Suhonen toimii senior asiantuntijana Kuntarahoituksen digitaalisissa palveluissa. Osana kolmihenkistä tiimiä hän vastaa siitä, että Kuntarahoituksen laina- ja sijoitussalkku, talous- ja kassaennuste, digitaalinen asiointi ja ESG-sovellus toimivat ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Kiinnostus rahoitusalaa kohtaan virisi jo varhain.

– Isäni on tehnyt pitkään töitä rahoitusohjelmistojen kanssa. Hänen työtään seuratessa tuli ajatus, että tämä voisi olla minunkin alani. Ajattelen myös aika matemaattisesti, mikä sopii tähän työhön, Suhonen pohtii.

Ohjelmistojen kehittäminen on tavalla tai toisella ollut osa Suhosen työuraa alusta asti. Opiskeltuaan rahoitusta hän aloitti oman alansa työt Nordeassa. Sieltä Suhonen siirtyi FA Solutions -ohjelmistoyritykseen, joka kehittää varainhoidon ohjelmistoja.

– Minut palkattiin sinne ymmärtämään asiakasta, Suhonen kuvailee.

– Ymmärsin esimerkiksi monimutkaisten korkojohdannaisten hinnoittelua. Siitä oli paljon hyötyä, kun tulkkasin asiakkaiden toiveita kehittäjille.

Digipalveluilla parempia päätöksiä

Suhonen on työskennellyt Kuntarahoituksessa pian neljä vuotta. Työpäivissä vuorottelevat asiakastapaamiset ja kehitystyö. Asiakkaat ovat Suhoselle työn suola ja tärkeä vetovoimatekijä Kuntarahoituksessa.

– Tein aiemmin enemmän töitä tekniikan parissa. Nyt kaiken keskellä ovat asiakkaat ja heidän haasteensa, joita ratkotaan yhdessä ohjelmistojen tuella. Tosielämän ongelmien ratkominen ja asiakkaiden auttaminen ovat tässä työssä parasta.

Kuntarahoituksessa pidetään aidosti asiakkaan puolta, ja siitä Suhonen pitää.

– Me emme tee voittoa digitaalisilla palveluilla. Vuosimaksuilla katetaan vain kustannukset. Jos asiakkaalla on esimerkiksi hyvä lainasalkkusovellus jo valmiiksi käytössään, meidän ei tarvitse sitä korvata.

Tavoitteena on helpottaa asiakkaiden arkea ja auttaa muuttuvassa maailmassa. Nyt ajankohtainen aihe on korkokustannusten mallintaminen.

– Korot olivat pitkään nollassa, ja tulevien korkokulujen arvioiminen oli helppoa, kun kunnat maksoivat lainoistaan pelkän marginaalin. Nyt kustannukset ovat moninkertaistuneet. Näissä tapauksissa tulevien lainatarpeiden mallintaminen lainasalkkuun ja niistä saatavat korkoennusteet tuovat todella paljon apua.

Suhoselle työn merkitys muodostuu tästä: hän ja muut kuntarahoituslaiset auttavat asiakkaita tekemään parempia päätöksiä.

– Kunnilla ei aina ole tietoa kaikista mahdollisista rahoitusmalleista ja niiden vaikutuksista. Yritämme osaltamme auttaa siinä, että asiakkaillamme olisi paras mahdollinen tieto päätöstensä tueksi ja keskustelemme mielellämme, mitkä toimet ovat parhaat kunnan talouden kannalta. Näillä toimilla ja sillä, että kunnan rahoitusasiat ovat kunnossa, voi olla iso merkitys paikallisesti tässä haastavassa markkinatilanteessa.

Vapaa aika menee Mikkelissä mökkiä kunnostaessa

Näyttöpäätetyön vastapainona Suhonen kuntoilee ja ulkoilee. Kehitystyötä riittää myös vapaa-ajalla, mökkiprojektin muodossa.

– Ostimme vaimon kanssa Mikkelistä 70-luvulla rakennetun mökin järven rannalta. Siellä on töitä tehtäväksi, perustuksetkin ovat vinossa ja vaativat uusimista, hän naurahtaa.

Aikaa on kulunut suunnitteluun, mutta pian päästään tositoimiin.

– Se vie varmaan kaikki vapaat viikonloput seuraavan parin vuoden aikana. Mutta meistä molemmista vaimon kanssa on mukavaa tehdä asioita käsin. Lisäksi on hienoa, kun voi toteuttaa omia suunnitelmiaan käytännössä ja siten nähdä, miten mökistä vähitellen rakentuu meidän oma unelmien mökkipaikka.

Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -sivultamme!

Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sami Lamberg

Merta aloitti työuransa pankkimaailmassa. Lukion jälkeen hän hyppäsi kesätöihin Helsingin Osuuspankkiin ja työskenteli nuorena ammattilaisena myös Suomen Yhdyspankissa sekä Interbankissa. Monen pankkivuoden jälkeen veri alkoi vetää uusiin kuvioihin: vuosi oli 1996.

– Olin kiinnostunut näkemään rahoitusalaa muistakin kuin perinteisen pankkimaailman vinkkelistä. Silmääni sattui, että Kuntien Asuntoluotolla oli paikka avoinna. Hain tehtävää ja pääsin sisään.

Kuntien Asuntoluotto fuusioitui vuonna 2001 Kuntarahoituksen kanssa. Merta on ehtinyt matkan varrella nähdä erilaisia tiimejä ja työyhteisön kovan kasvun: Asuntoluoton aikaan organisaatiossa oli kymmenkunta henkilöä, nykyään Kuntarahoituksen organisaatiossa työntekijöitä on yli 160.

Asiakaskohtaamiset ovat työn suola

Merta työskentelee asiakkuuspäällikkönä Asiakassuhteet-yksikössä ja sen nelihenkisessä asuntosektorin asiakkuuksista vastaavassa tiimissä. Työhön kuuluu lainatarjouspyyntöjen käsittelyä, rahoitusesitysten valmistelua, asiakkaiden tarpeiden selvittämistä, niihin vastaamista ja taustatyötä.

– Pyrimme tapaamaan asiakkaita ainakin pari kertaa vuodessa. Käymme läpi heidän suunnitelmiaan ja tarpeitaan ja keskustelemme, miten voisimme heitä auttaa. Nyt tapaamiset ja alan tapahtumat ovat vaihtuneet Teams-puheluihin ja webinaareihin, mutta ehkä pian päästään taas kohtaamaan kasvokkain.

Suurin osa asiakkuuksista on vuosien mittaisia ja tiimit oppivat tuntemaan toisensa hyvin molemmin puolin pöytää. Kun asiakkuuspäällikkö onnistuu auttamaan pitkäaikaista asiakasta ja saa hyvää palautetta, on se hänelle palkitsevaa.

– Jos päivät olisivat pelkkiä kirjallisia harjoituksia, työ olisi paljon kuivempaa. Olemme saavuttaneet maineen luotettuna kumppanina ja sen kyllä näkee ja kokee asiakkaiden kanssa työskennellessä. Asiakkaiden kohtaaminen ja se tunne, että onnistuimme aidosti tukemaan heitä, tuo aina hyvän fiiliksen.

Mahdollisuus kohtuuhintaiseen asumiseen kaikille

Työn yhteiskunnallinen luonne tuo siihen myös merkitystä. Merran asiakkaat ovat kuntien hallinnoimia asuntoyhtiöitä tai yleishyödyllisiä asuntotoimijoita: yhteinen pyrkimys on luoda kohtuuhintaisia asumismahdollisuuksia kaikille.

– Kuntarahoituksen työ erottuu juuri vastuullisuuden kautta. Toki muutkin rahoittajat pohtivat vastuullisuutta, mutta meillä on ainutlaatuinen asiakaskunta, yhteiskunnallisen ja vihreän rahoituksen tuotteet, ja ihan oma painotus. Se tekee työstä hyvin erilaista kuin perinteisessä luottolaitoksessa.

Työ on kehittynyt suurin harppauksin sinä aikana, kun Merta on ollut mukana. Mukaan ovat tulleet muun muassa Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut ja Inspiran lisäarvopalvelut. Merta on itsekin päässyt luomaan uutta: viisi vuotta sitten hän oli asiantuntijana kehittämässä rahoitusesityksiä ja -päätöksiä käsittelevää järjestelmää.

– Kartoitimme Kuntarahoituksen tarpeita järjestelmälle. Toimittaja rakensi systeemin käytännössä nollasta näiden tarpeidemme mukaan: sain olla mukana testaamassa uutta järjestelmää ja kouluttamassa kollegoita. Se oli erityinen projekti, koska pääsimme kehittämään tyhjästä jotain, mitä meillä ei aiemmin ollut.

Virtaa luonnosta, matkailusta ja kulttuurista

Töiden ulkopuolella Merta rentoutuu ulkoilun ja liikunnan parissa: hänet voi löytää Järvenpään alueen luontopoluilta kävelylenkiltä tai lumien sulettua myös pyörän selästä.

– Ennen koronaa nautin kovasti matkailusta. Kun pääsee jonnekin, missä on aurinkoa, lämpöä 25 astetta ja edessä ranta, kyllä siinä sielu lepää. Myös teatteri ja elävä musiikki houkuttelevat nyt, kun tilanne alkaa palata normaalimmaksi.

Koronan tuoma etätyö kuitenkin mahdollisti myös uuden harrastuksen ja lisän Merran vapaa-aikaan. Viime toukokuussa taloon saapui uusi perheenjäsen Pepe, pitkäkarvainen chihuahua.

– Emmin pitkään koiran hankkimista, mutta kun etätöistä tuli uusi normaali, tuntui aika sopivalta. Pentuvaihe oli paljon helpompi, kun uuden tulokkaan ei tarvinnut olla kahdeksaa tuntia päivässä yksin kotona. Pepe on siro ja pieni, mutta jaksaa nyt reilun vuoden ikäisenä jo pidemmänkin lenkin.

Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -verkkosivultamme ja liity Huomisen tekijöiden joukkoon!

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Sami Lamberg

Idea kulttuurikirjasta syntyi jo keväällä 2021, kun erilaisten kuvauksien kuntarahoituslaisuudesta ja työn tekemisen tavoista huomattiin olevan hajallaan eri dokumenteissa. Aluksi näitä materiaaleja lähdettiin kokoamaan yhteen paikkaan, mutta matkan varrella ajatus jalostui kulttuurikirjaksi.

– Kirjan tekoon kutsuttiin mukaan avoimella haulla kaikkia kuntarahoituslaisia. Kirja on kuntarahoituslaisten yhteisen työn tulos, sen syntyyn vaikutti asiantuntijoita eri puolilta organisaatiota, kehitysasiantuntija Tiina Lammi kertoo.

Lammi luotsaa Kuntarahoituksen kulttuurin kehittämistyötä ja osallistui myös kirjan suunnitteluun alusta alkaen. Yhteisen työstön tuloksena Kuntarahoituksen kulttuurin kulmakiviksi kiteytyivät yhteisöllisyys ja yhteishenki, avoimuus ja luottamus sekä vastuullisuus ja merkitys yhteiskunnassa.

– Näiden kolmen kulmakiven tai ohjenuoran haluamme ohjaavan kaikkea tekemistämme, Lammi jatkaa.

Merkityksellinen rooli yhteiskunnassa yhdistää

Lammi tuli Kuntarahoitukseen assistentiksi vuonna 2011. Lammin yli vuosikymmenen mittainen urapolku on hyvä esimerkki siitä, minkälainen työnantaja Kuntarahoitus on ja haluaa olla.

– Kuntarahoituksessa on todella hyvä oma Kuntarahoitus-henkensä. Taloon on tullut paljon porukkaa näiden vuosien aikana, mutta pienen firman tuntu on edelleen vahvasti tallella. Olen saanut upeita tilaisuuksia tehdä erilaisia työtehtäviä, mistä olen kiitollinen. Meillä on aidosti mahdollisuus vaikuttaa omaan työnkuvaan, mikä on todella arvokasta työntekijän näkökulmasta, Lammi kiittelee.

– Ihmiset ovat tottuneet matalan hierarkian malliin, kaikkia on helppo lähestyä. Viime vuosien kasvusta huolimatta olemme edelleen yksi joukkue, tiiviisti kulttuurityössä mukana oleva. yksikönjohtaja Jukka Leppänen jatkaa.

Merkittävin kuntarahoituslaisia yhdistävä yksittäinen tekijä on Kuntarahoituksen merkityksellinen rooli yhteiskunnassa. Kuntarahoituslaiset ovat pieni yhteisö, jolla on iso vaikutus.

– Meidän työmme näkyy jokaisen suomalaisen arjessa: rahoitamme sairaaloja, kouluja, päiväkoteja, kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja, joukkoliikenneratkaisuja ja vaikka mitä muuta. Olemme mukana rakentamassa kestävämpää ja tasa-arvoisempaa Suomea. Nämä asiat ovat monelle meistä tärkeimpiä syitä tulla joka aamu töihin, Leppänen kuvailee.

Kulttuurityö ei jää kulttuurikirjan julkaisuun vaan kulttuurin vahvistaminen on kirjattu vuoden 2022 tavoitteisiin organisaation eri tasoille.

– Hybridityö tuo tietysti myös meillä haasteita kulttuuriin ja organisaatioon sitoutumiseen. Etsimme jatkuvasti uusia keinoja yhdessä henkilöstön kanssa kulttuurimme ylläpitämiseksi ja vahvistamiseksi, Lammi kertoo.

Leppänen painottaa osallistamisen merkitystä ja jokaisen vastuuta kulttuurin rakentamisessa.

– Strategiaa ja visiota voidaan muuttaa nopeastikin, mutta kulttuurin rakentaminen ja muokkaaminen vaatii aikaa. Kulttuuria ei voi johto sanella tai määritellä, vaikka sillä onkin kokoaan enemmän painoarvoa myös kulttuurin rakentamisessa.

Tutustu Kuntarahoituksen kulttuurikirjaan täällä! (linkki)

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Samuel Sainio, 29 vuotta. Valmistuin viime keväänä projektijohtamisen tradenomiksi, ja nyt työskentelen Kuntarahoituksen Asiakassuhteet-yksikössä digitaalisten palveluiden parissa.”

Miten päädyit Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Tämä onkin hauska juttu. Hain Kuntarahoitukseen kesätöihin rahoitusneuvojaksi. Kun haku oli umpeutunut, minulle soitettiin, että en tullut valituksi kyseiseen tehtävään, mutta minut pyydettiin haastatteluun toiseen pestiin liittyen. Olin siis itse vahingossa hakenut tehtävää, johon minulla ei ollut vaadittavaa kokemusta. Hakemukseni oli kuitenkin käyty huolellisesti läpi ja Kuntarahoituksessa nähtiin, että sopisin toiseen tehtävään, siihen, jota minun oli tarkoituskin hakea. Tämä hoidettiin meillä tosi ammattimaisesti. Ihmisille sattuu virheitä, mutta osaamiseni huomattiin ja osattiin yhdistää toiseen avoimeen tehtävään.”

Millaisista tehtävistä työpäiväsi koostuvat?

”Työskentelen asiakassuhteeseen liittyvien asioiden parissa. Asiakkaillamme on käytössä digitaalisia palveluita, joihin kuuluu lainasalkku-, talousennuste-, kassaennuste- ja sijoitussalkkusovellukset. Jos asiakkaalla tulee näiden sovellusten käyttöönoton tai käytön kanssa joitakin ongelmia, he kontaktoivat meidät. Meidän tiimimme vastaa näihin tukipyyntöihin. Olen perehtynyt erityisesti laina- ja sijoitussalkkusovelluksiin. Lisäksi olen mukana erilaisissa digipalveluiden projekteissa.”

Miten päädyit jäämään Kuntarahoitukseen kesätyöpestin jälkeen?

”Kesätöiden loppupuolella minulle tarjottiin mahdollisuutta jatkaa Kuntarahoituksessa. Työnkuvaani laajennettiin ja sain asiakasneuvontatyön rinnalle uusia projekteja. Nyt olen mukana digitaalisiin palveluihin liittyvissä projekteissa sekä rahoituspalveluiden kuntatodistuskaupassa.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän mennessä?

”Olen aina ollut kiinnostunut järjestelmistä, sovelluksista ja peleistä. Olen tykännyt räplätä niitä ja selvittää, miten ne toimivat. On ollut kiinnostavaa tulla uuteen paikkaan ja tutustua ihan uuteen alustaan. Olen päässyt opettelemaan sen käyttöä ja perehtymään kaikkiin erilaisiin ominaisuuksiin. Tuntuu, että on tavallaan vahvuuskin, kun ei ole koskaan käyttänyt mitään vastaavaa, ja pääsee kokeilemaan ja kehittämään sovelluksia ihan puhtaalta pöydältä.”

Miksi kannattaa hakea juuri Kuntarahoitukseen kesätöihin?

”Juuri viime viikonloppuna sanoin yhdelle kauppatieteitä opiskelevalle kaverilleni, että hänen pitäisi hakea Kuntarahoitukseen töihin. Täällä on tosi nykyaikainen asenne töiden tekemiseen. Moniin asioihin voi itse vaikuttaa ja talossa on hyvä ilmapiiri – on ollut helppo sopeutua ja viihtyä. Lähimmät työkaveritkin ovat vain joitakin vuosia minua vanhempia. Meillä voi itse suunnitella omia töitä ja hybridimallin ansiosta töitä voi tehdä myös etänä. Tämä vaikuttaa omaan arkeeni Hyvinkäällä paljon.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksessa?

”Ei pidä pelätä sitä, että ei ole aiempaa kokemusta tai vuosien opintoja finanssialalta. Minullakin oli työkokemusta ainoastaan yhden kesän ajalta pankin kassapalveluista. Opiskellessa en valinnut juurikaan rahoituksen kursseja, vaan digitaalinen puoli kiinnosti enemmän. Kannattaa hakea omilla vahvuuksilla ja luottaa niihin.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Asiantuntijatehtävät digitaalisten palvelujemme parissa kiinnostavat. Haluaisin tuntea lainasalkkusovelluksen läpikotaisin ja osata aina ohjeistaa asiakkaan kirjallisesti eteenpäin. Kun tuntee sovelluksen hyvin, on sitä lopulta myös helppo myydä. Kehittämistehtävät ovat myös lähellä sydäntäni: sovelluksen pitäisi aina olla mahdollisimman helppokäyttöinen ja asiakaslähtöinen, ja sitä pitäisi osata käyttää ilman aiempaa kokemusta.”

Kuntarahoituksen kesätyöhaku on nyt auki. Tutustu avoimiin kesätyöpaikkoihimme ja hae 9.2. mennessä!

Kertoisitko alkuun hieman itsestäsi?

”Olen Jere Rytkönen, Rovaniemeltä kotoisin oleva ja tänä vuonna 27 vuotta täyttävä kauppatieteiden maisteri. Valmistuin keväällä Oulun yliopistosta pääaineena taloustiede ja kesätyöhakemuksen kautta pääsin mukaan Kuntarahoituksen tiimiin. Aiemmin olen ehtinyt toimia OP Yrityspankissa parina kesänä luottoriskianalyytikkona.”

Millaisissa tehtävissä työskentelet Kuntarahoituksella?

”Toimin jaettuna resurssina riskienhallinnan ja analytiikan sekä luottoriskitiimin välillä. Nyt kesän aikana olen tuurannut monia lomailevia kollegoita, joten tehtäväpaletti on ollut varsin monipuolinen. Kesä- ja heinäkuussa pääsin mukaan tekemään kuukausittaista riskiraporttia ja vastaamaan sen kannattavuus- ja vakavaraisuusosiosta.

Peilaan tämänhetkisiä töitä tietysti jonkin verran pankkimaailmaan, koska aiempi työkokemus on sieltä. Pankkipuolella on yleisempää, että jokaisella on tarkka kehikko, jonka sisältä henkilön tehtävät löytyvät. Kuntarahoituksella olen saanut kosketusta hyvin vaihteleviin tehtäviin ja osa-alueisiin: kukin tiimissä tekee monipuolisesti erilaisia asioita.”

Mikä sai sinut hakemaan Kuntarahoitukselle?

”Riskienhallinta kiinnosti ammatillisesti: halusin päästä siinä ja datan parissa työskentelyssä pintaa syvemmälle. Lisäksi olin kiinnostunut mahdollisuuksista päästä perehtymään finanssi-instituutioiden kokonaisriskin mallintamiseen ja arvioimaan, kuinka eri hankkeiden ja kokonaisuuksien taustalla kulkevat riskit mahdollisesti voivat kehittyä. Työn parissa pääsee perehtymään moniin aiheisiin kuten markkinakäyrien kehitykseen, valuuttakurssien muutoksiin ja ulkomaan markkinoihin.”

Mikä työssäsi on ollut kiinnostavinta tähän asti?

”Vaikea nostaa esiin vain yhtä asiaa, mutta ehkä strukturoidun rahoituksen avautuminen on ollut yksi antoisimpia ja kiinnostavimpia osia tätä kesää. On ollut hienoa päästä kurkistamaan kulissien taakse ja oppia yksityiskohtaisemmin, miten Kuntarahoitus hankkii rahoitusta suomalaisia kuntia varten.

Tuntui hätkähdyttävältä huomata, että kuntien hankkeisiin kanavoituvan pääoman juuret saattavat olla monesti hyvin kaukana kotimaasta, esimerkiksi Japanin markkinoilla asti. Siinä näkee, kuinka tiiviisti Suomikin on kiinni globaalissa taloudessa ja kuinka raha virtaa maailmalta meille ja toisinpäin.”

Mitä vinkkejä haluaisit jakaa nuorille ammattilaisille, joita kiinnostaa työ finanssialalla – tai nimenomaan Kuntarahoituksen palveluksessa?

”Jos vertaa opiskeluaikaa ja työelämää, kauppatieteen opinnoissa ei kerry vielä paljonkaan suoraa kokemusta ja osaamista erilaisista tietojärjestelmistä. Niihin ja johdannaisiin kannattaa perehtyä itsenäisesti. Samalla tulee osoittaneeksi kiinnostusta ja aloitteellisuutta aiheeseen ja se on varmasti aina plussaa työnantajan silmissä.”

Millaisiin tehtäviin haluaisit finanssialalla jatkossa suuntautua – ja miksi?

”Urani on toki vielä varhaisessa vaiheessa ja katselen aika ennakkoluulottomasti erilaisia juttuja; etsin sitä, mikä kiinnostaa eniten. Mutta jo nyt olen huomannut, että datan ja tiedon parissa työskentely sekä riskienhallinta kiinnostavat. Olen opiskellut taloustieteiden ohessa ohjelmointia: looginen ongelmanratkaisu ja lukujen parissa työskentely ovat itselle mukavaa ja antoisaa tekemistä. Tässä työssä olen päässyt syventymään tietokantoihin ja työskentelemään niiden kanssa. Uskon sen olevan kiinnostava suunta myös jatkon kannalta.”

Lue myös:

• Kesätöissä Kuntarahoituksessa: Dina Fattah analysoi ilmastonmuutoksen riskejä (linkki)

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: haastateltava