Inspiran Anssi Wright: Työmme yhteiskunnallinen puoli korostuu poikkeustilanteessa entisestään

– Yhteisöllisyys, yhteishenki, toisten kunnioittaminen, harmoninen ilmapiiri ja rehti toiminta, summaa Kuntarahoituksen tytäryhtiötä Inspiraa johtava Wright työyhteisönsä parhaita puolia.

Asiat ovat pitkälti samoja, joita kuntarahoituslaiset nostavat toistuvasti esiin työpaikastaan puhuttaessa.

– Olemme tiivis porukka, joka tekee yhdessä töitä yhteisten tavoitteiden ja asiakkaiden eteen. On selvää, että normioloissa saman katon alla oleminen ja toimiminen tukevat yhteisöllisyyttä entisestään. Pyrimme siihen, että tämä henki välittyy myös asiakkaiden suuntaan, hän jatkaa.

Kehittyminen vaatii aktiivista työtä

Anssi Wrightin tausta on niin sanottujen big four -yhtiöiden parissa – hän on työskennellyt niin EY:n kuin Deloitten yritysjärjestely- ja konsultointitoiminnoissa. Joulukuussa 2014 Wright aloitti Inspiralla apulaisjohtajan tittelillä ja on syyskuusta 2018 lähtien toiminut yhtiön toimitusjohtajana. Työnkuva Inspiralla on säilynyt näiden vuosien aikana varsin samanlaisena, mutta toki nykyisen roolin myötä on tullut enemmän hallinnollista työtä ja vastuuta koko liiketoiminnasta.

Wright hoitaa myyntiä, johtaa projekteja, työskentelee asiakastoimeksiannoissa ja tekee paljon työtä sen eteen, että Inspiran asiantuntijoilla olisi mahdollisuus jatkuvasti kehittyä työssään. Hänen tyypillinen työpäivänsä alkaa perinteiseen suomalaiseen tyyliin aamukahdeksan pintaan.

– Päivät koostuvat asiakaskommunikaatiosta, projektipalavereista, tarjousten laatimisista, henkilöstöhallinnon tehtävistä sekä itse toimeksiantotyöstä. Työpäivien sisällöt voivat vaihdella paljonkin vallitsevasta tilanteesta riippuen, hän kertoo.

Poikkeustilanteen aikana palaverit ovat hoituneet lähinnä Teamsin kautta etänä. Wrightin mukaan etätyöt sujuvat hyvin ja tehokkaasti, mutta yhteisöllisyyttä on ikävä. Etätöitä jatketaan Kuntarahoituksessa toistaiseksi.

– Jo ensimmäisen etänä tehdyn kuukauden jälkeen alkoi tuntua siltä, että olisi kiva tehdä töitä taas toimistolta käsin ja tavata kollegat kasvotusten eikä pelkän ruudun tai puhelimen välityksellä. Toimistotyön sosiaalinen puoli on hankalasti korvattavissa millään välineellä, hän toteaa.


”Toimistotyön sosiaalinen puoli on hankalasti korvattavissa millään välineellä.”


Tavoitteiden pitää olla läpinäkyviä

Talouden ja rahoituksen neuvonantopalveluita kuntasektorille ja sosiaaliseen asuntotuotantoon tarjoavan Inspiran vahvuutena on kuntasektorin erityispiirteiden tuntemus yhdistettynä syvälliseen talouden ja rahoituksen osaamiseen.

Niin Kuntarahoituksella kuin Inspiralla käytännön työtä ja päätöksentekoa ohjaavat samat, yhteisesti määritellyt arvot – asiakaskeskeisyys, vastuullisuus ja avoimuus. Näistä etenkin asiakaskeskeisyys ja vastuullisuus korostuvat arjessa, kun taas avoimuus näkyy esimerkiksi siten, että asiantuntijoiden tavoitteet ja suoritusten mittaus on avointa ja läpinäkyvää.

– Helpointa myyntiä on lisämyynti tyytyväiselle asiakkaalle. Vastuullisuus kuuluu samaan pakettiin asiakaskeskeisyyden kanssa. Asiakastoimeksiannoissa tehtyjen ratkaisujen pitää olla sellaisia, että ne kestävät yksityiskohtaistakin jälkikäteistarkastelua, Wright painottaa.

Työyhteisössä kaiken tekemisen tavoitteena on luonnollisesti myös se, että yhteisöllisyys välittyy potentiaalisille työnhakijoille, kun nämä pohtivat seuraavaa siirtoaan. Työnantajakuva, työyhteisön ilmapiiri ja työn merkityksellisyys ovat entistä tärkeämpiä asioita, kun kilpaillaan parhaista uusista kollegoista.

– Mitä yhtiön markkinointiin ja viestintään tulee, on siinä menty viime vuosien aikana harppauksin eteenpäin, mikä on hienoa ja edesauttaa työnantajakuvan kehittymistä. Myös Timon analyysit ja julkaisut ovat luoneet dynaamista kuvaa koko yhtiöstä ja olleet raikas tuulahdus, Wright kiittelee kollegaansa, Kuntarahoituksen pääekonomistia Timo Vesalaa.

Wrightin mukaan käytännön työssä on ilahduttavaa, kun asiantuntijat nostavat esille vastuullisuuteen liittyviä kysymyksiä – miten tehdyt ratkaisut tukevat kyseisen asiakkaan ja toisaalta yhteiskunnan kokonaisetua. Kuntien talous on ollut tiukalla jo tähän vuoteen lähdettäessä, ja koronakriisi on syventänyt entisestään talouden tasapainotustarvetta.

– Itse koen että mahdollisuus olla osaltaan vaikuttamassa kuntien investointien sekä omaisuusjärjestelyiden tehokkaaseen toteuttamiseen ja siten yhteiskunnan resurssien käyttöön, tuo merkityksellisyyttä työhöni. Julkisten palveluiden toteuttamisessa ja rahoittamisessa säästetyt eurot ovat käytettävissä muuhun hyödylliseen, hän sanoo.

Näkökulma julkisten varojen tehokkaasta käytöstä on Inspiran työssä läsnä jatkuvasti.

– Näin poikkeuksellisten aikojen keskellä sen merkitys on korostunut entisestään, Wright summaa.


ANSSI WRIGHT
○ Inspiralla joulukuusta 2014
○ Työskennellyt aiemmin mm. EY:llä, Deloitte:lla sekä Työeläkeyhtiö Elon sijoitustoiminnossa
○ KTM (pääaineena rahoitus) Helsingin kauppakorkeakoulusta 1999, CEFA Hanken 2011
○ Asuu Espoossa, perheeseen kuuluvat vaimo, alakouluikäiset lapset sekä espanjanvesikoira Minka
○ Harrastaa monipuolisesti liikuntaa ja liikkuu paljon luonnossa. Pitää mökkeilystä. Viettää aikaa myös lasten harrastusten parissa.


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Sami Lamberg

”Rakennamme yhteiskuntaa paremmaksi hanke hankkeelta” – asiakkuuspäällikkönä kuntasektorin näköalapaikalla

Hallitus on suositellut etätyötä jatkettavaksi ainakin kesän yli. Sitä, milloin tavallinen toimistoelämä alkaa kunnolla normalisoitua ja onko vanhoihin rutiineihin enää täysin paluuta, ei tiedä tarkasti kukaan. 

Antti Luotolan mielestä sekä hänen omat kollegansa että asiakkaat ovat sopeutuneet uuteen tilanteeseen hienosti. Hän pohtii, voiko työelämän muuttuneista tavoista tulla arkipäivää kriisin jälkeenkin. 

– Työn sisältöhän ei ole varsinaisesti muuttunut miksikään, vain tapa tehdä asioita on kehittynyt. Ainakin omassa työnkuvassani etäily on toiminut todella hyvin.  

Kuntarahoitus on poikkeustilanteen aikana järjestänyt asiakkailleen Teamsin välityksellä niin sanottuja koronabriiffejä, eli jakanut räätälöidysti eri asiakasryhmille ajankohtaista tietoa poikkeustilanteesta ja sen vaikutuksista. Luotolan mukaan briiffit on otettu ilolla vastaan. 

–  Ehkä vastaavista tilaisuuksista Teamsissa voi tulla tapa myös tilanteen normalisoiduttua. 

Näköalapaikka ja markkinajohtaja

Luotola aloitti Kuntarahoituksella vuoden 2019 elokuussa. Tätä ennen hän työskenteli Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana reilut 12 vuotta.  

– Olen aina tykännyt tehdä töitä asiakasrajapinnassa. Pidin kovasti silloisesta työstäni Nordealla, mutta halusin haastaa itseäni. Kun Kuntarahoituksen paikka tuli avoimeksi, en miettinyt asiaa hetkeäkään. Ajattelin, että nyt pystyn yhdistämään sekä asiakaskontaktissa olemisen että laajentamaan osaamistani kuntasektorille. Koen olevani tässä hommassa täysin kotonani, Luotola sanoo.  

Niin asiakkuuspäällikön työ kuin Kuntarahoitus työnantajana ovat ylittäneet Luotolan odotukset.  

– Kuntarahoitus on varsinainen näköalapaikka ja markkinajohtaja kuntasektorilla. Sen maine alalla on erinomainen.  

Tavoitteista tärkein

Valtiotieteiden maisteriksi Turun yliopistosta valmistunut Luotola on asiakkaidensa ensisijainen yhteyshenkilö. Yhdeksän hengen tiimin asiakkaina ovat kunnat, kuntayhtymät ja kuntien määräysvallassa olevat yhtiöt.  

– Pyrin työssäni sekä itse että yhdessä asiantuntijakollegoiden kanssa ratkaisemaan asiakkaiden lainantarpeita, auttamaan heitä haasteissaan sekä etsimään uusia vaihtoehtoja ja ratkaisuja, jos aiemmat eivät toimi. Näin sitä voisi kuvailla tiiviisti, hän naurahtaa.  

Mikä tärkeintä, hän kokee työnsä arvokkaaksi ja merkitykselliseksi.  

– Kuntarahoituksella tuntee tekevänsä konkreettisesti tärkeää työtä. Olemme mukana esimerkiksi koulujen rakentamishankkeissa, eli hanke hankkeelta rakentamassa suomalaista yhteiskuntaa paremmaksi paikaksi.  

Viitasaarelta lähtöisin olevan Luotolan vapaa-aika kuluu pitkälti perheen parissa. Kotona on kaksi pientä tytärtä ja pari kissaa, joten menoa piisaa.  

– Pyrin käymään ulkoilemassa ja lenkkeilemässä. Pidän myös pubivisailusta, hän kertoo harrastuksistaan.


ANTTI LUOTOLA
○ Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä elokuusta 2019.
○ Lähtöisin Viitasaarelta. Opiskellut Turun yliopistossa.
○ Työskenteli aiemmin 12 vuotta Nordean sijoituksissa ja yrityspuolella asiakasvastuullisena johtajana.
○ Harrastaa mm. ulkoilua ja pubivisailua.


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Sami Lamberg

Tehokas kehitysasiantuntija ylläpitää positiivisuutta poikkeusoloissa

Kun Kuntarahoituksen HR:n ja viestinnän kehitysasiantuntija Tiina Lammin kanssa keskustelee, pistää merkille hersyvän huumorintajun ja positiivisen asenteen. Iloa ja energiaa riittää, vaikka vallitseva poikkeustilanne aiheuttaa muutoksia Kuntarahoituksenkin arkeen: jokapäiväinen työ tärkeät asiakaskontaktit mukaan lukien hoidetaan nyt toistaiseksi etänä kotitoimistoilta käsin. 

Lammilla on etätyön sujuvuudessa keskeinen rooli, sillä hän vastaa osaltaan talon sisäisen viestinnän kokonaisuuden hallinnasta, kuten viestintävälineistä, sisällöntuotannosta ja tiedottamisesta. 

– Aamu alkaa tietenkin aina kahvilla. Käyn heti päivän alussa läpi kaikki viestinnän käytössä olevat kanavat ja sähköpostit. Etenkin näin poikkeustilanteessa on tärkeä pysyä jatkuvasti ajan tasalla siitä, että kaikki viestintävälineet toimivat, ja niitä osataan myös käyttää. Yhteisessä statuspalaverissa käydään kaikki olennaiset asiat läpi, Lammi kertoo työpäivänsä kulusta. 

Työviikko koostuu pitkälti erilaisista suunnittelu- ja työpalavereista. Lammi työskentelee paljon myös erilaisten kehitysprojektien parissa. 

– Yrityksen ja sen osaajien pitää pystyä kehittymään jatkuvasti. Pyrin omassa työssäni mahdollistamaan kehityksen läpivientiä viestinnän avulla. 

Hyvä ja tiivis fiilis

Tiina Lammi tuli talon vastaanottoon assistentiksi vuonna 2011. Henkilökohtainen urapolku nykyiseen pisteeseen on hyvä esimerkki siitä, millainen työnantaja Kuntarahoitus on ja haluaa olla. 

– Kuntarahoituksessa on todella hyvä oma Kuntarahoitus-henkensä. Taloon on tullut paljon porukkaa näiden vuosien aikana, mutta pienen firman tuntu on edelleen vahvasti tallella. Olen saanut upeita tilaisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä, mistä olen kiitollinen. Meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, mikä on todella arvokasta työntekijän näkökulmasta, Lammi kiittelee. 

Kiitos lähtee myös työyhteisön suuntaan. 

– Parasta työssäni ovat ehdottomasti ihanat työkaverit. Olen vuosien mittaan saanut paljon rakkaita ystäviä, joiden kanssa olemme tekemisissä vapaa-ajallakin. Kuntarahoitus on työyhteisö, jossa saa sanoa ääneen vaikeitakin asioita. 

Kuntarahoitus on muutaman viime vuoden aikana panostanut vahvasti arvotyöhön ja yhteisiin arvoihin: avoimuuteen, vastuullisuuteen ja asiakaskeskeisyyteen. Varsinkin kaksi ensimmäistä toimivat selkeinä ohjenuorina Lammin työssä. 

– Haluan olla helposti lähestyttävä ja avoin tyyppi niin yrityksen sisällä kuin ulos viestittäessä. Kun pankkisektorilla toimitaan, on vastuullisuus selkärangassa. Kaikki työ, mitä tehdään, on asiakkaan hyväksi. Oma tehtäväni on huolehtia, että asiakasrajapinnassa työskentelevillä asiantuntijoilla on parhaat mahdollisuudet tuottaa parhaita mahdollisia ratkaisuja asiakkaille. Viestintä on tässä avainasemassa, Lammi sanoo. 

Hän tekee tiiviisti työtä myös työnantajakuvan kehittämiseksi. Tässä Lammi näkee Kuntarahoituksen osalta pelkkiä mahdollisuuksia. 

– Mielikuva alasta on hieman sellainen, että kaikki rahoitusalan ihmiset edustavat automaattisesti stereotyyppistä pankki-ihmistä. Tämä ei pidä paikkaansa. Kuntarahoituksessakin on paljon eri alojen ihmisiä ja monenlaiselle osaamiselle on kysyntää. Poikkitieteellisyydestä on pelkkää hyötyä. Tehtävien kirjo on laajentunut varsinkin digitalisaation myötä moneen suuntaan, itse kansainvälistä liiketaloutta opiskellut Lammi toteaa.


Tiina Lammi ja mäyräkoiransa Salli ja Pottu
Metsälenkit mäyräkoirien Sallin ja Potun kanssa tuovat vastapainoa etätyöläisen arkeen.


Vastapainoa tarvitaan

Nyt etäviikkoja on kertynyt jo useita. Lammin mukaan ensimmäinen viikko meni järjestäytymiseen ja erilaisen työtavan omaksumiseen, päivät pitivät sisällään runsaasti koulutuksia etätyövälineistä ja muuta ohjeistusta henkilökunnalle. Alkuhämmennyksen jälkeen uudet rutiinit alkoivat asettua uomiinsa.

– Pari viime viikkoa hommat ovat pyörineet jo business as usual. Viestinnän merkitys on korostunut entisestään, kun kaikki työskentelevät hajallaan. Olemme yhdessä yrittäneet ylläpitää hyvää fiilistä, ja johdolle haluaisin antaa erityiskiitoksen aktiivisesta viestinnästä, Lammi sanoo. 

– Tämä on ollut pakollinen digiloikka kaikille. Ehkä uudet tavat tehdä työtä jäävät elämään kriisin jälkeenkin, hän jatkaa.  

Lammi haluaa pitää kiinni itselleen tärkeistä vapaa-ajan rutiineista poikkeusaikanakin. Pitkät metsälenkit rakkaiden mäyräkoirien, Sallin ja Potun, kanssa, omakotitaloasumisen askareet miehen kanssa Vantaan Vallinojalla, maastopyöräily ja lukeminen tuovat kaivattua vastapainoa etäkonttorin kiireisiin. 

– Metsäreitti alkaa heti takapihaltamme, joten luonnon rauhaa ei tarvitse kaukaa hakea.


Teksti: Pihla Hakala 
Kuvat: Sami Lamberg

Urautuminen ei uhkaa

Kuntarahoituksen laskennan ja raportoinnin osastonjohtaja, omien sanojensa mukaan ”helsinkiläistynyt turkulainen” Erika Fredman on ollut monessa mukana uransa aikana. Tärkeän käänteen teki vuosi 2006, jolloin hän oli mukana perustamassa S-Pankkia. Vähintään yhtä merkityksellinen siirto tapahtui lokakuussa nelisen vuotta tämän jälkeen.

Tuolloin Fredman aloitti Kuntarahoituksessa business controllerina. Päätös vaihtaa työnantajaa oli lopulta nuorelle ammattilaiselle helppo: hän oli kuullut Kuntarahoituksesta positiivisia juttuja, hyvä maine oli kiirinyt alalla laajalle.                    

Sillä tiellä Fredman on edelleen. Rooli on matkan varrella muuttunut ja tiimi kasvanut viidestä hengestä 17 henkeen. Työpaikalla on lämmin ja avoin ilmapiiri, joka kannattelee vaikeissakin tilanteissa, hän kiittelee.

– Erityisen hienoa on mielestäni se, että kollegat pystyvät nauttimaan pienistäkin onnistumisista yhdessä. Osataan tarttua hetkeen ja antaa tunnustusta kaverille. Koen itse olevani ekstrovertti, mutten kaipaa tämän isompaa työyhteisöä ympärilleni. Suurissa paikoissa hukkuu helposti vain osaksi massaa. Kuntarahoituksessa saa olla sellainen kuin on, Fredman sanoo.

EKP:n valvovan silmän alla

Työpäivien sisältö vaihtelee, mitä Fredman pitää rikkautena. Laskenta ja raportointi vastaa laaja-alaisesti Kuntarahoituksen talouden prosesseista sekä taloudellisesta ja vakavaraisuusraportoinnista konsernin johdolle sekä ulkoisille sidosryhmille, kuten pankkivalvontaviranomaisille.

– Yleensä perinteinen työpäivä menee pitkälti erilaisissa palavereissa edustamassa omaa osastoa. Työ on kuitenkin täynnä yllätyksiä ja nopeaa reagointia vaativia käänteitä, eli päivän päätteeksi saattaa huomata tehneensä jotain aivan muuta kuin alkuperäinen tarkoitus oli, hän kertoo.

Fredmanin luotsaamalla osastolla tehdään esimerkiksi paljon kehitysprojekteja, joissa saattaa olla useitakin ulkopuolisia toimijoita mukana. Pakan pitää pysyä kasassa, sillä Euroopan keskuspankki valvoo tekemisiä tarkasti.

– EKP:n valvonta tarkoittaa käytännön tasolla ennen kaikkea sitä, että sääntely lisääntyy ja uudistuu jatkuvasti. Sama tapahtuu vaatimusten osalta. Johtamisen on pysyttävä ajan tasalla ja on kyettävä huomioimaan monenlaisia tarpeita. Tämä vaatii joustoa. Toisaalta yllätyksellisyys on työn parasta antia. Ei ainakaan ole urautunutta, ja mielenkiinto pysyy yllä, Fredman naurahtaa.

Tulevaisuuteen hän suhtautuu rauhallisin mielin.

 – Tärkeintä on pitää asiakas fokuksessa koko ajan. Teemme tätä ennen kaikkea asiakkaille ja omistajille. Tällaiselle varainhankinnan kanavalle on varmasti tila ja tarve jatkossakin. On ollut hienoa seurata Kuntarahoituksen kasvua näin tiiviisti ja kehittyä itse mukana.

”Mummoilusta” energiaa

Vaativa työ tarvitsee rinnalleen palauttavaa vapaa-aikaa ja nollausta. Fredmanille tämä tarkoittaa aikaa rakkaiden ”mummoharrastusten” parissa.

– Rakastan esimerkiksi ristipistoja ja neulomista, ja etenkin sukkien neulomista, eli kunnon mummoilujuttuja. Myös moottoriveneily kesäisin on rakas harrastus, mutta sitä en laske mummoiluksi, hän nauraa.

Jotain Fredmanin tehokkuudesta kertonee myös sijoitus kansainvälisissä sukanneulomisen nopeuskilpailuissa.

– Parhaimmillaan olen ollut kymmenen parhaan joukossa kisoissa, joihin osallistui varmaan tuhat neulojaa ympäri maailmaa. Sen verran on kuitenkin pakko huomauttaa, että suomalaiset ovat noin yleisesti ottaen aika nopeita neulojia. Saan sukkaparin kasaan alle vuorokaudessa, jos ihan pakko on.


ERIKA FREDMAN
○ Kuntarahoituksessa syksystä 2010
○ KTM Turun yliopistosta, pääaineena laskentatoimi, erikoistui rahoitukseen
○ Muutti 2000-luvun alussa Turusta Helsinkiin
○ Harrastaa veneilyä ja ”mummojuttuja”, kuten neulomista ja ristipistoja
○ Kotona toyvillakoirat Carlo ja Urho


Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Annukka Pakarinen