarvojen kannalta.

Rajoitustoimien purkaminen on useissa maissa johtanut tartuntamäärien kasvuun – teollisuusmaista vaikein tilanne USA:ssa

Q1–Q2/2020 talous on supistunut jyrkästi – toipumista kuitenkin tapahtunut jo toukokuusta lähtien


PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille) ja toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Epidemiatilanne ratkaisee loppuvuoden kehityksen
– uudet rajoitustoimet voisivat pysäyttää elpymisen

USA:n työllisyyden toipuminen hidastui heinäkuussa. Työllisyys on edelleen noin 13 miljoonaa alempana kuin helmikuussa.

Euroalueella talousluottamus kohentunut – investointihyödykkeiden kysynnässä tosin ei ole pohjaa vielä ohitettu.

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka täysin poikkeuksellista – elvytys kanavoituu aiempaa suoremmin reaalitalouteen

Teollisuusmaissa julkisen talouden nettovelanotto vuonna 2020 pelkästään jo tehdyillä elvytyspäätöksillä yleisesti yli 10 prosenttia BKT:sta. Yhdysvallat on velkaelvytyksen kärjessä, ja alijäämä voi kasvaa jopa lähelle 20 prosenttia BKT:sta. Uusista tukipaketeista vielä neuvotellaan. EU sopi heinäkuussa 750 miljardin yhteisestä elvytysrahastosta, joka tukee jäsenmaiden toipumista 2021 alkaen.

EU:n elvytyspaketti ja USA:ta vakaampi epidemiatilanne tukeneet euroa ja inflaatio-odotuksia

EKP:n toimet purkaneet kevään riskihinnoittelun euribor-koroista – pitkien korkojen lasku kertoo pessimistisistä tulevaisuuden kasvuodotuksista

Osake- ja yrityslainamarkkinat uskovat pahimman olevan taloudessa ohi – negatiiviset (reaali-)korot tukevat myös riskinottohalukkuutta

Suomi selvisi koronakeväästä hyvin – epidemian sekä viennin kehitys ratkaisevat toipumisvauhdin

Suomi selvisi koronapandemian ensimmäisestä aallosta keskimääräistä vähäisemmin vaurioin sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta. Merkittävä osa koronan negatiivisista vaikutuksista välittyy Suomeen kuitenkin vasta viiveellä, kun investoinnit maailmanlaajuisesti hidastuvat. Vientiteollisuuden ongelmat saattavatkin olla pahimmillaan vasta loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Samanaikaisesti kotimainen uudisrakentaminen vähenee. Rakentamisen jäähtymisen sekä teollisuuden jälkisyklisyyden vuoksi Suomen toipuminen kriisistä voi kestää monia verrokkimaita pidempään.

Kevään BKT-pudotus ei Suomessa liene ollut aivan niin jyrkkä kuin vielä alkukesästä näytti. Toisaalta kansainvälisen kysynnän hiipuminen voi pitää elpymisen odotettua hitaampana. Kesäkuisen suhdanne-ennusteemme mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020 ja kasvaa noin 3 % vuonna 2021. Päivitämme suhdanne-ennusteemme syyskuussa.

Koronatartunnat olleet Suomessakin elokuun vaihteesta lievässä nousussa –testauskapasiteetin ylläpito tärkeää

Suomen talous lienee supistunut alkuvuonna noin 6–7 prosenttia
– teollisuus reagoi jälleen viiveellä

Kuluttajien luottamus toipunut sangen nopeasti – talouden elpymisvauhti on kiinni viennistä

Myös rakentaminen vaikuttaa elpymistahtiin – julkista elvytystä tarvitaan, mutta on seurattava tarkkaan, mitä kysyntää ”puuttuu”

Elvytys 1: Terveyskriisin torjunta. Investoinnit hoitokapasiteettiin. Investoinnit tehokkaaseen testaus-jäljitysketjuun.

Elvytys 2: Tuotantokyvyn ylläpito. Tuotannon ja kulutuskysynnän suora tukeminen akuutin kriisin yli. Haasteita: Mikä on ”terve yritys”? Kuinka suureksi teollisuuden tukitarpeet muodostuvat?

Elvytys 3: Tuetaan kasvupotentiaalin vahvistumista. Terveyskriisin akuutin vaiheen jälkeen pääpaino pitkävaikutteisissa investoinneissa ja rakenneuudistuksissa. Seurattava tarkkaan, minkä tyyppisestä kysynnästä vajausta – kotimainen elvytys ei auta vientiä.

Kevään BKT-pudotus voi jäädä odotuksiamme pienemmäksi mutta toipuminen hitaammaksi

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Timo Vesala: Koronakevät oli maailmantaloudessa historiallisen synkkä, mutta toipumista on jo tapahtunut

Koronapandemia on aiheuttanut maailmantaloudessa syvän taantuman. Vuoden kahden ensimmäisen neljänneksen aikana bruttokansantuote on useissa maissa laskenut jyrkemmin kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. Yhdysvalloissa BKT on supistunut vuoden alusta kumulatiivisesti lähes 11 prosenttia, Saksassa 12, Ranskassa 19 ja Espanjassa peräti 23 prosenttia. Alustavien ennakkotietojen mukaan Ruotsin kokonaistuotanto olisi alkuvuoden aikana alentunut noin 9 prosenttia. Suomen huhti–kesäkuun tilinpitolukuja ei ole vielä raportoitu, mutta erilaisten BKT-indikaattoreiden perusteella Suomen talouden luisu näyttäisi alkuvuonna olleen kutakuinkin Ruotsin kehityksen kaltaista.

Talouden syöksy on ollut historiallisen jyrkkää mutta sittenkin melko lailla odotusten mukaista, eivätkä kaikkein synkimmät talousskenaariot ole toteutuneet. Kotitalouksien maksukorttitapahtumien sekä erilaisten luottamuskyselyiden perusteella talouden pohjakosketus ajoittui jo huhtikuulle. Toukokuusta lähtien aktiviteetin taso on alkanut palautua, ja kesän aikana kasvun viriäminen on ollut entistä laaja-alaisempaa.

Epidemiatilanteen paheneminen on kuitenkin yhä merkittävä lyhyen aikavälin uhka taloudelle. Yhdysvalloissa tautitapausten lisääntyminen on jo selvästi jarruttanut kysynnän elpymistä, ja vastaava kehitys, joskin lievemmässä mittakaavassa, lienee edessä myös Euroopassa.

Suomeen koronakriisi välittyy osin viiveellä

Suomi selvisi koronapandemian ensimmäisestä aallosta keskimääräistä vähäisemmin vaurioin sekä kansanterveyden että talouden näkökulmasta. Merkittävä osa koronan negatiivisista vaikutuksista välittyy Suomeen kuitenkin vasta viiveellä, kun investoinnit ja ulkomaankauppa globaalisti hidastuvat. Vientiteollisuuden ongelmat saattavatkin olla pahimmillaan vasta loppuvuonna tai ensi vuoden alkupuolella. Kun samanaikaisesti kotimainen uudisrakentaminen vähenee, Suomen toipuminen kriisistä voi kestää monia verrokkimaita pidempään.

Kesäkuukausina korot ovat jatkaneet laskevalla trendillä

Vaikka taloudessa on kesän aikana tapahtunut myönteistä kehitystä, korot ovat samanaikaisesti laskeneet lähelle pandemian alkuvaiheen pohjatasoja. Korkoliike on sikäli yllättävää, että talouden voimakas elvytys on jo jonkin verran piristänyt alamaissa olleita inflaatio-odotuksia. Korkomarkkinoiden kehitys todennäköisesti heijastelee koronakriisin pitkän aikavälin vaikutuksia talouden kasvupotentiaaliin. Riski epidemian uusista aalloista sekä epävarmuus kulutuskäyttäytymisen kehityksestä ovat jo vähentäneet investointihaluja. Yritysten investointirohkeuden tyrehtyminen on tuotantorakenteen uudistumisen ja tulevaisuuden tuottavuuskasvun näkökulmasta erityisen huono uutinen.

Euroopan keskuspankin mittavat, pankkijärjestelmän likviditeettiä tukevat toimet ovat purkaneet euribor-koroista ylimääräisen riskihinnoittelun, ja euriborit ovat palautuneet jo lähelle maaliskuun matalimpia tasoja. Rahapolitiikan odotetaan pysyvän vuosia hyvin kevyenä, ja markkinat hinnoittelevat negatiivisten korkojen jatkuvan ainakin vuosikymmenen puoliväliin saakka.

Merkittävistä makroriskeistä huolimatta pörssikurssien trendinomainen toipuminen on kesäkuukausina jatkunut. Osakemarkkinat arvioivat, että talouden pahin sukellus on jo ohi, ja rokotteesta saataneen viimeistään ensi vuonna apua pandemian hallinnassa. Negatiiviset (reaali-)korot ovat myös ylläpitäneet markkinoiden riskinottohalukkuutta. Viruksen toinen aalto on silti omaisuusarvojenkin kannalta keskeisin riskitekijä.

Timo Vesala

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääekonomisti.

Lue Vesalan aiempia kommentteja ja blogikirjoituksia:

KuntarahoitusNäkökulmatPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 6/2020

Maailmantalouden näkymät

Koronavirus on aiheuttanut taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen estämällä kotitalouksien normaalin kulutuskäyttäytymisen. Talousvaikutusten ensimmäinen aalto on iskenyt erityisesti kuluttajia lähellä olevaan palvelusektoriin.

Kotitalouksien loppukysynnän horjuminen vaikuttaa laajasti arvoketjuihin. Käynnissä on hyvin yhtäaikainen maailmantalouden pikataantuma, joka ohentaa nopeasti myös teollisuusyritysten tilauskirjoja.

Koronakriisi on erityislaatuinen taloussokki, jonka juurisyy ei ole talouden epätasapainoissa vaan viruksessa. Pandemian saaminen uskottavasti hallintaan voisi nopeasti muuttaa talouden näkymän huomattavasti positiivisemmaksi. Riskinä on pandemian pitkittyminen, jolloin yksityistalouksien investointi- ja kulutuskyky voisivat pitkäkestoisesti vaurioitua.

Talouden synkin hetki koettiin huhtikuussa – elpymisvauhti edelleen suuri kysymysmerkki

Talouden pohjakosketus todennäköisesti ohitettiin huhtikuussa. Elpymisvauhdin määrittelee se, miten nopeasti kulutuskysyntä normalisoituu sekä miten syvä ja pitkäkestoinen investointikysynnän ja maailmankaupan notkahduksesta tulee.

Keskuspankkien ja valtioiden voimakkaan elvytyksen ansiosta rahoitusmarkkinoiden tilanne on rauhallinen ja sijoittajien riskinottohalukkuus toipunut. Epävarmuus on kuitenkin yhä suurta. EKP on voimakkaasti tukenut pankkien edullista rahoituksen saantia ja kasvattanut uusimman arvopapereiden osto-ohjelmansa (PEPP) kokoa yhteensä 1350 mrd euroon ja kestoa ainakin kesään 2021 asti. EU:n aiempien yli 500 miljardin tukitoimien lisäksi valmistelussa on 750 miljardin elpymis- ja jälleenrakennusrahasto.

Pandemiakeskus on siirtynyt Etelä-Amerikkaan – Euroopassa tilanne merkittävästi helpottunut

Tartuntatilanne 14.6.2020

BKT supistuu 2020 alkupuoliskolla erittäin jyrkästi – toipuminen käynnistyy Q2:n loppua kohden



EKP odottaa inflaation pysyvän pitkään hitaana, mikä
antaa odottaa lisää keskuspankin elvytystoimia.

Koronakriisin ensimmäinen isku osui palvelusektoriin, mutta teollisuuden tilanne on heikentynyt nopeasti – edessä syvin globaali taantuma sitten 1930-luvun

Talouden pohjakosketus ajoittui todennäköisesti huhtikuulle



PMI-ostopäällikköindeksit seuraavat teollisuuden ja palvelualojen trendiä (kysely yrityksille). Ne toimivat hyvinä indikaattoreina talouskasvusta:
PMI > 50 : sektorin odotetaan kasvavan
PMI < 50: sektorin odotetaan supistuvan

Raha- ja finanssipoliittisen elvytyksen mittaluokka on rauhanajan oloissa täysin poikkeuksellista



Nykytiedoilla valtioiden nettovelanotto kasvaa vuonna 2020 selvästi IMF:n huhtikuisia ennusteita suuremmaksi.

EKP:n ja EU:n toimet ovat rauhoittaneet valtioiden lainamarkkinat – myös pitkän aikavälin inflaatio-odotukset hieman toipuneet 

Euroalueen korkotason odotetaan pysyvän vielä vuosia hyvin matalana

Osakemarkkinat ovat maaliskuusta toipuneet selvästi, mutta epävarmuus viruksen toisesta aallosta kalvaa

Miltä näyttää Suomen talous?

Koronan ensivaiheen vaikutukset ovat Suomessa jäämässä hieman euroalueen keskiarvoa pienemmiksi. Epidemiatilanne on pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta ratkaisevaa on, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi vaikuttaa Suomen viennin kannalta tärkeään globaaliin investointikysyntään.

Pelkona jälleen on, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia.

Kuntarahoituksen uuden suhdanne-ennusteen mukaan Suomen BKT supistuu 7 % vuonna 2020. Loppuvuotta kohden talous alkaa hiljalleen toipua, ja vuonna 2021 talous kasvaa noin 3 %.

Kulutuskysynnän asteittainen elpyminen on jo käynnistynyt. Viennissä ja investoinneissa ongelmat jatkuvat kuitenkin pidempään. Rakentamisessa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna.

Koronakriisi koettelee kuntataloutta vielä pitkään 

Kuntatalous kärsii koronakriisistä voimakkaasti verotulomenetysten ja lisääntyvien sairaanhoitomenojen vuoksi. Valtion noin 1,5 miljardin tukipaketti kompensoi kohtuullisesti vuoden 2020 koronavaikutuksia, mutta verotulojen heikkous ja hoitosumien purkamisesta aiheutuvat lisäkustannukset heikentävät kuntataloutta vielä lähivuosinakin.

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään. Kuntatalouden pitkän aikavälin kestävyyden kannalta ikääntyminen sekä maan sisäinen muuttoliike ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit.

Suomi oli jo ennen koronaa taantumassa – koronakriisin ensivaiheen vaikutukset jäämässä euroalueen keskiarvoa maltillisemmiksi

Vientiteollisuudessa pelätään 2010-luvun toisintoa: investointilamaa ja kilpailukyvyn rapautumista

Finanssikriisin jälkeiseen aikaan verrattuna lähtötilanne on nyt parempi: kiky-eroa on kurottu umpeen eikä Nokian romahduksen kaltaista shokkia ole näköpiirissä.

Elvytyksen kaava on yksinkertainen, mutta vaikea toteuttaa

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste

Valtio kompensoi kuntatalouden koronavaikutuksia 2020 melko hyvin, vaikutukset jatkuvat kuitenkin pidempään

Epidemiatilanteen, elinkeinorakenteen ja rahoituspohjan vuoksi korona iskee aluksi eniten suuriin kaupunkeihin. Koronavaikutukset kuitenkin leviävät myöhemmin koko kuntakenttään

Isossa kuvassa kuvassa kuntatalouden kestävyyden kannalta ikääntyminen ja kaupungistuminen ovat edelleen voimakkaimmat ja tärkeimmät megatrendit. Korona-ajan digiloikkien hyödyntäminen voi kuitenkin tuoda säästöjä ja tehokkuutta palvelutuotantoon. Tärkeää on myös vaikuttavuuteen panostaminen: esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä.

Lataa markkinakatsaus

Markkinakatsaus 06_2020Lataa

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Aku Dunderfelt: Asuntorakentamisen koronanotkahdusta on paikattava yleishyödyllisellä asuntotuotannolla

Tänään julkaistun Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen mukaan Suomen suurten kaupunkien asuntotarve jatkaa kasvuaan. Samaan aikaan koronapandemian aiheuttama talouskriisi uhkaa romahduttaa entuudestaan laskusuhdanteessa olleen asuntotuotannon.

VTT:n tuoreen tutkimuksen mukaan Suomen kasvavilla kaupunkiseudulla tarvittaisiin kahden seuraavan vuosikymmenen aikana jopa yli 700 000 uutta asuntoa. Viime vuosikymmeninä toteutunut tuotantomäärä on ollut keskimäärin 32 000 asuntoa vuosittain. Jos yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, seuraavina vuosikymmeninä uusia asuntoja tarvitaan 35 000 joka vuosi. Tästä lähes puolet on rakennettava pääkaupunkiseudulle.

Koronapandemian aiheuttama talouskriisi saattaa pahimmillaan romahduttaa asuntotuotannon samalla tavalla kuin finanssikriisi reilu vuosikymmen sitten. Jos aiempien talouskriisien kaava toistuu, muuttoliike kasvukeskuksiin kiihtyy entisestään. Asuntotuotantotarve saattaa siten kohdistua ennakoituakin vahvemmin suuriin kaupunkeihin.

Yhtälö ei ole helppo. Julkinen sektori joutuu nykytilanteessa ottamaan ison roolin talouden aktiviteetin ja työllisyyden varmistamisessa, eikä asuntorakentaminen ole tässä poikkeus, päinvastoin.  

Valtion tukemaa yleishyödyllistä asuntotuotantoa lisäämällä voi ja kannattaa lieventää koronakriisin rakennustoimialalle aiheuttamaa iskua. Yleishyödyllisellä asuntotuotannolla tarkoitetaan sekä kohtuuhintaista vuokra-asuntotuotantoa että erityisryhmille – esimerkiksi vammaisille, opiskelijoille tai ikäihmisille – suunnattua asuntorakentamista.

On selvää, että kasvukeskuksissa uusia asuntoja tarvitaan talouden suhdanteista riippumatta. Kun vapaarahoitteinen rakentaminen hiipuu, yleishyödyllisen asuntotuotannon merkitys korostuu. Rakentaminen on kotimarkkina- ja työvoimavaltainen ala, johon käytetyt elvytyseurot leviävät laajasti talouteen. Yleishyödyllisen asuntotuotannon lisäämisellä on merkittävä työllisyyttä ylläpitävä vaikutus, kun vapaarahoitteisen asuntotuotannon määrä liukuu alamäkeä.

Hallituksen lisäbudjettiin sisältyy monta tervetullutta aloitetta yleishyödyllisen asuntotuotannon tukemiseksi nykyisenä taloudellisesti vaikeana aikana. Suurten kaupunkien MAL-sopimukset mahdollistavat kasvukeskusten asuntotuotannon jatkuvuuden ja ARAn korkotukivaltuuden kasvattaminen on tärkeä edellytys sen pitämiseksi riittävällä tasolla.

Valtion tukeman asuntotuotannon ehtoja olisi edelleen kehitettävä vuokra-asuntorakentamisen riittävän määrän varmistamiseksi. On hyvä muistaa myös se, että väestön ikääntyessä erityisesti esteettömien senioriasuntojen tarve kasvaa, täysin suhdanteista riippumatta.

Aku Dunderfelt

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen rahoituksesta vastaava johtaja.

Lisätietoja tutkimuksesta:

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimusraportin voi lukea täältä. Kuntarahoitus on yksi tutkimuksen rahoittajista. Tutkimuksen toimeksiantajia ovat Kuntarahoituksen lisäksi Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

Lue myös:

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

KuntarahoitusNäkökulmatTalous

Suurten kaupunkien asuntotarve kasvaa edelleen: heikon taloussuhdanteen aiheuttamaan asuntotuotannon laskuun ei ole varaa

VTT päivitti asuntotuotantotarvelaskelmat Rakennusteollisuus RT:n, ympäristöministeriön, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n, Kuntarahoituksen ja Suomen Hypoteekkiyhdistyksen toimeksiannosta. Vuoden 2016 alussa tehtiin edellinen vastaava ennuste, joka jäi alakanttiin toteutuneeseen tarpeeseen nähden.

Suomen väkiluku ei enää juurikaan kasva, ja Tilastokeskuksen alueellisessa väestöennusteessa sen arvioidaan kääntyvän laskuun 2030-luvun alussa. Asuntotuotantotarpeen kasvu johtuu kaupunkien luonnollisesta väestönkasvusta, maahanmuutosta, yhden aikuisen talouksien yleistymistä ja nuorten itsenäistymisen aikaistumisesta. Perhekoon kutistumisella on ollut kahdenkymmenen viime vuoden aikana suurempi vaikutus asuntotuotantotarpeeseen kuin muuttoliikkeellä.

– Asumisen suuri rakennemuutos on viime vuosikymmeninä ollut yksinasumisen ja yhden aikuisen talouksien määrän kasvu. Tämä trendi tulee todennäköisesti vahvistumaan entisestään tulevina vuosikymmeninä, mikä kasvattaa asuntotarvetta, sanoo tutkimuksesta vastannut VTT:n erikoistutkija Terttu Vainio.

Vuotuinen tarve 30000–35000 uudelle asunnolle

Tuoreessa tutkimuksessa asuntotuotantotarpeelle onkin laadittu kaksi skenaariota, jotka eroavat toisistaan juuri kotitalouksien koon kehityksen osalta. Trendiennusteessa perherakenne pysyy nykyisellä tasolla ja kutistuvat kotitaloudet -skenaariossa yksin asuminen yleistyy entisestään.

Tutkimus arvioi vuosittaisen lisärakentamisen tarpeen Manner-Suomessa olevan vuositasolla vähintään 30 000 asuntoa. Jos nuorten aikuisten irtaantuminen lapsuudenkodeistaan kuitenkin aikaistuu ja yhden aikuisen kotitalouksien määrä jatkaa kasvuaan, asuntoja on rakennettava vuosittain 35 000. Parilla edellisellä vuosikymmenellä toteutunut asuntotuotantomäärä on ollut keskimäärin noin 32 000 asuntoa vuosittain, mutta vuosivaihtelut ovat olleet suuria.

Seuraavien kahdenkymmenen vuoden aikana uusia asuntoja tarvittaisiin jopa yli 700 000, josta entistä isompi osuus, lähes 90 prosenttia kohdistuu neljälletoista suurimmalle kaupunkiseudulle. Yksin Helsingin seutukunnan osuus olisi melkein puolet.

Suuriin kaupunkiseutuihin on tutkimuksessa laskettu työssäkäyntialueet, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän. Alueellisessa tutkimuksessa keskityttiin asuntotuotantotarpeen kehityksen arviointiin näillä seutukunnilla. Tutkimuksen lähtökohtana ovat olleet Tilastokeskuksen syksyn 2019 alueellinen väestöennuste ja toukokuussa 2020 julkaistut asumisen tilastot.

Riskinä patoutuva kysyntä ja tempoileva tuotanto

Tutkimuksessa on arvioitu koronapandemian vaikutusta asuntotuotantotarpeeseen. Asuntotuotanto oli vuosina 2015–2019 huomattavasti ennakoitua vilkkaampaa ja sen arveltiin tasaantuvan selvästi vuosina 2021–2025. Pandemian aiheuttaman taloussuhdanteen heikkenemisen vuoksi pudotus uusien asuntojen aloitusmäärissä on kuitenkin jyrkkenemässä.

– Asuntotarve ei katoa mihinkään, mutta uhkana on, että koronakriisin talousvaikutusten seurauksena asuntotuotanto romahtaa samalla tavalla kuin finanssikriisin aikaan. Tällöin kysynnän jumiutuminen ja patoutuminen voi nostaa asumisen hintaa ja vaikeuttaa muun muassa nuorten muuttamista omilleen. Tuotannossa äkkipudotusta seuraa yleensä aikanaan äkkinousu, mikä ei ole kenenkään etu, Vainio sanoo.

Tutkimusraportissa arvioidaan, ettei koronakriisi jätä pysyvämpiä jälkiä asuntotarpeeseen eikä vuoteen 2040 ulottuvaa ennustetta ole sen vuoksi muutettu.

– Joissain arvioissa koronan on nähty muuttavan ihmisten asuinmieltymyksiä niin, että kysyntä siirtyy kaupunkien keskustoista väljempiin ympäristöihin. Toisaalta kaupungistumisen juurisyyt eivät katoa pandemian vuoksi mihinkään, ja työpaikkojen hupeneminen syrjäseuduilta voi saada ihmisiä hakeutumaan kasvaviin kaupunkeihin. Vaikutukset voivat siten olla plus miinus nolla, arvioi Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Jouni Vihmo. Vihmo toimi Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksen tilanneita tahoja edustavan ohjausryhmän puheenjohtajana.

Lue raportti

Asuntotuotantotarve 2020–2040. VTT Technical Research Centre of Finland, 2020. 35 p. (VTT Technology; No. 377)

Asuntotuotantotarve 2020-2040Lataa

Taustatietoja tutkimuksesta

Tutkimuksen on toteuttanut VTT ja sen tilaajia ovat Kuntarahoitus, Rakennusteollisuus RT, ympäristöministeriö, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ja Suomen Hypoteekkiyhdistys.

VTT:n Asuntotuotantotarve 2020–2040 -tutkimuksessa on käytetty laskentamallia, joka ottaa huomioon asuntokysyntään vaikuttavat tekijät eli väestökehityksen, maan sisäisen muuttoliikkeen ja perhekoon muutokset sekä asuntotarjonnan, jossa on mukana olemassa oleva rakennuskanta, varauma eli tyhjät asunnot, poistuma ja asuntojen sijoittuminen suhteessa kysyntään.

Tutkimuksessa on tehty seutukohtainen tarkastelu neljäntoista suurimman kaupunkiseudun osalta. Näiden joukkoon kuuluvat Helsingin metropolialue, Tampereen, Turun ja Oulun seudut sekä kymmenen keskisuurta kaupunkiseutua, joiden väestö on noin 100 000 asukasta tai enemmän.

Tutkimus on tarkoitettu tukemaan etenkin valtion ja kuntien yhdyskuntarakenteen kehittämistä ja työkaluksi rakennuttajille.

VTT teki edellisen ennusteen asuntotuotantotarpeesta vuonna 2016, jolloin se pohjautui vuoden 2015 väestöennusteeseen.

Lisätietoja:

Terttu Vainio, erikoistutkija, VTT p. 040508 0983
Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus, puh. 050 5320 702
Aku Dunderfelt, johtaja, rahoitus, Kuntarahoitus, puh. 050 336 3914

NäkökulmatTalous

Skenaario havainnollistaa – pieni muutos, pitkä vaikutus

Talousennustesovelluksen tarjoamista mahdollisuuksista innostuttiin Kuopiossa vuosisuunnittelun yhteydessä helmikuussa, jolloin koronapandemian valtavia vaikutuksia ei osattu edes aavistella. Talouden skenaarioita päätettiin työstää yhdessä Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa huhtikuussa, jolloin Kuopion eri palvelualueiden kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen, tilapalvelujen sekä oppimisen ja kulttuurin taloushallinnon edustajat kokoontuivat virtuaaliseen Talous tulevaisuudessa -työpajaan. 

Työpajassa päivitettiin yhdessä 2019 tilikauden toteutuneita lukuja ja osin jo koronan vaikutusarvioita talousennustesovellukseen ja rakennettiin talouden skenaarioita. 

–  Saman pöydän ääressä, tällä kertaa virtuaalisesti, pallottelimme eri vaihtoehtoja. Meillä palvelualueet ovat hyvin itsenäisiä ja keskittyvät omaan tekemiseensä. Oli silmiä avaavaa yhdessä huomata, miten pienetkin liikkeet eri palvelualueilla muuttavat talouden kokonaiskuvaa ja voivat heijastua pitkälle tulevaisuuteen, Kuopion kaupungin taloussuunnittelupäällikkö Jaana Kuuva kertoo.

Varsinaisia yllätyksiä työpaja ei tuonut esiin, mutta talouden ennustamiseen suunnitellun talousennustesovelluksen hyödyt nousivat esiin. 

– Työkalu tuo dynaamisesti ja havainnollisesti esiin erilaisten muutosten vaikutukset. Jos itse pusaa erilaisia exceleitä, ei vaihtoehtoisten laskelmien ja oletusten havainnollistaminen kovin helposti onnistu, Kuuva sanoo. 

– Samalla saimme työpajassa jaettua laajemmalle joukolle ymmärrystä siitä, että kaupungin taloudessa on vaikeita aikoja edessä, miten laivan kääntymiseen voidaan vaikuttaa ja minkälaisista asioista päättäjien pitäisi päästä keskustelemaan, Kuuva jatkaa. 

Korona kurittaa, mutta kasvu jatkuu 

Koronapandemiasta johtuvan heikon ennustettavuuden vuoksi tulevan vuoden talouden raamien hahmottaminen on Kuopiossakin siirtynyt keväältä alkusyksyyn. Kuuva aikoo hyödyntää valmisteluissa talousennustesovellusta työpajassa saadun opastuksen pohjalta. 

– Nyt työkalun arvo joutuu todelliseen testiin. Kesälomakauden jälkeen on tarkoitus katsoa yhdessä tilannetta, testata näkymiä ja skenaariovaihtoehtoja, jotta saadaan syksyn suunnittelu vauhtiin ja esityksiä päättäjille. 

Koronan vaikutukset ovat jo alkaneet näkyä kaupungin taloudessa. 

– Huhtikuun numeroissa näkyy tiettyjen palvelutulojen loppuminen, kun kulttuuri-, joukkoliikenne- ja normaalit terveydenhuoltopalvelut jouduttiin laittamaan kiinni. Verotulojen vähentymisen määrä tulee näkyviin vasta myöhemmin. Toivottavasti ihmiset lähtevät kuitenkin järkevästi käyttämään palveluja ja sitä myötä talous kasvamaan rajoitusten purkamisen myötä. Pahoin pelkään, että menee useampi vuosi ennen kuin Suomessa päästään viime vuoden tasolle. On erittäin valitettavaa, jos työttömien määrä nousee pitkäksi aikaa korkeisiin lukemiin koronan seurauksena, Kuuva harmittelee. 

Kaikesta huolimatta Kuopiossa uskotaan tulevaisuuteen ja kaupungin kehittäminen jatkuu suunnitelmien mukaan. Muun muassa uuden keskustan kylkeen nousevan Savilahden alueen rakentaminen jatkuu aikataulussa. 

– Kasvavassa kaupungissa, kuopiolaisittain hyvän elämän pääkaupungissa, tarvitaan asuntoja ja palveluja. Savilahti on tämän kasvun kärkihanke Kuopiossa.

Talousennustesovellus
Talousennustesovelluksessa voi ennustaa kunnan taloutta ja luoda skenaarioita tulevista tapahtumista. Sovelluksessa hyödynnetään yleisistä lähteistä saatavia taloustietoja, joiden päälle asiakkaat voivat rakentaa omia skenaarioitaan esimerkiksi investointien ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutuksesta kunnan talouteen pidemmällä aikavälillä.  



Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

KuntarahoitusTalous

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus: Koronakriisin teollisuudelle aiheuttaman peräaallon voima ratkaisee Suomen toipumisnopeuden

Koronavirus on aiheuttanut globaalissa taloudessa poikkeuksellisen voimakkaan äkkipysähdyksen. Koronapandemia on iskenyt suoraan reaalitalouden ytimeen ja työllisyyden heikkeneminen on monissa maissa ollut historiallisen nopeaa.

Talouden tuotantokyvyn ylläpito edellyttää terveiden yritysten tukemista koronakriisin yli. Tukitoimien oikea viritys on kuitenkin vaikea tehtävä, koska vielä ei tiedetä, miten pitkään tukea tarvitaan ja kuinka voimakkaasti teollisuuden tukitarpeet tulevat kasvamaan.

Teollisuuteen iskevä peräaalto on Suomen kannalta kriittisin vaihe

Koronaviruksen ensivaiheen talousvaikutukset ovat Suomessa jäämässä jonkin verran Keski-Eurooppaa pienemmiksi. Ennakoivasti toteutettujen rajoitustoimien ansiosta epidemiatilanne on meillä pysynyt verrattain rauhallisena eikä äärimmäisiin sulkutoimiin ole tarvinnut turvautua.

Suomen talouskehityksen kannalta erityisen merkityksellinen kysymys on se, miten pahasti ja pitkäkestoisesti koronakriisi hyydyttää globaalin investointikysynnän. Monen suomalaisen teollisuusyrityksen liiketoiminta kiinnittyy investointitavaroita tuottaviin kansainvälisiin arvoketjuihin.

– Pelkona on se, että kilpailijamaissa tuotantokustannukset tarvittaessa joustavat Suomea nopeammin, jolloin suhteellinen kilpailukykymme heikkenee ja menetämme markkinaosuuksia. Toisin kuin paikallisessa kuluttajapalvelutuotannossa, teollisuudessa kilpailukenttä on globaali ja heikentynyt kilpailukyky voi johtaa pitkäkestoisiin ja jopa pysyviin tuotantomenetyksiin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

Talouden pohjalle syöksyttiin nopeasti, ylös kiipeäminen kestää pidempään

Kuntarahoituksen Suomen talouden ennustelaskelma perustuu skenaarioon, jossa tuotannon pohja ohitettiin huhti–toukokuussa.

– Rajoitustoimien purkaminen elvyttää hiljalleen kulutuskysyntää jo toisen vuosineljänneksen loppua kohden. Koronan vaikutukset teollisuuteen kuitenkin levittäytyvät pidemmälle ajalle ja painottuvat vuoden 2020 jälkipuoliskolle. Pisimpään alavireisyys jatkuu investoinneissa. Rakennusinvestointien volyymissa pohja ohitetaan vasta ensi vuonna, Vesala arvioi.

Yksi ennustelaskelman keskeinen taustaoletus on, että talouden äkkipysähdykseen johtavilta voimakkailta sulkutoimilta jatkossa vältytään eikä mahdollisten uusien epidemia-aaltojen aikana tarvita uusia, koko maata koskevia joukkorajoituksia.

Korona iskee ensin kaupunkeihin

Koronakriisi iskee akuutisti voimakkaimmin kaupunkeihin, koska niissä elinkeinorakenne on erityisen palveluvaltainen ja rahoituspohja nojaa pääosin omiin verotuloihin. Vaikutus kuitenkin leviää valtionosuuksien tasausjärjestelmän kautta myös pienempiin kuntiin ensi vuodesta alkaen. Jo entuudestaan vaikeassa taloustilanteessa olleiden kuntien talouteen korona aiheuttaa siten uuden iskun, josta toipuminen on entistä vaikeampaa.

Myös kuntayhtymien vuosikate on heikentynyt selvästi, koska elektiivisen hoidon lykkäämisten kautta sairaanhoitopiireissä on jäänyt tuottoja saamatta. Samaan aikaan koronavirukseen varautuminen on lisännyt kustannuksia merkittävästi. 

– Pitkällä aikavälillä kuntatalouden kestävyyteen voimakkaimmin vaikuttavat megatrendit ovat kuitenkin ikääntyminen ja kaupungistuminen, ja niihin pandemian vaikutukset lienevät kaikesta huolimatta vähäisiä. Muuttotappiokuntien osalta nämä trendit heikentävät talouden pitkän aikavälin kestävyyttä, mikä vahvistaa kuntarakenteen muutostarvetta harvenevan asutuksen seuduilla, Vesala sanoo.

Kriisi on uuden alku

– Velkaantumisen kasvulta ei voi nykytilanteessa välttyä. Julkisten investointien jatkaminen tässä tilanteessa on myös tärkeä keino pitää yllä työllisyyttä ja talouden toimeliaisuutta, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.

Investoinnit on kuitenkin suunnattava kestävällä tavalla, siten että ne edistävät kasvun edellytyksiä ja vihreää siirtymää. Myös työllisyysvaikutuksiltaan merkittävää rakentamista kannattaa vauhdittaa yleishyödyllisen asuntotuotannon kautta, kun yksityinen rakentaminen laskusuhdanteessa vähenee.

– Koronapandemian aiheuttamat lisävaikeudet kuntataloudelle alleviivaavat myös rakennemuutosten tarvetta. Nyt on korkea aika edistää rakenteellisia uudistuksia muun muassa työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmien ratkaisemiseksi, osaamisen vahvistamiseksi, sote-palvelujen tuotannon tehostamiseksi ja kuntien tehtävien priorisoimiseksi. Uudistuksilla on kiire, eivätkä ne saa enää viivästyä, Kallio huomauttaa.

Korona-ajan kokemuksista voi kuitenkin löytyä myös avaimia kestävyysvajeen ratkaisemiseen.

– Korona-aikana nähty opetuksen ja sote-alan digiloikka on hyvä osoitus siitä, että monessa kohtaa voi säästää palvelujen laadun kärsimättä. Nykyisiä julkisia palveluja olisi tarkasteltava myös vaikuttavuuden näkökulmasta. Esimerkiksi terveydenhoidon ennaltaehkäisyyn panostaminen voi samanaikaisesti lisätä hyvinvointia ja tuoda kustannussäästöjä, Kallio sanoo. 

Kuntarahoituksen suhdannekatsaus kesäkuu 2020Lataa

Lisätietoja

Esa Kallio, toimitusjohtaja, puh. 050 337 7953

Timo Vesala, pääekonomisti, puh. 050 532 0702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 5/2020

Epidemian hallinnassa ollaan siirtymässä vaikeimpaan vaiheeseen, jossa rajoitustoimia puretaan ja yritetään samalla pitää tartuntamäärät aisoissa. Talouden investointi- ja kulutusrohkeus sekä kansainvälisen kaupan toimitusketjut toipuvat lopullisesti vasta kun pandemia globaalisti selätetty.

Talouden äkkipysähdys on ollut odotettuakin voimakkaampi. Kulutus, tuotanto, työllisyys ja tulevaisuuden odotukset ovat heikentyneet nopeammin ja enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen.

Koronaviruksella on pitkäkestoinen vaikutus moneen toimialaan eikä talous todennäköisesti palaa normaaliteholleen pariin kolmeen vuoteen. Ennusteissa oletetaan pahimman pudotuksen kuitenkin olevan alkukesään mennessä ohi ja elpymisen uskotaan käynnistyvän vuoden 2020 jälkipuoliskolla.

Julkiset taloudet velkaantuvat voimakkaasti, koska tuotantokapasiteetin ja työllisyyden varjelemiseksi valtiot joutuvat ottamaan merkittävän osan koronatappioista kontolleen.

Keskuspankkien voimakkaan elvytyksen ansiosta rahoitusolosuhteet ovat säilyneet kohtuullisina – korkotason odotetaan pysyvän pitkään hyvin alhaisena. Euroopan keskuspankki on voimakkaasti tukenut pankkien edullista rahoituksen saantia, mikä on pysäyttänyt euribor-korkojen nousun sekä edistänyt luotonvirtausta reaalitalouteen. EKP:n uusin arvopaperien osto-ohjelma PEPP tukee pahiten koronaepidemiasta kärsivien maiden velanottoa yhdessä euroryhmän ja koko EU:n tukitoimien kanssa.  Saksan perustuslakituomioistuimen päätös vaatia EKP:ltä lisäperusteluja massiivisille arvopaperiostoille on kuitenkin merkittävä epävarmuustekijä, jolla voi olla vaikutuksia EKP:n tulevaan toimintakykyyn.

Epidemiatilanne vakautunut, mutta taudin aisoissa pitäminen on yhä suuri haaste

Maailmantaloudessa erittäin jyrkkä käänne heikompaan – palvelualat kärsivät ensin, mutta myös teollisuudessa suhdanneodotus selvässä laskussa

Korona näkyy voimakkaasti jo Q1/2020 BKT-luvuissa, vaikka pääosa vaikutuksista tulee vasta Q2/2020

USA:ssa korona on pyyhkäissyt 10 vuoden työllisyys-kasvun miltei kokonaan pois – työttömyysaste lähes 15 %

Vaikka koronavaikutukset tuntuvat vielä pitkään, ennusteissa elpymisen odotetaan käynnistyvän vuoden 2020 aikana

Julkinen velkaantuminen on käytännössä ainoa vaihtoehto, mutta kestääkö julkistalouksien velkakapasiteetti?

Kehittyneiden talouksien tapauksessa vastaus on pääsääntöisesti ”kyllä”, kun maiden varat ja velat ovat samassa valuutassa. Parhaassa asemassa ovat ne, joilla oma keskuspankki ja valuutalla reservivaluutan asema, kuten USA ja Japani.

Euroalueella yhteisvaluutta luo omat haasteensa. Mitä eroa on omalla ja yhteisellä valuutalla ja keskuspankilla? Entä mikä vaikutus on Saksan perustuslakituomioistuimen linjauksilla? Viime kädessä markkinoiden luottamus ratkaisee.

Suurimmassa vaarassa ovat kehittyvät taloudet, joiden veloista suuri osa on vieraassa valuutassa.

Keskuspankkien tukitoimet vahvistavat luotonvirtausta reaalitalouteen ja julkistalouksien velanottokykyä

Saksan perustuslakituomioistuimen päätös kuitenkin varjostaa luottamusta EKP:n tulevaisuuden toimintakykyyn: Etelä-Euroopan maiden korkojen vakauttaminen edellyttää lisää tukitoimia.

EKP:n pankkien rahoitusolosuhteita helpottavat toimet ovat pysäyttäneet euribor-korkojen nousun

Markkinat odottavat euribor-korkojen palautuvan matalammalle tasolle ja pysyvän negatiivisina koronakriisiä seuraavina toipumisen vuosinakin.

Pitkät korko-odotukset pysyneet myös hyvin alhaisina, mutta 08/2019 ja 02/2020 pohjatasoja ei näillä näkymin aliteta

Osakemarkkinat luottavat V-tyylin elpymiseen, yrityslainoissa riskilisät ovat kuitenkin jääneet roikkumaan koronakriisiä edeltävää tasoa korkeammalle

Suomen talouden näkymä

Tuotantorakenteen erojen vuoksi koronakriisin alkuvaiheen vaikutukset voivat jäädä Suomessa euroalueen keskiarvoa maltillisemmiksi.

Kansainvälisen talouden yhtäaikainen jäähtyminen on kuitenkin Suomen vientiteollisuudelle merkittävä riskitekijä – teollisuuden peräaalto iskee investointitavaroiden arvoketjuihin viiveellä.

Myös rakentamisen kasvukontribuutio kääntyi jo vuoden 2019 jälkipuoliskolla negatiiviseksi. Korona hidastaa aloitettuja rakennusprojekteja sekä lykkää uusien käynnistämistä. Koronavaikutukset rakentamiseen voivatkin olla suurimmillaan vasta ensi vuonna.

Suomen talousennusteiden erityispiirre on hidas elpyminen, mitä selittävät ennen kaikkea koronaepidemian vientiin viiveellä iskevät vaikutukset. Valtiovarainministeriön ennusteissa BKT supistuu vuonna 2020 5,5 % ja kasvaa vain 1,3 % vuosina 2021–2022. Vesa Vihriälän työryhmän BKT-arvio on vielä synkempi: 2020 -9%, 2021 +0,8% ja 2022 +1,3%.

Koronakriisin välttämättömissä torjuntatoimissa julkisen talouden rahoitusasema heikkenee merkittävästi. VM:n painelaskelmissa valtion ja kuntien velka kasvaa noin 60 miljardilla vuoteen 2024 mennessä ja velkasuhde nousee lähelle 80 prosenttia. Vihriälän työryhmä ehdottaa kolmevaiheista selviytymisstrategiaa, jossa julkisen talouden tasapainotus pitäisi aloittaa viimeistään vuonna 2023.

Valtiovarainministeriö ja Vihriälän työryhmä ennustavat Suomen taloudelle hidasta toipumista

Talousluottamus heikentynyt erityisesti kulutussektorilla mutta myös teollisuudessa ja rakentamisessa – tavaravienti yski jo ennen koronakriisiä

Rakentamisen kasvukontribuutio kääntyi negatiiviseksi 2019 lopulla – asuntoaloitukset piristyivät lämpimän talven ansiosta, mutta jatkossa korona iso epävarmuustekijä

Työllisyyden heikkenemisen odotetaan jäävän maltilliseksi – lomautusjärjestelmä toimii lyhyessä mutta terävässä taloussokissa hyvänä puskurina

Koronakriisi iskee julkistalouteen vähintään finanssikriisin voimalla – velkasuhde nousee uudelle tasolle

Valtion ja kuntien nettovelanotto kasvaa 2020–2024 arviolta noin 60 miljardilla eurolla.

Vihriälän työryhmän kolmivaiheinen selviytymisstrategia

  1. Vahinkojen minimointi
    Yritysten suoran tuen lisääminen ja työllisyyden tukeminen akuutissa epidemiavaiheessa
  2. Kysyntää tukeva finanssipolitiikka, kun talouden toiminta alkaa normalisoitua
    Ei vero- ja tulonsiirtopolitiikan säätämistä vaan julkisia investointeja: infra, asuntorakentaminen, koulutus, innovaatiot, green transition -investoinnit
  3. Tuotantopotentiaalin vaurioiden korjaaminen ja julkisen talouden vakauttaminen
    Talouden rakenteelliset uudistukset (osaaminen, työmarkkinat, julkisen palvelutuotannon tehokkuus) sekä ”kipupaketti” julkisten menojen sopeuttamiseksi ja tulopohjan vahvistamiseksi.

Lataa markkinakatsaus

Kuntarahoituksen markkinakatsaus 05-2020Lataa

Osallistu markkinakatsauksen esittelyyn verkkotapahtumassa 20.5.2020

Toukokuusta 2020 alkaen Kuntarahoitus esittelee kuukausittain tuoreimman markkinakatsauksen tärkeimpiin huomioihin pääekonomisti Timo Vesalan johdolla Teams-tapahtumassa.

Ensimmäinen markkinakatsaustapahtuma järjestetään 20.5.2020 klo 10.00-10.45. Lisätietoja ja ilmoittautumislinkin löydät tästä >.

Tilaisuus on maksuton, mutta kapasiteettia on rajoitetulle osallistujamäärälle.

Lisätietoja

Timo Vesala, pääekonomisti, Kuntarahoitus
puh. 050 5320 702

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Anssi Wright: Korona koettelee kuntataloutta – tie talouskriisistä ulos alkaa talouden tilannekuvan selkeyttämisellä

Korona on pistänyt talousnäkymät uusiksi lähes joka organisaatiossa. Harvassa ovat ne, joiden talousnäkymiä kriisi on parantanut. Sitäkin useammin talouden näkymiä on pitänyt reivata alaspäin – näin on myös kunnissa.

Tilanne kunnissa on muuttunut nopeasti hankalasta vaikeaksi. Taloustilanne oli jo kuluvaan vuoteen lähdettäessä monessa kunnassa haastava alijäämäisen tilikauden jälkeen. Koronakriisin vaikutukset iskevät kuntatalouteen monelta kulmalta, ja kokonaisvaikutukset tulevat olemaan miljardiluokkaa. Valtion tukien jälkeenkin kunnille on odotettavissa jopa satojen miljoonien eurojen korona-alijäämä. Lopulliset vaikutukset riippuvat siitä, millä aikataululla taloutta ja yhteiskunnan toimintoja päästään avaamaan sekä siitä, kuinka paljon valtion tukitoimet tulevat korvaamaan kuntien talousmenetyksiä.

Kunnat kantavat käytännön vastuun koronakriisin ratkaisemisesta, kiteyttää Esa Kallio blogissaan. Nyt on oikea aika miettiä, miten kuntien taloudelliset toimintaedellytykset varmistetaan.

Millainen on kuntasi talous tulevaisuudessa? Vaikka näkyvyys on vielä heikko, kannattaa tulevaisuuden mallintamiseen panostaa heti. Työkaluja on olemassa*: Kuntatalouden analyysilla ja skenaarioanalyysilla simuloidaan vaihtoehtoisia kuntatalouden kehitysuria, ja saadaan näin näkyvyyttä talouden kehitykseen. Skenaarioiden pohjalta luodaan tilannekuva talouden kokonaisuudesta ja mahdollisesta tasapainotustarpeesta. Lopuksi pohditaan konkreettisia keinoja talouden tasapainottamiseksi ja aikajännettä valittujen keinojen toteuttamiseksi.

Kuntien tie ulos koronakriisistä alkaa siis talouden ison kuvan selkeyttämisellä. Usein talouden tasapainottamisen keinoja on jo tunnistettu, mutta niiden toimeenpanosta on erilaisia näkemyksiä. Skenaariotyöskentely auttaa tarkastelemaan tilannetta kokonaisuutena lintuperspektiivistä, jolloin keinovalikoiman suhteet ja vaikutukset tulevat esiin. Ulkopuolinen näkemys tuo selkeyttä keinojen hyötyjen ja haittojen arviointiin sekä tukee eri näkökantojen yhteensovittamisessa.

Kuntarahoitus kulkee kuntien matkassa hyvinä ja huonoina aikoina – myös koronakriisissä ja siitä ulos. Ennustetyökalujen avulla piirretään näkymä kuntatalouden nykyhetkeen ja tulevaisuuteen sekä eri skenaarioiden tarkasteluun. Myös me Inspirassa olemme jo käärineet hihat, ja autamme asiakkaitamme talouden tasapainottavien toimenpiteiden analysoinnissa, suunnitelman luomisessa ja käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa.

Rakennetaan yhdessä tie ulos kuntatalouden kriisistä.

Anssi Wright

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran toimitusjohtaja.

* Talous tulevaisuudessa on työpajakokonaisuus, jossa kunnat pureutuvat taloutensa nykytilaan ja sen kehitysmahdollisuuksiin Kuntarahoituksen ja Inspiran asiantuntijoiden johdolla. Työpajoissa analysoidaan kunnan taloustilannetta, laaditaan ennuste talouden kehityksestä sekä luodaan konkreettinen suunnitelma talouden tasapainottamiseksi.

NeuvonantopalvelutNäkökulmatTalous

Esa Kallio: Julkiset investoinnit ovat tärkeitä talouden elvyttäjiä

Rakentaminen on kotimarkkina- ja työvoimaltainen ala, johon käytetyt elvytyseurot leviävät laajasti talouteen. Rakennusalan suhdanne oli Suomessa hiipumassa jo ennen koronakriisiä, ja kriisi todennäköisesti kasvattaa notkahdusta entisestään. Vapaarahoitteisen asuntotuotannon hiipumista on siksi korvattava yleishyödyllinen asuntotuotannon lisäämisellä, sillä kasvukeskusten asuntotarve kasvukeskuksissa ei tule pienenemään. Myös esteettömien senioriasuntojen tarve kasvaa suhdanteista riippumatta.

Yleishyödyllisen asuntotuotannon volyymien lisäys edellyttää ARA:n korkotukivaltuuden kasvattamista pikaisesti, sillä nykyisellä investointivauhdilla korkotukivaltuus uhkaa loppua syyskuun aikana.  

Elvytystoimet kaipaavat rinnalleen rakenteellisia uudistuksia, kuten sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta ja kuntien tehtävien priorisoimista. Julkisilla investoinneilla tehtävä elvytys antaa myös tilaisuuden nopeuttaa talouden rakennemuutosta kohti kestävää ja vihreää taloutta, joka on korkealla sekä Suomen hallituksen että Euroopan komission agendalla.

Merkittäviä pitkäaikaisia ilmastovaikutuksia saadaan muun muassa energia- ja raideinvestointien avulla. Nykyolosuhteissa Suomesta puuttuu kuitenkin niiden pitkäaikaiseen rahoitukseen sitoutunut taho.

Ratahankkeiden rahoitukseen osallistumalla Kuntarahoitus voisi varmistaa rahoituksen saatavuuden kohtuullisilla kustannuksilla. Tämä kuitenkin edellyttää Kuntien takauskeskusta koskevan lain muuttamista niin, että Kuntien takauskeskuksen takauksella hankittuja varoja voidaan käyttää myös valtion määräysvallassa olevien yhtiöiden rahoittamiseen silloin kun hankkeeseen liittyy kunnallinen intressi. Energiainvestoinneissa puolestaan valtiontukisäännöt estävät usein Kuntarahoitusta rahoittamasta hankkeita, vaikka niistä vastaisi kunnallinen energiayhtiö.

Energia- ja raidehankkeiden tapaiset investoinnit sopivat erityisen hyvin koronaepidemian kaltaisen kriisin elvytykseen. Ne parantavat Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä, työllistävät merkittävästi ja edistävät talouden vihreää rakennemuutosta. Näiden hankkeiden etenemistä olisi vauhditettava mahdollistamalla myös Kuntarahoituksen osallistuminen niiden rahoitukseen.

Kuntarahoituksen ja Kuntien takauskeskuksen muodostama varainhankintajärjestelmä on osoittautunut sekä finanssi- että koronakriisien aikana vakaasti toimivaksi ja asiakkaille edulliseksi järjestelmäksi. Järjestelmää on järkevää hyödyntää myös isojen infrahankkeiden rahoituksessa. Aivan kuten reilu vuosikymmen sitten finanssikriisin aikana, myös koronakriisissä olemme kyenneet jatkamaan varainhankintaamme kansainvälisillä markkinoilla ja jatkamaan luotonantoa asiakkaille normaaliin tapaan.

Esa Kallio

Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja.

NäkökulmatTalous