Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Uudet palvelut vaativat yhteistä näkemystä tulevaisuuden tarpeista

Tiesin hyvin mitä pääarkkitehdin tehtäviin kuuluu: liiketoiminnan prosessien, tietojen ja tietojärjestelmien kokonaisuuden suunnittelemista siten, että Kuntarahoitus jatkossakin voisi palvelulla asiakkaitaan – joista merkittävä osa on myös omistajiamme – mahdollisimman hyvin. 

Vähitellen opin tuntemaan kollegani, käyttämämme tietojärjestelmät ja liiketoimintamme eli asiakkaille tarjottujen rahoituspalveluiden yleiset piirteet. Aloin ymmärtää, miten hankimme rahaa markkinoilta ja miten saatamme sen asiakkaidemme saataville erilaisten tuotteiden muodossa.

Ymmärsin vähitellen, miten Kuntarahoitus on kokonaisuutenaan järjestelmä, joka pyrkii ylläpitämään tasapainoa pääomamarkkinoiden ja asiakkaiden välillä kulkevien rahavirtojen kesken.

Ymmärsin myös, että pelkkä tasapaino ei riitä, vaan meidän lisäksi on pidettävä varalla säännösten määrittämä määrä omaa pääomaa ja huolehdittava tarkasti ja hyvinkin monimutkaisten algoritmien avulla rahavirtojen muodostamasta riskistä. Jos tasapaino ei vallitse määräysten mukaisesti, Kuntarahoitusta valvova Euroopan keskuspankki huolestuu ja ääritapauksessa ryhtyy ankariin toimenpiteisiin.

Tasapainon ylläpitäminen sekä asiakkaiden ja pääomamarkkinoiden tarpeet että liiketoimintaan liittyvät määräykset täyttäen ei ole helppoa. Siihen tarvitaan koko joukko tietoja, tietojärjestelmiä ja ihmisiä.

Kuntarahoitus on pitkään käyttänyt samoja, menneisyydessä hyvin tarpeet täyttäneitä tietojärjestelmiä. Valitettavasti osa niistä on vanhentunut, joten meidän on uusittava järjestelmiämme. Olemme sitä varten aloittaneet joukon projekteja, joiden myötä saamme lähivuosina käyttöön muun muassa uuden antolainojen elinkaarijärjestelmän.

Uusi järjestelmä parantaa asiakaspalveluamme monin tavoin. Se luo myös perustaa tulevaisuuden uudistuksille, joista yksi suurimmista on varmasti lainoihin liittyvien asiakastarpeiden täyttämisen automatisointi eli erilaiset digitaaliset palvelut.

Meidänkin on vähitellen aika siirtyä palvelemaan asiakkaita verkossa, automatisoida lainojen myöntämisprosessi ja vähentää lainojen hoitoon kuluvaa työmäärää – sekä meillä Kuntarahoituksessa että asiakkaidemme taloushallinnoissa.

Apuja talouden ennakointiin

Kuntarahoituksella on oma verkkopalvelunsa, Apollo, jonka avulla asiakkaamme voivat hallita laina- ja sijoitusportfolioitaan sekä analysoida markkinoiden muutosten vaikutuksia niihin. Olemme myös rakentamassa verkkojärjestelmää, jonka avulla kunta-asiakkaamme voivat ennustaa taloutensa kehitystä. Järjestelmä valmistuu syksyllä ennen vuoden 2019 taloussuunnittelun alkua. Uskon uuden järjestelmän sekä parantavan asiakkaidemme taloussuunnittelua että vähentävän siihen kuluvaa aikaa. 

Olemme siis sekä luomassa edellytyksiä asiakastyömme automatisointiin että rakentamassa järjestelmiä, joiden avulla asiakkaamme pystyvät paremmin ja pienemmällä vaivalla hallitsemaan talouttaan. Pääarkkitehtina pidän tätä velvollisuutenamme: meidän on käytettävä asiakkaiden toiminnasta kehittämämme ymmärrys asiakkaiden itsensä hyväksi.

Olemme mielestäni oikealla tiellä, mutta haluaisin nähdä useampia asiakkaitamme kulkemassa kanssamme. Haluaisin käyttää enemmän aikaa yhdessä asiakkaiden kanssa. Haluaisin luoda sähköisen keskustelupaikan, jossa Kuntarahoitus ja Kuntarahoituksen asiakkaat keskustelisivat tulevaisuudesta. Yhdessä saisimme niin paljon enemmän aikaan – hyvinvointia suomalaisille.

Matti Kinnunen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen pääarkkitehti
Twitter: @Matti_Kinnunen

Näkökulmat

Toimeliaita tulevaisuudennäkymiä

Meillä Suomessakin talous on päässyt hyvälle kasvu-uralle, työllisyystilanne jatkaa paranemistaan ja edellytykset taloudelliseen aktiivisuuteen lisääntyvät. Kotimaan tummat pilvet liittyvät työmarkkinatilanteeseen. Vuoden alusta voimaan astunut työttömyysturvan aktiivimalli on saanut kehnon vastaanoton ja voi vaarantaa talouden hyvää kehitystä.

Työllisyystilanteen parannuttua myös kuntien viime vuoden talousluvut näyttävät odotettua paremmilta. Kuntarahoitukseen tämä heijastui rahoituksen kysynnän maltillisena kasvuna. Kunnat pystyvät vahvistamaan tasettaan ja varautumaan tulevaisuuden haasteisiin, mikä on makrotalouden kannalta hyvä asia.

Rahoitustarpeita kunnilla riittää tulevaisuudessakin, vaikka tällä hetkellä näyttää siltä, että sote-investoinnit jäävät pois kuntien kontolta. Kuntarahoituksessa tekemiemme laskelmien mukaan kuntien investointitarve sosiaali- ja terveyspalveluihin tulee kuitenkin laskemaan ennakoitua vähemmän, noin 10–15 %. Rahoitustarvetta pitävät yllä kiinteistöjen korjausvelka sekä maan sisällä tapahtuva muuttoliike, joka lisää kasvukeskusten tarvetta lisätä infrastruktuuriin kohdistuvia investointeja.

Kuntarahoitusta tarvitaan myös sote-uudistuksen ja muiden yhteiskunnallisten muutosten keskellä. Tätä ja tulevaisuutta silmällä pitäen olemme uudistaneet strategiamme, josta kerromme tarkemmin tässä lehdessä. Rahoitus on edelleen Kuntarahoituksen ydintehtävä ja siinä visiomme on olla asiakkaillemme paras asiantuntija muuttuvassa maailmassa. Olemme luotettava kumppani koko rahoituksen elinkaaren ajan, jo suunnittelusta lähtien.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio1

Näkökulmat

Hylkää idealismisi, maailmanparantaja

Tuolloin oli lama, ja isäni oli ollut työurallaan monissa tiukoissa paikoissa. Hän oli sarjayrittäjä aikana, jolloin kukaan ei vielä puhunut sarjayrittäjyydestä. Savolainen äijä, jolla oli vahvat mielipiteet ja suoraviivainen käsitys siitä mitkä asiat ovat hyödyllisiä ja tärkeitä.

1990-luvun alussa yhteiskuntavastuu ei ollut yrityksille tärkeiden asioiden joukossa. Sillä ei ollut tuolloin roolia isäni suunnitelmissa, mutta ei se ollut isompienkaan yritysten agendalla. Edes yhteiskuntavastuun tuomaa brändihyötyä ei kovin usein tunnistettu.

Nyt yritykset eivät voi enää olla välittämättä vastuullisuudesta. Myös Kuntarahoituksessa vastuullisuus on nostettu julkisesti strategian ytimeen. Syyskuusta lähtien olen suunnitellut päätyökseni paitsi firmamme viestintää, myös toimintatapojen vastuullisuuden kehittämistä.

Omasta vastuullisuudesta kertominen on melkoista tasapainottelua. Vaikka on paljon organisaatioita, jotka hoitavat tonttinsa tosi hienosti, vastuullisuudessa täydellistä tekijää ei ole olemassakaan. Aiemmin yritykset ovat kertoneet vain niistä jutuista, joissa ovat jo valmiiksi hyviä ja joissa on antaa kovia näyttöjä.

Vastuulliseksi julistautumisen myötä pitäisi kuitenkin pystyä kertomaan julkisesti myös niistä asioista, joissa on kehittämisen varaa ja joita halutaan siksi parantaa. Tunnustaa suoraan, että tässä ollaan vielä kesken, ja ehkä aika kaukanakin maalista. Se on mille tahansa yritykselle on aikamoinen kulttuurinmuutos. Meille ainakin.

Millaisen jäljen jätät ja miten sen teet

Nykyisessä maailmantilanteessa ei ole enää varaa siihen, ettei jokainen meistä tekisi kaikkea voitavaansa minimoidakseen oman toimintansa negatiivisia seurauksia. Se on vähintä mitä voimme tehdä. Sen lisäksi meidän pitää maksimoida oman toiminnan positiivisia vaikutuksia. Eikä viivan alle jäävä tulos ole ainoa kädenjälki, vaikka se onkin tärkeä.

Aina on niitä, joita vastuullisuuspaasaus ärsyttää. Osa pitää vastuullisuutta liiketoiminnasta irrallisena hyväntekeväisyytenä ja on sitä mieltä, ettei yrityksillä aidosti ole muuta tehtävää kuin tuottaa omistajilleen tulosta. Osa näkee vastuullisuuden pelkkänä markkinointipuheena.

Jos pitäisi valita, olen mieluummin naiivi kuin kyyninen. Onneksi tässä asiassa ei ole pakko valita.

Jokaisen yrityksen missiona ei ole maailman parantaminen, eikä tarvitsekaan olla. Vastuulliseen toimintatapaan panostavat yritykset ovat kuitenkin tutkitusti tuottavampia. Syitä voi olla monia: motivoituneemmat työntekijät, hiotummat prosessit, toimivammat kumppanuussuhteet ja sitoutuneemmat asiakkaat?

Isä oli loppujen lopuksi oikeassa siinä, että idealismini on vuosien mittaan karissut, kun monet tosielämän realiteetit ja reunaehdot – jotka usein ovat taloudellisia – ovat alkaneet tarkemmin hahmottua. Aika usein pitää tinkiä ihanteesta.

Kun hyväksyy oman epätäydellisyytensä, tärkeäksi tulee pyrkimys kohti parempaa. Enemmän kuin koskaan uskon siihen, että jokaisella teolla on väliä. Parantaa voi vähän kerrallaan, ja jatkuvaa parantamista minäkin haluan työssäni edistää.

Kyse ei kuitenkaan ole idealismista. Vastuullisuus on realismia. Se on sellaisten valintojen tekemistä, jotka pystyy perustelemaan ja joiden takana voi seistä, kyseenalaisti niitä kuka tahansa. Sitä isäkin olisi arvostanut.

Soili Helminen
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen viestintäpäällikkö.

Näkökulmat

Tampereen yliopiston selvitys maakuntien rahoituksesta: maakuntien verotusoikeus kytkeytyy tehtävien mittakaavaan

Maakuntien erilaisten rahoitusmallien soveltuvuuden tarkastelussa tulee arvioida, mitkä ovat ylipäätään maakuntatason ja sen toiminnan tavoitteet. Mikäli tavoitteena on rakentaa itsehallinnollinen aluehallinto, tämä edellyttää itsenäisyyttä myös rahoitustavan suhteen, arvioidaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Lotta-Maria Sinervon maakuntaveroa käsittelevässä tutkimuksessa.

Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus Miten maakuntia rahoitetaan? on ensimmäinen laaja-alainen maakuntien verotusta ja muita rahoitusmuotoja koskeva Pohjoismainen vertailututkimus. Sen ovat tilanneet Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva, KT Kuntatyönantajat ja Avainta ry.

– Maakunta- ja sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on julkisen talouden kustannusten hillintä. Tämä merkitsee erityisen huomion kiinnittämistä maakuntien toimintaan liittyviin kannustimiin, toteaa tutkija Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta.

– Jos kehysmenettely tehdään joustamattomaksi, tämä voi aiheuttaa maakunnille ongelmia lakisääteisten tehtävien menojen kattamisessa. Budjettikurin hallinnassa on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, toteaa Sinervo.

Suomalaisten maakuntien tehtäväkenttää kaavaillaan poikkeuksellisen laajaksi

Vertailututkimuksessa on tarkasteltu laaja-alaisesti maakuntien rahoitusmalleja eri Pohjoismaissa. Tehtäviä rahoitetaan hyvin erityyppisillä ratkaisuilla, esimerkiksi Tanskassa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan pääosin terveydenhuollon tehtäviä hoitavat maakunnat rahoitetaan valtionosuuksilla ja kuntien maksuosuuksina.

Ruotsissa maakunnat vastaavat puolestaan muiden pienempien tehtäväkokonaisuuksien ohella erityisesti terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä. Ruotsissa tehtävistä reilu 70 prosenttia rahoitetaan maakuntien omilla verotuloilla. Asiakas- ja käyttömaksujen osuus maakuntien toiminnan rahoituksesta on vertailumaissa suhteellisen pieni.

Tampereen yliopiston analyysin mukaan valtakunnallisiksi katsottuja tehtäviä voidaan rahoittaa valtion rahoituksella, kun taas paikallisten tehtävien hoitamisessa omat verotulot nähdään sopivana rahoitusmuotona.

– Tutkimuksessa käy hyvin ilmi, että maakuntien rahoitusmallin valinnassa on ratkaisevaa, että sillä on selkeä yhteys tehtävien luonteeseen ja laajuuteen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.

– Suomessa kuntasektorin henkilökunnasta arviolta noin puolet on siirtymässä maakuntien palvelukseen. Suomeen suunniteltujen maakuntien tehtäväkentästä on tulossa poikkeuksellisen laaja verrattuna muihin Pohjoismaihin, toteaa kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT Kuntatyönantajista.

Vahva talouden ohjaus vai tehokkuuteen kannustava verotusoikeus?

Perustuslain mukaisesti maakunnilla tulisi Suomessa olla itsehallinto, arvioidaan Tampereen yliopiston selvityksessä. Suomalaisten maakuntien itsehallinto on mahdollista toteuttaa säätämällä maakunnille verotusoikeus, niin kuin Ruotsissa, rajoitetulla verotusoikeudella, kuten Norjassa tai valtion rahoituksella, niin kuin Tanskassa.

Perinteisesti verotusoikeuden ja siihen liittyvän budjettivastuun katsotaan kannustavan tehokkaaseen taloudenhoitoon. Mikäli maakuntien toiminnan rahoitus perustuu vain valtion rahoitukseen, verotusoikeuden mukanaan tuomat kannustimet jäävät puuttumaan.

– Selvityksen perusteella näyttää siltä, että verotusoikeutta kannattaa vakavasti harkita maakuntien pysyvänä rahoitusmallina. Uskon, että veronmaksajatkin hyötyisivät siitä paitsi tehokkaan, myös läpinäkyvän ja vastuullisen taloudenhoidon kautta, arvioi Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja Esa Kallio.

– Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi on investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla. Pidemmän päälle verotusoikeus, laajemmin oma varainhankinta ja niitä täydentävä valtionosuusjärjestelmä vahvistaa maakuntien omaa päätäntävaltaa ja toiminnan tuloksellisuutta, jatkaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.

Maakuntien nykysuunnitelman mukainen rahoitusratkaisu on näin alkuvaiheessa väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana, väliaikaisen mallin kokemusten perusteella.

Miten maakuntien toimintaa rahoitetaan-tutkimusraportti

Lisätietoja:

Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, tutkija, yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo, p. 050 509 9042

Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458

Keva, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043

Kuntarahoitus, vt. toimitusjohtaja Esa Kallio, p. 050 337 7953

KT Kuntatyönantajat, kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, p. 040 547 7710

Avainta Avaintyönantajat, toimitusjohtaja, Vesa Laine p. 050 524 9551

KuntarahoitusNäkökulmat

Investointeja tulevaisuuteen

Vastuullisuus on aina ollut toimintamme ytimessä. Kuluneen vuoden aikana vastuullisuus on kuitenkin nostettu myös yhtiön strategiassa entistä vahvempaan asemaan. Rahoitusalalla vastuullisuus tarkoittaa muun muassa sitä, että tunnemme asiakkaidemme tilanteen niin hyvin, että osaamme auttaa tunnistamaan myös riskejä. Tarjoamme konkreettisia työkaluja talouden koko kuvan hahmottamiseen ja eri rahoitusvaihtoehtojen vaikutusten arviointiin.

Myös ympäristöarvojen merkitys kasvaa nopeasti. Viime vuonna lanseeraamamme vihreä rahoitus on ollut hyvin kysyttyä. Suomalaiskuntien mittavien ympäristötekojen mahdollistamana pystyimme laskemaan tänä syksynä liikkeeseen jo toisen vihreän bondin eli ympäristöhankkeisiin korvamerkityn joukkolainan. Se oli todellinen menestys, ja osoittautui yhtiömme tähänastisen historian kysytyimmäksi bondiksi.

Vihreän rahoituksen asiakkaamme hyötyvät ympäristöystävällisistä investoinneistaan monin tavoin. Vihreän rahoituksen piiriin hyväksytyksi tuleminen on riippumattoman arviointiryhmän tunnustus hankkeissa tehtävästä työstä. Se tekee kunnan ympäristöponnistelut näkyviksi, ja vaikutusarvioinnin ansiosta kunnat saavat myös mitattua tietoa hankkeidensa ilmastovaikutuksista. Tämä kehitys lisää läpinäkyvyyttä kuntalaistenkin suuntaan.

Kuntarahoitus saa asiakkailtaan kiitosta ennen kaikkea kahdesta asiasta: siitä, että ymmärrämme asiakkaiden toimintaympäristön ja siitä, että autamme pienelle organisaatiolle ominaisen ketterästi ja henkilökohtaisella otteella. Näistä vahvuuksista haluamme pitää jatkossakin kiinni. Me Kuntarahoituksessa olemme vuoden mittaan panostaneet merkittävästi tulevaisuuteen vahvistamalla organisaatiotamme. Lisäresursseja on haettu muun muassa riskienhallinnan tehostamiseen ja varmistamiseen, digitalisaation nopeuttamiseen ja asiakastyön kehittämiseen. Uskon, että nämä lisäsatsaukset näkyvät asiakkaillemme tehokkaina ja varmoina prosesseina ja parempana palveluna.

Haluan kiittää asiakkaitamme ja yhteistyökumppanejamme kuluneesta vahvasta vuodesta sekä omaa henkilökuntaamme muutoshalukkuudesta, sitoutumisesta ja innosta paremman huomisen rakentamiseen.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oyj
Twitter @EsaKallio

NäkökulmatVastuullisuus

Tervehtyvä mies kuohuvassa maailmassa

Suomalaiskunnat ovat onnistuneet vaikeassa tehtävässä. Niiden talous on vahvistunut, vaikka kasvu on ollut hidasta. Vetoapua on saatu Euroopan isoista ”Euroopan on hyvä varautua pärjäämään oman kasvun varassa, sillä jenkkitalouden veturi ei välttämättä enää jaksa vetää muuta maailmantaloutta nousuun.” talouksista, joiden hyvä vire on vetänyt myös Suomen taloutta nousuun.

Euroopan onkin hyvä varautua pärjäämään oman kasvun varassa, sillä Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on kyseenalaistanut Donald Trumpin hallituksen kasvuennusteita ja varoittanut, ettei jenkkitalouden veturi välttämättä enää jaksa vetää muuta maailmantaloutta nousujohteiseen kehitykseen.

Samaan aikaan yhteiskunnallinen kuohunta jatkuu. Terroriteko järkytti Suomeakin elokuussa, ja lähialueilla on paljon jännitteitä. Suurvaltapolitiikan kiristyminen lisää entisestään maailmanpolitiikan sähköisyyttä.

Pääomamarkkinoilla on jo totuttu nykyisin vallitseviin epävarmoihin oloihin, mutta tulevaisuuden reaktioita on vaikea arvioida, kun reaalipolitiikan kiemuroitakaan on vaikea ennustaa. Mihin Trumpin holtittomat lausunnot vielä johtavat? Saako Iso-Britannian heikko konservatiivihallitus pidettyä Brexit-kaaoksen hallinnassa?

Etelä-Euroopan rahoitusmarkkinoilla muhii edelleen mahdollinen kriisi. Kesäkuussa espanjalainen kriisipankki Banco Popular pelastui kaatumiselta, kun Santander osti sen yhdellä eurolla. Italiassa kahden konkurssin partaalla horjuneen pankin terveet osat siirrettiin Intesa Sanpaololle, samaan hyväksi havaittuun euron kauppahintaan. Kaikesta pankkiregulaatiosta huolimatta laskun järjestelystä saavat kantaakseen osakkeenomistajat ja valtio: pankin velkakirjoihin sijoittaneet sen sijaan selvisivät operaatiosta ehjin nahoin. Se jää nähtäväksi, onko järjestely EU:n perussopimusten mukainen.

Markkinoiden tilasta kertoo paljon myös se, että taloutensa romahduttanut Kreikka on palaamassa kansainvälisille lainamarkkinoille, vaikka maan kriisi on edelleen ratkaisematta. Markkinoilla on nyt paljon likviditeettiä, ja siksi tilaa on myös riskialttiimmille kohteille.

Kysytympiä ovat kuitenkin vakaat sijoituskohteet, joihin suomalainen kuntasektorikin kuuluu. Kun likviditeettiä on paljon, kilpailu sijoittajista vaatii liikkeeseenlaskijoilta entistä enemmän taktista osaamista. Ajoitus ja kilpailijoiden suunnitelmien ennakointi ovat aivan keskeisiä tekijöitä liikkeeseenlaskujen onnistumisessa.

Kuntarahoituksesta kiinnostuneet kansainväliset sijoittajat ovat kiinnostuneita myös muista vastaavantyylisistä liikkeeseenlaskijoista – esimerkiksi pohjoismaisista kuntarahoittajista, alankomaalaisesta vesipankista NWB:stä tai saksalaisesta kehityspankki KfW:stä. Epävarmuus markkinoilla tarkoittaa sitä, että Kuntarahoituksen on oltava valmis tekemään liikkeeseenlaskuja heti kun olosuhteet ovat otolliset. Kun on oikea hetki, ikkuna on vallattava ennen kuin joku muu verrokkiryhmästämme tekee sen.

Kuntarahoitus on laskenut tänä vuonna liikkeeseen jo kolme erittäin onnistunutta viitelainaa. Viimeisimmän, heinäkuussa liikkeeseen lasketun miljardin Yhdysvaltain dollarin viitelainan Global Capital valitsi viikon parhaaksi diiliksi. Laina ylimerkittiin niin nopeasti, että pystyimme tiukentamaan sen hintaa enemmän kuin koskaan ennen historiamme aikana. Hinta on edelleen tiukentunut jälkimarkkinoilla, joten myös sijoittajat voivat olla sijoitukseensa tyytyväisiä.

Meille Kuntarahoituksessa onnistunut varainhankinta ei ole vain oman toiminnan tehokkuutta, vaan sillä on suurempi merkitys. Jokainen varainhankinnan hinnoittelussa säästynyt korkopiste näkyy asiakkaillemme edullisempana lainarahan hintana.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja.

Näkökulmat

Kuntien vahva talous ilahduttaa

Kuntien vuosikate oli vuonna 2016 lähes 2,7 miljardia euroa plussan puolella, mikä on noin 800 miljoonaa euroa edellistä vuotta enemmän. Tämä on näkynyt myös Kuntarahoituksen lainakysynnässä. Kasvusuhdanteessa asuntotuotanto vetää hyvin, mutta muihin investointeihin kunnat ovat tarvinneet viime vuotta vähemmän lainaa.

Kunnat hyötyvät tasapainottuneesta taloudestaan monin tavoin. Velkaantumispaine vähenee ja taseet vahvistuvat, mikä parantaa kuntien kykyä investoida tulevaan kasvuun. Rahoittajan näkökulmasta pienentynyt lainakysyntä ei yleensä ole eduksi, mutta kuntaomisteiselle Kuntarahoitukselle asiakkaiden vahva taloustilanne on hyvä uutinen. Suomalaisen kuntasektorin erinomainen maine takaa meille hyvän luottoluokituksen ja pitää yllä sijoittajien kiinnostusta: nämä ovat varainhankinnalle otolliset olosuhteet. Siksi Kuntarahoitus pystyi jälleen alkuvuonna samaan aikaan sekä kilpailemaan rahoituksen hinnalla että tekemään vahvaa tulosta.

Kuntarahoitus ei keskity liikepankkien tavoin voiton maksimointiin, mutta pankkisääntelyn vakavaraisuusvaatimusten täyttämiseksi Kuntarahoituksen omistajat – kunnat, Keva ja valtio – ovat määritelleet yhtiön tavoitteeksi kerätä pääomia tulosta tekemällä. Tämä on välttämätön edellytys toiminnan jatkumiselle, ja siitä hyötyvät ennen kaikkea asiakkaat ja lopulta veronmaksajat. Kuntien velkaantuminen ei missään olosuhteissa ole Kuntarahoituksen etu. Yhtiömme koko olemassaolon tarkoituksena on palvella kuntia ja valtion tukeman asuntotuotannon toimijoita. Se tarkoittaa kuntien talouden vakauden edistämistä.

Investoinnit kuitenkin ovat välttämätön edellytys kuntalaisten hyvinvoinnille ja kuntien kasvulle. Meidän tehtävänämme on paitsi tarjota kilpailukykyistä rahoitusta, myös auttaa asiakkaitamme arvioimaan erilaisten investointien hyödyllisyyttä ja sitä, miten investoinnit on järkevintä rahoittaa.

Viime vuonna kunnat investoivat lähes 3,5 miljardin euron arvosta, minkä seurauksena niiden yhteenlaskettu lainakanta kasvoi 570 miljoonalla eurolla. Velkaantumisen kasvu hidastui silti selvästi, sillä vuonna 2015 kasvua oli yli 800 miljoonaa euroa. Se kertoo kuntien vastuullisuudesta ja hyvästä taloushallinnosta.

Esa Kallio
vt. toimitusjohtaja
Kuntarahoitus Oy

NäkökulmatVastuullisuus