Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Energiapihi Pirkkala-kampus joustaa koulusta kokous- ja kulttuuritilaksi

Vuonna 2025 valmistuva Pirkkala-kampus on kunnan historian suurin rakennushanke ja kokoluokaltaan poikkeuksellinen. Tarve lisätilalle on kova: Pirkkalan väkiluku ylitti viime vuonna 20 000 hengen rajapyykin, ja asukaslukuun suhteutettuna kunta on yksi maan vetovoimaisimmista.

Työmaalla käy kova kuhina. Paalutukset ovat jo valmiina ja perustuksia valettu. Nyt asennetaan elementtejä.

– Työ etenee hyvin, aikataulussa ollaan. Korona aiheutti hieman harmia, muttei merkittäviä viivästyksiä, kertoo hankkeen projektipäällikkö Matti Juola Rakennuttajatoimisto Valvontakonsultit Oy:stä.

Uuden kampuksen tieltä purettiin viereisen Naistenmatkan koulun 70-luvulla valmistuneet osat. Vanha koulu ei olisi taipunut Pirkkalan tarpeisiin edes mittavan peruskorjauksen jälkeen.

– Koulusta ei olisi saanut nykyaikaista edes saneeraamalla. Pitkät kapeat käytävät eivät enää ole tätä päivää, kertoo Pirkkalan kunnan tilapalvelupäällikkö Timo Orjala.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksesta. Epäsäännöllisen muotoinen rakennuskompleksi kuvattuna lintuperspektiivistä.
Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää monikäyttöisessä rakennuksessa.


Monikäyttöisyys vaatii huolellista suunnittelua

Pirkkala-kampus rakennetaan ensisijaisesti varhaiskasvatuksen sekä ala- ja yläkoulun 1 400 oppilaan tarpeisiin, mutta uusista tiloista hyötyy koko kunta. Kampuksen kaikkia tiloja on mahdollista käyttää myös iltaisin ja viikonloppuina. Monitoimisali tarjoaa puitteet urheilulle, auditorio toimii konserttisalina tai teatterin näyttämönä. Tilojen äänentoistoon, esitystekniikkaan ja akustiikkaan on kiinnitetty erityistä huomiota.

Kolmikerroksinen kampus on selkeälinjainen. Julkisivu on paikallaan muurattua tiiltä, ikkuna- ja lasipintaa on paljon. Rakennusteknisesti kokonaisuus on yksinkertainen, mutta tilojen monikäyttöisyys vaatii suunnittelulta paljon. Sujuva kulunhallinta on ensiarvoisen tärkeää. Tiloihin tulee älylukkoja, joihin ohjelmoidaan sekä pysyviä että kertakäyttöisiä kulkuoikeuksia.

– Avaimiin voidaan lisätä oikeus kulkea tiettyä reittiä tiettynä ajankohtana. Esimerkiksi jos käyttäjä varaa monitoimisalin yhdeksi illaksi, varausjärjestelmä muuttaa kulkuoikeuksia tilapäisesti. Yhdellä avaimella ei siis pääse kaikkiin tiloihin vaan lupia jaetaan tarpeen mukaan, kertoo projektipäällikkö Juola.

Eri käyttäjäryhmien toiveita on kuultu kampuksen suunnittelussa monipuolisesti. Hankkeessa on järjestetty ja järjestetään jatkossakin useita työpajoja, joissa suunnitelmia ruoditaan tila kerrallaan. Tavoitteena on ratkaisu, jossa jokainen osapuoli voittaa.

– Työpajoissa on menty ihan nippeleihin asti. Opettajien toiveesta kampuksen kaikissa luokissa on esimerkiksi kaksi pesuallasta, joista toisessa on tavallinen käsienpesualtaan hana ja toisessa keittiöhana.

Käyttäjä tuntee tarpeen, suunnittelija eri vaihtoehdot. Kun heidät saatetaan saman pöydän ääreen, syntyy paras mahdollinen lopputulos ja säästyy aikaa ja rahaa.

– Putkimiehen ei tarvitse sitten pohtia, minkälainen hana sinne luokkaan asennetaan, Juola hymähtää.


Havainnekuva Pirkkala-kampuksen ruokalasta. Valoisa, kaksikerroksinen tila, jossa pitkiä puupöytiä.
Kampuksen suunnittelussa on kuultu eri käyttäjäryhmiä kattavasti.


Säännönmukaisuus on energiatehokkuuden salaisuus

Pirkkala-kampus on saanut suitsutusta Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen arviointiryhmältä. Kampus tulee kuluttamaan maltillisesti energiaa ja sen hiilijalanjälki on kohtuullinen.

– E-luku ja hiilijalanjälki otettiin jo kilpailutusvaiheessa mukaan kriteereihin, tarjouksia vertailtiin niiden perusteella. Kunnilla on kova halu osallistua ilmastotalkoisiin, tilapalvelupäällikkö Orjala kertoo.

Uusi kampus rahoitetaan Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, josta Pirkkalan kunnalla on jo aiempaa kokemusta. Joustava kiinteistöleasing sopii pitkän elinkaaren hankkeisiin hyvin, lisää kunnan talousjohtaja Tommi Ruokonen.

– Rahoituskustannukset jakautuvat tasaisesti, eikä suuri lainamäärä rasita kunnan taloutta.

Yhdistettynä vihreän rahoituksen marginaalialennukseen leasing oli Pirkkalan kunnalle paras vaihtoehto. Kunnan tavoitteena on, että uudet hankkeet täyttävät vihreän rahoituksen kriteerit rahoitustavasta riippumatta.

– Se osuu yksiin meidän ilmastotavoitteidemme kanssa ja koituu myös kunnan taloudelle huokeammaksi, Ruokonen lisää.

Kampushankkeen KVR-urakasta vastaa YIT, jonka tarjouksessa ympäristötekijät huomioitiin kokonaisvaltaisesti. Uuden kampuksen energiankulutus jää alle puoleen edeltäjästään, kun tarkastellaan rakennusten koko elinkaarta.

– Siellä on maalämpö ja -viilennys, aurinkopaneelit ja hyvä lämmön talteenotto. Ei mitään yksittäisiä ihmeitä vaan säännönmukaista tekemistä, YIT:n projektipäällikkö Janne Hynynen listaa.

Säännönmukaisuutta painottaa myös projektipäällikkö Juola. Mikäli ympäristötekijät halutaan piirtopöydältä käytäntöön, täytyy niiden valua kuntien strategiakirjauksista kilpailutuksiin.

– Ei se auta, jos tilaaja näitä asioita toivoo. Niiden pitää olla kilpailutuksessa mukana. Ympäristötekijöihin panostetaan heti kun ne vaikuttavat siihen, kuka urakan voittaa.

Juolan mukaan kilpailutuksissa ei tule ottaa kantaa yksityiskohtiin vaan päämääriin. Ympäristöasioiden lisäksi ajattelu sopii myös muihin ominaisuuksiin: ilmanlaatuun, sähkönkulutukseen, lämmitykseen, valaistukseen tai vaikka äänimaailmaan. Paras lopputulos syntyy, kun tarjoaja saa vapaat kädet ja selvät tavoitteet.

– Ammattilaisten tehtävä on sitten miettiä, miten maaliin päästään, Juola tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: BST-Arkkitehdit Oy

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Kielikylpykoulussa portaikkokin on opetustila

Pietarsaaren Kielikylpykoulu muutti syksyllä 2020 uusiin tiloihin kahdeksan vuoden odotuksen jälkeen. Vanhasta koulurakennuksesta luovuttiin sisäilmaongelmien takia, väistötilatkin kärsivät huonosta sisäilmasta. Evakkoaika oli pitkä, mutta uusissa tiloissa Paul Hallvarin kadulla odotus palkitaan. Kahdeksassa vuodessa opetus on kehittynyt harppauksin, ja tilat ovat sen mukaiset. Uusi Kielikylpykoulu tarjoaa esimakua opetuksen tulevaisuudesta.

– Ilmanvaihtoon, akustiikkaan ja tilasuunnitteluun on kiinnitetty erityistä huomiota. Uusi koulu on todella kaunis ja kodikas, Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand kehuu.

Kielikylpykoulua käydään toisella kotimaisella

Pietarsaaren Kielikylpykoulun rehtori Kristiina Hellstrand. Hymyilevä, tummahiuksinen nainen vaaleaa taustaa vasten.
Kristiina Hellstrand on toiminut Kielikylpykoulun sen perustamisesta asti.

Noin 400 oppilaan Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on Pietarsaaren suurin alakoulu. Kielikylpyopetuksessa koulua käydään toisella kotimaisella: ruotsia äidinkielenään puhuvat lapset saavat opetusta suomeksi, suomea puhuvat ruotsiksi. Koulussa opetus aloitetaan kokonaan kielikylpykielellä, ja myöhemmillä luokilla oman äidinkielen osuutta lisätään. Opetuksen sisältö ei poikkea yleisestä opetussuunnitelmasta, vain kieli vaihtuu.

Pietarsaari on tarjonnut kielikylpyopetusta vuodesta 1993. Teoria rantautui Suomeen muutamaa vuotta aiemmin Kanadasta. Hellstrand innostui ajatuksesta heti.

– Lähdin saman tien mukaan, kun kaupunki etsi ensimmäisiä luokanopettajia. Kohta 30 vuotta myöhemmin olen yhä sitä mieltä, että kannatti nostaa kätensä.

Vuonna 2003 kaupunki perusti kielikylpyopetukselle oman koulunsa. Pietarsaaren Kielikylpykoulu on edelleen ainut laatuaan Suomessa, ja Hellstrand on toiminut sen rehtorina alusta asti.

– Ensi alkuun ruotsinkieliset lapset olivat omassa koulussaan ja suomenkieliset omassaan. Minä pyöräilin koulujen väliä, koin olevani sellainen kiertävä kielikylpykoulu, hän naurahtaa.

Myöhemmin yleisopetuksen oppilaat sijoitettiin muihin alakouluihin, ja kielikylpyryhmät yhdistettiin saman katon alle. Sen jälkeen Kielikylpykoulu on toiminut satavuotiaassa koulurakennuksessa, vanhassa yläkoulussa ja kauppakoulussa ennen muuttoa omiin, varta vasten rakennettuihin tiloihin syksyllä 2020.

Ei pulpetteja, ei luokkahuoneita

Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander. Vaaleahiuksinen mies kuvattuna punaista tiiliseinää vasten.
”Materiaalivalinnoilla on suuri merkitys avoimessa koulutilassa”, sanoo Pietarsaaren sivistysjohtaja Jan Levander.

Uusi Kielikylpykoulu on näyttävä rakennus. Suuret ikkunat tuovat ilmaviin aulatiloihin valoa, käytäviä hallitsevat maanläheiset värit, pehmeät pinnat ja viherelementit. Ulkoapäin Kielikylpykoulun silmäänpistävin piirre on sen seinämateriaali, joka näyttää ruostuvan. Ruostetta ei pidä hätkähtää, vakuuttaa Pietarsaaren kaupungin sivistysjohtaja Jan Levander.

– Ulkokuori saavuttaa lopullisen värinsä vasta parin vuoden kuluttua. Minusta se on hieno jo nyt, vaikka keskeneräistä ei toki pitäisi arvostella.

Kaksikerroksinen, epäsäännöllisen muotoinen koulurakennus on suunniteltu huolella. Levander ja Hellstrand osallistuivat koulun suunnitteluun osana FCG:n Nova Schola -koulutusta, jossa osallistujat tutustuivat uudenlaisiin oppimisympäristöihin ympäri Suomea. Mukana olivat myös kaupungin rakennuspäällikkö ja hankkeen vastuuarkkitehti.

– Taisimme vierailla viidessä tai kuudessa kohteessa kahden vuoden aikana, rehtori Hellstrand muistelee.

– Vierailuilla huomasi, kuinka suuri merkitys akustiikalla on. Moni ajattelee, että avoin koulutila on rauhaton ja meluisa, mutta oikeilla materiaaleilla ja hyvällä suunnittelulla näin ei ole, Levander lisää.

Inspiraatiokierros näkyy uudessa Kielikylpykoulussa, joka on Pietarsaaren ensimmäinen avoin oppimisympäristö. Koulussa ei ole perinteisiä luokkahuoneita, vaan oppimistiloja käytetään tarpeen mukaan. Joissain huoneissa on siirtoseiniä ja verhoja tilan jakamiseen. Rakennuksen kaikki osat on suunniteltu opetuskäyttöön, portaikkokin toimii tarvittaessa auditoriona.

– Siihen mahtuu iso määrä oppilaita istumaan. Edessä on suuri näyttö ja ympärillä hyvä äänentoisto, sivistysjohtaja Levander kuvaa.

Lapset ovat omaksuneet avoimen ympäristön nopeasti, opettajilta muutos ottaa aikansa, sanoo rehtori Hellstrand. Pulpetteja koulussa ei ole, vaan oppilaat istuvat sohvilla, pöytäryhmissä tai tuoleissa, joskus lattialla.

– Opettajalle se, että oppilas pyörii tuolissa tai istuu lattialla, vaatii totuttelua. Koetaan, ettei tilanne ole hallinnassa, Hellstrand kertoo.

– Opetin itsekin pientä ryhmää, jossa eräs lapsi pyöri koko ajan. Jos tuoli ei pyörinyt niin sitten pyöri pää. Hän sanoi, että näin on helpompi keskittyä. Saattavat aikuisetkin liikkua, kun kuuntelevat luentoa tai esitelmää. Miksi lapsen pitäisi olla täysin liikahtamatta paikallaan?


Pietarsaaren Kielikylpykoulun käytävää: kaksikerroksinen, avoin ja valoisa tila, jossa oikealla viherseinä
Kielikylpykoulun käytäviä hallitsevat maanläheiset sävyt.


Pietarsaaren Kielikylpykoulun modernia opetustilaa.
Rauhalliseen työskentelyyn löytyy omia nurkkauksiaan.


Suurhankkeiden sarja rahoitetaan kiinteistöleasingilla

Pietarsaaren kouluverkko on suuressa muutoksessa. Kielikylpykoulun jälkeen uudet tilat saa ruotsinkielinen Oxhamnin yläkoulu. Suunnitteilla on myös uusi alakoulu, josta odotetaan kunnanvaltuuston päätöstä.

– Hankkeiden jälkeen kouluverkon pitäisi olla kunnossa ainakin seuraavat 10 vuotta, sivistysjohtaja Levander kertoo.

Kielikylpykoulu – Språkbadsskolan on rahoitettu Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla, kuin myös rakenteilla oleva Oxhamnin yläkoulu sekä 2020 valmistunut lähes 200 lapsen päiväkoti Alma.

– Leasing on joustava vaihtoehto isoihin hankkeisiin. Pietarsaaressakin väki vähenee, ja on vaikea ennustaa kiinteistöjen arvoa 15 tai 20 vuoden päähän. Leasing luo turvaa, Levander jatkaa.

Vuoden lopussa valmistuvaan Oxhamnin kouluun tulee myös paljon avointa tilaa. Täysin avoimeen oppimisympäristöön yläkoulu ei kuitenkaan siirry.

– Se on eräänlainen Kielikylpykoulun ja perinteisen yläkoulun välimalli. Aineopetustiloja halutaan enemmän, Levander kertoo opettajien toiveista.

Luokkahuone on pitkään näyttänyt Suomessa samalta. Koulun on kuitenkin pysyttävä ajassa kiinni, sanoo Kielikylpykoulun rehtori Hellstrand. Uudenlainen oppiminen vaatii uudenlaiset puitteet.

– Mehän koulutamme ja kasvatamme lapsia tulevaisuuteen, emme menneisyyteen.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: haastateltavilta

Kuntien asiakastarinatLeasing

Sotkamo painaa kaasua

Vuokatti Areenalla piti järjestää helmikuussa 2021 Euroopan nuorten talviolympialaiset. Kisat siirtyivät maaliskuulle 2022, mutta odotukset Vuokatissa ovat korkealla.

– Areenassa on jääkiekkokaukalot sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella. Molemmat kaukalot ovat joustokaukaloita eli ne sopivat turvallisuusluokitukseltaan sekä Liigan että kansainvälisiin peleihin. Puitteet ovat kaikin puolin huippuluokkaa ja odotammekin jääkiekkoilijoita harjoittelemaan Vuokattiin, Sotkamon kunnanjohtaja Mika Kilpeläinen hehkuttaa.


Kaksi jääkiekkoilijaa luistelee kameraa kohti Vuokatti Areenan jäällä.
Vuokatti Areenassa on jääkiekkokaukalo sekä eurooppalaisella että NHL-mitoituksella.


Teemu Selänteen jääkiekkoleiri järjestettiin uudessa Vuokatti Areenassa kesäkuussa 2021.

– Leiri onnistui hienosti! Jatkossa tapahtuman merkitys varmasti korostuu entisestään, kun puitteet ovat nyt erinomaiset, Kilpeläinen jatkaa.

Uudessa Areenassa on huippuolosuhteet myös kaukalopikaluistelun eli erityisesti Aasiassa suositun short track -luistelun harrastamiseen. Lisäksi tiloista löytyy kuntosali ja ravintola.

Energiatehokkuus luo kannattavuutta

Vuokatti Areena muodostaa yhdessä Vuokattihallin ja vasta remontoidun uimahallin kanssa kokonaisuuden, jonka lyhyitä välimatkoja nuorienkin urheilijoiden on turvallista liikkua. Rakennusten läheinen sijainti tuo synergiaa myös energiatalouteen.

– Jäähallikokonaisuus tuottaa paljon lauhde-energiaa, jota voidaan hyödyntää uimahallin veden lämmittämiseen aina, kun sitä ei tarvita Areena-kiinteistön lämmitykseen. Kokonaisuus on äärimäisen energiatehokas. Areena-kiinteistö voi päästä jopa nollaenergiatasoon, Sotkamon kunnan tekninen johtaja Harri Helenius iloitsee.


Vuokatti Areenan uimahalli.
Uimahallin veden lämmityksessä hyödynnetään lauhde-energiaa.


Energiaratkaisuun on haettu mallia vastaavista Suomessa toteutetuista kohteista. Perusenergiaratkaisu on kaukolämpö, maalämpökaivoja ei pohjavesialueelle voi porata.

– Kannattavuudesta iso osa muodostuu energiatehokkuudesta. Asiaa on ajateltu myös rakennuksen värejä suunniteltaessa, Helenius kertoo.

Vuokatti Areenan ja vanhan Vuokattihallin yhdistelmällä Sotkamoon tavoitellaan myös isoja, yli 1 000 hengen tapahtumia, kokouksia ja konsertteja.

– Tällaisia varauksia oli jo kalenterissa, mutta koronan takia ne peruuntuivat. Uskon, että varauskalenteri alkaa täyttyä, kun korona hellittää otettaan, Kilpeläinen sanoo.

Tyhjillään Vuokatti ei korona-aikanakaan ole ollut. Sotkamossa oli vuoden 2021 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana Suomen toiseksi eniten yöpymisiä, yli 360 000. Ulkomaalaisten yöpymisiä oli Vuokatin alueella samalla jaksolla yli kymmenen tuhatta.

– Vuokatissa järjestettiin viime talvena nuorten MM-hiihdot ja paraurheilijoiden maailmancupin kilpailut koronaturvallisesti. Kisoja varten tänne luotiin urheilukupla tiukkoine testausmenettelyineen, Kilpeläinen iloitsee.

Uudenlaista yhteistyötä ja alueellista vaikuttavuutta

Kuntalaiset ovat ottaneet Areenan positiivisesti vastaan. Paikalliset jalkapallo- ja jääkiekkoseura yhdistyivät Areenan innoittamana ja lähtivät toimijoiksi Vuokatti Sportiin. Uusi seura on löytänyt yhteistyömahdollisuuksia Vuokatti Areenan operaattorin kanssa.

Areenan toimintamalli on kunnalle täysin uusi. Hanke oli ensimmäisen kerran keskusteluissa jo vuonna 2005, vaihtoehtoja alettiin miettiä vakavammin vuonna 2015. Mutkien kautta kunta päätyi toteuttamaan investoinnin leasing-rahoituksella ja vuokraamaan tilat eteenpäin areenaa operoivalle yhtiölle. Energiatehokkuuden asioista hankkeelle myönnettiin Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta.

– Areenan yhteistyömallia haettiin jonkun aikaa. Perustimme jo kiinteistöyhtiönkin, mutta yhtiö ei olisi ollut rahoituksen kannalta järkevä toteutustapa. Hankkeessa on mukana yksityisen sektorin toimijoita, vuokralaisina ovat muun muassa Vuokatin urheiluopisto ja Osuuskauppa Maakunta. Vaikka kunta on rakennuttaja sen ei tarvitse olla toiminnan pyörittäjä. Tämä on meille kustannustehokas malli, kumppanuuksilla saadaan lisää vaikuttavuutta. Toteutusvaihtoehtoja kannattaa vertailla ja uudenlaisia yhteistyömahdollisuuksia etsiä, Kilpeläinen kannustaa.

Kattavista liikuntamahdollisuuksista hyötyvät myös kuntalaiset. Areena ja Vuokattihalli ovat kunnan toimintojen käytössä arkisin klo 15.30 asti.

– Paikallisilla on käytössään uuden areenan kuntosalin ja jäiden lisäksi esimerkiksi poikkeuksellisen laaja latuverkosto, jota pidetään huippu-urheilijoiden ja matkailijoiden vuoksi myös erinomaisessa kunnossa. Jos Areenan urheilupaikat olisi rakennettu pelkästään kuntalaisten käyttöön, olisi hanke ollut kokoluokaltaan huomattavasti pienempi, Kilpeläinen jatkaa.


Etualalla tummahiuksinen nainen kuntosalilla, takana kuntosalilaitteita.
Moderni kuntosali on myös Sotkamon asukkaiden käytössä.


Maakunnan ykkösvetonaula

Sotkamo tavoittelee kattavalla lajivalikoimalla alueellista vaikuttavuutta, lisää urheilijoita, matkailijoita ja mökkiläisiä. Asema kävijöiden kartalla pyritään pitämään korkealla laajentamalla aktiviteettien tarjontaa päämäärätietoisesti.

– Sotkamo hallinnoi Kainuun moottorikelkkailuhanketta, veneilijöille on suunnitteilla tankkauslaituri. Maastopyöräilybuumiin vastaamme uusilla reiteillä. Senioreille on kaavailtu senioripuistoa ja liikuntapaikkaselvityksellä haetaan ulkopuolista näkemystä alueen vahvuuksista ja kehittämiskohteista. Lähivuosina toteutetaan myös skeittipuisto, Helenius luettelee.

Liikuntamahdollisuuksien lisäksi myös koulutukseen, sivistykseen ja hyvinvointiin investoidaan.

– Toteutamme seuraavan 3–5 vuoden aikana investointeja noin 35 miljoonalla eurolla. Tulossa on uusi yläkoulu, kirjaston ja lukion yhdistelmä sekä sotekeskus. Kunnallistekniikkaa rakennetaan lähivuosina runsaasti, Kilpeläinen jatkaa.

Myös yksityiset toimijat investoivat Sotkamoon. Hollywood-tason elokuvastudion ja studiokylän rakentamista varten on tonttikaupat tehty ja urakka on käynnistymässä, urheiluopistolle on suunnitteilla uusi kisakeskus ja rinnealueita kehitetään. Lista on jo nyt suorastaan hengästyttävä, eivätkä miehet edes suostu paljastamaan kaikkia kaavailuja.

– Suunnitteilla on muitakin hankkeita, mutta niistä kuullaan lisää tuonnempana. Mikäli kaikki menee hyvin, Sotkamossa tapahtuu tulevien vuosien aikana tosi paljon. Tuoreita avauksia tullaan näkemään myös aivan uusilla sektoreilla, Kilpeläinen myhäilee.


Teksti: Hannele Borra
Kuvat: Vuokatti Areena

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Vihti satsaa aurinkoenergiaan: kolme kunnan kiinteistöä sai uudet aurinkopaneelit

Vihti halusi tarttua aurinkoenergiaan rohkeasti monesta syystä.

– Vihdin infrastruktuuri on rakentunut pitkän ajan mittaan, joten ratkaisujakin löytyy öljylämmityksestä alkaen. Kun kunta uudistuu, ovat uudet energiantuotantomuodot kuten aurinkopaneelit ja ilmalämpöpumput sekä energiatehokkuus oikeastaan aina esillä, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

– Samalla meidän on mietittävä, miten kuntalaisten veroeuroja käytetään tehokkaasti, ja mistä löydetään säästöjä. Nyt asennetuista paneeleista odotamme saavamme energiasäästöjä niin, että ne maksavat itsensä takaisin noin kymmenessä vuodessa.

Ekologisten ratkaisujen etsiminen ja hyödyntäminen kuuluu Vihdin kunnan strategiaan. Vihti sitoutui vuonna 2018 laatimaan EU:n kestävän energian ja ilmaston SECAP-toimintasuunnitelmaan ja on myös päättänyt olla mukana kotimaan kunta-alan KETS-energiatehokkuussopimuksessa.  

Suunnitelmallisuus on tärkeää, koska pienilläkin päätöksillä on pitkällä jänteellä merkitystä, Kokkinen korostaa.

–  Meillä ei ole konkreettisia ratkaisuja vielä kaikkeen, mutta kysymme jatkuvasti itseltämme, mikä olisi kestävä vaihtoehto tulevaisuutta ajatellen. Esimerkiksi ajatus jäähdytysenergian palauttamisesta kaukolämpöverkkoon on ollut keskustelussa. Maarakentamisessa taas pohdimme, onko esimerkiksi betonimurske paras vaihtoehto vai löytyisikö sille ekologisempaa vaihtoehtoa.

Tavoitteena megawattitunnit ja arvokas data tulevan suunnitteluun

Matti Kokkinen hymyilee harmaa puku päällä.
Vihdin kunta lisäsi aurinkoenergiaa hyviin kokemuksiin perustuen, kunnan tekninen johtaja Matti Kokkinen kertoo.

Kolmen aurinkovoimalan hanke oli kustannuksiltaan hieman yli 200 000 euroa.

– Kun toimitaan julkisilla varoilla, kaikki hankkeet tulee perustella huolellisesti, Kokkinen muistuttaa. – Pilottiprojektiksi tämä on hintahaitarin yläpäässä. Asian edistämistä puolsi se, että meillä oli ennestään aurinkopaneelit asennettuna Pajuniityn päiväkodissa ja niistä saadut kokemukset olivat positiivisia.

Kolme uutta aurinkovoimalaa tuottavat vuosittain noin 208 megawattituntia sähköä. Tähän mennessä ne ovat tuottaneet noin 8 % rakennusten energiatarpeesta. Uusista aurinkopaneeleista saadaan Kokkisen mukaan paitsi sähköä, myös paljon oppia ja tietoa tulevia suunnitelmia varten.

– Kolmella uudella kohteella meidän on helpompi tehdä pidempiaikaista seurantaa: millaisia sähkömääriä ja säästöjä saamme paneeleista irti useamman vuoden tähtäimellä. Alamme ymmärtää mittakaavakysymyksiä paljon paremmin, kun näemme, millaisia tuloksia nyt asennetuilla paneeleilla saadaan.

Autoilun sähköistyminen on iso kysymys myös kunnille

Kokkinen tietää, että kunnilla on edessään lähivuosina paljon energiainfraan liittyviä kysymyksiä. Kaikkiin näistä kysymyksistä ei ole vielä olemassa selkeää roolitusta.

Kun sähköautot lisääntyvät, tarvitaan nykyistä laajempaa latausverkkoa. Osa näkee latauspisteiden rakennuttamisen kuntien tehtävänä, mutta Kokkinen muistuttaa, etteivät kunnat halua hypätä päätä pahkaa tähän rooliin.

– Eiväthän kunnat ole rakennuttaneet bensa-asemien verkostoakaan. Voi olla, että latauspisteet rakentuvat laajemmin yksityisten toimijoiden voimin, mutta tämä nähdään lopullisesti tulevina vuosina. Tässä vaiheessa me lähdemme siitä, että sähköautot yleistyvät, ja rakennamme infraa tämä kehitys huomioiden.  

Vihreä leasing kestävän infran tukena

Vihti sai aurinkopaneelihankkeeseensa 40 000 euroa tukea Business Finlandilta. Loppuosa hankkeesta, noin 160 000 euroa, rahoitettiin Kuntarahoituksen vihreällä leasingilla. Tekninen johtaja Kokkinen pitää leasingia erittäin sopivana rahoitusmuotona tämänkaltaisille hankkeille.

– Vihreä leasing on sikäli hieno rahoitusmuoto, että se tukee nimenomaan ympäristöystävällisempien vaihtoehtojen ja ratkaisujen toteutusta. Tavoite seurata hanketta pitkäjänteisesti on yhteinen, sillä haluamme myös itse seurata tuloksia ja löytää lisää keinoja kunnan energiatehokkuuden parantamiseksi.

Aurinkoenergiaa harkitseville kunnille Kokkinen antaa muutaman neuvon: tutkikaa markkinoilta löytyvä tarjonta tarkkaan ja muistakaa, että toimiala kehittyy edelleen vauhdilla.

– Aurinkokennoteknologia elää nuoruuttaan. Kennojen hyötysuhteet ja laatu tulevat vielä paranemaan, eli alaa kannattaa seurata. Toiminta on sikäli hyvin kehittynyt, että kun hankintapäätös on tehty, tuotantoon päästään nopeasti. Asennukset sujuvat ja tarjolla on hyviä avaimet käteen -paketteja.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Vihdin kunta, henkilökuva: Antti Hannuniemi, Mainostoimisto KN

AsiakastarinatKestävä rahoitusKuntien asiakastarinatLeasingVastuullisuusVihreä rahoitus

Valkealan monitoimitalo on uuden ajan kyläkeskus

Kouvolan kaupungin suunnittelupäällikkö Risto Mikkola kuvattuna vaaleaa taustaa vasten.
Suunnittelupäällikkö Risto Mikkolan mukaan monitoimitalon kilpailutuksessa on korostettu ympäristöarvoja järjestelmällisesti.

”Odotettu”, kuvaa Kouvolan kaupungin suunnittelupäällikkö Risto Mikkola kaupungin kolmanneksi suurimman taajaman uutta monitoimitaloa, jonka rakentaminen alkaa loppukesästä. Kuvaus lienee paikallaan, pantiinhan hanke alulle jo 2017. Seuraavana vuonna tehtiin päätös kouluverkon uudistamisesta, ja suunnittelu otti aikalisän.

Uudistuksen myötä kuuden kunnan liitoksena syntyneen Kouvolan kouluverkko supistuu 34:stä kahteenkymmeneen. Vanhat kyläkoulut tekevät tilaa uusille monitoimitaloille, jotka taipuvat myös päiväkodeiksi, nuorisopalvelun tiloiksi sekä kuntalaisille yhdistys- ja harrastuskäyttöön. Valkealan monitoimitalo on näistä uuden ajan kyläkeskuksista ensimmäinen.

– Talo tulee pääkadun varrelle, Valkealan vanhan kunnantalon paikalle. Se on monin tavoin Valkealan uusi keskus, Mikkola kertoo.

Kouluverkkopäätöksen jälkeen työ on edennyt ajallaan, mutta kuntalaisille näkymättömissä. 30 miljoonan euron monitoimitalo on Kouvolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke. Suunnittelu ottaa oman aikansa, ja kuntalaisille etenemistahti voi tuntua verkkaiselta.

– Töitä on tehty paljon, mutta tähän asti se ei ole juuri näkynyt ulospäin. Nyt kun edetään rakennusvaiheeseen, alkaa myös kuntalaisten silmissä tapahtua, kertoo Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas.

Hankkeen elinkaarikumppaniksi valikoitui YIT-konserni. Sopimukset allekirjoitetaan 4. kesäkuuta, ja maatyöt on määrä aloittaa loppukesästä.

Suitsutusta vihreän rahoituksen arviointiryhmältä

Valkealan monitoimitalo rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella, ja kohde sai vihreän rahoituksen arviointiryhmältä ennätyspisteet kestävän rakentamisen kategoriassa. Suunnittelupäällikkö Mikkolan mukaan palkintopallille ei ylletty yksittäisillä tempuilla, vaan järjestelmällisellä työllä.

– Kilpailutusvaiheessa pyrittiin laatupisteiden kautta tukemaan ympäristöystävällisyyttä mahdollisimman paljon, ja siinä selvästi onnistuttiin. Olemme kyllä erittäin yllättyneitä ja iloisia tästä tunnustuksesta.

Monitoimitalo sai arviointiryhmältä suitsutusta sen materiaalivalinnoista, energiatehokkuudesta, uusiutuvien energialähteiden käytöstä, palveluiden korkeasta käyttöasteesta sekä hulevesien esimerkillisestä käsittelystä. Kohde lämpiää pääsääntöisesti kaukolämmöllä, joka tuotetaan Kouvolassa poikkeuksellisen vähäpäästöisesti.

Ympäristövaikutusten lisäksi vihreät arvot painavat myös rakennuksen suunnittelussa. Kaupunki asetti kilpailutuksessa selvät kriteerit sille, miten luontoyhteyden tulisi toteutua monitoimitalon toiminnassa: kaikissa suunnitelmissa haluttiin nähdä esimerkiksi mahdollisuus pihaviljelyyn.

– Käsien työntäminen multaan lapsena parantaa allergiaterveyttä läpi elämän. Näitä asioita haluttiin tuoda alusta asti mukaan, Mikkola kertoo.

Uutta puhtia vanhaan kuntaan

Kouvolan kaupungin talousjohtaja Hellevi Kunnas kuvattuna vaaleaa taustaa vasten.
Valkealan monitoimitalo on Kouvolan tähän asti suurin kiinteistöleasing-hanke, kertoo talousjohtaja Hellevi Kunnas.

Valkealan monitoimitalo on Kouvolan kaupungin ensimmäinen elinkaarihanke ja selvästi suurin leasing-rahoitteinen hanke. Perinteisesti kaupunki on rakentanut omaan taseeseen, omalla ylläpidolla. Nyt haluttiin kokeilla uutta.

– Tänä päivänä, kun erilaisia vaihtoehtoja on paljon, halutaan niitä myös käyttää. Kaupunki on rahoittanut muutamia päiväkoteja leasingilla ja nyt nähdään, miten elinkaarimalli toimii käytännössä. Tärkeää on, ettei lukkiuduta aina siihen yhteen ja samaan tapaan tehdä, talousjohtaja Kunnas taustoittaa.

Oppeja on haettu myös kunnan rajojen ulkopuolelta.

– Olemme opettajaryhmien kanssa käyneet kouluvierailuilla esimerkiksi Hollolan Heinsuon koulussa. Siellä elinkaarimalli on koettu oikein hyväksi. Imatralla pienemmällä porukalla tutustuimme rakenteilla olevaan Mansikkalan kouluun, suunnittelupäällikkö Mikkola kertoo.

Paitsi kokemuksia elinkaarimallista, vierailuilla on myös kartoitettu hollolalaisten ja imatralaisten ajatuksia siitä, miltä uuden ajan oppimisympäristö näyttää. Monikäyttöisyydessä on haasteensa.

– Kun opetussuunnitelma vuonna 2016 uudistui, heilahdettiin aika voimakkaasti avomallin suuntaan. Sen jälkeen tajuttiin, että kovin monta ryhmää ei voi samassa tilassa toimia häiritsemättä toisiaan. Nyt on otettu vähän takapakkia, menty enemmän takaisin siihen ”koppimaailmaan” – kuitenkin tilojen yhdistämistarpeet huomioiden, Mikkola kertoo.

Parhaillaan kaupunki ja palveluntuottaja pohtivat monitoimitalon isoja linjoja yhdessä opettajien kanssa. Elinkaarikumppani YIT saa Mikkolalta kiitosta mallista, jonka kautta osallistava suunnittelu järjestetään.

– Ennen kesälomia toukokuussa pohditaan suuria linjoja, jotka vaikuttavat rakennuksen muotoon ja pihatoimintoihin. Syksyllä jatketaan yksityiskohtien parissa, katsotaan esimerkiksi hyllyjä ja kaappeja. YIT:ltä tuli todella hyvä aihio tähän prosessiin.

Kesällä monitoimitalon tieltä puretaan pieni pätkä vanhaa yläkoulua, jotta 10 000 neliön rakennus mahtuu paikalleen. Kaivuu ja paalutus alkavat näillä näkymin loppukesästä, ja perustuksia päästään valamaan syksyllä.

Valkealan monitoimitalo avaa Kouvolassa suurien kouluhankkeiden putken: seuraavaksi monitoimitaloa kaavaillaan Inkeroisen taajamaan, ja uudistuksia on luvassa myös Kuusankoskella ja Kouvolan keskustassa. Hankkeilla kaupunki panostaa lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvointiin, strategiaansa mukaillen.

Monelle kouvolalaiselle kouluhankkeet valavat uskoa vanhan kotikunnan elinvoimaan.

­– Monilla on kova huoli oman taajaman tulevaisuudesta. Monitoimitalo on osoitus siitä, että Valkealaan panostetaan jatkossakin. Vanha kunta saa uutta puhtia, talousjohtaja Kunnas tiivistää.


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: YIT Oyj & Linja Arkkitehdit Oy, haastateltavat

Kuntien asiakastarinatLeasing

Siirtokelpoinen koulu on vastaus epävarmoihin ennusteisiin

Monen kunnan kouluverkko kaipaa päivitystä, mutta uudistustarve osuu poikkeuksellisen hankalaan aikaan. Väki vanhenee, mutta syntyvyys on kääntynyt pieneen nousuun. Kaupungit kasvavat, mutta korona horjuttaa niiden vetovoimaa.

Kun vanha koulu on tiensä päässä, tilalle tarvitaan usein uusi. Mutta riittääkö siihen enää oppilaita kymmenen vuoden päästä? Entä kahdenkymmenen?

Vaikka tulevaisuutta on vaikea ennustaa, voi siihen silti varautua – ja minimoida riskejä. Kaikkien rakennusten ei nimittäin tarvitse olla pysyviä.

Pitkässä juoksussa ennuste-erot kertautuvat

Porvoon kaupunki rakentaa kolme uutta koulua Jokilaaksoon, Sannaiseen ja Ilolaan. Erityisen rakennuksista tekee niiden siirtokelpoisuus sekä rahoitus- ja sopimusjärjestelyt: kaupungilla on kouluista myyntioptio, eli se voi halutessaan myydä rakennukset takaisin urakoitsijalle.

Järjestely takaa oppilaille laadukkaat opetustilat ja antaa kaupungille pelivaraa epävarmojen ja osin ristiriitaisten väestöennusteiden edessä.

– Lasten määrä tulee todennäköisesti vähenemään, mutta kuinka paljon ja millä alueilla? Esimerkiksi MDI:n ennuste on huomattavasti positiivisempi kuin Tilastokeskuksen, kertoo Porvoon kaupungin rahoitusjohtaja Henrik Rainio.

Rainion siteeraamista julkaisuista molemmat povaavat Porvoon lapsimäärän vähenemistä, mutta eri tahtiin. Pitkässä juoksussa pienet erot kertautuvat merkittävästi.

– Sitäkään emme tiedä, miten korona vaikuttaa ennusteisiin. Muutaman vuoden kehityksen pystyy näkemään kohtuullisen järkevästi, mutta esimerkiksi 2030-lukua on jo todella vaikea ennakoida.

Kaikki kolme kouluhanketta on rahoitettu Kuntarahoituksen leasing-rahoituksella. Sopimuskokonaisuuteen on kirjattu takaisinostovelvoite, jonka mukaan urakoitsija sitoutuu ostamaan kohteen sen jäännösarvon hinnalla joko kymmenen tai viidentoista vuoden kuluttua – mikäli kaupunki näin haluaa. Kaupunki voi myös pitää koulut itsellään tai myydä ne ulkopuoliselle taholle.

Järjestely antaa Porvoolle mahdollisuuden reagoida lapsimäärän muutoksiin.

– Jos lapsia on riittävästi, näille kouluille on tulevaisuudessakin tarvetta. Jos taas lapsimäärät alenevat ja tilat käyvät tarpeettomiksi, niistä päästään helposti eroon. Juoksevat kulut loppuvat kuin seinään, Rainio jatkaa.


Havainnekuva Porvoon Jokilaakson uudesta siirtokelpoisesta koulusta. Kaksikerroksinen, harmaa koulurakennus, jonka katolla on aurinkopaneeleja. Etualalla leikkiviä lapsia asfaltoidulla pihalla, ympärillä puita ja peltomaisemaa.
Arkkitehtitoimiston havainnekuva Porvoon Jokilaakson siirtokelpoisesta koulusta. Jokilaakson koulu kuuluu A-energialuokkaan, ja se rahoitetaan Kuntarahoituksen vihreällä leasing-rahoituksella.


Parakkikouluista on tultu pitkälle

Miten koulujen siirtokelpoisuus sitten näkyy rakennuksissa ja koululaisten arjessa? Siirtokelpoisten rakennusten juuret ovat parakkikouluissa, joihin ne vielä tänäkin päivänä välillä rinnastetaan. Toisin kuin väliaikainen parakki, siirtokelpoinen koulu on kuitenkin varta vasten käyttötarkoitukseensa suunniteltu. Porvoossa rima pidetään korkealla.

– Käytettävyyden kannalta ne ovat ihan normaaleja, ei niitä erota ulkoa tai sisältäpäin pysyvistä rakennuksista. Kilpailutusvaiheessa halvimmat vaihtoehdot eivät täyttäneet kaupungin laatukriteerejä. Esimerkiksi huonekorkeuden vaatimus oli niin iso, ettei ”bulkkitavara” siihen yltänyt, Rainio kertoo.

Ympäristöasioistakaan ei ole tingitty. Koulujen suunnittelussa panostetaan energiatehokkuuteen, ja A-energialuokkaan kuuluva Jokilaakson koulu täytti Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen kriteerit. Tämä on siirtokelpoiselle rakennukselle harvinaista.

– Kaupungin linjaus on, että pyritään mahdollisimman vihreään rakentamiseen. Ei tästä lipsuta, vaikka kyseessä onkin siirtokelpoiset kohteet.



Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Ilolan siirtokelpoisen koulun julkisivusta. Kuvassa yksikerroksinen, vaalea ja harjakattoinen koulurakennus, jossa koko kerroksen korkuiset ikkunat. Etualalla nurmea, taustalla puita.
Arkkitehtitoimiston tarjousvaiheessa toimittama havainnekuva Sannaisen siirtokelpoisen koulun sisätiloista. Kuvassa käytävä, jonka varrella vaaleita naulakkoja, taustalla pöytiä ja tuoleja.
Ero siirtokelpoisten ja pysyvien rakennusten välillä kapenee vuosi vuodelta. Yllä arkkitehtitoimiston tarjousvaiheen näkemys Ilolan koulun julkisivusta, alla havainnekuva sisätiloista Sannaisen koulussa.


Huokea hintalappu houkuttaa

Entä näkyykö siirtokelpoisuus koulujen hinnassa? Yllättävän vähän, sanoo rahoitusjohtaja Rainio.

– Aluksi pohdittiin rakennusten vuokraamista, mutta se oli selvästi tyyriimpää. Leasing-rahoituksella tämä tuli vain hieman taseeseen rakentamista kalliimmaksi. 

Kustannustehokasta siirtokelpoisten koulujen rakentamisesta tekee rakennusten lyhyt kuoletusaika ensimmäisinä käyttövuosina. Kymmenessä vuodessa koulurakennuksista kuoletetaan 80 prosenttia, viidessätoista vuodessa 98. Jos kaupunki käyttää myyntioptionsa, urakoitsija saa rakennuksen takaisin verrattain edullisesti. Jos taas kaupunki haluaa 10 tai 15 vuoden jälkeen pitää koulut itsellään, kustannus on huokea.

– Kaupungille jousto ja mahdollisuus päästä eroon juoksevista kuluista on isompi juttu kuin pitkä kuoletusaika, Rainio selittää.

Leasing-rahoituksessa yhdistyvät omaan taseeseen rakentamisen edullisuus ja vuokramallin jousto.

– Molempien parhaat puolet, Rainio tiivistää.

Ei sokeaa uskoa, vaan aitoa varautumista

Porvoon Jokilaaksossa siirtokelpoisen koulun rakennustyöt ovat jo käynnissä, Sannaisessa ja Ilolassa työt on määrä aloittaa pian. Kaikki kolme koulua valmistuvat alkusyksystä.

Tässä laajuudessa Porvoo ei ole aiemmin siirtokelpoisia hankkeita toteuttanut, mutta Jokilaakson, Sannaisen ja Ilolan koulut tuskin jäävät viimeisiksi. Pitkään Kuntaliitossa työskennellyt Rainio on pistänyt merkille, että väestöennusteet painavat kuntien ja kaupunkien vaakakupeissa vuosi vuodelta enemmän.

– Keskusteluun on tullut sellainen tietty realismi mukaan. Moni päättäjä haluaa tietysti uskoa oman kunnan vetovoimaan, mutta jos koko maan tasolla väki vähenee, niin pakkohan sen on jossain näkyä.

Rainio toivoo, että kuntapäättäjät ympäri Suomen katsoisivat asioita vaalikautta pidemmällä tähtäimellä. Optimismi on hyvästä, mutta se ei saisi tulla tulevaisuuteen varautumisen kustannuksella.

– Totta kai kaikki toivovat kunnan elinvoiman kasvua, mutta tarvitaan myös strategia siitä, miten kunta skaalautuu alaspäin. Ei se ole kurjuutta kaikille, vaan kyllä pienenevissä kunnissakin voidaan elää hyvää elämää.

Siirtokelpoiset koulut tarjoavat kunnille mahdollisuuden varautua eri tilanteisiin – etenkin alueilla, joissa väestönkehitys on aidosti epävarmaa. Myyntioption ansiosta kristallipalloa ei tarvita investointivaiheessa vaan päätökset voidaan tehdä myöhemmin, kun näkymä selkenee.

– Kunhan joku sitten kymmenen vuoden päästä muistaa, että tällainen optio on olemassa, Rainio keventää.


Teksti: Roope Huotari
Haastateltavan kuva: Porvoon kaupunki
Havainnekuvat: Arkkitehtitoimisto Rauhalammi Oy

Kuntien asiakastarinatKuntien uudet tietLeasing

Uunituore Lempäälä-talo on uudistuvan keskustan näyttävä maamerkki

Lempäälän rautatieaseman kupeeseen kohonnut Lempäälä-talo vangitsee katseen heti junasta noustessa. Moneen tarpeiseen vastaavan rakennuksen suunnittelua ja toteutusta ovat leimanneet yhteistyö ja käyttäjien huomioiminen. Runsaassa kahdessa vuodessa valmistunut 20 000 neliön monitoimikeskus avautuu kuntalaisille tammikuussa 2021.

Lempäälä-talo on osa Lempäälän kunnan laajaa Nova Lempäälä -hanketta. Nova-hankkeessa koko vanha keskusta teineen ja rakennuksineen puretaan ja rakennetaan täysin uudestaan yksittäisiä suojeltuja rakennuksia lukuun ottamatta. 

– Lempäälä-talo toimii veturina koko kuntakeskuksen elävöittämisessä. Lempäälän uudessa visiossa rakennus yhdistää rautatieaseman ja keskustan tiiviiksi ja viihtyisäksi kokonaisuudeksi, Lempäälän kunnan hankejohtaja Lari Laakso kertoo. 

Keskustan uudistamisessa ei ole kyse yksittäisistä muutoksista, vaan Lempäälä-talosta käynnistyvä muutos käytännössä luo kuntaan täysin uudenlaisen keskusta-alueen.

– Keskustan alueen uudistamisessa on haluttu laittaa paljon asioita kerralla kuntoon. Keskustasta tulee esteetön, kaupunki saa kokonaan uuden torin ja puiston sekä uudet modernit rakennukset ja liiketilat. Lisäksi rakennamme muun muassa päiväkodin ja sillan. Tämä kaikki vahvistaa Lempäälän asemaa Suomen kasvukäytävällä, Laakso luettelee.  

Lempäälä-talon siipien suojiin on tulossa monipuolinen kokonaisuus, jossa samojen seinien sisältä löytyy niin kuntalaisille tarpeellisia palveluita kuin yritystoimintaakin.

– Emme ole halunneet luoda Lempäälä-talosta vain rakennusta vaan olla rakentamassa kokonaan uutta yhteisöä. Talosta on haluttu tehdä ennen kaikkea kohtaamis- ja viihtymispaikka kuntalaisille. Täällä on erilaisia kuntalaisille suunnattuja palveluita kuten verotoimisto, Kela, perhetupa sekä kaikki kirjaston palvelut soittohuoneesta pelihuoneeseen. Saman katon alla toimii myös 30 yritystä, esimerkiksi terveyskioski, perheravintola, kuntosali ja ict-yritys. Lempäälä-taloon voi tulla viettämään aikaa ja samalla hoitaa asioita, Laakso esittelee.

Tarpeesta todeksi

Kokonaisen keskusta-alueen purkaminen ja uudelleen rakentaminen on päätös, joka ei synny hetkessä. Hankepäällikkö Laakso ei osaa nimetä vastaavaa esimerkkiä koko Suomesta, vaan ainoa hieman vastaava esimerkki löytyy Ruotsista. Ruotsin Lapissa sijaitseva Kiirunan kaupungin keskusta suunnitellaan siirrettäväksi osittain kaupungin alta löytyneen rautamalmiesiintymän vuoksi.

– Lempäälässä on takana vuosikymmenten mietintä siitä, että jotakin keskustalle pitäisi tehdä. Lukuisat eri työryhmät ovat vuosien varrella pohtineet eri vaihtoehtoja. Laajalla poliittisella rintamalla ja yrittäjien yhteisenä näkemyksenä on todettu tarve kehittää keskustaa. Tosiasia on, että kunnan palvelut ovat olleet hajallaan ja iso osa rakennuksista käyttöikänsä päässä. Tässä uudistuksessa halusimme kerralla hypätä toiseen ääripäähän. Moderniin rakennukseen kuuluu myös ympäristöasioiden huomioiminen ja Lempäälä-talosta onkin tulossa lähes nollaenergiatalo, Laakso kertoo.

Kustannushyötyjä kevennetyllä allianssimallilla

Lempäälä-talon toteutukseen pohdittiin useita erilaisia vaihtoehtoja. Lopulta positiivisten kokemusten myötä toteutusmalliksi valikoitui kevennetty allianssimalli. 

– Lempäälä-taloon perinteinen allianssimalli oli liian järeä ratkaisu. Se on tarkoitettu satojen miljoonien projekteihin, joten meille sopi hyvin eräänlainen kevennetty allianssimalli. Käytännössä sovelsimme osia allianssimallista ja esimerkiksi Senaatti-kiinteistöjen kärkihankealliansista, Laakso taustoittaa. 

Perinteiseen allianssimalliin verrattuna esimerkiksi ideointi- ja kokouskäytäntöjä sekä sopimuksiin liittyviä asioita kevennettiin.  

– Itse soveltamalla ja keventämällä olemme löytäneet juuri tällaisille hankkeille sopivan tason. Käytimme Lempäälä-talon sillassa vastaavaa kevyempää mallia ja se antoi meille hyviä kokemuksia. Pääsimme siinäkin alle kustannusraamin ja saimme tiemäisen betonisillan sijaan katetun lasisen sillan alemmilla kustannuksilla, Laakso kertoo. 

33,5 miljoonaa euroa maksaneen Lempäälä-talon rahoitus on monen eri ratkaisun yhdistelmä. Kuntarahoituksen osuuden lisäksi kokonaisuudessa ovat mukana parkkiyhtiö ja Lempäälän kunta omilla rahoitusosuuksillaan. 

– Kohteella on kolme päärahoittajaa, Kuntarahoitus, kunta ja parkkiyhtiö. Kuntarahoituksen osuus on leasing, parkkiyhtiö on ottanut oman lainan ja kunta omansa. Leasing on näistä kuitenkin osuutena selvästi suurin. Lisäksi mukana on myös muita rahoituksia, kevyenliikenteen väylällä omansa, taideteoksilla omansa, sillalla ja porrastornilla omansa, myös puistolla ja Lempäälä-talon katolla olevalla aurinkovoimalalla on oma rahoituksensa. Tämä monen rahoituksen malli johtuu myönnetyistä valtionavustuksista, Laakso taustoittaa rahoituksen jakautumista.

Onnistumisen takana liigan verran ihmisiä

Lempäälä-talo on monipuolinen kokonaisuus, jonka onnistumista voi tarkastella useista eri näkökulmista. Hankejohtaja Lari Laakso nimeää tärkeimmiksi onnistumisiksi vakiintuneet ja perinteiset mittarit, jotka liittyvät aikaan ja rahaan.

– Onnistumisia on ollut todella monen tasoisia. Ehkä tärkeimmät ovat kuitenkin ne perusasiat, että olemme aikataulussa ja kustannusraamissa, Laakso nauraa. 

Onnistumisten yhteydessä Laakso alleviivaa kilpailutuksen merkitystä ja korostaa eurojen rinnalla pehmeämpiä mittareita. Lempäälä-talon kohdalla kilpailutus oli perusteellinen prosessi. 

– Kaikki on kiinni ihmisistä. Kilpailutuksella pitää pyrkiä löytämään niin hyvä joukkue kuin mahdollista. Meillä oli kilpailutuksessa laaja otanta, otimme koko rakentajajoukon tekemään monipäiväisiä testejä ja ratkomaan kiperiä tehtäviä. Saimme sitä kautta aivan uusia näkökulmia ja näimme, miten joukkueet toimivat keskenään. Raha on vain yksi kilpailutuksen osa-alue, tässä haettiin ennen kaikkea hyviä henkilöitä ja yhteistyötä, Laakso toteaa ylpeyttä äänessään. 

Lempäälä-talon yhteydessä joukkue vastaa kuitenkin laajuudeltaan pikemminkin kokonaista liigaa, kuin yhtä yksittäistä joukkuetta. Mukana on ollut tähän mennessä kaikkiaan 244 yritystä ja 1117 henkilöä on työskennellyt rakennushankkeen eteen.  

Rakentaminen ja käyttöprosessi voivat usein näyttäytyä toisistaan erillisinä saarekkeina, jotka eivät keskustele keskenään. Tämä on yksi osa-alue, jossa Laakso toteaa Lempäälän toimineen toisin. 

– Olemme löytäneet matkan varrella oman tavan toimia. Kaikki miettivät kokonaisuuden parasta, eivätkä vain omaa tonttia. Kuntalaisten osallistaminen päätöksentekoon on saanut meidät rikkomaan perinteisiä rakentamisen ja käyttöprosessin rajoja. Käyttäjän huomioimisesta ja palvelumuotoilusta on tullut aidosti poikkihallinnollinen osa tätä prosessia. Mietimme kaikessa kuntalaista, joka tulee tilaa käyttämään ja viihtymään, Laakso painottaa.


Teksti: Joonas Holste 
Kuvat: Lempäälän kunta / Marika Mikama

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Hollolan pelastusasema päivittyi nykyaikaan kiinteistöleasingilla

Kantatie 54 halkoo eteläistä Suomea aina Hollolasta Tammelaan asti. Tämän tien varressa, lähellä Salpakankaan kuntakeskusta, sijaitsee myös Hollolan kunnan uusi pelastusasema, joka on yksi Päijät-Hämeen pelastuslaitoksen kuudesta vakinaisesta pelastusasemasta.

– Uutta pelastusasemaa lähdettiin suunnittelemaan vuoden 2013 alussa. Vanha, 1970-luvulla rakennettu paloasema kärsi pahoista sisäilmaongelmista, ja tilat eivät muutenkaan täyttäneet enää nykyaikaisen pelastuslaitoksen tarpeita. Totesimme, ettei vanhaa rakennusta ole enää tarkoituksenmukaista lähteä peruskorjaamaan. Tämän jälkeen lähdimme etsimään paikkaa ja rahoitusvaihtoehtoja uudelle asemalle, taustoittaa Hollolan kunnan talous- ja palvelualuejohtaja Hanna Hurmola-Remmi.

Huomattavia parannuksia entiseen

Uusi pelastusasema otettiin käyttöön syyskuussa 2016. Uudenkarheat tilat on suunniteltu niin, että sekä palolaitos että pelastuslaitoksen alaisuuteen kuuluva ensihoito voivat toimia saman katon alla.

– Uudelle asemalle tarvittiin aiempaa enemmän toimisto- ja majoitustiloja, sillä samoissa tiloissa työskentelee sekä palo- että pelastuslaitoksen henkilökuntaa, kertoo Hurmola-Remmi.

Uusi asema on myös suunniteltu Puhdas paloasema -mallin mukaiseksi, mikä tarkoittaa, että aseman ”puhtaalle” puolelle siirrytään aina peseytymisen ja vaatteidenvaihdon kautta. Näin palopaikoilta tullutta likaa ja hajua ei pääse kulkeutumaan paloaseman puolelle, mikä pienentää työntekijöiden riskiä altistua vaarallisille aineille ja haitallisille kemikaaleille. Puhdas paloasema -malli on herättänyt kiinnostusta myös muualla Euroopassa, ja paikan päällä onkin käynyt ulkomaisia vieraita tutustumassa aseman toimintamalliin.

– Uusi asema sijaitsee myös pohjavesialueella, joten raskaan kaluston pesupaikka suunniteltiin ehdottoman turvalliseksi. Sijainti tulevaisuudessa valmistuvan ohitustien varressa tulee myös nopeuttamaan lähtöjä asemalta, kertoo Hurmola-Remmi.

Kiinteistöleasingista järkevä rahoitusratkaisu

Hollolan kunnan taloudellinen tilanne 2010-luvun alussa oli haastava, ja uuden pelastusaseman lisäksi samaan aikaan suunniteltiin myös kahden uuden koulun rakentamista. Kunnassa päätettiinkin tarkastella näitä suurinvestointeja yhtenä kokonaisuutena. Rahoituksen kilpailuttamisessa kunta turvautui Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran asiantuntija-apuun, sillä kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun kunnassa hyödynnettiin kiinteistöleasingia rahoitusmallina.

– Päätimme vertailla eri rahoitusratkaisuja, sillä silloisessa tilanteessa katsoimme, että ratkaisu voisi löytyä muualtakin kuin perinteisestä lainasta. Pelastuslaitos tulisi joka tapauksessa maksamaan vuokraa kiinteistöstä, joten kokonaistaloudellisesti leasing tuntui järkevimmältä ratkaisulta, eikä kunnan tarvitsisi välttämättä omistaa kiinteistöä itse. Haastavassa taloustilanteessa näimme asian niin, että takapainotteisempi vaihtoehto olisi meille parempi, Hurmola-Remmi muistelee.

Nyt muutaman vuoden käytössä olleen pelastusaseman käyttökokemukset ovat olleet hyviä. Pelastuslaitoksen toimintaan uusi asema on vaikuttanut konkreettisesti muun muassa niin, että korkealla työskentelyn harjoittelua on pystytty tehostamaan. Myös energiakustannukset ovat olleet kohtuulliset johtuen käytössä olevan maalämmön edullisuudesta.

– Tehtiin asemasta niin hyvä kuin rahalla vaan sai, Hurmola-Remmi summaa.

FAKTA: Mikä on kiinteistöleasing?

• Kiinteistöleasing on joustava rahoitusratkaisu, jossa Kuntarahoitus toimii samanaikaisesti kohteen rahoittajana ja omistajana.
• Kiinteistöleasing sopii hyvin erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden, kuten tässä tapauksessa pelastusaseman, hankintaan
• Kiinteistöleasingin suurena etuna on se, ettei kohde rasita kunnan tai kaupungin tasetta ja sen avulla saadaan selkeä, kohdekohtainen rahoitus, joka sisältää hankkeen kaikki kulut.
• Kuntarahoituksen kiinteistöleasingissa kaikki kustannukset ovat marginaalissa, eikä se sisällä mitään piilokustannuksia, kuten järjestely- tai laskutuspalkkioita.
• Kiinteistöleasingin sopimuskokonaisuuteen kuuluu tärkeänä osana maanvuokrasopimus eli kaupunki vuokraa maapohjan rahoittajalle.

Lue myös:

Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen
Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle
Kiinteistöleasing yleistyy

Kuntien asiakastarinatLeasing

Turun T3 – Uuden ajattelun sairaalamaailma valmistuu 2021

”Kestää junan törmäyksen”, uutisoi Yle kesäkuussa 2018. Puolitoista vuotta aiemmin uutisten sävy oli toinen: Helsingistä Turkuun johtavan rauta- ja moottoritien päälle rakennettavan uuden T3-sairaalan betonikannen perustus- ja pystyrakenteissa oli huomattu virheitä. Betoni oli liian haurasta, eikä sen lujuuden arvioitu enää kestävän mahdollisen törmäyksen aiheuttamaa rasitusta. Purku- ja korjaustyöt aloitettiin heti, mutta lujuusongelmaista betonia oli ehditty valaa jo lähes 3 000 kuution edestä. Rakentamisessa jouduttiin ottamaan aimo loikka taaksepäin.

”Kertaalleen tehtyjen rakenteiden purkaminen ja uudelleenrakentaminen viivyttää valmistumista noin kymmenellä kuukaudella. Urakoitsija vastaa purkamisen ja uudelleenrakentamisen kustannuksista, mutta viivästyksestä syntyy myös sairaanhoitopiirille merkittäviä kustannuksia. Tapaus on tietenkin harmillinen, mutta saimme onneksi neuvoteltua kustannuksia ja joustavan rahoituksen”, kertoo hankejohtaja Timo Seppälä.

Nyt työmaalta kuuluu jälleen hyviä uutisia. Uusi betonikansi on tarpeeksi luja ja paikallaan, ja uusi sairaala valmistuu syksyllä 2021. Uudisrakennukseen sijoitetaan huonokuntoisen, 1960-luvulta asti palvelleen U-sairaalan keskeisiä toimintoja, kuten lasten ja nuorten sairauksien hoito, synnytykset ja naistentautien hoito, korva-, nenä- ja kurkkutautien hoito sekä sairaanhoidollisia tukipalveluita, kuten kliininen neurofysiologia ja kuvantaminen.

Kiinteistöleasingilla joustavaa rahoitusta

Alkuperäinen hankesuunnitelma uudesta T3-rakennuksesta sai hyväksynnän vuonna 2014. Jättihankkeessa on mukana useita yhteistyökumppaneita. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille kuuluva projekti sijaitsee Turun kaupungin maalla. Uuden sairaalan alta kulkevat puolestaan rautatiekiskot ja vilkas Turku-Helsinki moottoritie.

Kolme vuotta sitten yhteistyöhön tuli mukaan myös Kuntarahoitus hankkeen rahoittajana. T3-sairaala on poikkeuksellinen hanke paitsi arkkitehtuurinsa myös rahoituksensa näkökulmista. Se päädyttiin rahoittamaan joustavalla kiinteistöleasingilla.  

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

”Vuonna 2012 käynnistyneessä talouden vakauttamisohjelmassa sitouduimme sairaanhoitopiirissämme 200 miljoonan lainakannan maksimiin. Suuren investointiohjelmamme vuoksi velkaantumisasteemme oli jo varsin korkea. Halusimme pienentää jälleenrahoitukseen liittyvää hintariskiä, mutta pitää rahoitusmallin kuitenkin vertailukelpoisena oman taseemme rahoitukseen nähden. T3-sairaalahanke oli välttämätöntä aloittaa, ja siksi valitsimme Kuntarahoituksen tarjoaman joustavan kiinteistöleasingin”, kertoo sairaanhoitopiirin johtaja Leena Setälä.

T3-sairaalahanke on Kuntarahoituksen ensimmäinen kiinteistöleasingilla toteutettu sairaalahanke.

Kiinteistöleasing on joustava vaihtoehto perinteiselle taselainalle. Leasing-rahoituksella kustannukset jakautuvat pitkälle aikavälille, eikä investointi rasita tasetta, kuten taselainalla rahoitettaessa.

”Toimimme käytännössä T3-sairaalan rahoittajana ja omistajana. Sairaanhoitopiiri on kilpailuttanut kohteen rakentamisesta vastaavan urakoitsijan ja vuokraa meiltä leasing-sopimuksella kohteen sen valmistuttua”, avaa Kuntarahoituksen osastonjohtaja Kirsi Räbinä.

T3-sairaalan kaltaisen pitkän rakennusaikavälin hankkeessa myös rahoitus on pohdittava pitkällä tähtäimellä. Kahdeksankerroksinen, kokonaispinta-alaltaan noin 55 000 neliömetrin uudisrakennuksen vastikään päivitetty hintalappu on noin 190 miljoonaa euroa.

Hankesuunnitelmassa projektin kustannukset on arvioitu vuoden 2014 tarjoushintaindeksin mukaisesti. Rakentamisen kustannustaso oli tuolloin kuitenkin täysin erilainen kuin mitä se tulee olemaan vuonna 2021, johon asti T3-sairaalan rakentaminen ja rahoitus jatkuvat. Rakennuskustannusten ennakoitua nopeamman nousun ja betoniongelmasta johtuvan sairaalan valmistumisaikataulun pitkittymisen vuoksi hankkeen rahoitusta oli tarkasteltava uudelleen. Kesällä 2017 seurasi budjettineuvottelu.

”Kävimme läpi hankkeen kustannuksia, rakennuskustannusindeksien kehittymistä tulevina vuosina ja lisäkustannuksia aiheuttaneet tekijät, kuten betoniongelmat. Joustava rahoituksen uudelleenneuvottelu oli voitto hankalassa tilanteessa”, Setälä kiittelee.

Puuttuva palanen yhdistää kokonaisuudeksi

Suomen sairaalakanta on tullut vaiheeseen, jossa se vaatii myös rakennusteknisesti uusia ratkaisuja. Uudet tekniset mahdollisuudet ja tarpeet vaativat tarkkaa suunnittelua ja hieman myös ennustajan lahjoja.

”Sairaalan on kestettävä aikaa, ja sen on kyettävä palvelemaan paitsi tämänhetkisiä myös tulevaisuuden terveydenhoidon tarpeita. Suunnittelussa on otettu huomioon demografisia tekijöitä, tulevaisuuden sairauksia ja tilojen toimivuutta”, Setälä sanoo.

Uuden T3-sairaalan kunnianhimoinen ja näyttävä sijainti ei ole vain arkkitehtoninen intohimo. Nopeiden kulkuyhteyksien päälle sijoitettu sairaala helpottaa pääsyä sairaalaan ulkoa tuleville, mutta tuo myös sairaalan sisällä synergiaetuja. T3 muodostaa jatkumon sairaalan muiden osien kanssa. Samassa pihapiirissä komeilevat 1930-luvulla rakennettu A-sairaala sekä Turun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan tilat eli niin sanottu Medisiina D. Tuleva kampusalue mahdollistaa muun muassa opetuksen ja tutkimuksen kiinteän yhteistyön sekä tilojen jakamisen opiskelijoiden ja sairaalan välillä.

”Siinä missä aiemmin rauta- ja moottoritie halkoi sairaala-aluetta ja erotti yksiköitä toisistaan, nyt ne yhdistyvät toimivaksi kokonaisuudeksi”, toiminnallisen suunnittelun hankejohtaja Riikka Aaltonen kertoo.

Suunnittelun lähtökohtana ovat olleet eri toiminallisuuksien synergiaedut.

”Haemme toiminnallisia uudistuksia, jotka vähentävät esimerkiksi tarpeetonta tavara- ja ihmisliikennettä. Uusi yhteys mahdollistaa esimerkiksi leikkaussalien toimimisen samassa talossa yhtenä leikkausosastona. Tämä hyödyttää sekä potilaita että henkilökuntaa”, Aaltonen jatkaa. 

Yhdistyminen on merkittävä asia paitsi toiminnallisuuden myös symboliikan näkökulmasta: T3 on sairaala-alueen puuttuva palanen.

Miltä uuden ajattelun sairaala näyttää?

Sairaalakokonaisuutta on ohjannut kolmen t:n periaate. Rakennuksen pitää olla terve, turvallinen ja toimiva. Tämän lisäksi on haluttu haastaa se, miltä sairaala näyttää ja tuntuu. Uuden sairaalan halutaan olevan myös visuaalisesti kaunis ja viihtyisä.

Arkkitehti Mikko Sinervo arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy:stä vastaa sairaalan visuaalisesta ilmeestä. Suunnittelu lähti tarinasta, jonka Sinervo loi yhdessä sairaalahankkeen taidehankinnoista vastaavan TaT Matti Tainion kanssa.

Turun T3 - Uuden ajattelun sairaalamaailma

Valmistuvan sairaalan tarina perustuu saaristomaisemaan, jossa sairaala on saari ja alla vilisevä moottoritie on virtaavaa vettä. Talon huipulta ympäristöä valaisee majakka. Sairaalan katolle rakennettava konehuone valaisee ympäristöä.

Tarina jatkuu sisätiloissa, ja siihen kuuluvat saaren eläimet. Tunnuseläimillä on kahdenlainen tehtävä: ne antavat mukavaa ajateltavaa ja toimivat opasteina. Talossa on rakenteellisesti kaksi isoa valoaulaa, jotka ovat lattiasta kattoon lasia.

”Miksi sairaalan pitäisi näyttää sairaalalta? T3 mullistaa ja rikkoo monia raja-aitoja. Uudet tilat mahdollistavat myös taidetta ja kulttuuria eli juuri niitä asioita, jotka tekevät paikasta viihtyisän sekä työntekijöille että potilaille”, Aaltonen summaa.

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatLeasing

Kiinteistöleasing – kaikki kustannukset yhdelle sopimukselle

Yksi kiinteistöleasingin ja taselainan merkittävimmistä eroista on se, että leasingissa hyödyt ja kustannukset kulkevat käsi kädessä. Leasingvuokraa ei makseta rakentamisaikana, vaan leasingmaksuja maksetaan vasta rakennuksen valmistuttua. Myös kaikki suunnittelu- ja rakennusvaiheessa syntyneet korot maksetaan vasta, kun kohde otetaan käyttöön.

– Kiinteistöleasingin etu on myös se, että kaikki hankkeen kulut mukaan lukien purku-, suunnittelu- ja valvontakustannukset saadaan yhdelle sopimukselle. Näin esimerkiksi purkukustannukset eivät rasita yksittäistä tilikautta vaan ne saadaan jaksotettua jopa 20 vuodelle. Lisäksi kunnan sisäinen työ, esimerkiksi sisäisten vuokrien määritteleminen helpottuu, kun kaikki kustannukset ovat yhdellä sopimuksella, Kuntarahoituksen leasingtuotteiden rahoituspäällikkö Karl Lintukangas kuvailee.

Puitesopimus kattaa ennen rakentamista syntyneet kulut

Mikäli purku- ja suunnittelukustannukset halutaan leasingsopimukselle, kannattaa solmia kiinteistöleasingin puitesopimus. Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Tällöin urakkaa ei ole vielä kilpailutettu eikä urakoitsijoita ole vielä valittu.

– Näin kaikki laskut saadaan suoraan leasingsopimuksen alle ja kunta säästyy neljän prosentin varainsiirtoveron kustannuksilta, Lintukangas kertoo.

Varainsiirtoverokustannus kuitenkin syntyy, mikäli asiakas maksaa ensiksi itse hankkeeseen liittyviä kuluja ja haluaa siirtää ne myöhemmässä vaiheessa kiinteistöleasingsopimuksen alle.

Kiinteistöleasingin puitesopimus voidaan tehdä kun hankesuunnitelma on valmis, investointipäätös on tehty ja rahoitusmalli päätetty. Mikäli kyseessä on esimerkiksi hyvinvointikeskus tai sairaala, sosiaali- ja terveysministeriön luvat täytyy olla hankittuna siinä vaiheessa kun puitesopimus solmitaan.

Puitesopimuksen perusteella voidaan rahoittaa hankkeeseen liittyviä suunnitteluvaiheen kustannuksia eli kustannuksia, jotka syntyvät ennen rakentamisen aloittamista. Rakentamisvaiheen kustannuksia sen sijaan ei voida rahoittaa puitesopimuksella, vaan lopulliset kiinteistöleasingsopimukset allekirjoitetaan aina urakkasopimusten allekirjoittamisen yhteydessä.

– Puitesopimusta ei siis ole välttämätöntä tehdä, vaan on myös mahdollista tehdä suoraan kiinteistöleasingsopimus siinä vaiheessa kun urakkasopimukset allekirjoitetaan. Tätä vaihtoehtoa käytetään esimerkiksi silloin, kun rakentaminen päätetään rahoittaa kiinteistöleasingilla, mutta suunnitteluvaiheen kustannukset otetaan omaan taseeseen, Lintukangas tarkentaa.

Rakentamisvaiheen kustannukset lopulliselle sopimukselle

Kaikki rakentamisvaiheen kustannukset rahoitetaan aina lopullisella kiinteistöleasingsopimuksella ja kaikki rakentamisvaiheen laskut tulee osoittaa suoraan rahoittajalle.

– Toisin sanoen asiakas ei voi ottaa rakentamisvaiheen kustannuksia omaan taseeseen, Lintukangas selventää.

Siinä vaiheessa kun lopullinen kiinteistöleasingsopimus allekirjoitetaan, urakkasopimuksiin ja maanvuokrasopimukseen liittyvien päätösten tulee olla lainvoimaisia. Tällöin myös hankkeen lopulliset kustannukset, toteutusmalli ja urakoitsijat ovat tiedossa ja ne voidaan yksilöidä leasingsopimukselle.

Mikäli kiinteistöleasingin puitesopimus on jo tehty, varsinaisen kiinteistöleasingsopimuksen tekemistä varten ei tarvita uutta, erillistä rahoituspäätöstä. Puitesopimus sisältää aina lopullisen kiinteistöleasingsopimuksen teon.

Digitaaliset palvelutLeasing