Kemissä, kuten monessa muussakin pienemmässä kunnassa, talousasiat ovat muutaman asiantuntijan harteilla. Sote-uudistus ja siihen liittyvät selvitykset ovat työllistäneet sote-toimen lisäksi runsaasti talous- ja henkilöstöpalveluita.
– Epäselvyys ja epävarmuus ovat aiheuttaneet paljon työtä ja päänvaivaa. Koko ajan mietityttää, olemmeko osanneet arvioida oikein ja antaa oikeaa tietoa, Kemin kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg tuskailee.
Sote-palveluiden siirtymisen hyvinvointialueille arvioitiin vaikuttavan kaupungin talouteen positiivisesti, mutta varmuutta tai omia resursseja tilanteen analysoitiin ei ollut. Insipiran tarjoama apu vaikutusten arvioinnissa tuli sopivaan aikaan.
– Tietoa on kyllä saatavilla, mutta se on hajallaan ja tuntui, että valtionkaan päässä ei oikein ollut selvää, mitä on tapahtumassa. Meillä ennustamisen vaikeutta lisäsi myös Stora Enson viimekeväinen päätös lakkauttaa Kemin tehdas. Ennustaminen ei koskaan ole ollut näin epävarmaa! Tuli sellainen olo, että kaikki mahdollinen tieto, mitä on saatavilla, täytyy hyödyntää, Heberg kertoo.
Mustaa valkoisella päätöksenteon tueksi
Kemin kaupungin talouspäällikkö Katri Heberg
Kemin talous on ollut usean vuoden peräkkäin alijäämäinen. Inspira analysoi kaupungin talouden kantokykyä ja kestävää investointitasoa sote-uudistuksen jälkeen aina vuoteen 2030 asti. Laskelmissa arvioitiin myös sote-tukipalvelujen siirtymisen ja sote-kiinteistöjen vaikutuksia, joita esimerkiksi valtiovarainministeriön laskelmissa ei ole huomioitu. Tulevaisuudesta tehtiin kaksi vaihtoehtoista skenaariota.
– Selvitys vahvisti arviomme, että uudistuksen myötä menoja lähtee enemmän kuin tuloja. Mutta se myös osoitti, ettei sote-uudistuksen tuoma pieni positiivinen vaikutus auta kaupungin taloutta tasapainoon. Sopeuttamistoimia on välttämättä tehtävä, Heberg sanoo.
Konkreettisia toimenpiteitä on ryhdytty miettimään saman tien. Tavoitteena on saada talous tasapainoon meneillään olevan, vuonna 2025 päättyvän suunnittelukauden aikana. Kaupunginvaltuusto käsittelee sopeuttamisehdotukset maaliskuun loppuun mennessä. Kaupunginjohtajalle on myös annettu oikeus hankkia ulkopuolinen selvittäjä tekemään kaupungin sopeuttamisohjelmaa.
– Sopeuttamistoimenpiteet voivat olla mitä tahansa. Käymme läpi kaikki kaupungin palvelut vapaa-ajasta ja kouluverkosta tekniseen puoleen, kaikki on pöydällä arvioitavana. Meillä on hyvät vapaa-ajan palvelut, mutta nyt meidän on valitettavasti mietittävä, mihin meillä realistisesti on tulevaisuudessa varaa, Heberg harmittelee.
Heberg kokee, että ulkopuolinen selvitys antaa viranhaltijoille selkänojaa.
– Päättäjät on helpompi vakuuttaa, kun on esittää myös ulkopuolisen laatima arvio.
Suomalaisten tapa asua kehittyy jatkuvasti. Valintamme ja toiveemme nykyisen tai tulevan kodin suhteen kumpuavat laajasta joukosta yhteiskunnallisia muuttujia: minne syntyvät huomisen työpaikat, mistä saamme parhaiten palveluja, missä tilanteessa perustamme perheen, ja niin edelleen.
Alati muuttuva toimintahorisontti haastaa kunnat. Kuinka varmistaa, että pitkälle aikavälille suunniteltu asuntokanta pysyy houkuttelevana myös huomispäivän kuntalaisille? Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira tarjoaa tämän työn tueksi vuokrataloyhtiöiden taloudellista analyysia.
Noin 7 prosenttia riihimäkeläisistä asuu Kotikulman asunnoissa
Riihimäen Kotikulma Oy on Riihimäen kaupungin omistama aravavuokrataloyhtiö. Kotikulman 1 123 vuokra-asunnossa asuu yhteensä noin 1 900 riihimäkeläistä. Kotikulma syntyi Riihimäen kaupungin tarpeesta yhdenmukaistaa ja selkeyttää vuokrataloyhtiöidensä hallinnointia: kaupunki fuusioi vuoden 2008 alussa Kiinteistö Oy Riihimäen Itäkulman ja Kiinteistö Oy Riihimäen Länsikulman yhdeksi yhtiöksi.
Keväällä 2021 Riihimäen Kotikulma teki päätöksen analysoida taloudellista tilannettaan ja toimintaympäristöään. Yhtiön hallitus päätti ottaa analyysin tueksi ulkopuolisen konsultin. Toteuttajaksi valikoitui Inspira.
– Halusimme selvityksen tueksi ulkopuolisen konsultin. Ulkopuolisen asiantuntijan näkemys auttoi meitä laajentamaan käsitystämme toimintaympäristöstämme ja tarjosi myös vahvistusta sille, että olemme tehneet toimivia ratkaisuja strategiamme suhteen, kertoo Pirjo Ritala, Riihimäen Kotikulma Oy:n toimitusjohtaja.
– Työ piti sisällään markkina-analyysin, yhtiön asuntokannan analyysin, asuntokannan karkean arvonmäärityksen, verrokkianalyysin, taloudellisen mallinnuksen ja riskianalyysin, kuvailee Inspiran konsultti Olli Immonen. – Näiden avulla saatiin näkymä yhtiön asuntokannasta ja taloudellisesta tilanteesta nyt ja tulevaisuudessa, ja tunnistettiin mahdollisia kehitystarpeita.
Yksinasujien määrä ja pienasuntojen kysyntä kasvussa
Riihimäen Kotikulma kokosi laajat pohjatiedot toiminnastaan useiden vuosien ajalta ja toimitti ne Inspiralle elokuussa 2021. Inspiran analyysissä selvisi muun muassa, että Kotikulman markkinaosuus on korkea Riihimäen keskustan ulkopuolella. Yhtiön toiminnalla onkin suurempi merkitys tämän alueen vuokriin ja vuokra-asuntojen saatavuuteen.
– Yhtiön toiminta on keskittynyt perheasuntojen edistämiseen ja sen suurin markkinaosuus Riihimäellä kohdistuu perheasuntoihin. Toisaalta Riihimäellä vuokralla yksinasuvien määrä on kasvanut noin 32 prosenttia vuosina 2009–2019, Inspiran Immonen kertoo.
Toimitusjohtaja Ritala on huomannut saman: yksin hakevia asukkaita tulee jatkuvasti enemmän.
– Asuntojen koko on tunnistettu haaste. Kookkaita kaksioita ja kolmioita löytyy, mutta yksiöille on enemmän kysyntää kuin mihin pystymme vastaamaan, Ritala kertoo. – Tämä liittyy osittain myös ikääntyvien asujien määrän kasvuun: vanha asuntokanta kaipaisi merkittäviä peruskorjauksia, jotta pystyisimme tarjoamaan enemmän pienasuntoja ja esteettömiä koteja.
Kotikulman taloudellisia tunnuslukuja verrattiin analyysissa noin 20 yhtiöön, jotka valittiin kunnan koon ja Kotikulman toiveiden perusteella. Kotikulma oli verrokkiryhmänsä mediaanitasoa tai sen alapuolella, mutta maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat hyvällä tasolla: yhtiön talous on analyysin perusteella hyvällä tasolla nyt ja tulevaisuudessa ja se kykenee suoriutumaan peruskorjauksistaan.
– Oman toimintamme peilaaminen muihin samankaltaisiin yhtiöihin oli meille hyödyllistä, Ritala korostaa. – ARA-lainojen laina-ajat ovat usein hyvin pitkiä ja lyhennykset takapainotteisia, joten ARA-rahoitteisilla yhtiöillä on tyypillisesti runsaasti velkaa. Me olemme konvertoineet Valtiokonttorin lainat kahdeksi tasalyhenteiseksi pankkilainaksi. Näissä olemme monella tapaa samalla viivalla muiden toimijoiden kanssa; tähän oli hyvä saada tarkempaa perspektiiviä verrokkiyhtiöiden tilannetta tarkastelemalla.
Analyysi toi avaintiedot yksiin kansiin
Pirjo Ritalalle vuokrataloyhtiön taloudellinen analyysi tarjosi hyödyllisen, toimintaympäristön haasteet ja kehityskohdat yksiin kansiin tehokkaasti kokoavan työkalun.
– Jokaisen yhtiön ja yhtiön johdon on tärkeää tuntea toimintaympäristönsä. Analyysin pohjatyö selkeytti useita aiheita myös itselleni ja tarjosi hyvän tilaisuuden tarkastella toimintaamme useiden vuosien aikajänteellä. On hyvä katsoa välillä taaksepäin, että näkee selkeämmin eteenpäin, onko suunta oikea ja tehty oikeita ratkaisuja.
– Kukin vuokra-asuntoyhtiö joutuu pohtimaan tapauskohtaisesti, mitä vanhalle asuntokannalle tehdään: myydäänkö, puretaanko vai peruskorjataanko. Nämä ovat myös meille ajankohtaisia kysymyksiä. Taikatemppuja vastausten löytämiseen ei ole.
Sote-uudistus toteutuu vuoden 2023 alusta. Tämä aiheuttaa kunnissa ja kuntayhtymissä runsaasti töitä ja asioiden uudelleenjärjestelyjä, jotka on suunniteltava ja toteutettava hyvin lyhyessä ajassa.
Talous- ja rahoitussuunnittelun rooli korostuu jo vuoden 2021 aikana. Kunnan laatima vuoden 2022 talousarvio määrittää suurelta osin uuden kunnan tulopohjaa myös vuoden 2023 osalta: talousarviossa tehtävin päätöksin veroprosentti kiinnitetään vuodeksi 2023. Kunnanvaltuuston on määrättävä vuoden 2023 tuloveroprosentiksi vuoden 2022 tuloveroprosentti vähennettynä uudistuksessa siirtyvällä kunnallisveron prosentilla.
Arviot sote-siirron talousvaikutuksista ja kunnan uudesta veroprosentista tulevat täsmentymään. Tällä hetkellä seuraavia valtakunnallisia laskelmapäivityksiä odotetaan kevääseen 2022 mennessä. Tarve vaikutuslaskennan ajantasaistamiselle on kuitenkin jo syksyllä vuoden 2022 talousarviota laadittaessa. Kuntarahoituksen tytäryhtiö Inspira voi auttaa kuntia talouden suunnittelussa ja rahoitusvaikutusten arvioinnissa.
Onko tavoitteena ainoastaan siirtää sote-toiminta? Vai luoda perusta uudelle kunnalle?
Soteen liittyvän työ onnistuminen edellyttää hyvää ennakkovalmistelua. Tärkeää on pitää katse tulevaisuudessa. ja turvata kunnan toimintaedellytykset pitkällä aikavälillä. Se tarkoittaa taloussuunnitteluun panostamista jo nyt – nimenomaan uuden kunnan näkökulmasta.
Me Kuntarahoituksessa uskomme sote-vaikutusten käsittelyyn kokonaisuutena, osana kunnan muuta talouskehitystä. Laadukas työ tulevan talouskehityksen ennakoimiseksi antaa toimivalle johdolle, hallitukselle ja valtuustolle realistisen pohjan tehdä päätöksiä tulevasta.
Inspiran palvelut sote-vaikutuksiin liittyen:
Laadimme yhdessä asiakkaan kanssa näkemyksen kunnan talouden tasapainon ja investointikyvyn kehityksestä pitkällä aikavälillä.
Ennuste laaditaan skenaariotyönä. Siinä arvioidaan tulevaa kehitystä ja tarvittavia toimenpiteitä laajemmin kuin perinteisissä painelaskelmissa. Asiakas saa laaditut laskelmat ja skenaariot käyttöönsä Kuntarahoituksen talousennustepalvelun kautta.
Työ sisältää:
Sote-uudistuksen vaikutukset vuosina 2023-2027
Toiminnan tuottojen ja kulujen kehityksen
Vero- ja valtionosuuskehityksen
Toteutettavat investoinnit ja omaisuusmyynnit
Selkeän viestinnällisen materiaalin vaikutusten konkretisointiin
Tuen vaikutusten viestintään esim. valtuustolle ja hallitukselle
Ota meihin yhteyttä, niin voimme keskustella lisää asiasta.
Kuntien investointien rahoitukseen on tullut viime vuosina uusia vaihtoehtoja, esimerkiksi leasing rahoitusmuotona on yleistynyt. Lisäksi korot ovat vuosien 2007–2008 finanssikriisin jälkeen olleet alhaalla, viime vuosina jopa rahoitusteorioiden vastaisesti negatiiviset. Pääsääntöisesti kunnat eivät päivitä rahoitukseen liittyviä linjauksiaan markkinaliikkeiden ja rahoitusympäristön muutosten mukana, vaan huomattavasti harvemmin. Inspiran asiantuntijat tunnistivat kuntien tarpeen rahoitussuunnitteluun liittyvien dokumenttien kehittämiselle.
Matias Vitie
– Monesti linjauksia on useassa eri dokumentissa tai myöhemmin vaikeasti löydettävässä paperissa, kuten kunnanhallituksen kokousmuistiossa. Joskus rahoituksen hankinnan pelisäännöt ovat hiljaista tietoa, jota ei ole kirjattu muistiin tai dokumentteja ei ole päivitetty pitkään aikaan, Inspiran senior konsultti Matias Vitie kuvaa projektin taustoja.
Projektin aluksi Inspiran asiantuntijat analysoivat pilottikuntien dokumentteja, joissa oli rahoitussuunnitteluun liittyviä kirjauksia. Työ aloitettiin varainhankintapolitiikasta, minkä jälkeen siirryttiin antolainaus- ja takauspolitiikkojen kimppuun. Lainasalkkuanalyysissä tarkasteltiin vielä, miten kunta on käytännössä toteuttanut varainhankintapolitiikkaansa ja miten se suhtautuu uuteen päivitettyyn varainhankintapolitiikkaan. Lainasalkkuanalyysissä saadaan kokonaisvaltainen arvio kunnan rahoitusriskiasemasta.
– Varainhankintapolitiikka on rahoitussuunnittelun keskeisin dokumentti. Se sisältää rahoituksen pelisäännöt. Siinä määritellään, miten rahoitusta hoidetaan, miten tehdään varainhankintaa ja suojaudutaan riskeiltä, minkälaisia rahoitusinstrumentteja missäkin tilanteessa käytetään ja kuka näistä asioista päättää, Vitie jatkaa.
Laukaan kunnalle Inspiran ehdotus pilottikuntana toimimisesta osui sopivaan saumaan.
– Olimme miettineet korkoriskipolitiikan päivittämistä, mutta meillä ei ollut selkeästi kirjattua politiikkaa tai linjauksia. Rahoitussuunnitteluun liittyviä kirjauksia oli erillisissä päätöksissä, konserniohjeessa ja hallintosäännössä, Laukaan talousjohtaja Eero Raittila kertoo.
Lopputulos kirkastui vuoropuhelussa
Inspira kävi kuntien dokumentit läpi ja luonnosteli uudet ehdotukset, minkä jälkeen ajatukset käytiin läpi yhteisessä työpalaverissa kunnan edustajien kanssa.
– Vuoropuhelu kokouksissa on hyvä tapa kehittää linjauksia ja dokumentteja. Palavereissa kävimme läpi Inspiran ehdotukset ja toimme esiin omat näkökulmamme. Linjausten taustat eivät välttämättä käy selville pelkkää dokumenttia lukemalla, Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio kertoo.
Henrik Rainio
Rainion mukaan projekti tarjosi hyvän poikkileikkauksen kaupungin rahoituksen järjestelyihin. Porvoon takaus- ja antolainapolitiikkaan tai varainhankinta- ja sijoituspolitiikoihin ei tullut suuria muutoksia, mutta dokumentteihin tehtiin päivityksiä useisiin eri kohtiin.
– Saimme paljon hyviä kommentteja ja täsmennyksiä. Projekti vahvisti, että meillä perusasiat ovat kunnossa ja asioita on tehty tähänkin asti hyvin. Suurin hyöty oli siinä, että nyt saimme linjaukset paketoitua yksiin kansiin. Mitä paremmin linjaukset on tehty ja kirjattu, sitä selkeämpää arkipäivän toiminta on, Rainio kertoo.
Myös Raittila korostaa hyväksyttyjen toimintaohjeiden tai politiikkojen merkitystä.
– Kun kattavaa ohjeistusta ei ole, jokaisen päätöksen kohdalla joutuu miettimään, mitä lainsäädäntöä siihen liittyy ja miten ennen on vastaavissa tapauksissa toimittu. Kunnan liikkumavara on oikeastaan aika pieni ja toiminta säänneltyä. Hyväksytyt dokumentit ovat viranhaltijoille selkeä ja helppo opas, ne ohjeistavat, missä puitteissa toimitaan. Toisaalta dokumenttien kautta päättäjille voi tehdä näkyväksi sääntelyn ja sen, että viranhaltijat toimivat sen puitteissa, Raittila sanoo.
Vertailua ja vertaistukea
Sekä Rainio että Raittila pitivät hyvänä sitä, että useampi kunta oli pilottiprojektissa mukana samaan aikaan.
– Inspiran asiantuntijat toivat esiin muiden kuntien linjauksia ja tapoja tehdä asioita. Omien periaatteiden ja toimintatapojen vertailu muihin oli antoisaa, Rainio sanoo.
Eero Raittila
– Projekti tarjosi hyvän mahdollisuuden pohtia myös toimivaltakysymyksiä. Niihin ei tullut olennaisia muutoksia, mutta vertailtaessa omia käytäntöjä toisten kuntien toimintaan, sai vahvistuksen joko käytännön säilyttämiselle tai muuttamiselle, Raittila jatkaa.
Työ Porvoossa ja Laukaassa on vielä kesken. Kun dokumentit valmistuvat, ne viedään uusien valtuustojen käsiteltäväksi. Molemmissa kunnissa halutaan lisätä päättäjien ja viranhaltijoiden tietoisuutta rahoituksen suunnittelusta ja toteutuksesta.
– Tarkoituksena on viestiä dokumenttien peukalosääntöajatukset päättäjille ja viranhaltijoille myös jossain tiiviimmässä muodossa, että heillä on ne ainakin jollain tasolla tiedossa. Muuten koko paperi linjauksineen hautautuu helposti arkiston uumeniin, Rainio sanoo.
Laukaassa on suunnitteilla pidemmän ja lyhyemmän ajan rahoitussuunnitelman laatiminen ja niiden vieminen päätöksentekijöiden käsittelyyn. Dokumentit ja periaatepäätökset tullaan jatkossa käymään läpi vuosittain talousarvion laatimisen yhteydessä.
– Suunnittelusta tehdään systemaattisempaa. Samalla teemme rahoituksen suunnittelua ja toteutusta näkyvämmäksi päättäjille. Talousjohtajalla on rahoituksessakin paljon vastuuta ja toimivaltaa. Kunnossa olevat dokumentit ovat hyvä selkänoja päivittäiselle työlle, Raittila kertoo.
Inspiralaisten lisäksi dokumenttien laatimiseen ja kommentointiin osallistui Kuntarahoituksen asiantuntijoita.
– Tässä projektissa saimme yhdestä paikasta dokumenttien laatimiseen asiantuntija-apua, jota meidän muuten olisi pitänyt hankkia useasta paikasta. Pakotetussa, valmiiksi aikataulutetussa prosessissa dokumentit syntyivät rivakasti, Eero Raittila kiittelee.
Pilottiasiakkaiden kanssa jalostettu Inspiran palvelu rahoitussuunnittelun kehittämiseksi on nyt saatavilla. Palvelua kehitettään edelleen yhteistyössä uusien asiakkaiden kanssa.
Kuntien ja kuntayhtymien omistama kiinteistömassan arvioitiin olevan arvoltaan jopa 20 miljardia euroa jo vuonna 2018 – ja nykyisin jo huimasti enemmän. Monessa kunnassa kiinteistöjen käyttöasteet ja kuntoluokat ovat olleet jo pitkään laskussa, mikä lisää kiinteistöjen kulurasitetta ja korjausvelkaa. Tästä huolimatta useinkaan ei tarkastella kunnan kiinteistöyhtiön taloutta ja sen omistamia kiinteistöjä kokonaisvaltaisesti. Monella yhtiöllä puuttuu esimerkiksi näkemys yhtiön asemasta markkinoilla, oikeasta vuokratasosta tai eri huonetyyppien kysynnästä ja tarjonnasta. Tämä voi johtaa siihen, että yhtiö perii tiloistaan liian alhaista vuokraa, joka ei pahimmassa tapauksessa riitä edes kiinteistön korjauksiin. Toisaalta yhtiöllä voi olla tarjolla runsaasti perheasuntoja, vaikka alueella olisikin kysyntää pääasiassa vain pienemmistä asunnoista, mikä aiheuttaa yhtiölle kroonisen käyttöastevajeen.
Valitettavan usein puutteellinen johtaminen johtaa suuriinkin taloudellisiin ongelmiin, mikäli tarvittavat toimenpiteet jätetään tekemättä ja ongelmat kumuloituvat. Monen kunnan taloustilanne on heikko ja käynnissä on talouden tasapainotusohjelmia. Tässä yhtälössä kiinteistöyhtiön toimenpiteillä on merkittävä vaikutus. On kuntalaistenkin kannalta tärkeää, että kiinteistöyhtiöt tuottavat mahdollisimman suuren arvon omistajilleen eli viime kädessä kuntalaisille.
Kuntien kiinteistöyhtiöt vaativat aktiivista johtamista. Tämä puolestaan vaatii selkeän näkymän yhtiön kiinteistötalouteen. Hyvä työkalu tilanteen hahmottamiseen on kokonaistaloudellinen analyysi, jossa tuotetaan ensin realistinen tilannekuva ja kirkastetaan näkemykset muun muassa yhtiölle sopivasta asuntokannasta ja vuokratasoista, määritellään yhtiön ja sen omistamien kiinteistöjen arvot sekä saadaan arvokasta tietoa missä osa-alueissa yhtiö pärjää vertailuryhmää paremmin ja missä on vielä kehitettävää.
Nykytilan analyysin lisäksi on tärkeää suunnata katse myös tulevaisuuteen ja kysyä, missä yhtiö on viiden tai 20 vuoden kuluttua: miten kunnan väkimäärä kehittyy, keitä ja millaisessa elämäntilanteissa olevia ihmisiä alueelle muuttaa ja mitkä ovat heidän tarpeensa? Taloudellinen mallinnus auttaa luotaamaan tulevaa arvioimalla erilaisten toimenpiteiden vaikutuksia yhtiön talouteen vuosikymmeniksi eteenpäin.
Yhtiön kokonaisvaltaisen analyysin avulla kiinteistötaloutta on helpompi suunnitella, mistä hyötyvät kaikki: yhtiö, kunta – ja mikä tärkeintä – me kuntalaiset, kun kunta on vetovoimainen ja talous tasapainossa.
Olli Immonen Kirjoittaja on kuntien omaisuusjärjestelyihin, investointeihin ja rahoitukseen erikoistunut konsultti.
Mikä Vuokratalon kokonaisvaltainen analyysi? Lue lisää ja ota yhteyttä Inspiran asiantuntijoihin täällä.
Valtaosa Suomen kunnista menettää asukkaitaan seuraavan 20 vuoden aikana. Tämä tarkoittaa sitä, että asukasluvultaan taantuvien kuntien vuokra-asuntojen kysyntä ja siten vuokrataloyhtiöiden käyttöasteet tulevat laskemaan tulevina vuosina – näin on jo käynyt monella paikkakunnalla. ARA-asuntokannan osuus tästä joukosta on merkittävä. Tyhjillään olevat rivi- ja kerrostalot tuovat kustannuksia, mutta eivät tuloja.
Asuntojen tyhjäkäyttö rasittaa vuokrataloyhtiön taloutta. Monet kunnat eivät ole kuitenkaan reagoineet kasvavaan ongelmaan, vaikka vuokra-asuntojen tarjonta ylitti useilla paikkakunnilla kysynnän jo 90-luvun alussa1. Tyypillisesti taustalla on osaamisen tai omistajaohjauksen puute ja kohteeseen otettujen lainojen takapainoinen lyhennysohjelma. Joskus myös kyse voi olla huonokuntoisen kiinteistön purkamisesta aiheutuvasta alaskirjaustarpeesta ja sen negatiivisesta vaikutuksesta kuntakonsernin tulokseen. Tilanne on tuttu monelle kunnalle: vuokrataloyhtiön taloudellista tilannetta lähdetään liian usein miettimään vasta, kun yhtiön kyky suoriutua laina- ja muista maksuvastuista ja kyky investoida ovat heikentyneet merkittävästi.
Vuokrataloyhtiön kestävä talous edellyttää noin 90 prosentin käyttöastetta2. Tavoitteeseen päästään harvoin operatiivisilla keinoilla: ARA-rajoitusten ja asuntojen ylitarjonnan vuoksi vuokrien nostaminen ei useinkaan ole vaihtoehto. Yhtiön heikko kassavirta ja lainanhoitokyky eivät puolestaan mahdollista tarvittavia peruskorjauksia, ja tilojen kunto heikentää entisestään asuntojen houkuttelevuutta ja käyttöastetta.
Kunnilla on merkittävä omaisuus kiinni tappiollisissa kiinteistöissä. Jo ongelman euromääräinen mittaluokka tekee kiinteistöjen käyttöasteen tarkastelusta strategisen kysymyksen. Tulevan sote-järjestämisvastuun poistuminen kunnilta korostaa entisestään jäljelle jäävien toimintojen merkitystä. Siksi omistajan tai yhtiön tulisi säännöllisin aikavälein selvittää vuokrataloyhtiön talouden ja kiinteistökannan tilannetta ja arvioida tarvittavia toimenpiteitä niiden kuntoon saattamiseksi.
On selvää, että vuokra-asuntojen kysyntä ja tarjonta tulee tasapainottaa. Käyttöasteongelmaan tulisi vastata paikallisella kehitystoiminnalla ja asuntokannan vähentämisellä. Korjaavien toimenpiteiden arviointi alkaa yhtiön talouden nykytilan analysoinnilla ja ennusteiden laadinnalla sekä asuntokannan analyysilla. Tässä aiheeseen perehtynyt ulkoinen kumppani on usein arvokas yhteistyökumppani. Me Inspirassa esimerkiksi autamme johtoa mallintamaan, kehittämään ja arvioimaan asuntokannan määrän ja laadun kehittämisen toimenpiteitä. Laadimme yhteistyössä vuokrataloyhtiölle konkreettisen toimenpidesuunnitelman, jolla varmistetaan yhdessä toimivan johdon kanssa talouden ja asunto-omaisuuden kunnossa pysyminen – ja saavutetaan lopulta taloudellisesti terveempi tilojen käyttöaste.
Tutta Pentinmikko
Kirjoittaja on kuntien omistusjärjestelyihin, investointeihin ja rahoitukseen erikoistunut konsultti ja Inspiran apulaisjohtaja.
Kiinnostuitko? Ota yhteyttä ja jatketaan keskustelua aiheesta! (Tutta Pentinmikko, tutta.pentinmikko@inspira.fi, +358 50 3235 370).
1) Kuntien ARA-vuokra-asuntojen korjaaminen ikääntyneiden asumiseen sopivaksi, Ympäristöministeriön julkaisuja | 2019:5 2) Hiltunen, E. (2008) Käsikirja vuokrataloille. Tietoja arava- ja korkotukivuokratalon taloudesta, hallinnosta ja ylläpidosta isännöitsijän ja vuokratalon omistajan käyttöön. Kuntaliitto, Helsinki 2008.
Syklin ja Kuntaliiton laatiman kyselyn[1] perusteella kuntien suurin este energiatehokkuusinvestoinneille on niukat henkilöstöresurssit (95 % vastaajista). Lisäksi vähintään 75 % kunnista kokee muun muassa investointivarojen puutteen, työlään hankintamenettelyn ja puutteellisen tuntemuksen energiatehokkuusinvestointien taloudellisista vaikutuksista esteiksi energiatehokkuusinvestoinneille.
Allekirjoittanut kokee, että syyt kumpuavat ainakin osittain
oman potentiaalin aliarvioimisesta ja kummitustarinoista. Kuntasektorilta
löytyy oivallisia mallisuorituksia energiaratkaisuista ja hankintamenetelmistä.
Energiatehokkuutta ei tarvitse pelätä.
Kuntarahoitus haastatteli Jyväskylän Tilapalvelun
energia-asiantuntijaa Tero Hirvelää sekä Tampereen Tilapalvelun
Kiinteistöpäällikköä Jussi Kuoppalaa. Keskusteluissa puitiin haastateltavien
kokemuksia energiatehokkuusinvestoinneista ja esiin nousi yksiselitteinen lääke
kuntien tietämättömyyteen ja osaamattomuuteen; tekeminen ja tekemisen kautta
oppiminen.
Talotekniikka on kehittynyt huimaa vauhtia. Automaatio ja etähallinta ovat tulleet osaksi kiinteistöjen energiankulutuksen hillitsemistä ja alalla hyödynnetään jo koneoppimista. Energiaa säästäviä erikoislaitteita löytyy joka lähtöön ja on ymmärrettävää, ettei asiaan perehtynyt tunne koko valikoimaa tai niiden potentiaalia.
Ainakin Jyväskylä ja Tampere ovat hyödyntäneet yksityisen sektorin osaamista energiahankinnoissaan, vaikka ovat tottuneita tekijöitä. Asiantuntijoiden käyttö tuntuu olevan välttämätöntä vähänkään merkittävämmissä hankkeissa. Henkilöstöresurssien ja oman osaamisen puutteen voi selättää hyödyntämällä ulkoista osaamista tarpeen mukaan. Omien taitojen kehittyessä ulkopuolisten asiantuntijoiden rooli pienenee ja energiatehokkuusinvestoinneista tulee rutiinia. Tampereella energiatehokkuusinvestoinnit ovat mukana jokapäiväisessä tekemisessä kaikissa kiinteistöhankkeissa ja toimintapa on osaltaan auttanut saavuttamaan paikan Suomen energiatehokkaimmat kaupungit Top 3:ssa. Miksei mikä tahansa kunta tai kaupunki voisi toimia samoin?
Ylläpidon osalta tarvitaan myös lisää kokemusta. Laitteiden säätömahdollistuneet ovat monipuolistuneet ja olemme siirtyneet eteenpäin menneestä ajasta, jossa kiinteistön lämmitystä säädetään kääntämällä kaukolämpölaitteen vipua asennosta toiseen. Kuntien huoltohenkilöstön kouluttautuminen nykyaikaiseen kulutuksen seurantaan ja säätöjen optimointiin palkitsisi kymmenien prosenttien säästöillä kiinteistöjen energiankulutuksessa. Pienellä varauksella kuitenkin totean, että ylläpidossa on syytä oppia tuntemaan omat rajansa; mitä kannattaa tehdä itse ja mitä kannattaa ulkoistaa.
Taloudellisten syiden ei tulisi olla este energiatehokkuusinvestoinneille, vaan pikemminkin yksi perusteluista. Energiatehokkuusratkaisuja on kaiken kokoisia ja kokonaisuuden voi räätälöidä omalle budjetilleen sopivaksi. Saatavilla on myös hankintamalleja, joissa säästötakuut pienentävät kunnan riskiä hankinnan taloudellisesta kannattavuudesta. Esimerkiksi Akaan kaupunki uudisti ESCO-hankkeella kahdeksan rakennuksen energiaratkaisut, sisältäen muutoksia lämmitysmuotoihin. Hankinnan arvo oli 480 000 euroa, energiasäästöt 74 000 euroa vuodessa ja myönnetyt tuet 144 000 euroa. [2] Sijoituksen tuotto alussa oli siten 15 % ja tukien jälkeen 22 %. Lisäksi ESCO-toimija antoi 100 % säästötakuun.
Ammattisijoittaja kaataisi pöytäseurueelleen lasilliset
talon kalleinta kuohuvaa tehdessään yhtä onnistuneen sijoituksen.
Niukat henkilöstöresurssit, tiedon ja taidon puute,
energiatehokkuusinvestointien taloudellisten vaikutusten epävarmuus, työläs
hankintaprosessi – näihin yleisimpiin ongelmakohtiin on apu ja ratkaisut saatavissa.
Lassi Vuorela
Kirjoittaja työskentelee analyytikkona Kuntarahoituksen tytäryhtiössä Inspirassa, joka tarjoaa talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon. Hän on erikoistunut kuntien tilahankkeisiin.
[1] Sykli & Kuntaliitto, 2018, Kysely kuntien toimitiloista vastaaville virkamiehille ja energia-asioihin perehtyneille asiantuntijoille
[2] Motiva, Akaan kaupungin ESCO-hanke, www.motiva.fi
Mikäli kunta onnistuu ESCO-hankkeen valmistelussa, löytyy hankkeelle takuulla myös tekijät, kertovat Assemblin Oy:n Energiayksikön liiketoimintajohtaja Vesa Harju sekä Caverion Suomi Oyj:n energiaspesialisti, talotekniikkapäällikkö Kimmo Kuitunen. Heidän mukaansa kuntasektori on kiinnostava markkina energiatehokkaassa rakentamisessa.
– Siellä on paljon potentiaalia. Kunnat ovat kuitenkin vielä
hieman lähtökuopissa heräilemässä energiatehokkuusinvestointien suhteen, Harju
sanoo.
Harjun mukaan ESCO-toimijalle kannattavimpia kohteita ovat
olleet suuret kokoontumispaikat, kun taas huonokuntoiset ja ongelmalliset
kohteet tulisi jättää pois.
Kohteiden valinnassa tulisi Harjun mukaan ottaa huomioon
korjausvelka, tehdyt remontit, kulutustiedot, käyttöaste sekä tulevaisuuden
suunnitelmat, kuten mahdolliset laajennukset.
– Energiainvestoinneissa kaikki voittavat, mutta jokainen
odotettu vuosi on pois viivan alta. Muista oikeat kohteet, Harju painottaa.
Yksityiset toimijat ovat Harjun ja Kuitusen mukaan usein
innokkaita vastaamaan kuntien energiatehokkuuskysyntään ja ohjeistavat
hyödyntämään heidän markkinointikoneistoaan.
– Palveluntuottajat tulevat mielellään kertomaan lisää,
soitto vain, eikä maksa mitään, Kuitunen kertoo.
Tarjousten laatupisteytys tärkeää
Tarjousten laatupisteytys on Kuitusen mukaan tärkeä osa
kilpailutusprosessia.
– Tilaajan näkökulmasta muun muassa hyvät
raportointimenetelmät, säästöjen todentaminen, huoltohenkilöiden ammattitaito,
asiakaspalvelun laatu ja nopeus ovat merkityksellisiä ja tulisi ottaa huomioon
laatupisteytyksessä, Kuitunen kertoo.
Hänen mukaansa osan tilaajalle tärkeiden muuttujien
huomioiminen tarjousten vertailussa voi olla kuitenkin haastavaa. Esimerkiksi
hiilidioksidipäästöjen vähentäminen kuuluu jokaisen kunnan tavoitteisiin, mutta
sen mukaan ottaminen tarjouksiin voi olla kyseenalaista.
– Hiilidioksidipäästöissä on tulkinnanvaraisuutta. Toimenpiteiden määrittely on häilyvää ja vaikutuksia on hyvin vaikea osoittaa aukottomasti, Harju sanoo.
Puitesopimuksella useampi kohde energiatehokkaaksi
Kunta voi hankkia energiatehokkuustoimenpiteitä suurellekin
joukolle kohteita yhdellä kilpailutuksella puitesopimuksen avulla.
Kilpailutusvaiheessa tarjoajat antavat tarjouksen vain muutamiin kohteisiin ja
kilpailutuksen ulkopuoliset energiatehokkuusinvestoinnit tehdään
puitesopimuksen kautta. Kunta siis saa energiaselvityksiä- ja tarjouksia
yhdellä kilpailutuksella, jolloin tarjouskilpailun keveys ja sopimuksen
kokonaisarvo houkuttelevat useampia toimijoita.
– Esimerkiksi Jyväskylän Tilapalvelut haki julkisten
hankintojen ilmoituskanava Hilmassa ESCO-puitesopimuskumppania neljän vuoden
puitesopimusjaksolle. Tilapalvelut määritti itse ensimmäiset kolme kohdetta,
jotka tarjoajat katselmoivat, ja joihin ne tarjosivat energiatehokkuusratkaisut.
Sopimuskumppani valittiin näiden kolmen kohteen perusteella, Kuitunen kertoo.
Puitesopimukseen perustuen tarjouskilpailun voittanut
toimija haki sopivia kohteita Jyväskylän kiinteistökannasta neljän vuoden ajan,
teki tilaajan kanssa päätettyihin kohteisiin katselmukset ja laati kunnalle
puitesopimuksen ehtojen mukaisia tarjouksia toimenpiteistä. Jyväskylän
Tilapalvelut päätti yksipuolisesti tarjousten hyväksymisestä.
– Palveluntarjoaja saa ennalta sovitun palkkion tekemästään
katselmoinnista, mikäli kunta ei hyväksyisi tarjousta, Kuitunen sanoo.
Hankinnan arvon ei kuitenkaan tarvitse nousta useisiin
miljooniin. Muutaman kohteen energiatehokkuusinvestoinnin kilpailutus voisi
toimia kuntasektorilla myös ilman puitesopimusta.
– Ainakin yksityisellä sektorilla esimerkiksi miljoonan
euron kilpailutus hoituu melko kivuttomasti. Julkisten kohteiden
energiatehokkuustoimenpiteitä on mielekästä lähteä tarjoamaan ilman
puitesopimustakin, sanoo Kuitunen.
Energiansäästötakuu ESCO-toimijalta
Kunnilla on mahdollisuus saada ESCO-toimijalta takuu
hankkeen energiasäästöistä. Tällöin kilpailutukseen sisällytettävien kohteiden
lukumäärään tulisi Harjun ja Kuitusen mukaan kiinnittää huomiota, jotta
prosessi pysyisi kevyenä.
Säästötakuun myötä laitteiston ylläpito ja huoltotoimenpiteet
jäävät ESCO-toimijan vastuulle määräajaksi.
– ESCO-toimija toimii ikään kuin pääurakoitsijana. Tilaaja
pääsee siinä mielessä helpolla, sanoo Kuitunen.
Laitteisto toimitetaan Kuitusen mukaan yleensä avaimet
käteen -periaatteella, jolloin tilaaja saa poikkeuksellisen pitkän viiden
vuoden takuun huoltoineen. Energiansäästötakuu voi olla esimerkiksi seitsemälle
vuodelle. Säästötakuun umpeuduttua jatko on sovittavissa erikseen.
Harjun ja Kuitusen mukaan ESCO-toimijat voivat sitoutua
energiasäästöihin vain omiin selvityksiin ja kohdekatselmuksiin perustuen. Näin
voidaan välttyä tulkinnanvaraisuuksilta.
– Energiansäästölupauksia varten selvitetään talotekniikka,
riskirakenteet ja kannattavat toimenpiteet, Harju kertoo.
Kannattavat energiatehokkuustoimenpiteet riippuvat täysin
investoinnin kohteesta.
– Mahdollisia energiatehokkuustoimenpiteitä ovat esimerkiksi
lämpöpumpputekniikan ja lämmöntalteenoton järjestelmät, valaistuksen
modernisointi ja automaatio, sanoo Harju.
Hänen mukaansa sekä energiankulutuksen että kiinteistöjen
automaatiojärjestelmien etähallinnan merkitys korostuu monimutkaisissa
hankkeissa. Etäseurannalla saadaan kiinteistön energiankäytöstä dataa, jota
analysoimalla laitteiden säädöt voidaan optimoida asiakkaan haluamien
olosuhteiden, käyttäjämäärien ja käyttöaikojen mukaan.
– Pelkällä etähallinnalla on saavutettu tietyissä tapauksissa 25 prosentin energiasäästöt. Automaatio-osaaminen ja etähallinnan asiantuntemus ovat vaativia erikoistumisia. Viime aikoina mukaan on otettu myös koneoppimista, jossa todella suuri potentiaali, Harju kertoo.
Jyväskylän Tilapalvelun energia-asiantuntijan Tero Hirvelän mukaan ESCO- ja muut energiatehokkuushankkeet ovat lähes tavallisia rakennusprojekteja ja kilpailutetaan samat asiat mielessä. Turhasta itsekriittisyydestä tulisi hänen mukaansa luopua, ja tarvittaessa pyytää ulkopuolisia asiantuntijoita apuun, kuten Jyväskylässäkin on tehty.
ESCO-kilpailutusmallit eivät Hirvelän mukaan sovi
välttämättä kaikille kunnille sellaisenaan.
Tero Hirvelä
– Tulisi miettiä juuri omalle kunnalle sopiva
kilpailutusmalli, Hirvelä sanoo.
Tyypillinen ESCO-hanke on Hirvelän mukaan suhteellisen aikaa
vievä ja vaatii tilaajalta paneutumista yksityiskohtiin, mutta kun
yhteistyötavat toimittajan kanssa on opittu ja luottamus hyvällä tasolla, myös
odote lopputuloksista paranee. Jyväskylässä ESCO-hankkeilla kerrytetyt
kunta-alan energiatehokkuussopimuksessa (KETS) seurattavat säästöt ovat olleet
moninkertaiset muihin toteutustapoihin verrattuna.
– Tilaajan vastuulla on esimerkiksi lisätä tarjouspyyntöön
ja sopimuksiin energiasäästöjen todentamisvaatimus. Jyväskylän kaupunki on
mitannut muun muassa tilojen sisäilman laatua, jotta energiasäästöjä ei
haettaisi sen kustannuksella, Hirvelä sanoo.
Jyväskylässä energiansäästöhankkeita on toteutettu esimerkiksi kouluissa, uimahallissa, jäähallissa ja kaupunginteatterissa. Tulevaisuudessa Hirvelän mukaan energiansäästöjä tavoitellaan myös rakennusautomaation innovaatioiden avulla, optimoimalla laitteiden toiminnot kiinteistön käytön ja tarpeiden mukaisesti.
Energiatehokkuus jatkuvaa tekemistä
Tampereen Tilapalveluiden kiinteistöpäällikkö Jussi Kuoppala arvioi Tampereen energiatehokkuuden syntyvän ESCO-hankkeiden lisäksi monin muin tavoin.
– Kaupungin kiinteistöjen energiatehokkuus koostuu
lukemattomista pienemmistä toimenpiteistä: säädöistä, poikkeamareagoinneista,
kunnossapitotöistä sekä investoinneista, joita tehdään päivittäin osana
normaalia kiinteistöjen ylläpitoa. ESCO-hankkeet ovat yksi tapa pyrkiä
parantamaan yksittäisen kiinteistön tai muutamien kiinteistöjen
energiatehokkuutta, Kuoppala sanoo.
Jussi Kuoppala
Kuoppalan mukaan energiatehokkuusinvestoinnit eivät ole
Tampereella pelkästään erillisiä hankkeita, vaan jokainen peruskorjaushanke ja
isompi investointihanke on myös energiatehokkuushanke.
– Noin 6–7 miljoonan
euron peruskorjauksessa varsinaisen energiatehokkuuden osuus on häviävän pieni.
Energiatoimijat usein ehdottavat toimenpiteitä vanhoihin kohteisiin, joissa on
8–10 vuotta elinkaarta jäljellä. Vanhoissa kohteissa täytyy muistaa iän tuomat
riskit, kuten sisäongelmat. Uudemmissa kohteissa mahdolliset parannukset
kohdistuvat pääasiassa järjestelmien optimointiin, Kuoppala kertoo.
Kiinteistöjen peruskorjausten ajankohdat vaikuttavat myös
Hirvelän mukaan merkittävästi energiatehokkuusinvestointien kannattavuuteen.
Uusissa rakennushankkeissa energiatehokkuus tulee ottaa huomioon välittömien
energiaratkaisujen lisäksi myös tulevaisuuden peruskorjaukset silmällä pitäen.
Niin Jyväskylässä kuin Tampereellakin rakennusten
energiatehokkuus saa alkunsa kaupungin strategiasta, mutta pelkästään
hiilidioksiditavoitteilla ei rakentamista ohjata.
– Kaupungilla on hiilidioksiditavoitteet, mutta
hiilidioksidi on rakennusammattilaisillekin vieras käsite. Rakennusmääräykset
ohjaavat rakentamista, ei hiilidioksidi, kertoo Hirvelä.
Tampereen kaupungin strategiassakin on Kuoppalan mukaan
tavoitteet hiilidioksidille. Tiekartta CO2-vapaaseen Tampereeseen on
valmistumassa ja siinä asetetaan energiatehokkuustavoitteita niin
rakentamiselle kuin ylläpidollekin.
– Tampereella toimitilalinjauksissa ei tarkkaan määritellä miten ja mitä tehdään. Uudisrakentamiselle ja peruskorjauksille on kuitenkin olemassa omat energiatehokkuusluokkatavoitteensa. Pienemmille investoinneille on myös tietty korvamerkitty investointibudjetti energiatehokkuushankkeita varten. Lisäksi öljylämmityksestä luopumiseen on tehty tarkempaa suunnitelmaa, Kuoppala kertoo.
ESCO-hankkeet yksi monista tavoista parantaa energiatehokkuutta
ESCO-hankkeet ovat vain yksi tapa edistää kuntakiinteistöjen
energiatehokkuutta. Kunnat voivat toteuttaa pienempiä yksittäisiä energiatehokkuusinvestointeja
myös suorahankintana.
Jyväskylässä on Hirvelän mukaan hankittu aurinkopaneeleja
myös jälkiasennettuna, ja kokemukset ovat olleet positiivisia. Yksittäisiä
muutamien kymmenien tuhansien aurinkopaneelihankintoja on tehty kassasta.
– Tarkka suunnittelu
on tärkeää erityisesti vanhan tai suojellun rakennuskannan kohdalla, Hirvelä
kertoo.
Myös Kuoppala kertoo Tampereen kaupungin investoivan
aurinkovoimaan.
– Aurinkopaneeleja asennellaan vuosittain.
Jyväskylä on Hirvelän mukaan myös kilpailuttanut
öljylämmitteisten kohteiden lämmitysjärjestelmiä. Tarjoajat saivat ehdottaa
vaihtoehtoista lämmitystapaa vapaasti.
– Kaupunki kilpailutti kolmen koulun lämmitysmuodon
uudistamisen. Yksi tarjoaja valitsi maalämmön, joka oli tarjouskilpailun
edullisin, sanoo Hirvelä.
Kuntien ei hänen mukaansa tarvitse välttämättä perehtyä
erilaisiin teknisiin ratkaisuihin ja ohjata tarjoajia kilpailutuksessa
hiilineutraaliin suuntaan, vaan luottaa uusiutuvan energian megatrendiin ja
siihen, että vähäpäästöisin ratkaisu on myös usein edullisin.
Tampereella lämmitystavan uusimiset menevät Kuoppalan mukaan
jo rutiinilla.
– Vuosittain vaihdamme öljylämmityksiä kauko- tai
maalämpöön. Meillä konsultti tekee vaihtoehtoistarkastelun ja laskee
takaisinmaksuajat sekä muut olennaiset luvut hiilidioksidipäästöineen.
Analyysin perusteella valitaan järkevimmät ratkaisut elinkaarikustannukset
huomioiden. Meillä lämmitysmuodon uudistamisen suunnittelun toteuttavat
pääsääntöisesti puitesopimuskumppanit, kuten myös toteutuksen urakoinnit.
Tampereen Tilapalvelut Oy toimii hankkeissa rakennuttajana, Kuoppala sanoo.
– Jyväskylän kaupungilla on vielä toistakymmentä
sähkölämmitteistä kohdetta jäljellä, mutta ne eivät ole vielä
peruskorjausiässä, eikä niihin siksi ole investoitu, Hirvelä kertoo.
Kaikkea ei kannata tehdä itse
Ylläpito ja huolto ovat tärkeässä roolissa myös
energiatehokkuushankinnoissa, eikä työ pääty investointivaiheeseen.
ESCO-hankkeissakin palveluntuottaja vastaa laitteiden ylläpidosta vain sovitun
määräajan, jonka jälkeen laitteistojen huolto siirtyy kunnalle. Hirvelän viesti
muille kunnille on, että energiatehokkuuteen voi kasvaa ainoastaan tekemisen
kautta.
– 1990-luvulla sähköjärjestelmien uudistukset toivat
kaupunkien ja kuntien huoltomiehille uusia haasteita, joiden kanssa oltiin
aluksi hieman ymmällään. Tekemällä kuitenkin opittiin.
Energiatehokkuushankkeitakaan ei opita tekemään pitämällä projekteja
pöytälaatikossa.
Kuoppalan mukaan Tampereen kaupungilla on paljon hyvää
energiaosaamista, mutta kaupungin ei ole kannattavaa hankkia itselleen kaikkea
erityisosaamista.
–Yksityisellä sektorilla energia-asiantuntijat ovat
vaativissa hankkeissa päivittäin, seuraavat alan kehitystä, kouluttautuvat ja
heillä on käytössään viimeisimmät ohjelmistot. Tämän vuoksi yksityisen sektorin
erityisosaaminen kehittyy julkista sektoria nopeammin, Kuoppala kertoo.
Hänen mukaansa onkin usein parempi vaihtoehto hankkia
osaajat yksityiseltä sektorilta hankkeeseen tai projektiin kuin pyrkiä
ylläpitämään yksityistä sektoria vastaava erikoisosaamisen taso kaikilla osa-alueilla.
– Paras oppi ja hyöty saadaan, kun kunnan oma ylläpidosta vastaava organisaatio on mukana ja sitoutuu vahvasti mukaan energiatehokkuushankkeeseen, Kuoppala kertoo.
Korona
on pistänyt talousnäkymät uusiksi lähes joka organisaatiossa. Harvassa ovat ne,
joiden talousnäkymiä kriisi on parantanut. Sitäkin useammin talouden näkymiä on
pitänyt reivata alaspäin – näin on myös kunnissa.
Tilanne kunnissa on muuttunut nopeasti hankalasta
vaikeaksi. Taloustilanne oli jo kuluvaan vuoteen lähdettäessä monessa kunnassa
haastava alijäämäisen tilikauden jälkeen. Koronakriisin vaikutukset iskevät
kuntatalouteen monelta kulmalta, ja kokonaisvaikutukset tulevat olemaan miljardiluokkaa. Valtion tukien
jälkeenkin kunnille on odotettavissa jopa satojen miljoonien eurojen
korona-alijäämä. Lopulliset vaikutukset riippuvat siitä, millä aikataululla
taloutta ja yhteiskunnan toimintoja päästään avaamaan sekä siitä, kuinka paljon
valtion tukitoimet tulevat korvaamaan kuntien talousmenetyksiä.
Kunnat kantavat käytännön vastuun koronakriisin
ratkaisemisesta, kiteyttää Esa Kallioblogissaan. Nyt on oikea aika
miettiä, miten kuntien taloudelliset toimintaedellytykset varmistetaan.
Millainen on kuntasi talous tulevaisuudessa? Vaikka
näkyvyys on vielä heikko, kannattaa tulevaisuuden mallintamiseen panostaa heti.
Työkaluja on olemassa*: Kuntatalouden analyysilla ja skenaarioanalyysilla
simuloidaan vaihtoehtoisia kuntatalouden kehitysuria, ja saadaan näin
näkyvyyttä talouden kehitykseen. Skenaarioiden pohjalta luodaan tilannekuva
talouden kokonaisuudesta ja mahdollisesta tasapainotustarpeesta. Lopuksi
pohditaan konkreettisia keinoja talouden tasapainottamiseksi ja aikajännettä
valittujen keinojen toteuttamiseksi.
Kuntien tie ulos koronakriisistä alkaa siis
talouden ison kuvan selkeyttämisellä. Usein talouden tasapainottamisen keinoja
on jo tunnistettu, mutta niiden toimeenpanosta on erilaisia näkemyksiä.
Skenaariotyöskentely auttaa tarkastelemaan tilannetta kokonaisuutena
lintuperspektiivistä, jolloin keinovalikoiman suhteet ja vaikutukset tulevat
esiin. Ulkopuolinen näkemys tuo selkeyttä keinojen hyötyjen ja haittojen
arviointiin sekä tukee eri näkökantojen yhteensovittamisessa.
Kuntarahoitus kulkee kuntien matkassa hyvinä ja
huonoina aikoina – myös koronakriisissä ja siitä ulos. Ennustetyökalujen avulla
piirretään näkymä kuntatalouden nykyhetkeen ja tulevaisuuteen sekä eri
skenaarioiden tarkasteluun. Myös me Inspirassa olemme jo käärineet hihat, ja
autamme asiakkaitamme talouden tasapainottavien toimenpiteiden analysoinnissa,
suunnitelman luomisessa ja käytännön toimenpiteiden toteuttamisessa.
Rakennetaan yhdessä tie ulos kuntatalouden kriisistä.
Anssi Wright
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran toimitusjohtaja.
* Talous tulevaisuudessa on työpajakokonaisuus, jossa kunnat pureutuvat taloutensa nykytilaan ja sen kehitysmahdollisuuksiin Kuntarahoituksen ja Inspiran asiantuntijoiden johdolla. Työpajoissa analysoidaan kunnan taloustilannetta, laaditaan ennuste talouden kehityksestä sekä luodaan konkreettinen suunnitelma talouden tasapainottamiseksi.
