Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Elias Hämäläinen: Koronakriisin aiheuttamat kustannuspaineet asettavat kuntien tukipalvelutuotannon suurennuslasin alle

Kuntatalouden näkökulmasta kriisi tuli valitettavan huonoon aikaan, sillä kuntien talous oli erittäin heikko jo ennen epidemian puhkeamista. Tulos oli viime vuonna alijäämäinen kaikkiaan 225:ssä kunnassa ja nyt käsillä oleva kriisi uhkaa pahentaa kuntien tilannetta huomattavasti entisestään. Vaikutusten mittakaavaa on tosin vielä vaikea ennakoida.

Kuntien tukipalvelut nimensä mukaisesti tukevat kunnan ydintehtävän toteuttamista. Tällaisia ovat esimerkiksi ateria-, siivous-, kiinteistö- sekä talous- ja hallintopalvelut. Perinteisesti kunnat ovat tuottaneet tukipalveluita itse, mutta erityisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana osa kunnista on tarkastellut mahdollisuutta korvata oma tukipalvelutuotanto ostopalveluna. Jotkut kunnat ovat edenneet tukipalveluiden ulkoistukseen asti.

Ulkoistamisessa on paljon huomioitavaa  

Joskus ulkoistusta vauhdittavana tekijänä on lainsäädäntö ja erityisesti kilpailuneutraliteettisäännökset. Kilpailuneutraliteettisäännöksillä tähdätään tasapuolisten kilpailuolosuhteiden luomiseen yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Otetaan esimerkkinä kunnan ateriapalvelut, joita tuotetaan kunnan sisäiseen tarpeeseen sekä myydään merkittävästi myös ulkoisilla markkinoilla esimerkiksi yksityiselle sote-tuottajalle.

Markkinoilla toimiessaan kunnan on yhtiöitettävä ateriapalvelutoimintansa ja hinnoiteltava toimintansa markkinaperusteisesti. Toisaalta, jotta kunta säilyttää in-house-aseman ateriapalveluyhtiöönsä, yhtiön markkinoille kohdistuvan myynnin osuus voi olla enintään viisi prosenttia ja enintään 500 000 euroa liikevaihdosta. Mikäli nämä rajat ylittyvät, on joko kunnan ateriapalveluyhtiön in-house-asemasta tai markkinaperusteisesta myynnistä luovuttava, mikä voi tarkoittaa toiminnan supistumista merkittävästi. In-house-asemasta luovuttaessa puolestaan kunnan on kilpailutettava ateriapalveluhankintansa, mihin sisältyy riski siitä, että kunnan ateriapalveluyhtiön myynti kunnalle loppuu, mikäli jokin toinen toimija kilpailutuksen voittaa.

Kunnat ovat tarkastelleet tukipalveluiden järjestelyitä edellä viitatuista lainsäädännöllisistä perusteista ja aika ajoin myös taloudellisten säästötoimenpiteiden näkökulmasta. Kuntatalouden näkökulmasta on harmillista, että useat selvitykset tai toimenpiteiden edistäminen ovat kuitenkin jääneet kesken eri sidosryhmien vastustuksesta johtuen, kun omasta tuotannosta halutaan pitää kynsin ja hampain kiinni.

Palvelujen ulkoistuksella kunta voi hakea säästöjä tai laadun parantamista. Säästöjä voidaan löytää esimerkiksi ulkopuolisen organisaation hankintoihin tai hallintoon liittyvistä mittakaavaeduista. Kunnalla ei ole myöskään välttämättä resursseja kehittää omaa tukipalveluna tuotettua toimintaansa samalla tavalla kuin toimialaan nimenomaan erikoistuneella ammattiorganisaatiolla.

Esimerkiksi nopeasti muuttuvassa digitaalisten palveluiden ja työkalujen käyttöönoton kehityksessä kunnan voi olla vaikeaa pysyä mukana, mikä saattaa näkyä ennen pitkää palvelutuotannon kilpailukyvyssä. Kun tukipalvelut ostaa ulkoiselta kumppanilta, kunta voi keskittyä täysillä ydintehtäviensä toteuttamiseen eli elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen vaikuttavaan toimintaan.

Palveluiden laatu voi siis ainakin periaatteessa parantua ja palvelutuotannon kustannukset alentua, kun tukipalveluna tuotetut tehtävät siirretään siihen erikoistuneen organisaation tuotettavaksi. Kaikkea ei ole järkevä tehdä itse, jos joku muu voi tehdä sen edullisemmin tai laadukkaammin.

Kilpailutukseen on valmistauduttava huolella

Ulkoistuskeskustelu herättää usein huolta. Miten kunta voi etukäteen luotettavasti arvioida saavutetaanko ulkoistuksella lopulta säästöjä? Heikkeneekö palvelun laatu ja asiakaskokemus, kun se annetaan ulkopuolisen tuotettavaksi? Kylmät ateriat tai puolihuolimaton siivoaminen ovat tuskin sitä mitä kustannussäästöillä haetaan.

Jos kunta harkitsee palvelun hankkimista yksityiseltä palvelun tuottajalta, tulee julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mukaan hankinta kilpailuttaa tarjouskilpailulla. Hankintaa tehtäessä on tärkeää huomioida hinnan lisäksi myös palvelun laatuun liittyvät tekijät.

Ennen hankinnan kilpailuttamista on tärkeää tehdä perusteellinen arviointi eli esiselvitys oman tuotannon nykytilasta, haasteista ja vahvuuksista sekä muista mahdollisista toimintavaihtoehdoista, jotta ulkoistuksen tavoitteet osataan määritellä selkeästi. Jotta kilpailutuksella saavutettavien kustannussäästöjen arviointi on luotettavaa, kunnan oman tuotannon kustannukset on ensin syytä olla tarkasti tiedossa myös toimialalle jyvitetyt epäsuorat kustannukset huomioituna. Kustannustietoisuus ja kustannusten läpinäkyvyys ovat usein heikkoja kohtia kunnan omassa palvelutuotannossa.

Vaikka kunta luopuu ulkoistushetkellä päätösvallasta palvelutuotantoonsa, on kunnalla kuitenkin lopulta mahdollisuus vaikuttaa palvelutuotannon sisältöön sopimuksen laadintahetkellä. Kunta voi rajata riskejään kustannuksiin tai palvelunlaatuun liittyen, kun niiden sisältö on tarkasti ennalta määritetty sopimuskauden ajaksi. Palvelujen hankinta kunnan ulkopuolelta edellyttääkin hyvää hankintaosaamista kilpailutusta tehtäessä sekä seurantaa sopimuskauden aikana niin kustannusten kuin laatutekijöiden osalta.

Esiselvitys kannattaa aina tehdä

Kunnan on hyödyllistä analysoida säännöllisesti mitä toimintoja ja omaisuutta kunnalla on sekä mikä niiden tarkoitus on kunnan ydintoiminnan kannalta. Kun taustatyö kunnan oman palvelutuotannon nykytilanteesta ja ympäristöstä on tehty, kirkastuu käsitys siitä, onko oma palvelutuotanto organisoitu tehokkaasti ja mitä vaihtoehtoja sen kehittämiseksi on.

Esiselvitys auttaa kuntaa oman toiminnan kehittämisessä, vaikka ulkoistusprosessiin ei lopulta päätettäisi lähteäkään.

Inspira auttaa kuntia omaisuuden ja palvelutuotannon toimintamallin organisoinnissa. Autamme kuntasektorin asiakkaita löytämään omalle palvelutuotannolleen parhaat keinot toimintaympäristön muutoksiin vastaamiseksi, olipa kyseessä ulkoistaminen, yrityskauppa, alueellinen yhteistyömalli, yhtiöittäminen tai yhteisyritys.

Tarjoamme asiantuntija-apuamme palvelutuotantonne tilannekuvan muodostamisessa ja siihen soveltuvan organisointivaihtoehdon arvioinnissa, sopivan kumppanin löytämisessä sekä onnistuneen ulkoistushankkeen ja yrityskaupan suunnittelussa ja läpiviennissä.

Elias Hämäläinen

Kirjoittaja työskentelee managerina Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut omistusjärjestelyihin ja investointien rahoitusjärjestelyihin.

NeuvonantopalvelutNäkökulmat

Ville Riihinen: Julkisten hankkeiden kustannuksiin tarvitaan läpinäkyvyyttä

Kunnat ja kaupungit tarvitsevat erilaisia tiloja tuottaakseen palveluita kuntalaisille. Kasvatuksen ja sivistyksen toimialan tarvitsemat tilat, kuten päiväkodit ja koulut, ovat eniten tilaa tarvitseva palveluntuotanto. Toinen merkittävästi tilaa tarvitseva on tietenkin sote. Parhaillaan meneillään on näiden tilojen uudistamiseen liittyvä suurin investointiaalto, mitä kunnissa ja julkisella sektorilla on koettu.

Monelle pienehkölle kunnalle, joka sijaitsee etäämpänä suurista kasvukeskuksista, suunnitteilla oleva koulukeskus tai monitoimitalo on suurin kunnan koskaan toteuttama hanke. Lisäksi tilaan kohdistuvat vaatimukset edellyttävät lähes poikkeuksetta uudisrakentamista, koska harvasta paikasta löytyy sopivan kokoista olemassa olevaa tilaa, joka soveltuisi kaavailtuun toimintaan.

Tarvittavat uudet tilat voidaan lähtökohtaisesti hankkia kahdella eri vaihtoehdolla, vuokraamalla tai rakennuttamalla – samaan tapaan kuin asunnon voi joko vuokrata tai ostaa. Se, kumpi on taloudellisesti järkevämpi vaihtoehto kuntien tarvitsemien tilojen osalta, riippuu muun muassa käyttötarpeen pysyvyydestä. Mikäli hankittavia uusia tiloja tarvitaan pitkäksi aikaa, on omistaminen usein edullisempi vaihtoehto.

Mutta kuinka edullista tai kallista se tila sitten on? Yleensä vastauksen mihin tahansa kysymykseen löytää nykyään Googlesta. Mutta ei tässä tapauksessa. Kuntien ja kaupunkien tekemien kaikkien hankintojen kilpailutusten lopputulokset, erityisesti hintatiedot ja niihin keskeisesti vaikuttava tekijät, pitäisi julkaista avoimesti. Vielä pidemmälle vietynä, tiedot voisi koota yhteiseen tietopankkiin, josta niin virkamiehet, luottamusmiehet kuin hankkeiden maksajat (kuntalaiset) voisivat hakea tietoja. Vertailutietoa voisi käyttää esimerkiksi hankesuunnittelun ja päätöksenteon tukena, kun oma kunta on tekemässä ainutkertaista suurta hankettaan. Vastaavien hankkeiden todelliset toteutuneet vuokratasot olisivat parempi lähtökohta hankkeen valmistelulle ja päätöksenteolle kuin arvaukset ja arviot, tai – vielä pahempaa – myyntimiesten lupaukset.

Julkisen sektorin tilaajilla ei pitäisi olla mitään syytä piilotella hankintojensa tuloksia. Toiminnasta, päätöksenteosta, kilpailutuksista ja niiden lopputuloksista pitäisi tehdä niin läpinäkyvää ja vertailukelpoista kuin mahdollista. Myöskään tarjoajille ei saa antaa sen suhteen köyttä, että kilpailutusten lopputulokset pitää salata – heidän tavoitteensa asiassa on liian ilmeinen. Valitettavasti toimijat pääsevät liian usein tekemään liian hyvää liiketoimintaa kuntien ja kaupunkien kanssa, mikä näin veronmaksajan näkökulmasta harmittaa ja turhauttaa.

Ville Riihinen
Kirjoittaja on Inspiran johtaja, joka on paininut julkisen sektorin investointihankkeiden ja niiden rahoittamisen kanssa finanssikriisistä asti.

Kestävä kuntaNeuvonantopalvelutNäkökulmat

Sairaala Novaan huippumoderneja laitteita leasingrahoituksella

Sisätilojen rakentaminen on jo alkanut, tavoitteena on ottaa rakennus käyttöön loppuvuonna 2020. Sairaalan uusista laitteista osa rahoitetaan Kuntarahoituksen leasingilla, Inspira on avustanut investointien suunnittelussa.

Nova rakentuu nykyisen sairaalan alueelle Jyväskylän Kukkumäkeen. Rakennustyömaa on edennyt sisätiloihin ja muuttoa suunnitellaan sekä aikataulutetaan parhaillaan.

Vanhan sairaalan eri ikäisistä rakennuksista vanhimmat ovat 1950-luvulta. Korjaustarpeiden kartoituksen jälkeen päädyttiin rakentamaan kokonaan uusi sairaala. Vanhasta sairaalasta käyttöön jää vain yksi 2010-luvun rakennuksista.

– Nova on ainutlaatuinen projekti, koska se on Suomessa 1970-luvun jälkeen ensimmäinen sairaala, joka rakennetaan täysin alusta. Tavoitteena on ottaa sairaala käyttöön asteittain vuoden 2020 jälkimmäisellä puoliskolla, sairaalahankkeen projektijohtaja Mikko Jylhä kertoo.

Potilas suunnittelun keskiössä

Sairaalan suunnittelussa tärkein lähtökohta on ollut potilas – sairaalakäynnistä halutaan tehdä mahdollisimman joustava ja miellyttävä. Tilasuunnittelussa opastamiseen ja viihtymiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Kolkosta sairaalamaisesta tunnelmasta on pyritty eroon, taidehankinnoille on oma budjettinsa. Yhden hengen huoneet mahdollistavat esimerkiksi omaisen yöpymisen ja osallistumisen kuntouttavaan toimintaan.

– Nova on huippumoderni sairaala, jonka suunnitteluun otettiin mallia erityisesti Keski-Euroopan sairaaloista ja Norjan automatisoiduista apteekeista. Teknisten ratkaisujen lisäksi myös logistiikkaan on kiinnitetty paljon huomiota, rakennustekniikassa on paljon uusia ratkaisuja. Toimintamalleja ja konseptia on kehitetty paljon itse, Jylhä kertoo.

Uusi rakennus on tarjonnut myös mahdollisuuden uudistaa toimintatapoja. Sairaalan suunnitteluun on osallistettu vahvasti myös sairaalan henkilökuntaa.

– Uuden rakennuksen myötä meillä on mahdollisuus modernisoida toimintaa, luoda uusi toiminnallinen konsepti. Noin 300 työntekijää on ollut mukana suunnittelemassa Novaa ja toimintamalleja oman työnsä ohella. Suuri kiitos heille, heidän panoksensa on ollut korvaamaton, KSSHP:n talousjohtaja Aija Suntioinen kiittelee.

Moderneja laitteita leasingrahoituksella

Sairaalan uudistuessa myös suurin osa laitteista uusitaan. Myös laitehankintoja on jo suunniteltu vuosia uutta rakennusta ja toimintamallia silmällä pitäen.

– Novaan tulee selkeitä laitekokonaisuuksia. Kun käyttöliittymiä on vain yksi, myös henkilökunnan koulutustarve pienenee. Uudet laitteet keskustelevat it-järjestelmien kanssa eri tavalla kuin vanhat, myös potilasturvallisuus paranee laitteiden uusimisen myötä, Jylhä iloitsee.

Kalliiden sairaalalaitteiden täydellinen uusiminen on suuri investointi, osa laitteista rahoitetaan Kuntarahoituksen leasingrahoituksella.

– Leasingrahoitus on nykyaikainen, joustava ja hinnaltaan kilpailukykyinen tapa laitehankintoihin. Leasingin hyötynä on myös se, että rahoituksen kokonaiskuvan voi nähdä yhdestä paikasta, Suntioinen kertoo.

Uudet laitehankinnat kiinnostavat myös ihmisiä hankkeen ulkopuolella. Esimerkiksi kuvantamisen laitehankinta on ensimmäinen Suomessa tässä laajuudessa.

Inspira tukena investointien suunnittelussa

Suuret investoinnit on suunniteltu huolellisesti. Ennen sairaalan rahoituspäätöstä Keski-Suomen sairaanhoitopiiri teki yhdessä Inspiran kanssa laajan kartoituksen hankkeen rahoitusvaihtoehdoista. Sairaala päädyttiin rahoittamaan taselainalla. Inspira avusti KSSHP:tä myös rahoitusleasingin puitesopimuksen kilpailutuksessa.

– Olemme viime vuosina avustaneet useaa sairaanhoitopiiriä investointien rahoituksen suunnittelussa ja kilpailutuksessa, Inspiran manager Elias Hämäläinen kertoo. – Useimmiten neuvonta keskittyy sairaalarakennusinvestointien lainarahoitukseen, mutta toisinaan myös irtaimistojen leasingrahoitukseen, kuten Novan tapauksessa.

Uuden sairaalan rakentamista punnittiin pitkään, mutta nyt Suntioinen ja Jylhä huokuvat tyytyväisyyttä.

– Nyt jälkikäteen olemme useasti todenneet, että olisimmepa tehneet investointipäätöksen jo aikaisemmin ja säästäneet rahat, jotka on käytetty vanhojen kiinteistöjen ongelmien ratkomiseen korjaamiseen, Suntioinen toteaa.

­– Kokonaan uusi sairaala on ainutlaatuinen mahdollisuus uudistaa toimintamalleja. Eihän vanha tila taivu uudenlaiseen toimintaan, vaikka sitä miten korjaisi, Jylhä summaa.


Teksti: Elisa Korhonen
Kuvat: Sairaala Novan kuvapankki

AsiakastarinatDigitaaliset palvelutHyvinvointialueiden asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Koulu, kirjasto, musiikki- ja kansalaisopisto – tätä kaikkea on Tohmajärven uusi sivistyskeskus

Venäjän rajalle, Kiteen ja Joensuun kupeeseen kätkeytyvä Tohmajärvi on aloittanut tänä keväänä historiansa suurimman projektin: keskustaajamaan valmistuva rakennuskompleksi kokoaa kaikki kunnan sivistyspalvelut saman katon alle.

Valmistuttuaan sivistyskeskuksessa on kerrostilaa lähes 5 500 neliömetriä, ja rakennus on suunniteltu täyttämään 350 oppilaan tarpeet. Ajatus kulttuuri- ja sivistyspalveluiden yhdistämisestä kumpusi monelle kunnalle surullisen tutusta ongelmasta: 60- ja 70-luvuilla rakennettu koulukiinteistökanta on auttamatta tulossa käyttöikänsä päähän.

– Tiesimme, että nykyisen koulukeskuksen osalta korjauspäätöksiä olisi tehtävä viiden vuoden sisällä. Päätimme hoitaa ongelmat kertaheitolla, kertoo Tohmajärven kunnan talous- ja hallintojohtaja Vesa Karhapää.

Jättiurakka rakentuu joustavalla kiinteistöleasingilla

Yli 11 miljoonan euron urakka on Tohmajärven kokoiselle kunnalle valtava hanke. Kokoluokka asetti projektille omat haasteensa: uuden sivistyskeskuksen rahoittaminen perinteisellä taselainalla olisi kohdistanut suuren rasitteen kunnan omavaraisuuteen. Rahoitukseen etsittiin alusta alkaen vaihtoehtoista ratkaisua.

– Yllätykseksemme ainoastaan yksi liikepankki pystyi tarjoamaan hankkeen rahoitusratkaisuna kiinteistöleasingia. Kuntarahoitus oli niin kirkkaasti edullisempi, ettei jäänyt epäilystäkään siitä, mistä rahoitus hankitaan, Karhapää toteaa.

Kuntarahoituksen hankkeesta vastaava asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen kertoo joustavan kiinteistöleasingin kasvattavan suosiotaan vuosi vuodelta.

– Olemme tarjonneet kiinteistöleasingia seitsemän vuotta, eikä kysynnän kasvulle näy loppua. Rahoitusmuoto on erityisen suosittu pienissä ja keskisuurissa kunnissa. Koulurakentaminen on hyvin tyypillinen kiinteistöleasing-kohde, Korhonen kertoo.

Korhosen mukaan kiinteistöleasingin sopimusaika pyritään sovittamaan kunnassa käytettäviin rakennusten poistoaikoihin. Tyypillinen leasingaika on 20 vuotta, jonka jälkeen kunnalla on mahdollisuus joko lunastaa rakennus sen todellista jäännösarvoa vastaavaan hintaan, jatkaa leasing-sopimusta tai jälleenmyydä kohde.

Oikea kumppani voi tietää miljoonasäästöjä

Alustavien rahoitusneuvottelujen pohjalta oli selvää, että projekti tulisi ylittämään EU:n asettaman unioninlaajuisen julkisen kilpailutuksen kynnysarvon. Tämä tiesi lisävaateita hankkeelle, joka jo pelkän kokonsa puolesta venyttäisi pienen kunnan äärimmilleen.

Kilpailutusprosessin tueksi Kuntarahoitus tarjosi tytäryhtiönsä Inspiran palveluja. Inspiran kymmenhenkinen tiimi on erikoistunut kuntien ja kaupunkien investointihankkeiden ja omaisuusjärjestelyjen suunnitteluun ja toteutukseen.

Inspiran hankkeesta vastaavan johtajan Ville Riihisen mukaan asiantuntijakumppanin hyödyntäminen voi säästää kunnille pitkän pennin.

– Hyödynnämme kaikissa hankkeissamme vuosien saatossa karttunutta tietotaitoa ja olemassa olevaa asiantuntijaverkostoa. Tälläkin hetkellä meillä on käynnissä kuusi suurta investointihankkeiden kilpailutusprosessia, jotka sisältävät yhteensä yli kymmenen rakennusta, ja joiden investointikustannus on yhteensä yli 100 miljoonaa euroa. Etenkin pienillä kunnilla vastaavaa kokemuspohjaa ei ole. Suurhankkeissa oikean asiantuntijakumppanin valinta voi tietää kunnille miljoonasäästöjä, Riihinen summaa.

Inspiran kumppaneina Tohmajärven asiantuntijoina hankkeessa toimivat teknisten asioiden osalta Ramboll sekä juridisten asioiden osalta asianajotoimisto Krogerus.

– Kumppanuudet olivat Inspiralta loistava ehdotus. Kaikilla kolmella on omista erityisalueistaan niin pitkä kokemuspohja, että saimme valmiita sapluunoita parhaista toimintatavoista ja neuvoja siitä, mitä sudenkuoppia varoa. Ilman ammattitaitoisia kumppaneita olisimme olleet niin sanotusti lirissä, Karhapää naurahtaa.

Hankkeen kilpailutus toteutettiin kilpailullisella neuvottelumenettelyllä. Kahdeksankuukautisen prosessin aikana eri rakennusliikkeet työstivät kukin omia suunnitelmiaan kunnan asettamien suuntaviivojen ja suunnittelun ohjauksen mukaisesti. Sivistyskeskuksen suunnitteluun osallistettiin eri käyttäjäryhmiä, kuten opettajia, oppilaita ja kiinteistönhuoltoa.

Uusi sivistyskeskus on sijoitus kunnan tulevaisuuteen

Paperitöiden osalta jättiprojekti lähenee loppuaan, mutta rakentaminen on vasta aluillaan. Sivistyskeskuksen perustuksia alettiin valaa toukokuussa Tohmajärven kuuluisimman kasvatin mukaan nimetyn Katri Helenan raitin varrelle.

Vanhenevan väestön, muuttotappion ja yksipuolisen työllisyysrakenteen kanssa kamppailevalle Tohmajärvelle sivistyskeskus on paljon muutakin kuin osiensa summa. Hanke on olennainen osa entistä elinvoimaisempaa Tohmajärveä – merkittävä investointi kunnan tulevaisuuteen.

– Sivistyskeskuksella pyrimme lisäämään kunnan houkuttelevuutta erityisesti nuorten perheiden silmissä. Tavoitteenamme on luoda Tohmajärvestä entistä parempi kotikunta – paikka, jossa jokaisella on mahdollisimman hyvät edellytykset monipuoliseen elämään, Karhapää tiivistää.

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Toimiva vesihuolto tukee elinvoimaa

Vesihuoltoverkoston kuntoon on alettu kiinnittää viime vuosina entistä enemmän huomiota ja hiljattain valmistui myös maa- ja metsätalousministeriön teettämä selvitys vesihuoltoverkostojen tilasta.

Selvityksen mukaan vesihuollon toimintavarmuuden turvaaminen edellyttää nykyistä parempaa tietoa vesi- ja viemäriverkostojen kunnosta sekä verkostojen suunnitelmallista kunnossapitoa ja korjaamista. Erityisesti haja-asutusalueilla sijaitsevilla sadoilla pienillä laitoksilla on selvityksen mukaan usein epäselvä kuva vesihuoltoverkostonsa kunnosta ja riittämättömät resurssit tarpeellisten korjaustoimien toteuttamiseen.

– Pieniä vesiosuuskuntia on perustettu haja-asutusalueille aikanaan myös talkooperusteella. Uusi sukupolvi ei välttämättä ole kiinnostunut talkootöistä, ja osuuskuntien tehtävien hoitoon joudutaan pohtimaan uusia ratkaisuja, Inspiran toimitusjohtaja Anssi Wright pohtii.

Puhtaan veden saatavuudesta ja jäteveden viemäröinnistä vastaa Suomessa noin 1 500 vesihuoltolaitosta. Laitoksista noin 1 000 on vesiosuuskuntia ja loput kunnan omistamia vesilaitoksia. Vesilaitostoiminnan järjestämisessä on suuria kuntakohtaisia eroja.

Korjausvelka kasvussa

Vesihuoltoverkostojen korjausvelka kasvaa kovaa vauhtia. Vuosittain vesijohto- ja viemäriverkostoa saneerataan noin 900 kilometriä vuodessa. Tarve olisi kuitenkin jopa kolminkertainen. SYKEn ylläpitämään vesihuollon VEETI-tietojärjestelmään tallennettujen tietojen perusteella arviolta noin kuusi prosenttia (6 000 km) vesijohtoverkostosta on jo erittäin huonossa kunnossa.

– Korjausvelan kasvun syy on selvä –  investointeja ei ole syystä tai toisesta tehty tarvittavaan tahtiin, Inspiran apulaisjohtaja Tutta Pentinmikko sanoo.

Yksi syy investointihaluttomuuteen saattaa olla käyttömaksujen alhaisuus.

– Erityisesti vesiosuuskunnissa verkoston rakentamiskuluilla saattaa olla pitkä poistoaika ja pääomakulut on ehkä alimitoitettu. Käyttömaksuilla pystytään kattamaan vain puhtaan veden osto ja jäteveden puhdistus. Lain mukaan vesihuollon ja huleveden viemäröinnin maksujen pitäisi kuitenkin olla sellaisella tasolla, että niillä voidaan pitkällä aikavälillä kattaa vesihuoltolaitoksen jatkuvien kustannuksen lisäksi uus- ja korjausinvestoinnit, Pentinmikko jatkaa.

Talous ja riskit haltuun

Vesihuoltolaitoksessa saatetaan tunnistaa korjausinvestointien tarve, mutta investointien toteuttamiseen ei aina tahdo löytyä riittäviä resursseja. Toiminnan rakenteellisilla uudistuksilla voidaan luoda paremmat edellytykset investointien toteuttamiselle.

Kunnan olisi hyvä tarkastella vesilaitoksen organisointimuotoa – palvelisiko osakeyhtiömuoto paremmin sen toimintaa? Osakeyhtiössä tulot ja kulut ovat läpinäkyvämpiä kuin liikelaitoksessa, ja tällöin taloudellista tilaa on helpompi seurata. Lisäksi osakeyhtiöllä on oma investointibudjetti, mikä helpottaa saneerausten suunnittelua. Inspira onkin tehnyt kunnille selvityksiä vesilaitosten yhtiöittämisestä sekä vesiosuuskuntien uudelleenorganisoinneista.

Lisäksi kunnille on tehty kartoituksia vesiosuuskuntien tilanteesta takausvastuiden näkökulmasta. Näissä selvityksissä on tarkasteltu, kuinka todennäköistä vastuiden realisoituminen olisi.

– Pelkästään tilinpäätöksiä tutkimalla vesiosuuskunnan taloudellisesta tilanteesta voi olla vaikea saada oikeaa kuvaa. Osuuskuntien käytännöt ovat hyvin kirjavia, esimerkiksi saamiset liittymän haltijoilta voivat puuttua kokonaan taseesta. Tämä saattaa antaa kuvan, että osuuskunta on velkainen, Pentinmikko kertoo.

Sen lisäksi että Inspira on selvityksissä ottanut kantaa osuuskunnan tulokseen ja taseeseen, se on selvittänyt jatkuvuutta ja riskienhallintaa. Kunnille on myös tehty toimialuerajojen selkiyttämiseen tähtääviä selvityksiä. Vesihuoltoverkosto on saattanut vuosikymmenten saatossa muuttua runsaastikin.

– Olemme tarkastelleet, mikä vesihuoltolain näkökulmasta on mahdollista. Lain mukaanhan asiakkaita ei voida liittää toiseen vesiosuuskuntaan tai laitokseen ilman, että luovuttava osapuoli eli toinen vesihuoltolaitos tähän suostuu. Lisäksi olemme selvittäneet, mitä taloudellisia vaikutuksia ja kompensaatiovaihtoehtoja aluerajojen siistimisellä voisi olla.

Vesiosuuskunnat toimivat usein hyvin itsenäisesti ja yhteydet kuntaan saattavat olla vähäiset. Wright ja Pentinmikko suosittelevatkin kuntia selvittämään alueidensa vesihuoltolaitosten toimintaedellytyksiä.

– On tärkeää kartoittaa oman alueen vesihuoltolaitosten tilanne. Vasta tämän jälkeen voi miettiä tarvetta ja vaihtoehtoja esimerkiksi uudelleenorganisoitumiselle ja saneerauksille. Toimiva vesihuolto on elintärkeä osa kunnan infranstruktuuria ja sen kunnosta huolehtimisella ylläpidetään osaltaan kunnan elinvoimaa.

Lisätietoa:
Maa- ja metsätalousministeriö mmm.fi/vesi/vesihuolto
Vesilaitosyhdistys: vvy.fi/

Digitaaliset palvelutNeuvonantopalvelut

Suomen suurin puukoulu nousee Imatralle

Mansikkalan koulukeskus on ollut hankkeena erityinen monestakin syystä. Imatran kaupungin vanha koulukiinteistökanta ja sisäilmaongelmat edellyttivät tiukkaa aikataulutusta ja vaativat paljon myös kaupungin johdolta.

– Aikataulu on ollut vaativa ja se on edellyttänyt kaikilta toimijoilta paljon töitä ja tehokkuutta. Meillä oli sellainen ikävä tilanne, että monet koulut ovat samaan aikaan käyttöikänsä päässä ja niissä oli erilaisia sisäilmaongelmia. Imatran kaupungin päättäjille nostan hattua rohkeudesta. He katsoivat koko kouluverkkokokonaisuutta rohkeasti pitkällä tähtäimellä ja päättivät uudistaa kerralla koko koulukiinteistöverkon, Mitra Imatran Rakennuttaja Oy:n toimitusjohtaja Lassi Nurmi kertoo.

Mansikkala on uusista koulukeskuksista ensimmäinen. Käytännössä ensin piti purkaa vanha koulukiinteistö, hankkia oppilaille ja henkilökunnalle sopivat väistötilat sekä suunnitella ja rakentaa tilalle neljää kertaa suurempi koulukeskus. Väliaikaistilat ovat aina kustannusten kannalta arvokkaita, joten nopeudella oli suuri taloudellinen merkitys.

Kymmenien miljoonien investoinnissa suunnitteluun, rahoitukseen ja ylläpitoon sisältyy lukuisia erilaisia vaihtoehtoja ja yksityiskohtia, joissa vaaditaan vahvaa ja laaja-alaista asiantuntemusta. Inspira toimi Imatran kaupungin konsulttina aivan hankkeen alkuvaiheista lähtien.

– Vanhoista kiinteistöistä luopuminen on aina vaikeaa. Tässä tapauksessa kuitenkin koulujen sisäilmaongelmat, väistötiloihin siirtyminen ja rakennusten teknisen käyttöiän saavuttaminen jouduttivat päätöksentekoa. Tällaiset yli kymmenien miljoonien investoinnit ovat niin monimutkaisia projekteja ja sisältävät niin suuren määrän yksityiskohtia ja huomioon otettavia asioita, että ulkopuolisen asiantuntijan käyttö oli aivan välttämätöntä. Inspira selvitti meille eri vaihtoehtoja ja on todettava, että Inspiran asiantuntemus oli alusta lähtien avainroolissa, Imatran kaupunginjohtaja Kai Roslakka kertoo.

Elinkaarimalli tuo turvaa ja vakautta

Inspira teki Imatran kaupungin toimeksiannosta esiselvityksen, jossa kartoitettiin vaihtoehtoiset toteutus- ja rahoitusmallit näin suurelle kouluhankkeelle. Esiselvityksen lopputuloksena Inspira suositteli kaupungille elinkaarihanke-mallia ja siihen leasing-rahoitusta.

– Elinkaarimalli tarkoittaa, että hankintamallissa yhdellä kilpailutuksella ja yhdellä sopimuksella tilataan ison kohteen suunnittelu, rakennuttaminen ja pitkäaikainen ylläpito. Mansikkalan tapauksessa sopimusaika on 20 vuotta. Sopimusvastapuoli tässä mallissa vastaa kaikista teknisistä hankeriskeistä sopimuskauden ajan. Käytännössä kyse on siitä kuin ostaisit koulun 20 vuoden takuulla. Normaalissa rakennushankkeessa puolestaan takuu on kutakuinkin 2 vuotta ja virhevastuu 10 vuotta, Inspiran Ville Riihinen taustoittaa.

Suureen ja vaativaan projektiin hyppääminen on haastanut tasaisesti projektijohtoa ja kaikkia mukana olleita. Mitran toimitusjohtaja ja hankkeen projektijohtajana työskennellyt Nurmi haluaa kuitenkin nostaa esiin ne opit ja oivallukset, joita projekti on tuonut tullessaan. Samalla kun vaatimustaso on ollut korkealla on saatu luotua jotakin sellaista mitä ei synny kun haetaan helppoa, tuttua ja turvallista.

– Koko Mansikkala-projekti on ollut jatkuvaa oppimista. Yksi iso oppi on ollut tämä hankemalli, meillä ei Imatralla ja luultavasti koko maakunnassa ei ole ennen kokeiltu elinkaarimallia. Olimme kuitenkin kuulleet siitä ja se vaikutti sopivalta tähän hankkeeseen. Toinen merkittävä erityispiirre tässä projektissa on ollut se, että materiaaliksi valittiin puu. Sen myötä jouduttiin miettimään monia asioista eri tavalla. Suoraan sanottuna helpommalla oltaisiin päästy, jos oltaisiin lyöty vain elementtiä toisen päälle, Nurmi sanoo.

Puunkäytöllä on lukuisia hyötyjä: se tukee hiilineutraaliutta, se on terveellinen ja turvallinen valinta käyttäjille ja lisäksi ympäristöystävällinen rakennusmateriaali.

– Puu tulee myös näkymään opetuksellisissa tiloissa. Tutkimusten mukaan puu materiaalina vaikuttaa lasten stressitasoja laskevasti. Myös sisäilman kannalta puu on erinomainen materiaali. Kokonaisekologisuutta ei ole näin isosti ehkä missään hankkeessamme otettu huomioon aiemmin. Mansikkala on Imatralle mahdollisuus rakentaa edelläkävijäroolia, uskon, että tätä kokonaisuutta, jossa yhdistyvät puurakentaminen, elinkaarimalli ja koko kouluverkon uudistaminen kerralla tullaan vielä katsomaan ympäri Suomea ja varmasti myös maailmalla tätä voi herättää kiinnostusta, Nurmi pohtii.

Mansikkalan koulukeskuksen on tarkoitus valmistua 2020.

Lue myös:

Inspiran avulla onnistuneisiin investointihankkeisiin

Tuusulalaisten uusi olohuone rakentuu hirrestä ja nousee kunnan raikkaaksi maamerkiksi

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatNeuvonantopalvelut

Inspiran avulla onnistuneisiin investointihankkeisiin

Kuntarahoituksen ja Inspiran yhteistyön voima on kuntakentän syvällisessä asiantuntemuksessa. Tiiviissä yhteistyössä työnjako on selvä.

– Kuntarahoitus keskittyy rahoitukseen. Me Inspirassa puolestaan tarjoamme erilaisia talouteen ja rahoitukseen liittyviä neuvonantopalveluita kunnille sekä kuntien omistamille yhtiöille, Inspiran johtaja Ville Riihinen sanoo.

Aiemmin Inspirassa on palveltu asiakkaita myös laajemmalla skaalalla. Nykyisin Inspira keskittyy nimenomaan kuntakentän tarpeisiin.

– Olemme tehneet jonkin verran toimeksiantoja myös kuntasektorin ulkopuolelle. Tulevaisuudessa tulemme fokusoimaan kaikki resurssimme juuri kuntakenttään. Se on suurin strateginen muutos, joka toiminnassamme on nyt tapahtunut, Riihinen taustoittaa.

Parasta laatua parhaalla hinnalla

Inspiran tavoitteena on auttaa kuntia suoriutumaan investointihankkeista mahdollisimman tehokkaasti sekä hinnan, ajanhallinnan että laadun näkökulmista.

– Usein kunnilla on eniten rahaa kiinni juuri kiinteistöissä ja erilaisissa toimitiloissa. Me avustamme kuntia investointihankkeiden valmisteluvaiheesta aina toteutusvaiheen loppuun saakka. Autamme kilpailuttamaan hankkeita siten, että lopputulos on kokonaistaloudellisesti edullisin, Riihinen kertoo.

Inspiran osaaminen perustuu pitkäjänteiseen työhön kuntasektorin investointihankkeissa.

– Me tuomme yhteen parhaita käytänteitä ja toimintamalleja, joilla hankkeissa onnistutaan parhaalla mahdollisella tavalla. Yhdistämme oman kokemuksemme saatavilla olevaan tietoon ja monistamme esimerkiksi hankkeiden kilpailutusmalleja kaikkien kuntien käyttöön, Riihinen sanoo.

Inspira toimii useimmiten projekteissa projektijohtajana ja keskittyy tuottamaan taloudellisia asiantuntijapalveluita. Tarpeen vaatiessa projektiryhmää täydennetään esimerkiksi oikeudellisilla, teknisillä ja mahdollisesti myös muilla hankkeen kannalta keskeisillä asiantuntijoilla.

Kuntasektorin yritys- ja omaisuusjärjestelyjen neuvonantaja

Kiinteistöhankkeiden lisäksi Inspira toimii neuvonantajana myös muissa kuntasektorin merkittävissä investointihankkeissa sekä yritys- ja omaisuusjärjestelyissä.

– Tällä hetkellä olemme esimerkiksi mukana useammassa energia- ja vesiyhtiön investointihankkeessa ja rahoitusjärjestelyssä. Energiatoimialalla kilpailtujen liiketoimintojen, kuten sähkönmyynti ja -tuotanto, konsolidoituminen ja uudelleenjärjestelyt jatkuvat vilkkaana ja kiinteistökohtaiset energiaratkaisut rukkaavat toimialan rakenteita ja pelikenttää uusiksi. Kuntaomistajien on syytä olla näissä aktiivinen, Riihinen aprikoi.

Inspira on ollut myös pitkään mukana sote-sektorin järjestelyissä. Yhtiö on avustanut lukuisia kuntia sote-palveluiden ulkoistuksissa sekä hoivakiinteistöjen myynnissä. Parhaillaankin on käynnissä kuntien tukipalvelutuotantoa koskevia yritysjärjestelyitä. Sote-palveluiden tuotannon on kehityttävä riippumatta siitä, millä aikataululla sote- ja maakuntauudistus toteutuu.

Kohti varhaisen puuttumisen mallia

Ville Riihinen on tyytyväinen syventyneeseen yhteistyöhön. Tulevaisuudessa siintää kuitenkin entistä monipuolisempia yhteistyön tapoja ja sovellutuksia.

– Olemme päässeet hyvään alkuun ja meillä on ollut Kuntarahoituksen kanssa hyviä yhteistyöhankkeita. Näen kuitenkin, että voimme tarjota vieläkin kokonaisvaltaisempia palveluita esimerkiksi hankkeiden toteuttamiseen liittyen, Riihinen pohtii ja jatkaa: – Siinä, että hankkeita pystyttäisiin toteuttamaan oikea-aikaisesti, oikeaan paikkaan ja oikean kokoisena on meille paljon potentiaalia. Konseptoinnin ja palvelumuotoilun näkökulmasta tästä voisi kehittää eräänlaisen kiinteistöpuolen investointihankkeiden varhaisen puuttumisen malli.

Riihinen visioi myös täysin uusia digitaalisia palveluita, joissa yhdistyvät Inspiran ja Kuntarahoituksen vahvuudet.

– Teknologia ja keinoäly mahdollistavat paljon sellaista, mikä nyt tuntuu kaukaiselta tai mahdottomalta. Meillä voisi hyvin olla Apollo-palvelun kaltainen kiinteistöpalvelu, jossa voisi tarkastella mitä kiinteistökanta on syönyt, millaisia investointitarpeita siellä on peruskorjauksen suhteen, uudisrakentamisen suhteen ja miltä se näyttää kokonaisuutena. Ja jos halutaan tehdä joitakin muutoksia tilojen käyttöön tai esimerkiksi korvata vanhoja tiloja uusilla, niin palvelussa voisi simuloida eri vaihtoehtoja ja leikkiä ajatuksilla. Se voisi avata uusia näkökulmia kiinteistöomaisuuden hallinnointiin, Riihinen pohtii.

Lue myös:

Suomen suurin puukoulu nousee Imatralle

Tuusulalaisten uusi olohuone rakentuu hirrestä ja nousee kunnan raikkaaksi maamerkiksi

Digitaaliset palvelutNeuvonantopalvelut

Faktat lyötiin tiskiin

Inspiran apulaisjohtaja Jon Forssell korostaa tunnelihankkeessa kysyntäriskin vaikutusta. Kyseessä on megaluokan projekti. Jos tunnelin kautta kulkevalle henkilö- ja tavaraliikenteelle onkin vähemmän kysyntää kuin ennakoitu, riskinä on, että tunnelista tulee iso taakka Suomen ja Viron veronmaksajille.

Forssell huomauttaa, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa moottoriteistä kerättäviä käyttömaksuja on suunnitteluvaiheessa arvioitu yläkanttiin.

– Infrahankkeiden kysyntäarvioissa pitäisi olla konservatiivinen, koska niiden vaikutukset pitkäkestoisen hankkeen kannattavuudelle ovat niin suuret, Forssell toteaa.

Koska vaikutukset ovat suuret, niistä pitää Forssellin mukaan keskustella nyt. Suunnitelmissa on, että rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2025. Valmista tulisi vuonna 2040.

– Julkisella rahalla ei pidä lähteä tekemään mitään hankkeita kovin ylitoiveikkailla taustaskenaarioilla. Sen sijaan on hankittava lisää tietoa hankkeesta ja katsottava riskit realistisesti. Sen jälkeen poliitikot päättävät, onko tällainen infrastruktuuri tarpeen kyseisellä riskitasolla ja ennakoiduilla kustannuksilla, Forssell sanoo.

Myös selvitystyön projektijohtaja Kari Ruohonen korostaa rahoituskysymysten tarkkaa punnitsemista. Ruohonen oli projektissa mukana Uudenmaan liiton toimeksiannosta.

– Tässä täytyy miettiä fiksusti. On suunniteltava tekniset ratkaisut kunnolla, mutta ehkä jopa tätäkin tärkeämpää on ratkaista rahoitus siten, että se ei ole liian suuri taakka Suomen ja Viron talouksille. Tässä on syytä pitää mielessä, että tunnelin hyödyt tulevat vasta, kun rakentaminen on saatu valmiiksi eli aikaisintaan vuoden 2040 jälkeen, Ruohonen sanoo.

”Rahoitusmalli on rakennettavissa”

Toteuttamisselvityksen mukaan tunneli voi olla viisas investointi, jonka laajemmat yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset hyödyt ylittävät kustannukset.

– Tunneli poistaisi Suomen saarimaisen aseman meren takana ja yhdistäisi meidät eurooppalaiseen rautatieverkkoon, Ruohonen toteaa.

Toisaalta Suomen asema ”saarena” ei ole pelkästään haitta. Meriyhteys on halvin tapa kuljettaa suuria määriä tavaraa.

– Sen hyöty toteutuu vain, kun kuljetetaan isoja määriä ja raskasta tavaraa. Jos ajatellaan kallista tavaraa, jolla on kiire, niin nopea junayhteys Eurooppaan on parempi, Ruohonen sanoo.

– Jos uskotaan siihen, että tunnelin tuomat laajemmat hyödyt ovat huomattavat, tämäntyyppinen hanke voi olla julkiselle rahoittajalle huomattavan maksusitoumuksen arvoinen, Forssell muotoilee.

Forssellin mukaan tunneliprojektille on mahdollista luoda toimiva rahoitusmalli.

– Näkemykseni mukaan tällaiseen hankkeeseen pystyy tekemään toimivan rahoitusrakenteen, ja niitä tehdään jatkuvasti hankkeissa ympäri maailmaa.

Forssell korostaa, että rahoitusrakenteessa pitää kuitenkin huomioida hankkeeseen liittyvät riskit ja osapuolet, jotka niitä kantavat.

– Lisäksi pitää huomioida tarvittavan rahoituksen suuri määrä, joka vaikuttaa markkinoihin ja jopa valtiotason vastuisiin.

Projekti vaatisi EU-rahoitusta

Tunneliprojektin helmikuisen raportin mukaan rahoitus olisi mahdollista rakentaa yhdistämällä julkista ja yksityistä rahoitusta. Lisäksi yhtälö vaatisi tukirahoitusta esimerkiksi EU-rahan muodossa.

Valmistumisen jälkeen tunnelia pitäisi vielä subventoida julkisista varoista hieman samaan tapaan kuin kunnat ja valtio nyt subventoivat julkista liikennettä.

– Tunnelihanke on mahdollista toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen. EU:n tukirahoituksen määräksi tehdyissä laskelmissa on arvioitu 40 prosenttia kustannuksista, mikä vastaa muiden suurten tunnelihankkeiden EU:n rahoitusosuutta, Forssell sanoo.

Tunnelin avaamisen jälkeen junien lipputulot ja käyttömaksut kattavat vuosittaiset operointikustannukset eli liikennöinti- ja kunnossapitokustannukset. Tästä huolimatta tunnelista vastaava yksityinen junien liikennöinnistä vastaava yhtiö tarvitsee lisärahoitusta pääomakulujen kattamiseen.

Kiina mukaan kuvioon?

Kari Ruohonen huomauttaa, että myös Kiina on otettava huomioon projektin suunnittelussa. Hän muistuttaa, että Kiina on jo avannut suoran tavarajunayhteyden Kouvolasta Kiinaan.

Ruohonen kehottaakin pohtimaan tunnelihanketta myös osana laajempaa rautatieverkoston kehittämistä, joka kytkisi Kiinan, Skandinavian maat, Baltian ja itäisen Euroopan yhdeksi rautatiekokonaisuudeksi.

– Voisiko Kouvolasta Kiinaan kulkevaa junayhteyttä yhdistää siten, että Suomenlahden ali kulkeva tunneli muodostaisi tälle oman pohjois–eteläsuuntaisen käytävän, Ruohonen visioi.

Kiinaa on julkisuudessa väläytelty myös yhtenä mahdollisena rahoittajana hankkeelle. Tunnelihankkeen toteuttamisselvityksessä ”Kiina-korttia” ei kuitenkaan käsitellä.

KuntarahoitusNeuvonantopalvelut