Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Hamina ennakoi tulevaisuuttaan: siirtokelpoinen koulu on viisas valinta lapsimäärien vähetessä

Hamina rakentaa Uuden-Summan alueelle koulun ja päiväkodin moduulirakennuksena. Leasingrahoitus ja muunneltavuus tuovat joustoa: kaupunki ei sitoudu vuosikymmeniksi rakennukseen, jos lapsien määrä kaupungissa laskee.

Elokuussa haminalaiset koululaiset ja päiväkotilapset pääsevät muuttamaan uusiin tiloihin Uuden-Summan alueella. Kaupunki päätyi palveluverkkoselvityksessään yhdistämään Uuden-Summan ja naapurikylä Poitsilan koulut sekä rakentamaan niille uudet toimivat tilat. Samalla Uuden-Summan ja Kurkitien päiväkodit lakkaavat ja siirtyvät uuteen rakennukseen.Uusi koulu- ja päiväkotirakennus on Haminan mittakaavassa suuri: tilaa tulee 180 peruskoululaiselle sekä noin 140 varhaiskasvatuksessa olevalle lapselle.

Muunneltava moduulirakennus vähentää ennustamisen tarvetta

Hanke on 10 miljoonan euron investointi haminalaisten lasten opetustiloihin, mutta samalla kaupunki parantaa kykyään varautua supistuviin ikäluokkiin. Koulu ja päiväkoti tulevat toimimaan siirtokelpoisessa moduulirakennuksessa. Se voidaan tarvittaessa siirtää myöhemmin toisaalle tai valjastaa tilat muuhun käyttöön.

– Moduulirakennuksen edut ovat siirrettävyys ja muunneltavuus. Jos kymmenen vuoden päästä meillä ei ole riittävästi lapsia Uudessa-Summassa, mutta keskusta-alueella tai Husulassa on, rakennuksen voi siirtää sinne, Haminan kiinteistöpäällikkö Toni Puustinen kertoo.

Hankkeessa on huomioitu myös ympäristöarvot: rakennuksesta tulee energiatehokas ja puurakenteinen. Sille on myönnetty Kuntarahoituksen vihreää leasingrahoitusta.

Kilpailutus seis – vuokramalli vaihtui lennosta leasingiin

Taloudellista turvaa lisää Kuntarahoituksen leasingrahoitus, joka osoittautui käänteiden kautta parhaaksi ratkaisuksi Haminalle. Kaupunki käynnisti hankkeen viime elokuussa vuokramallilla, josta heillä oli aiempaa kokemusta Husulan moduulikoulun myötä.

– Aloitimme kilpailutuksen ja markkinavuoropuhelun kaikkien osapuolten ja urakoitsijoiden kanssa. Saimme useammalta taholta viitteitä, että leasing voisi sopia paremmin meille. Soitimme Kuntarahoitukseen ja kysyimme, miten leasingrahoitus toimisi, ja päädyimme keskeyttämään kilpailutuksen, Puustinen summaa.

Valitussa mallissa Kuntarahoitus toimii kohteen rahoittajana ja omistajana kymmenen vuoden ajan. Kyse ei ole pelkästä vuokrasopimuksesta, vaan kaupunki voi halutessaan lunastaa rakennukset leasingkauden päätyttyä. Jos kaupunki taas haluaa eroon koulusta ja päiväkodista tai jommastakummasta, urakoitsija on sitoutunut ostamaan rakennuksen itselleen 20 prosentin jäännösarvoa vastaan.

– Lapsimäärien kehitystä on hyvin hankala ennustaa, mutta näyttää siltä, että ne ovat selkeästi vähenemässä. Ikäluokkien koko ja kaupungin taloudellinen tilanne vaikuttavat siihen, mitä kymmenen vuoden päästä teemme, Puustinen arvioi.

Ei yllättäviä vuokrankorotuksia

Leasingrahoituksen valintaa puolsivat ensisijaisesti sen joustavuus ja taloudellisuus.

– Husulan moduulihankkeessa on seitsemän vuoden vuokrasopimus, jossa elinkustannusindeksi nostaa vuokraa koko ajan. Uuden-Summan hankkeessa sitoudumme tiettyyn korkotasoon Kuntarahoituksen kanssa, mikä antaa meille ennustettavuutta.

Kuntarahoituksen asiantuntijat auttavat kuntia valitsemaan aina sopivimman rahoitusmallin.

– Matalan inflaation ja nollakorkojen aikana indeksikorotukset olivat maltillisia, mutta tilanne on viime vuosina muuttunut, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson kertoo.

– Kiinteistöleasing tulee edullisemmaksi, sillä leasingmaksut sidotaan indeksin sijaan markkinakorkoon. Se tarjoaa joustavan vaihtoehdon rahoittaa hanke tilanteessa, jossa kunta haluaa kiinteistön ulos taseestaan, Karl Lintukangas, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö, täydentää.

Haminan kiinteistöpäällikkö Toni Puustinen arvelee, että seuraavassa vastaavassa hankkeessaan kaupunki saattaa hyvin päätyä myös Kuntarahoituksen leasingiin.

– Heti kun soitimme Karlille syksyllä, saimme selkeät vastaukset ja ohjeistukset, miten kannattaa toimia. Olen erittäin tyytyväinen Kuntarahoituksen toimintaan ja apuun, mitä olemme saaneet, hän kiittää.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasingilla voi rahoittaa kiinteistöhankkeita kustannustehokkaasti perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot. Kiinteistöleasing voi olla myös tavallista edullisempaa vihreää tai yhteiskunnallista rahoitusta.

Lue lisää kiinteistöleasingista

Teksti: Taru Inkinen

Kuva: Jary Högnabba / Haminan kaupunki

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Kiinteistöleasing sopii myös peruskorjauksiin ja laajennuksiin

Kiinteistöleasing uudiskohteiden rahoitusmuotona on yleistynyt voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Leasing soveltuu uudisrakennusten lisäksi myös peruskorjausten ja laajennusten rahoitukseen.

Kuntarahoitus on rahoittanut leasingilla jo yli 200 rakennusta ympäri Suomen. Suurin osa rahoitetuista kohteista on uudisrakennuksia, esimerkiksi kouluja ja päiväkoteja, paloasemia, sairaaloita tai jätevedenpuhdistamoja. Osa rahoitetuista kohteista on siirrettäviä tilaelementtejä.

Uudisrakentamisen lisäksi kiinteistöleasing sopii myös peruskorjaus- ja laajennushankkeiden rahoitukseen tietyin ehdoin. Leasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen arvioidaan tapauskohtaisesti.

Rahoittaja omistaa kohteen

Kiinteistöleasingissa rahoittaja omistaa kohteen ja asiakas maksaa siitä leasingvuokraa. Peruskorjauksissa ja laajennuksissa leasingrahoituksen edellytyksenä on, että rahoittaja ostaa kohteen. Kauppakustannus lisätään leasingpääomaan.

– Kohde ostetaan tasearvolla, ja peruskorjauksen tai laajennuksen täytyy olla vähintään kauppahinnan suuruinen, Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas kertoo.

Uutta rahoitettavaa tulee olla siis vähintään 50 prosenttia hankkeen kokonaiskustannuksista, jotka muodostuvat vanhan rakennuksen kauppahinnasta sekä korjaus- tai laajennusurakan kustannuksista.

Kauppa tehdään ennen urakan aloittamista, kuitenkin niin, että mahdolliset purkutyöt on tehty. Kuntarahoituksen on oltava mukana hankkeessa sen alusta asti.

– Kun kauppa tehdään purkutöiden jälkeen ja ennen urakan aloittamista, minimoidaan varainsiirtoveron määrä. Kiinteistökauppoja koskevaa varainsiirtoveroa laskettiin vuonna 2023, ja se on myös näissä kaupoissa nykyään 3 prosenttia aiemman 4 prosentin sijaan, asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson muistuttaa.

Leasingrahoituksessa on monia etuja

Leasingin marginaali on hyvin lähellä taselainan marginaalia, eikä siinä ole muita kustannuksia tai indeksikorotuksia. Leasingilla rahoitettu kohde ei rasita asiakkaan tasetta. Sopimuskauden päättyessä asiakas voi lunastaa kohteen, osoittaa sille ostajan tai sopia uudesta leasingvuokrakaudesta.

Kiinteistöleasingilla rahoitusmallina on monta etua taselainaan verrattuna:

  • Leasingmaksut tulevat maksuun vasta, kun kohde on valmis.
  • Rahoituskustannukset ovat alkuvaiheessa selkeästi pienemmät kuin yhtä pitkässä tasalyhenteisessä lainassa.
  • Selkeä yksi kohdekohtainen sopimus sisältää kaikki hankkeeseen liittyvät kulut. Tämä helpottaa edelleenvuokrausta ja esimerkiksi sisäisen vuokran laskemista.
  • Purkukustannukset on mahdollista jaksottaa koko leasingsopimuskaudelle. Taseinvestointiin ne eivät voi sisältyä, vaan ovat purkuvuoden käyttötalouden kustannus.
  • Rahoituskustannukset kiinteistöleasingissa ovat lähes vastaavat kuin taselainavaihtoehdossa.
  • Kiinteistöleasingin voi vaihtaa taselainaksi ilman ylimääräisiä kustannuksia aina marginaalin tarkistushetkellä.

Kysy lisää leasingista Kuntarahoituksen asiantuntijoilta!

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan sekä tietyin ehdoin myös peruskorjaus- ja laajennushankkeisiin. Tyypillisiä leasingkohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Tutustu myös:
Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Leasingilla rahoitetut kohteet Kuntarahoituksen ratkaisupankissa

AsiakastarinatAsuntotoimijoiden asiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing

Länsi-Pohjan psykiatriatalo vastaa nykyaikaisen hoidon tarpeisiin

Länsi-Pohjan keskussairaalan psykiatriatalo korvasi syksyllä 2022 Tornion maineikkaan Keroputaan sairaalan. Uudet tilat kokoavat palveluja yhteen ja modernisoivat psykiatrisen hoidon puitteita.

Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä palvelee Kemin ja Tornion kaupunkien sekä Keminmaan, Simon, Tervolan ja Ylitornion kuntien noin 60 000 asukasta. Syyskuussa 2022 sairaala sai käyttöönsä uuden psykiatriatalon. Kaksikerroksinen rakennus toi 5 300 bruttoneliötä uudenaikaisia hoitotiloja Lapin hyvinvointialueen asiakkaiden käyttöön.  

Uudet tilat korvasivat Tornion 1960-luvulla rakennetun Keroputaan psykiatrisen sairaalan. Vanha sairaala on psykiatrisissa piireissä kuuluisa siellä 1980–90-luvuilla kehitetystä avoimen dialogin hoitomuodosta, joka tunnetaan myös Keroputaan hoitomallina.  

Vanhan sairaalan seinät olivat nähneet uraauurtavaa psykiatrian kehitystyötä, mutta ne olivat myös peruskorjauksen tarpeessa. Luontevana vaihtoehtona nousi esiin mahdollisuus rakentaa nykyaikaiset tilat. Hankkeen rahoituskumppaniksi valikoitui Kuntarahoitus. Kiinteistöleasingin turvin Länsi-Pohjassa päästiin rakentamaan uutta psykiatriataloa syksyllä 2020. 

Psykiatrian ja riippuvuuksien hoito on nyt yhteisissä tiloissa 

Uusi rakennus on ympäröivää kompleksia modernimpi ja teknisempi. Tiloihin saatiin muun muassa täysin uusi sprinklerijärjestelmä sekä keskitetysti tietokoneohjattava valaistus. Suurin muutos tulee kuitenkin siitä, miten tilat on suunniteltu palvelemaan nykyaikaista mielenterveyshoitoa.  

– Keroputaa oli mitoitettu yli 100 asiakkaan tarpeisiin, kun uudessa psykiatriatalossa on 22 vuodeosastopaikkaa. Tämä kuvastaa hyvin hoitomallien muuttumista. Nykyään psykiatrisessa hoidossa painottuu selvästi enemmän kotihoito. Uudet tilat on suunniteltu ja rakennettu vastaamaan modernin hoidon tarpeita, kertoo kiinteistöpäällikkö Marko Kivelä Lapin hyvinvointialueelta. 

Yhteensä 13 miljoonaa euroa maksanut psykiatriatalo tuo yhteen useita psykiatrian ja mielenterveyden palveluita. Rakennuksen yläkerroksessa toimii psykiatrian osasto, kerrosta alempana lasten ja nuorten psykiatrian klinikka sekä A-klinikka. Muun muassa myös avokuntoutus, korvaushoito ja psykiatrian hallinto sijaitsevat uuden rakennuksen tiloissa. 

– Eri toiminnot ovat olleet aiemmin hieman hajallaan Länsi-Pohjan alueella. Nyt on päästy siirtämään palveluja yhteen paikkaan ja irtautumaan muun muassa vuokratiloista, Kivelä kuvailee. 

Vanhan päälle rakentamista 

Psykiatriatalo rakennettiin vanhan kiinteistön päälle – tässä tapauksessa varsin kirjaimellisesti. Uusi rakennus on nostettu pilareiden varaan sairaalan 1970-luvulla rakennetun siiven päälle; 25 pilareista kulkee vanhojen tilojen läpi. Rakennustavan takia rakennuksesta puuttuu kokonaan ensimmäinen kerros. 

Rakennusvaihe valmistui kesäkuun viimeinen päivä vuonna 2022. Kiinteistöpäällikkö Kivelä kiittelee urakoitsijoiden tekemää työtä.  

– Kyllä kokonaisuuteen olemme olleet tyytyväisiä. Hetkittäin rakentaminen oli aikataulusta hieman myöhässä, mutta joissain asioissa oltiin vastapainoksi myös edellä. Lopullinen valmistuminen tapahtui aikataulun mukaisesti; takuuajan puitteissa on joitain yksityiskohtia vielä hoidettu, mutta nekin ovat sujuneet oikein hyvin.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan. Tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Katso video kiinteistöleasingista rahoitusmuotona:

AsiakastarinatHyvinvointialueiden asiakastarinatLeasing

Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing täyttää tänä vuonna pyöreitä. Yhtiö toi uuden rahoitusmuodon markkinoille vuonna 2012, ja ensimmäinen kiinteistöleasingsopimus solmittiin seuraavana vuonna. Ensimmäisenä kiinteistöleasingia sai sairaanhoitopiiri uuden keskuskeittiön rakentamiseen. Seuraava kohde oli jätevedenpuhdistamo Varsinais-Suomessa.

Kiinteistöleasing moninkertaisti leasingrahoituksen määrän Kuntarahoituksessa. Ennen vuotta 2013 yhtiö rahoitti leasingilla vain irtaimen käyttöomaisuuden hankintoja sekä siirrettäviä tilaelementtejä. Sen jälkeen leasingia saatettiin myöntää myös kuntien suurimpien investointien, kuten esimerkiksi koulujen ja päiväkotien, rahoitukseen.

– Tavoitteena oli tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja, läpinäkyvyyttä ja kilpailua, sanoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas.

”Ketsuppipullon korkki pamahti auki”

Kymmenen vuotta sitten kiinteistöleasingin käyttö oli kunnissa harvinaista. Rahoittajia oli vähän ja hinnat olivat korkeita.

– Leasing oli kallis vaihtoehto. Kuntarahoituksen tulo markkinoille sai muutkin laskemaan hintoja. Tätä nykyä marginaalit ovat aika lähellä tavallista lainarahaa, kertoo asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson.

Uuden rahoitusvälineen suosio kasvoi ensin hitaasti, sitten kertarysäyksellä. Yhtiön leasingkanta kasvoi useita kymmeniä prosentteja vuosi toisensa jälkeen. Eriksson puhuu ”ketsuppipulloefektistä”.

– Kunnissa päätöksiä peilataan aika usein naapurikuntiin tai muihin verrokkeihin. Myös kiinteistöleasing otettiin varovasti vastaan. Taisi mennä vuosi, että saimme ensimmäiset kaupat tehtyä. Mutta sitten kun kentältä alkoi kantautua hyviä kokemuksia, ketsuppipullon korkki pamahti auki, hän naurahtaa.

Myös elinkaarimallin käyttö kuntien toimitilahankkeissa yleistyi samoihin aikoihin. Kiinteistöleasing sopii erityisen hyvin yhteen elinkaarimallin kanssa.

– Elinkaarimallissa kunnille voidaan tarjota 20 vuoden leasingsopimusta 50 prosentin jäännösarvolla. Silloin saadaan rahoitusrakenne, joka vastaa 40 vuoden poistoaikaa. Kustannukset voidaan siis pilkkoa pienempiin osiin kuin lainassa, jossa takaisinmaksuaika on enimmillään 30 vuotta, Lintukangas selventää.

Vuonna 2016 Kuntarahoitus toi markkinoille vihreän rahoituksen ensimmäisenä rahoitusalan toimijana Suomessa. Suosittu vihreä rahoitus kasvatti myös kiinteistöleasingin kysyntää: ensimmäisenä vuonna vihreää kiinteistöleasingia myönnettiin neljään kouluhankkeeseen Hollolassa ja Joensuussa sekä uuteen palvelukeskukseen Hämeenlinnassa.

Kysytty kiinteistöleasing jatkaa kasvuaan

Tätä nykyä Kuntarahoitus rahoittaa kymmeniä kiinteistöleasinghankkeita vuodessa. Yhteensä rahoituskohteita on jo noin 150. Yhtiön leasingkanta on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusta kuudestakymmenestä miljoonasta 1,3 miljardiin euroon.

Koulut ja päiväkodit ovat edelleen yleisimpiä kiinteistöleasingkohteita, mutta leasingilla rahoitetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistamoja, hyvinvointikeskuksia ja paloasemia. Kiinteistöleasingia käytetään etelästä pohjoiseen, joka maakunnassa.

Rahoitetut kohteet ovat pääasiassa uudiskohteita, mutta myös peruskorjaus- ja laajennushankkeita on rahoitettu kiinteistöleasingilla. Voit tutustua Kuntarahoituksen rahoittamiin kiinteistöleasingkohteisiin ratkaisupankissa. (linkki)

Kysyntä jatkaa kasvuaan, uskovat asiakkuuspäälliköt.

– Yleinen trendi on se, että kunnat pohtivat taselainan lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Siinä vertailussa kustannustehokas ja indeksikorotuksista vapaa kiinteistöleasing on vahvoilla, Lintukangas päättää.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan. Tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Lue lisää Kuntarahoituksen leasingrahoituksesta täällä. (linkki)

Katso video kiinteistöleasingista rahoitusmuotona:

KuntarahoitusLeasing

Liperin leasingrahoitetut katuvalot säästävät rahaa ja ympäristöä ilman että käyttötalousmenot kasvavat

12 000 asukkaan Liperillä oli takanaan tiukkoja investointivuosia. Kunnan kolmea päätaajamaa valaisivat energiasyöpöt elohopealamput, joita oli uusittu pistemäisesti tiehankkeiden yhteydessä. Katuvalot vaativat säännöllistä huoltoa, ja niiden ylläpitoon ja uusimiseen oli varattu 30 tuhannen euron vuosibudjetti. Se riitti vuosihuoltoihin muttei laajaan remonttiin. Loppuvuodesta 2020 kunnalle selvisi, ettei katuvalojen uusiminen vaadi käyttötalousmenojen kasvattamista ja uutta lainaa. Hankkeita voidaan viedä laajasti ja nopeasti käyttöön leasingrahoituksen avulla.

– Liperiin oli valmistumassa uusi koulu, johon haimme vihreää rahoitusta Kuntarahoitukselta. Palaverissa Kuntarahoituksen asiantuntijat esittelivät energiansäästöhankkeita, joita yhtiö oli rahoittanut vihreällä leasingilla. Huomasin katuvalot uutena rahoituskohteena ja kiinnostuin heti, muistelee Liperin talousjohtaja Pellervo Hämäläinen.

Keskusteluja seurasi muutaman kuukauden tuumaustauko, jonka jälkeen Liperissä ryhdyttiin hommiin.

– Teimme aluksi vuoden mittaiset puitesopimukset vuosille 2021 ja 2022; valoja uusittiin ensin kirkonkylältä, sitten Honkalammelta. Kahtena ensimmäisenä vuonna vaihdoimme noin 120 pylvästä valaisimineen, Hämäläinen kertoo.

Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallio alueella. Puiden reunustama tie poutasäässä. Kuva: Heini Myller / Liperin kunta.
Uusia katuvaloja Liperin kirkonkylällä, Ruuskankallion alueella

Kuva urakasta tarkentui

Leasingrahoitteisessa energiansäästöhankkeessa on yleensä 5–7 vuoden takaisinmaksuaika. Jopa 10 vuoden leasingsopimus on mahdollinen. Sopimuksen jäännösarvo ja sopimusaika  räätälöidään usein siten, että hankkeesta syntyvä energiansäästö kattaisi leasingmaksut tai ainakin mahdollisimman suuren osan niistä. Tähän pyrittiin myös Liperissä, mutta urakka osoittautui odotettua laajemmaksi.

– Selvisi, että kunnassa on paljon vanhoja lyhtypylväitä, jotka on hyvä uusia samalla. Led-valaisimet säästävät sähköä, mutta pylväät eivät, joten emme saaneet niistä kustannussäästöjä, Hämäläinen toteaa mutta lisää: – Onneksi Kuntarahoitus hyväksyi ne saman sopimuksen piiriin. Pylväät olisi pitänyt joka tapauksessa uusia.

Ensimmäisten puitesopimusvuosien aikana urakan kokonaiskuva tarkentui.

– Aluksi arvioimme katuvalojen määrän selvästi alakanttiin, mutta nyt se on tiedossa. Niitä on vielä seitsemisen sataa katualueilla ja 400–500 urheilualueilla, eli olemme vasta alussa. Loppupäässä on onneksi myös valaisimia, joista voidaan uusia pelkät lamput.

Energiansäästöhankkeessa kunnan kannattaa kilpailuttaa urakka ja rahoitus erikseen. Kunnan omalla riskitasolla hankittu rahoitus on merkittävästi laitetoimittajan yritysriskiä edullisempaa, jolloin hankkeen takaisinmaksuaika lyhenee.

Korkotaso ja sähkön hinta syynissä

Liperi käyttää katuvaloihin jatkossakin Kuntarahoituksen leasingrahoitusta. Liperin kunnanvaltuusto päätti viime syksynä viiden vuoden puitesopimuksesta, jossa on 1,25 miljoonan euron limiitti. Vuoden lopulla kunta voi valita, kiinnittääkö se hankekustannukset kuuden kuukauden vaihtuvaan korkoon vai seitsemän vuoden kiinteään. Korkojen kehitystä seurataankin Liperissä tarkkaan, kuten myös sähkön hintaa. Molemmat vaikuttavat energiansäästöhankkeiden kannattavuuteen huomattavasti.

– Korot ovat nousseet, mutta niin on välillä sähkön hintakin. Pitää laskea tarkkaan, mikä kannattaa ja mikä ei. Tällä hetkellä leasingrahoitus on yhtä hyvä vaihtoehto kuin pari vuotta sitten, Hämäläinen pohtii.

Puitesopimus on Hämäläisen mukaan hyvin joustava. Kunnan ei ole pakko käyttää 1,25 miljoonan rahoituslimiittiä, vaan se saa itse päättää mitä se uusii ja milloin.

– Joinain vuosina voimme jättää valojen vaihtamisen kokonaan väliin, jos hyviä kohteita ei ole tai rahoituskustannukset uhkaavat nousta liian suuriksi.

Uudet katuvalot säästävät paitsi euroja, myös ympäristöä. Kestävän kehityksen tavoitteet olivat Liperille tärkeä syy ryhtyä remonttiin.

– Energiaa säästyy ja ledien huoltotarve on merkittävästi vanhoja valaisimia vähäisempää, mikä tuo lisäsäästöjä. Uudet katuvalot myös valaisevat paremmin ja lisäävät turvallisuutta; tätä on kunnan elinympäristöpalvelut korostanut.

Katuvalojen uusiminen leasingrahoituksella on vielä verrattain harvinaista. Hämäläinen ihmettelee miksi.

– Ehkä jotkut ajattelevat, että nämä ovat niin pieniä hankkeita, että ne kannattaisi tehdä taserahoituksella. Mutta äkkiä siitä tulee iso urakka, jos aikoo käydä koko kunnan valaisinkannan läpi.

Liperin kunnalle leasingrahoitus on sopinut katuvalojen uusimiseen hyvin.

– Leasingrahoitus on vauhdittanut katuvalojen uusimista huomattavasti. Samalla säästyy rahaa ja edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. Meille tämä on ollut erittäin hyvä ratkaisu, Hämäläinen päättää.

Katso videolta esimerkkilaskelma energiansäästöhankkeiden rahoittamisesta leasingrahoituksella:

Tutustu Kuntarahoituksen leasingrahoitukseen!


Teksti: Roope Huotari
Kuvat: Heini Myller / Liperin kunta

Kuntien asiakastarinatLeasingVihreä rahoitus

Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson: Tilaelementtien rahoituksessa on syytä olla valppaana – ”Hinta voi yllättää”

Viime vuosina tilaelementtirakentamisesta on tullut suositumpaa. Kunnille menetelmän valtti on jousto: siirrettävä tilaelementtirakennus tarjoaa ratkaisun tilanteeseen, jossa tiloja tarvitaan nyt, muttei välttämättä tulevaisuudessa.

Markkinoilla on aktiivisia toimijoita, jotka tarjoavat tilaelementtejä vuokralle. Vuokramalli voi olla hyvä vaihtoehto, jos kunnan tilatarve on äkillinen ja lyhytaikainen – lähtökohtaisesti alle viisi vuotta. Sen hinta voi kuitenkin yllättää etenkin, jos sopimus on pitkä tai jos kunta haluaa lunastaa kohteen omaksi myöhemmässä vaiheessa. Myös vuokrasopimuksen jatkaminen on kallista. Käy helposti niin, että kunta maksaa investoinnin jopa kaksinkertaisesti ilman, että omistusoikeus kohteeseen siirtyy kunnalle. Sopimuksiin leivotaan yleensä myös vuosittaiset indeksikorotukset, joiden hinta kertautuu nopeasti, kun inflaatio laukkaa.

Kun kunta kilpailuttaa tilaelementtitoimittajan ja rahoituksen erikseen, se saa rahoitetulle kohteelle tiukan kilpailutushinnan ja voi hyödyntää rahoituksessa kuntariskillä määriteltyä markkinahinnoittelua. Rahoitusmalliksi kunta voi valita taselainan lisäksi kustannustehokkaan ja joustavan leasingrahoituksen. Leasingrahoitteinen tilaelementtirakennus maksetaan usein kokonaan takaisin noin kymmenen vuoden vuokria vastaavalla summalla. Jokainen leasingmaksu pienentää rahoitussopimuksen pääomaa ja on pois kohteen lunastushinnasta.

Pitkäaikaiset tilatarpeet tulee lähtökohtaisesti kilpailuttaa eri tavalla kuin lyhyet. Näin varmistetaan, että useampi toimittaja osallistuu kilpailutukseen ja saadaan kustannustehokkaampi kokonaisratkaisu. Tase- tai leasingrahoitettuun tilaelementtirakennukseen kannattaa lähtökohtaisesti ottaa takaisinostositoumus toimittajalta. Sitoumuksen avulla kunta pääsee halutessaan rakennuksesta eroon, esimerkiksi viiden tai kymmenen vuoden sopimuskauden jälkeen. Se on lähtökohtaisesti ilmainen optio, jolla kunta voi ulkoistaa jäännösarvoriskin aivan kuten vuokramallissa – mutta joustavammilla ehdoilla ja pienemmillä kuluilla.

Miksi siis valita kustannuksiltaan kallis vuokramalli, kun samaa joustoa saa leasingmallissa halvemmalla? Kerromme mielellämme lisää!

Lue lisää tilaelementtien leasingista

LeasingNäkökulmat

Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson: Kuntien vuokrasopimuksissa muhii inflaatiopommi

Einsteinkin sen tiesi, ”korkoa korolle” on maailman kahdeksas ihme. Aikojen saatossa tämä sijoittajien suosikki-ilmiö on luonut maailmantalouteen mittaamatonta varallisuutta – ja hyvä niin, rakentuuhan sen varaan Suomen eläkejärjestelmäkin. Kaikki haluavat saada korkoa korolle, mutta harva sitä haluaa maksaa. Viime aikoina moni kunta ja hyvinvointialue on valitettavasti saanut todistaa ilmiön ikävän puolen.

Vuonna 2018 kunnat ja kuntayhtymät omistivat rakennuksia noin 20 miljardin euron edestä. Viime vuosina kiinteistöjä on myyty tiuhaan tahtiin, erityisesti sijoittajille ja kiinteistöyhtiöille, joista on tullut vuokranantajia kunnille ja hyvinvointialueille. Vuokramallin suosio on kasvanut myös uusissa rakennushankkeissa.

Kiinteistöjen vuokrasopimukset sidotaan tavallisesti elinkustannusindeksiin tai rakennuskustannusindeksiin. Matalan inflaation ja nollakorkojen aikana vuokrasopimusten vuotuiset indeksikorotukset jäivät maltillisiksi, mutta nyt indekseissä muhii suoranainen inflaatiopommi. Kuluttajahintojen vuosimuutos oli joulukuussa 9,1 prosenttia, ja rakennuskustannukset nousivat 5,3 prosenttia vuodentakaisesta. Moni vuokralainen havahtuu pian tilanteeseen, jossa myydystä kiinteistöstä maksetaan lähes kymmenen prosenttia enemmän vuokraa kuin vuosi sitten. Pitkissä vuokrasopimuksissa korotukset kertautuvat, siitä pitää huolen ”korkoa korolle” -ilmiö.

Kun rahaa säästetään tai sijoitetaan, korkoa ei kerry ainoastaan säästetystä pääomasta, vaan myös jo kertyneestä korosta. Vuokrasopimuksissa yhtälö puraisee maksajaa: vuotuiset korotukset kohdistuvat paitsi sopimushetkellä solmittuun vuokraan, myös vuosien varrella kertyneisiin indeksikorotuksiin. Mitä suuremmista rahasummista on kyse ja mitä pidempään korotukset rullaavat, sitä enemmän sijoittaja nauttii ”korkoa korolle” -ilmiön hyödyistä. Tästä syystä sijoittajat suosivat pitkiä vuokrasopimuksia. Parinkymmenen vuoden aikana 1,5 miljoonan euron vuosivuokra paisuu lähes 2,2 miljoonaan jo maltillisella 2 prosentin vuosittaisella korotuksella. Kauden päätteeksi vuokra on siis 45 prosenttia suurempi kuin sopimusta solmittaessa.

Tilanteessa, jossa kunta pohtii tarvetta rakennuttaa uusi kiinteistö ja asettua siihen vuokralle, kannattaa vertailuun ottaa myös indeksivapaa kiinteistöleasing. Se tarjoaa joustavan vaihtoehdon rahoittaa hanke tilanteessa, jossa kunta haluaa jättää kiinteistön ulos taseestaan. Leasingmaksuja ei sidota hintaindeksiin vaan markkinakorkoon.

Yhdessä asiassa vuokrasopimus yhä peittoaa leasingin: leasingkauden päätteeksi kiinteistö jää kunnan omistukseen. Kuntien onkin syytä miettiä, onko jäännösarvovastuu niin suuri, että sen ulkoistamisesta kannattaa maksaa monin verroin enemmän. Useimmiten ei.

Karl Lintukangas ja Daniel Eriksson
Kirjoittajat työskentelevät Kuntarahoituksessa asiakkuuspäälliköinä vastaten Kuntarahoituksen leasingrahoituksesta.

Tutustu Kuntarahoituksen joustavaan leasingrahoitukseen.

LeasingNäkökulmatTalous

Uusi sivistys- ja hyvinvointikampus tukee tulevaisuuden siuntiolaista onnellisuutta

Sivistys- ja hyvinvointikampus tuo yhteen suomenkielisen, noin 500 oppilaan Aleksis Kiven koulun luokat 1–9, sekä noin 200 oppilaan ruotsinkielisen Sjundeå svenska skolan ja sen luokat 1–6.  

– Kaksikielisessä kunnassa on oltava hallinnollisesti omat koulunsa kieliryhmille. Yleensä se on ymmärretty samalla fyysisesti omina koulurakennuksinaan, mutta halusimme purkaa tätä ajattelutapaa, kertoo kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa.  

Isotuvan mukaan Siuntiossa ajateltiin aluksi, että koulujen tuominen saman katon alle olisi helppoa ja Suomessa olisi useitakin kaksikielisiä kuntia, jossa vastaava yhdistyminen olisi jo toteutettu. Vuoden 2022 alussa Kaarinassa valmistunut Hovirinnan alakoulu toimii samalla periaatteella, mutta Siuntion Sydämen suunnitteluvaiheessa valmiita esimerkkejä ei vielä löytynyt. Siuntiossa aiheesta käytiinkin pitkiä keskusteluja ennen prosessin edistämistä.

– Asiaan liittyi varmasti myös pelkoja siitä, säilyykö ruotsinkielisten identiteetti. Kaikkia kehityssuuntia ei voi ennakoida, mutta toivomme että oppiminen olisi molemminpuolista ja ruotsin osaaminen virtaisi myös suomen puhujien suuntaan.  

Siuntio on ruumiinkulttuurin keskus – men också mer än bara handboll 

Siuntion Sydän on keskitetty ratkaisu. Siuntiossa on aiemmin ollut toista kymmentä kyläkoulua, mutta niitä on ajan saatossa lakkautettu. Kuntatalous on ollut pitkään alijäämäinen ja toimintaa on jatkuvasti tehostettu, mutta nyt koettiin tarvetta myös panostaa.  

– Aleksis Kiven koulun viimeinen osio valmistui ja otettiin käyttöön 2007, mutta muut osat kiinteistöä ovat 1990-luvulta. Vaikka kiinteistössä oli verraten uusia tiloja, siinä oli myös paljon sisäilmaongelmia, jotka painoivat vaakakupissa ja puolsivat uuden kampuksen rakentamista. 

Sivistys- ja hyvinvointikampus on, kuten nimikin kertoo, myös paljon muuta kuin vain koulukeskus. Tiloissa toimii koulujen lisäksi nuorisotyö, kirjasto, sekä perhekeskus.  Liikuntamahdollisuuksia tukevat läheinen urheilukenttä ja kaksi palloiluhallia.  

– Käsipallo on vielä täällä kuningaslaji: Siuntio pelaa SM-tasolla sekä naisten että miesten sarjoissa. Urheilun vastapainoksi halusimme investoida kampuksella myös kulttuurimahdollisuuksiin. Iltaisin tilat ovat kansalaisopiston käytössä ja kampukselta löytyy auditorion ja näyttämön yhdistelmä, joka on jo päässyt käyttöön. Näyttämöllä esitetty Aleksis Kivi -oopperan konserttiversio toimi hyvin.  

Hyödyt eivät näy heti, mutta tukevat onnellisempaa kuntalaisuutta 

Polku valmiiseen kampukseen on ollut pitkä. Keskustelua hankkeen mahdollisuuksista käytiin jo 2010-luvun alkupuolella ja ne alkoivat saada konkreettisempaa muotoa vuosikymmenen puolivälin jälkeen. Hankkeen toteutustavasta puhuttiin myös matkan varrella paljon. Vanhan koulun sisäilmaongelmat herättivät kunnan johdossa myös itsekritiikkiä. 

– Kyseenalaistimme, osaammeko toteuttaa terveen ja toimivan koulukiinteistön. Ei kukaan tahallaan rakenna ongelmallisia tiloja, mutta tietysti haasteet aiheuttivat turhautumista. Halusimme varmistaa, että osaisimme hallita uusien tilojen kohdalla niihin liittyvät riskit, Isotupa avaa käydyn keskustelun taustoja. 

Tätä taustaa vasten Siuntion Sydän päätettiin toteuttaa 20 vuoden elinkaarimallilla, joka vastuuttaa kampuksen kunnossapidon urakoitsijalle. Urakoitsijaksi valikoitui SRV ja rakentaminen käynnistyi syksyllä 2020 ja valmistui keväällä 2022. Reilun 28 miljoonan euron hankkeessa Kuntarahoituksen leasingrahoituksen osuus oli 26 miljoonaa euroa.  

Isotupa uskoo, että kampus tuo ajan mittaan paljon hyötyjä. Hänen mukaansa Siuntio on pieni kunta, jossa palveluyksiköt ovat pieniä – synergia on tärkeää, jotta ammattilaiset ehtivät keskittyä ydintehtäviinsä eikä tukitoimintojen pyörittäminen vie liikaa aikaa.  

– Jos opettajat, nuorisotyön ja perhekeskuksen osaajat ehtivät antaa enemmän aikaansa nuorille ja perheille, on se jo tärkeä onnistuminen. Se ei näy ehkä heti tilastoissa, mutta asiaa on katsottava pitkällä jänteellä. Mitä paremmin tavoitamme pudokkaat sekä onnistumme tukemaan nuoria ja perheitä, sitä hyvinvoivempi Siuntio meillä todennäköisesti on kymmenen vuoden päästä. 

Oikaisu: Artikkelissa kerrottiin aiemmin, että Siuntion Sydän oli ensimmäinen koulukiinteistö Suomessa, joka toi samoihin tiloihin suomen- ja ruotsinkielisten koulujen opetuksen. Ratkaisu on harvinainen, mutta sellainen on ehditty toteuttaa ennen Siuntion Sydämen valmistumista, esimerkiksi Kaarinan Hovirinnan alakoulussa.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Siuntion kunta

AsiakastarinatKestävä kuntaKuntien asiakastarinatLeasing

Karl Lintukangas: Vauhtia energiansäästöhankkeisiin, kunnat!

Talven tullen moni kunta on saman pulman edessä kuin asukkaansakin: kelit kylmenevät, sähkösopimus on katkolla ja lasku uhkaa moninkertaistua. Akuuttiin hätään käytetään nopeita lääkkeitä: lämpötilaa lasketaan, valaistusta vähennetään ja ovia laitetaan säppiin. Kuntaliiton kyselyyn vastanneista Manner-Suomen kunnista 14 prosenttia on jo päättänyt tai harkitsee palvelupisteiden tai toimipaikkojen sulkemista.

Koska palveluista ei haluta pihistää, suosii moni kunta investointeja energiatehokkuuteen. Kuntaliiton kyselyssä kolme neljäsosaa kunnista kertoi aikovansa säästää sähköstä esimerkiksi tukkimalla lämpövuotoja tai vaihtamalla led-valaistukseen. Haasteena on saada energiansäästöhankkeita mahtumaan kunnan talousarvioon. Tiukoista raameista kun ei tunnu löytyvän sijaa uusille investoinneille.

Onneksi kunnille on tarjolla myös muita vaihtoehtoja: talousarviolainan sijaan energiansäästöhankkeita voidaan vauhdittaa leasingrahoituksella.

Kun kunta käyttää leasingrahoitusta energiansäästöhankkeeseen, sopimus räätälöidään sen pituutta ja jäännösarvoa säätämällä siten, että hankkeesta koituva hyöty vastaa investoinnin rahoituskustannusta tai ylittää sen. Toisin sanoen, leasingrahoituksella katettu energiansäästöhanke säästää enemmän kuin se maksaa. Koska kunnan käyttötalousmenot eivät kasva eikä investointitasoa tarvitse nostaa, voidaan hankkeita toteuttaa laajemmin ja nopeammin. Takaisinmaksun jälkeen kunta hyötyy energiansäästöstä täysimääräisesti.

Kustannusten kannalta paras vaihtoehto on kilpailuttaa energiansäästöhankkeen rahoitus erillisenä sen toteutuksesta. Toimittajan tarjoamana leasingrahoituksen marginaaliero voi kasvaa moninkertaiseksi. Kun sähkön hinta kipuaa kohti korkeuksia, maksaa huokealla leasingrahoituksella katettu hanke itsensä takaisin ripeästi, usein viiden tai seitsemän vuoden aikana. Tarvittaessa leasingsopimuksia voidaan solmia myös kymmenen vuoden jänteellä.

Energiansäästöhankkeista hyötyvät niin palveluiden käyttäjät kuin kunnan kirstunvartijat – ja ympäristökin kiittää. Niihin kannattaa siis pistää vauhtia. Olkaa yhteydessä, kerromme mielellämme lisää.


Karl Lintukangas
Kirjoittaja työskentelee Kuntarahoituksessa asiakkuuspäällikkönä

LeasingNäkökulmatTalousVastuullisuus

Valtakunnan komein Pirtti löytyy Pudasjärveltä

Pudasjärven kirjastosta tehtiin peruskorjausselvitys vuonna 2017. Tässä vaiheessa käytiin keskustelua monitoimikeskuksesta, joka toisi kirjaston, jäähallin ja nuorisotilat samaan kiinteistöön.

– Ajatus monitoimitalosta oli ollut keskusteluissa jo ennen tätä. Vuonna 2016 valmistui uusi Hirsikampus, johon muuttivat peruskoulu ja lukio: tiesimme jo silloin, että vanha Kurenalan koulu voitaisiin purkaa ja kaupungin parhaalle paikalle rakentaa jotain uutta, kaupunginjohtaja Tomi Timonen muistelee.

Ohjaavana pontimena monitoimikeskukselle oli myös hyvinvointialueuudistus, joka tarjosi hyvän tilaisuuden integroida ja keskittää palveluja. Lopulta jäähalli jäi suunnitelmista pois ja tilalle tuli terveyskeskus.

Kiinteistöleasing ja elinkaarimalli tuovat joustoa toteutukseen

Kaupunginvaltuusto hyväksyi hankeselvityksen maaliskuussa 2018 ja kaupunki alkoi neuvottelumenettelyllä kartoittaa mahdollisia toteuttajia ja kilpailuttaa hankkeen rahoitusta. Hankkeen toteuttajaksi valittiin rakennusyhtiö YIT.

Rakentaminen alkoi kesällä 2019 vanhan Kurenalan koulun tontille ja valmistui suunnitellussa aikataulussa syksyllä 2021. Toiminnot pääsivät muuttamaan taloon lokakuussa 2021 ja Pirtti avautui pudasjärveläisten käyttöön samassa kuussa.

Hanke on rahoitettu kiinteistöleasing-mallilla ja toteutettu elinkaarimallilla. Kuntarahoitus omistaa rakennuksen ja vuokraa sitä kunnalle leasing-kauden ajan; YIT puolestaan vastaa Pirtin ylläpidosta ja huollosta 20 vuoden elinkaarivaiheen ajan.  

– Elinkaarivaiheeseen satsataan 17 miljoonaa euroa: tähän kuuluvat pitkän tähtäimen ylläpitosuunnitelma, laskennallinen energian kulutus ja normaalit kiinteistöpalvelut, tekninen johtaja Janne Karhu kertoo.

– Käytimme leasingia jo Hirsikampuksen rahoituksessa. Kokemukset olivat hyvät, mikä puolsi samaa rahoitusmallia Pirttiin. Rahoituksen olemme usein kilpailuttaneet ja aina päätyneet Kuntarahoitukseen. Pitkäjänteinen yhteistyö on koettu hyvänä ja auttanut löytämään tehokkaasti ratkaisuja Pudasjärven tarpeisiin, kaupunginjohtaja Timonen kehuu.

Kirjasto on yksi Pirtin monista palveluista.

Palvelut ja asiakkaat yhden katon alle

Pirtissä on huima määrä palveluja: muun muassa terveyskeskus, hammaslääkäri, perhekeskus, mielenterveyspalvelut, nuorisotilat, kirjasto, kansalaisopiston toimisto, Kela, työllisyyspalvelut sekä 300 henkeä vetävä Kurkisali-auditorio. Hyvän olon keskus kokoaa palveluita ja 150 kaupungin työntekijää kymmenestä eri osoitteesta saman katon alle.

– Keskittämisessä on etuja. Nuoriso hakeutuu tunnetusti toistensa seuraan ja nyt heille suunnatut palvelut ovat kätevästi yhdessä paikassa. Myös henkilökunnan vuorovaikutus ja yhteistyö on entistä tiiviimpää ja helpompaa, kun työskennellään yhteisissä tiloissa, kertoo Pudasjärven hyvinvointipäällikkö Outi Nivakoski.

Pirtistä on tietoisesti haluttu paitsi kätevä asiointikeskus, myös kaupunkilaisten yhteinen tila ja kohtaamispaikka: käyttäjäkunta on laajan palvelutarjonnan ansiosta kirjaimellisesti vauvasta vaariin, Nivakoski kuvailee. Tiloista on pyritty tekemään saavutettavat, viihtyisät ja kutsuvat.

Noin prosentti rakennusbudjetista on suunnattu tiloja elävöittävään taiteeseen: veistoksia löytyy kirjaston aulasta, Pirtin pääoven sekä rakennuksen julkisivusta.

”Hirteen ei hirttäydytä”

Pudasjärvi tunnetaan Suomen hirsipääkaupunkina – eikä suotta.

– Pirtin rakentamisessa käytettiin peräti 18 kilometriä paikallisesti tuotettua hirsimateriaalia, Karhu tietää. – Hirsikampuksella on käynyt vierailijoita varmaankin puolesta Suomen kunnista: monet ovat saaneet tutustumiskäynnin jälkeen inspiraation edistää paikallisia puurakennushankkeita.

– Selvitimme jo vuonna 2008 hirsirakentamisen mahdollisuuksia toiminnallisuuden ja energiatehokkuuden näkökulmasta. Yhteiskunnallisella tasolla ekologinen ajattelu on nyt tietysti jo aivan uudella tasolla ja tämä osaaminen arvossaan: puu on hiilijalanjäljeltään mainio rakennusmateriaali, Timonen kertoo.

Kyseessä on lopulta kuitenkin hybridirakennus eikä Pudasjärvi ole ”hirttäytynyt hirteen”, kaupunginjohtaja naurahtaa. Materiaali ja rakennustapa valikoituvat sen mukaan, mikä on käytännöllistä, turvallista ja järkevää.

– Mutta aina kun se on tarkoituksenmukaista, on hienoa päästä hyödyntämään puuta. Lopputulos on tyypillisesti pitkäikäinen ja viihtyisä rakennus, jossa usein myös onnistutaan välttämään sisäilmaongelmat, jollaisia monissa betoni- ja tiilirakennuksissa on ilmennyt. Varmasti siis hirsirakentaminen on tulevissakin hankkeissamme selvitysten kärjessä.

Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuvat: Pudasjärven kaupunki / Juha Nyman

AsiakastarinatKuntien asiakastarinatLeasing