Kuluttajat ovat synkissä tunnelmissa, mutta talouskasvu jatkuu länsimaissa odotettua vahvempana. Koronarajoituksista on luovuttu ja pullonkaulat toimitusketjuissa ovat helpottaneet. Euroopassa yritykset näyttävät sopeutuvan energiapulaan ennakoitua paremmin, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön marraskuun markkinakatsauksessa.

Talouskasvu on siis pitänyt pintansa, mutta käänne tekee tuloaan: ennakoivat indikaattorit osoittavat suhdannekuvan jäähtyvän vuoden loppua kohden.

– Vähintään parin–kolmen vuosineljänneksen mittainen taantuma on Euroopassa todennäköinen, mutta myös Yhdysvalloissa taantumariskit ovat asuntomarkkinoiden heikkouden vuoksi kasvaneet. Tuoreimmissa kansainvälisen talouden ennusteissa taantumajakson uskotaan kuitenkin jäävän lieväksi, myös euroalueella, pääekonomisti Vesala kertoo.

Inflaatio yllätti Yhdysvalloissa – tällä kertaa parempaan suuntaan

Talouden suunta riippuu nyt siitä, miten nopeasti länsimaita piinaava stagflaation uhka saadaan hallintaan. Hintavakaus on keskuspankkien ykkösprioriteetti, sanoo pääekonomisti Vesala, mutta silläkin on riskinsä.

– Kiristyvä rahapolitiikka heikentää taloudellista toimeliaisuutta. Mitä korkeammalle koronnostoissa joudutaan menemään, sitä suurempiin vaikeuksiin myös reaalitalous todennäköisesti ajautuu, Vesala pohtii.

Yhdysvalloissa pahin voi olla jo ohi. Lokakuun myönteinen inflaatioyllätys sai markkinat toivomaan, ettei keskuspankki Fed nostaisi ohjauskorkojaan yli viiteen prosenttiin. Euroalueella tilanne on toinen: hintojen nousu on kesän jälkeen kiihtynyt ja uhkaa levitä.

– Nyt seurataan, missä määrin kustannusten nousu siirtyy palkkoihin ja muihin sopimushintoihin. Euroopan keskuspankilla on inflaatio-odotusten hallinnassa ja talouden suhdanneohjauksessa selvästi Fediä vaikeampi tehtävä, Vesala harmittelee.

Kotitalouksiin osui kolmoisisku – talouskasvu painuu pakkaselle Suomessa

Myös Suomessa talous on pitänyt pintansa: teollinen tuotanto on jatkunut yllättävän vahvana, ja työllisyystilanne on varsin hyvä. Vauhti kuitenkin hiipuu loppuvuodesta, arvioi pääekonomisti Vesala.

– Ruoka-, energia- ja asumismenojen nousu heikentää ostovoimaa. Tämä kotitalouksiin osunut kolmoisisku on sen verran voimakas, että laskusuhdanne alkanee loppuvuodesta kotimaisen kysynnän painamana. Asuntomarkkinoilla kaupankäyntimäärät ovat jo selvästi laskeneet, ja asuntojen hinnoissa on laskupainetta. Korkojen ripeä nousu jarruttaa myös investointeja.

Vesala uskoo, että Suomi selviää laskusuhdanteesta muuta euroaluetta vähemmällä.

– Reaaliansiot eivät sula aivan yhtä rajusti kuin useimmissa verrokkimaissa, energiakriisin vaikutukset voivat jäädä pienemmiksi ja teollisuuden näkymä on toistaiseksi euroalueen keskiarvoa valoisampi.

Talouden epätasapaino jatkuu Yhdysvalloissa ja Euroopassa, arvioi Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön lokakuun markkinakatsauksessa. Pulaa on niin energiasta, työvoimasta kuin raaka-aineistakin, ja kysyntää on yhä tarjontaa enemmän – jäähtyvistä markkinoista huolimatta.

Keskuspankkien tärkein tehtävä on nyt saattaa kysyntä ja tarjonta tasapainoon ja häivyttää siten liialliset inflaatiopaineet taloudesta. Tarjontatekijöihin rahapolitiikka ei lyhyellä aikavälillä pure, joten kysyntää jäähdytetään koronnostoilla ja muilla kiristystoimilla.

– Markkinoita piinaa nyt syvä epävarmuus siitä, saavutetaanko tasapaino pehmeästi sopeutuen vai rytinällä.

Vesalan mukaan markkinakuri on heräämässä koomasta. Ison-Britannian taannoinen ”minibudjetti” ja sen markkinoilta saama täystyrmäys toimivat varoittavana esimerkkinä myös Suomelle.

– Esityksen katsottiin vaarantavan paitsi Ison-Britannian velkakestävyyden myös elvyttävän vastuuttomasti kysyntää tilanteessa, jossa keskuspankilla on menossa haastava kamppailu inflaation taltuttamiseksi. Keskuspankit eivät enää entiseen malliin tue valtioiden rahoitusoloja ostamalla massiivisia määriä niiden velkakirjoja markkinoilta. Muutos kannattaa panna merkille myös kotimaassa.

EKP puun ja kuoren välissä – pitkittyykö euroalueen inflaatio?

Taantuma on Euroopassa todennäköinen, sanoo pääekonomisti Vesala. Energiakriisi nakertaa tuotantokykyä, ja rivakat koronnostot koettelevat joidenkin euromaiden velkakestävyyttä. Syvä taloustaantuma voi saada Euroopan keskuspankin hidastamaan rahapolitiikan kiristystä tai jopa pysäyttämään koronnostot. Samalla inflaatio-ongelma pitkittyy.

– Ensi vuosi voi olla ratkaiseva sen kannalta, kyetäänkö tulevaisuuden inflaatio-odotukset pitämään aisoissa ja estämään euroalueen ajautuminen pitkäkestoisesti keskuspankin tavoitetta korkeampaan inflaatiokehitykseen, pääekonomisti Vesala arvioi.

Venäjän hyökkäys Ukrainaan vaikuttaa Yhdysvaltoihin Eurooppaa lievemmin, ja keskuspankki Fedin tehtävä on EKP:tä selväpiirteisempi.

– Fed nostaa nyt ripeästi korkoja ja supistaa tasettaan niin kauan, että työmarkkinoiden kireys helpottaa, palkkapaineet alenevat ja kysynnän jäähtyminen palauttaa inflaation tavoitetasolle. Fed on tasapainotuspolitiikassaan jo hyvässä vauhdissa ja se saavuttanee tavoitteensa vuoden 2023 aikana – parhaassa tapauksessa jo ensi kesään mennessä, Vesala pohtii.

Keskuspankkien ohella maailmantalouden suuntaa sääntelee nyt Kiina. Maan tiukkana jatkuva koronapolitiikka sekä kiinteistösektorin vakava taantuma uhkaavat painaa Kiinan talouskasvun odotettua huomattavasti alhaisemmaksi. Lokakuun puoluekokouksesta odotetaan tärkeitä linjauksia maan talouspolitiikan tulevaisuudesta sekä viitteitä siitä, miten Kiinan suhteet länteen jatkossa kehittyvät.

Suomen talous kääntynyt laskuun – työllisyyskasvu pysähtynyt

Pääekonomisti Vesala arvioi, että talouden laskusuhdanne on alkanut myös Suomessa. Työllisyyskasvu pysähtyi kesällä, ja työttömyys on kääntynyt jopa hienoiseen nousuun.

– Reaaliansiot laskevat voimakkaasti, eikä alkuvuoden vahva veto kotimaisessa kulutuksessa jatku vuoden jälkipuoliskolla. Nousevat korot ovat jo selvästi hyydyttäneet asuntomarkkinoita, ja samaan aikaan vienti jäähtyy maailmantalouden hidastuessa.

Valtaosa syksyllä julkaistuista talousennusteista ennakoi Suomen bkt:n supistuvan lievästi vuonna 2023. Toisaalta työttömyyden ei nähdä voimakkaasti nousevan, sillä työvoimapula on edelleen monilla aloilla merkittävä ongelma.

Heikoista suhdannenäkymistä huolimatta kuntatalous lähtee ensi vuoteen vahvoista asemista. Vuodesta 2023 näyttäisi tulevan kunnille jopa ennätyksellisen vahva.

– Sote-uudistuksen kuntien verotuloja leikkaava vaikutus näkyy täysimääräisesti vasta vuonna 2024, mutta kaikki sote-menot poistuvat heti. Vuonna 2023 kunnille kertyy vielä n. 1,2 miljardia enemmän verotuloja kuin täysimääräisesti vaikuttavilla uusilla veroperusteilla vuonna 2024. Ilmiön seurauksena kuntatalous on väliaikaisesti varsin tuntuvasti ylijäämäinen vuonna 2023, pääekonomisti Vesala arvioi.