Jasmin Hamid: Monimuotoinen asuminen tasa-arvoisen yhteiskunnan perusta

Toukokuun alussa Helsingin kaupungin asunnot Oy:n (Heka) hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin kaupunginvaltuutettu Jasmin Hamid (vihr.)  Suomen suurin vuokranantaja Heka omistaa lähes 50 000 asuntoa. Joka seitsemäs helsinkiläinen – yhteensä yli 92 000 – asuu Hekan tarjoamassa vuokra-asunnossa.

Asuminen, sen hinta ja kohtuuhintaisten asuntojen puute etenkin kasvukeskuksissa ovat jatkuvasti otsikoissa. Mikä tässä haastavassa yhtälössä inspiroi tuoretta puheenjohtajaa?

”Olen ollut yli vuosikymmenen ajan aktiivisesti mukana kuntapolitiikassa ja saanut erilaisissa luottamustehtävissä seurata läheltä pääkaupunkiseudun kaavoitusta ja alueen kaupunkien kehittymistä. Asuntopolitiikkaan nivoutuu monta valtavan tärkeää elementtiä – kaupunkisuunnittelu, kohtuuhintainen asuntotuotanto, kiinteistöjen kunnosta huolehtiminen sekä erityisesti sosiaalipoliittiset asiat ja yhteisöllisyys. Minua kiinnostaa se, miten voidaan rakentaa erilaisia kaupunginosia, mutta samalla vaikuttaa koko kaupungin viihtyisyyteen ja houkuttelevuuteen.”

Millainen merkitys Suomen suurimmalla vuokranantajalla on asumisen edistämisessä? Kuuluuko esimerkiksi asukkaiden ääni riittävästi?

”Hekan rooli asumisen edelläkävijänä on tärkeä ja monissa asioissa on onnistuttu hyvin. Asukastyytyväisyys on korkea ja Hekan tarjoamissa kodeissa viihdytään pitkään, keskimäärin 10 vuotta. Talotoimikunnat, joilla on oma budjettinsa ovat osoittautuneet erittäin toimivaksi käytännöksi. On tärkeää, että asukkaat ja kaupunkilaiset ylipäätään kokevat voivansa vaikuttaa asioihin ja löytävät kanavat siihen, oli asia mikä hyvänsä.”

Mihin asioihin haluaisit Hekan hallituksen puheenjohtajana vaikuttaa?

”Yhtiönä Heka on varsin hyvässä kunnossa, mitään isoja suunnanmuutoksia ei ole tarpeen tehdä ja voin tarttua tehtävään luottavaisin mielin. Yhtiön ketteryys nopeasti muuttuvassa maailmassa sekä asukasviihtyvyyden ja vaikutuskanavien kehittäminen ovat minulle tärkeitä. Saan paljon yhteydenottoja ihan konkreettisista asioista, mistä olen hyvin iloinen. Yksi asia on taloyhtiöiden savuttomuus ja tupakoinnin vaikutus paitsi viihtyvyyteen, myös asuntojen korjaustarpeeseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin.”

Perinteinen mielikuva kaupungin ankeasta vuokra-asunnosta istuu tiukassa. Voiko kohtuuhintainen asuminen olla myös laadukasta?

”Tämä mielikuva joutaa onneksi jo romukoppaan. Nykyiset kaupungin vuokra-asunnot kestävät laatuvertailun minkä tahansa asumismuodon kanssa. Etenkin uudet kohteet ovat asumisviihtyvyydessä edelläkävijöitä, vanhoissa kohteissa peruskorjausohjelmat pyörivät ja niiden yhteydessä kiinnitetään erityistä huomiota viihtyvyyteen ja turvallisuuteen. On hienoa nähdä, miten myös rakennusten erityispiirteet nostetaan peruskorjauksessa arvoonsa. Tästä upea esimerkki on Käpylän Käärmetalo, joka on rakennustaiteellisesti, historiallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas kohde.”

Heka on sitoutunut Helsingin asettamaan tavoitteeseen olla hiilineutraali kaupunki vuonna 2035. Tehdäänkö tämän eteen tarpeeksi asioita?

”Konsernijaosto asettaa kaupungin yhtiöille tavoitteita muun muassa kiinteistöjen energiatehokkuuteen liittyen ja myös Hekassa on lähdetty aktiivisesti ja etunojassa pyrkimään kohti hiilineutraaliutta. Energiatehokkuuteen kiinnitetään paljon huomiota esimerkiksi peruskorjausten yhteydessä ja myös asukkaita kannustetaan huomioimaan ympäristöasiat. Sitä, voisiko rimaa nykyisestä tahdista nostaakin, en osaa vielä sanoa. Hekassa on mietittävä myös kokonaisuutta ja arvioitava, kuinka paljon esimerkiksi energiansäästötoimet nostavat asumisen hintaa suhteessa säästettyyn energiaan.”

Mitä Helsingin ikiaikaiselle riesalle, asuntopulalle, pitäisi tehdä? Kantaako Heka riittävästi kortensa kekoon kohtuuhintaisten asuntojen tarjoajana?

”Lääke asuntopulaan on lopulta yksinkertainen: kaikkien toimijoiden on rakennettava lisää asuntoja, ei vain Hekan. Helsingissä rakennetaankin huikeita määriä uusia asuntoja – maaliskuussa työn alla oli 10 500 uutta kotia. Muuttoliike pääkaupunkiseudulle on voimakasta ja isot hankkeet, kuten raidelinjaukset vaikuttavat kaavoitukseen ja sitä kautta asuntorakentamisen aikatauluun.”

”Toinen keskeinen lääke asuntopulan ratkaisemiseen on koko pääkaupunkiseudun välisen yhteistyön tiivistäminen. Alueen kaupunkien ongelma on yhteinen ja maantieteelliset rajat työpaikkojen, asumisen ja palvelujen välillä ovat alueen asukkaiden näkökulmasta keinotekoiset. Onneksi tähän on näkyvissä muutosta ja Uudenmaan maakunnalta saatiin myös rahoitusta yhteistyön kehittämiseen.”

Entä miten vastaat Suomen suurimman vuokranantajan edustajana aika ajoin esiin nousevaan kritiikkiin asumismuotojen sekoittamisesta eri kaupunginosissa?

”Vapaan ja tasa-arvoisen yhteiskunnan yksi perusta on, että kaikilla alueilla on saatavilla asuntoja vaihteleviin asumistarpeisiin ja elämäntilanteisiin. On tärkeää, että kaikki asuinalueet ovat houkuttelevia ja niiden koulut samalla viivalla. Helsingissä tämä on kirjattu myös kaupungin strategiaan.”

JASMIN HAMID
Hekan hallituksen puheenjohtaja Jasmin Hamid (36) on koulutukseltaan teatteritaiteen maisteri. Teatteriroolien lisäksi hän on näytellyt muun muassa Salatut elämät ja Sorjonen -televisiosarjoissa. Sijoittamisesta kiinnostunut Hamid työskentelee media-alalla tuottaen monipuolisia sisältöjä erityisesti finanssialan toimijoille.

Hamid on myös aktiivinen kuntapoliitikko ja Vihreiden edustaja. Hän on toiminut Helsingin kaupunginvaltuustossa varavaltuutettuna 2008–2012 ja siitä eteenpäin varsinaisena valtuutettuna. Helsingin Kalasatamassa perheineen asuva Hamid on ollut kiinteistölautakunnan varapuheenjohtaja vuodesta 2013 ja profiloitunut erityisesti kaupunkikulttuurin puolestapuhujana. 

Tiiviistä kaupunkiasumisesta nauttiva perhe viettää vapaa-aikaa mökkeillen ympäri vuoden Saimaan rannalla Mikkelissä. Perheen esikoispoika saa pikkusisaren tulevana syksynä.

Teksti: Aija Kaijärvi
Kuva: Laura Iikkanen

Sijainti ratkaisee – Nurmijärvellä panostetaan asukkaisiin ja elinkeinoelämän kehittämiseen

Ville, miten Nurmijärven kunnalla menee? 

”Nurmijärvellä menee oikein hyvin. Väkimäärä kasvaa tasaisesti, ja yritys- ja asuintonteille riittää kysyntää. Nurmijärven erinomainen sijainti pääkaupunkiseudulla Helsinki–Tampere  kasvukäytävällä tukee kunnan kasvun jatkumista myös tulevaisuudessa. Tämä on Helsingin sisääntuloväylistä suurin ja nopeimmin kehittyvä. 

Kasvun vastapuolena on kunnan mittava velkataakka. Nurmijärven investointitahti on ollut raskas usean vuoden ajan, eivätkä kunnan verotulot ole kehittyneet väestön kasvun mukana. Vaikka Nurmijärven verotulopohja kuuluu Suomen vahvimpiin, viime vuosien talouden korkeasuhdanne ei ole välittynyt verotuloihin.  

Jos kuntataloudessa oli hankaluuksia ennen koronaa, on nykyisten talousennusteiden valossa hankaluuksista siirrytty jo kriisivaiheeseen. Koronakriisi iskee erityisesti verotuloihin, mutta myös sote-kuluihin. Suomen kuntatalous on vuosikaudet ollut rahoitusjäämäinen, ja krooninen velkaantuminen on hyväksytty. Koronan syventäessä talouden ahdinkoa entisestään toivon, että jatkuvan velkaantumisen hyväksyttävyys nousisi kunnolla päättäjätason keskusteluun. Ikääntyvä väestö, työikäisen väkimäärän väheneminen, heikko taloussuhdanne ja mahdollisesti nousevat lainakorot muodostavat todellisen riskin hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiselle.”

Mitä uutta Nurmijärvellä tapahtuu? 

”Syksyllä 2021 valmistuva ohikulkutie, joka kiertää Klaukkalan keskustaajaman, vaikuttaa oleellisesti Klaukkalan yhdyskuntarakenteen kehittymiseen. Uusi ohitustie vähentää läpiajoliikennettä Klaukkalantiellä ja mahdollistaa keskustaajaman laajentamisen. Ohikulkutietä ympäröivät alueet soveltuvat hyvin esimerkiksi asumiseen ja yritystoimintaan.

Klaukkalan ohitustie on myös kirvoittanut keskustelun Kehä IV -hankkeesta. Ajatuksena on, että tietä jatkettaisiin Tuusulanväylälle siten, että tieosuus kulkisi Etelä-Tuusulan ja Pohjois-Vantaan välillä. Uudella kehätiellä olisi suuri vaikutus koko maakuntaan ja etenkin Keski-Uuteenmaahan, jossa poikittaisyhteydet ovat lähes olemattomat. 

Infrarakentamisen lisäksi kunnan palveluverkkoa ollaan modernisoimassa siten, että pitkällä aikavälillä tuotannon taloudellinen tehokkuus kasvaisi ja toiminnalliset olosuhteet parantuisivat oleellisesti. Päätöksiä verkon kehittämiseksi tullaan tekemään kuluvan vuoden syksystä alkaen.”

Mikä on Nurmijärven kunnan suurin vahvuus? 

”Asuntomarkkinoilla painotetaan aina sijaintia, mutta kyllä se sijainti ratkaisee valtavasti kunnissakin. Moni ihminen haluaa nykypäivänä asua väljästi turvallisessa ympäristössä, mutta kuitenkin lähellä pääkaupunkiseudun sykettä. Tätä me pystymme nimenomaisesti tarjoamaan Nurmijärvellä.  

Vieraat tekevät juhlan, asukkaat tekevät kunnan. Sijainnin rinnalla Nurmijärven suurin vahvuus onkin väestö. Työttömyysaste on verrattain matala ja väestö on tervettä. Monipuolinen väestön ikärakenne on niin ikään vahvuutemme. On lapsia, nuoria, työikäisiä ja senioreita. Kunnan elinvoimatyön kannalta on tärkeää, että eri-ikäinen väestö saadaan pidettyä tyytyväisenä jatkossakin. Tämä vaatii erilaisten palvelutarpeiden huomioimista palvelutuotannon ja yhdyskuntarakenteen kehittämisessä.”

Entä missä asioissa Nurmijärvellä on parantamisen varaa? 

”Nurmijärven elinkeinoelämä vetää hyvin. Yritystonteille on kova kysyntä, ja kunnassa tehdään aktiivista elinkeinopolitiikkaa. Meitä ei kuitenkaan tunneta syystä tai toisesta dynaamisesta elinkeinoelämästä, ja tässä olisi profiloitumisen paikka. Nurmijärvellä on kaikki edellytykset siihen, että tulevaisuudessa meidät tunnetaan Keski-Uudenmaan yritys- ja elinkeinoelämän keskittymänä.”

Mistä Nurmijärveen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon? 

”Pääkaupunkiseudulla ei usein muisteta tai edes tiedetä, kuinka lähellä Nurmijärvi on. Ajatellaan, että tänne on Helsingistä pitkäkin matka. Todellisuudessahan tänne huristaa pääkaupungista hieman yli puolessa tunnissa. Itse asun Vantaalla Kivistössä, ja työmatkaan kuluu vajaa parikymmentä minuuttia suuntaansa. Tämä on huomattavasti vähemmän kuin monella tuttavallani Kehä III:n sisäisessä työmatkaliikenteessä.”

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi? 

”Olen Satakunnasta kotoisin ja siellä aloittanut urani: ensin Kokemäen kaupungilla ja sittemmin Porin kaupungilla. Porista siirryin Asikkalaan controlleriksi suunnittelemaan sote-palveluiden tehostamista. Toimin myös pari vuotta Asikkalan talousjohtajana ennen nykyistä Nurmijärven-pestiäni, jossa aloitin 2018 elokuussa.”

Minkä kirjan luit tai minkä elokuvan katsoit viimeksi? 

”Viimeksi taisin lukea Risto Siilasmaan Paranoidi optimisti -kirjan. Kirja oli hyvä muistutus siitä, että nöyränä kannattaa pysyä aina – etenkin silloin, kun menee hyvin. Mitä paremmin menee, sitä enemmän on myös menetettävää.”

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi? 

”Kuulisin mielelläni, miten Hanna Hurmola-Remmin uranvaihdos on sujunut. Hanna on vastikään siirtynyt Hollolasta Heinolan kaupungin hallinto- ja kehitysjohtajaksi. Loistava rekrytointi Heinolalta! Hanna on kuntatalouden rautainen ammattilainen, jonka osaamista saa aina ihmetellä.”


VILLE RAJAHALME
Työ: Talousjohtaja, Nurmijärven kuntakonserni
Koulutus: Hallintotieteiden maisteri
Syntynyt: 1990
Asuu: Vantaalla


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: haastateltavalta

Taloussuunnittelun uudet tuulet – Hyvinkää etsii vastauksia väestörakenteen murrokseen

Markus, miten Hyvinkään kaupungilla menee?

Edellisessä kuntavaikuttajan haastattelussa porilainen kollegani taisi vastata, että olosuhteisiin nähden hyvin. Ja kyllähän se paikkansa pitää täällä Hyvinkäälläkin.

Kulttuuripuolella vietetään tapahtumarikasta vuotta, kaupungin keskusta kehittyy edelleen ja osaavalle työvoimalle riittää tehtävää. Rakennus- ja kehityshankkeissa on erityisen hyvä vire päällä: entiselle asuntomessualueelle rakentuu uusi alakoulu, ja radanvarteen kohoaa lähes tuhannen oppilaan keskuslukio ja opistorakennus – kaupungin historian suurin oppilaitoshanke.

Hyvinkää ei kuitenkaan välty talouden yleisiltä trendeiltä tai väestörakenteen muutoksilta. Vuosi 2018 oli mittaushistoriassa ensimmäinen, jona kaupungin väkiluku laski. Uskomme kuitenkin, että tämä oli tilapäinen yskös­ – palveluja, asuntoja ja töitä nimittäin riittää.

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Hyvinkään tapahtumatarjonta on viime vuosina paisunut aivan uusiin mittasuhteisiin.

Kotimaisen elokuvan festivaali Red Carpet on muutamassa vuodessa noussut koko kansan tietoisuuteen, ja festivaalin kolmas kierros keräsi viime kesänä jo lähes 10 000 kävijää. Hyvinkää Soi -kaupunkifestivaali pakkaa kesä toisensa jälkeen historiallisen Villatehtaan täyteen kotimaisia huippuartisteja, ja Hyvinkääsalissa nautitaan kulttuuririennoista ympäri vuoden.

Kattavaa tapahtumatarjontaa tukee myös uudistettu Hotel Sveitsi, joka avasi pari vuotta sitten ovensa remontin jäljiltä. Sveitsin kokous- ja elämyshotelli on vakiinnuttanut paikkansa konferenssien ja yritystapahtumien keskuksena: monelle Hyvinkää-päivään jää paljon aikaa muuhunkin kuin matkantekoon.

Mikä on Hyvinkään suurin vahvuus?

Hyvinkää on juuri sopivan kokoinen kaupunki. Keskustasta fillaroi muutamassa minuutissa loistavien harrastusmahdollisuuksien ääreen: on golf-kenttiä ja futisnurmia, museoita ja konserttisali – jää- ja uimahallia unohtamatta. Kaikki on lähellä ja kaikkea on. Hyvinkää on tiivis kaupunki ilman suuren väkimäärän mukanaan tuomaa kiirettä ja ruuhkaa. Arki on mutkatonta, eikä koko elämä kulu autossa.

Entä missä asioissa kaupungilla on parantamisen varaa?

Kotiseutuylpeyttä ja tietynlaista rohkeutta tarvitaan täällä vieläkin enemmän. Hyvinkääläiset ovat melko perinteisiä suomalaisia, joilla vaatimattomuus kulkee DNA:ssa. Meillä on paljon ylpeydenaiheita, mitkä helposti unohtuvat, jos keskitytään epäkohtiin.

Nykyisessä kaupunkistrategiassa on suuri painoarvo rohkeilla kehittämishankkeilla ja tapahtumatarjonnan monipuolistamisella. Tietysti myös Hyvinkäälle jonkin uuden megaluokan elinvoimahankkeen käyntiin pyöräyttäminen olisi kaupungille lottopotti. Silläkin suunnalla kaivataan siis uskoa itseen, rohkeita ideoita ja yrittämistä.

Mistä Hyvinkääseen liittyvästä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

Hyvinkäältä pääsee Helsinkiin reilussa puolessa tunnissa, ja monet saattavat luulla, että täältä vain pendelöidään pääkaupunkiseudulle töihin. Hyvinkää on kuitenkin ihan oikea kaupunki, jonka työpaikkaomavaraisuus keinuu muistaakseni 95 prosentin kieppeillä.

Muutaman avainyrityksen muodostama insinöörikeskittymämme on koko maan tasolla merkittävä, ja tarve esimerkiksi ohjelmistopuolen osaajille on valtava. Työtä riittää myös lääkäreille ja hoiva-alan ammattilaisille. Keskussairaalatasoinen Hyvinkään sairaala palvelee viittä kuntaa ja lähes 200 000 asukkaan väestöpohjaa ja kattaa lähes kaikki erikoissairaanhoidon alat.

Juttusarjan edellisessä osassa Porin kaupungin konsernihallinnon talousyksikön päällikkö Tuomas Hatanpää kehui Hyvinkään kaupungin taloussuunnittelua. Mitä Hyvinkäällä on tehty toisin muihin kuntiin verrattuna?

Toistaiseksi taloussuunnittelumme on ollut melko perinteistä, mutta uudet tuulet toki puhaltavat. Pyrimme kehittämään kaupungin päätöksentekoa ja kohdentamaan käytössä olevia resursseja entistä fiksummin.

Väestön ikääntyessä muun muassa vanhustenhoidon palvelutarve kasvaa. Jotta kuntatalous pysyy hallinnassa, emme voi vain puskea lisäresursseja vanhustenhoitoon, vaan meidän täytyy myös sopeuttaa kustannuksia alueilla, joilla tarve pienenee. Esimerkiksi jos lasten ja nuorten määrä samanaikaisesti vähenee, täytyy resursseja siirtää sinne, missä volyymi ja palvelutarve on suurin. Nyt kehitettävän tuotteistukseen perustuvan taloussuunnittelumallin avulla näihin palvelutarpeen muutoksiin pyritään pääsemään entistä paremmin kiinni. Muuttuvien tarpeiden lisäksi uusi malli huomioi myös kaupungin strategiset tavoitteet: resurssipainotuksia voidaan muokata kaupungin strategian mukaan.

Uuden taloussuunnittelumallin avulla Hyvinkää tekee entistä parempia päätöksiä entistä parempaan tietoon pohjautuen.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Olen istunut talousasioiden päällä oikeastaan koko urani ajan: taloussuunnittelijana, -päällikkönä ja -johtajana. Talousjohtajan tehtäviä olen tehnyt vuodesta 2011, ensin naapurikunnassa Hausjärvellä ja sittemmin täällä Hyvinkäällä.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Jos Mitä Missä Milloin -kirjoja ei lasketa, niin viimeisimpänä yöpöytää taisi kuluttaa joululahjaksi saatu Joseph Knoxin The Smiling Man – puhdasta dekkarijännitystä siis.

Kenen kuntavaikuttajan ajatuksia haluaisit kuulla seuraavaksi

Naapurin kanssa on aina kiva vaihtaa kuulumisia. Jatketaan siis porilaislähtöisten kuntavaikuttajien linjaa ja heitetään pallo naapurikunnan Nurmijärven talousjohtajalle Ville Rajahalmeelle!


MARKUS PEEVO
Työ: Talousjohtaja, Hyvinkään kaupunki
Koulutus: Kauppatieteiden maisteri, Tampereen yliopisto
Asuu: Hyvinkäällä
Syntynyt: 1973


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Hyvinkään kaupunki / Teemu Heikkilä

Väestökehityskeskustelu tarvitsee ratkaisukeskeisyyttä

Tilastokeskuksen syyskuun lopussa julkaistu väestöennuste maalaa synkän kuvan tulevaisuuden Suomesta: väestö vanhenee vauhdilla, maaseutu autioituu eikä lapsia synny riittävästi. Sanotaan, että hyvinvointiyhteiskunnan näivettyminen uhkaa seuraavina vuosikymmeninä.

Kuhmon kaupunginjohtaja, haja-alueiden rohkaisevaksi äänitorveksi profiloitunut Tytti Määttä sanoo olevansa avoimesti eri mieltä. Jos Määttä saisi päättää, hän kääntäisi oikeastaan täysin koko keskustelun suunnan.

– Suomessa tuntuu vallitsevan vahva ajatus siitä, että vain väestönkasvulla on mahdollista luoda hyvinvointia. Kaikilla kunnilla ei käsittääkseni voi olla väestönkasvua strategianaan, eikä sitä uusien ennusteiden perusteella ole edes mahdollista ottaa osaksi strategiaa.

Määtän mielestä Suomi tarvitsee nyt ennen kaikkea uutta ajattelua. Sen turvin voisi saada vastauksia siihen, miten hyvinvointia ja elinvoimaa syntyy ilman väestönkasvua.

Hän haluaa rohkaista toisenlaiseen ajatusmaailmaan.

– Missä vaiheessa ymmärrämme, että vakituisen väestön määrä ei ole mittari sille, onko alue kukoistava vai kurjistava? Kestävä elämäntapa ei voi perustua siihen, että taloudellinen hyvinvointi on kiinni väestön lisääntymisestä.

Syntyvyyskeskustelu on oma kysymyksensä. Määttä ei aivan käsitä, miksi syntyvyyden laskusta puhutaan kuin se olisi uusi ilmiö.

– Syntyvyys on ollut matalalla ennenkin: esimerkiksi 70-luvulla oltiin lähes samalla tasolla kuin nyt, mutta erona on tosin se, että tuon ajan Suomessa asui enemmän nuoria aikuisia eli potentiaalisia vanhempia.

Hän sanoo kuitenkin ehdottomasti ymmärtävänsä, mistä huoli kumpuaa.

– Se on selvää, sillä ovathan eläkejärjestelmä ja palvelut kriisissä. Myös yrittäjät miettivät, mistä saisivat osaavaa työvoimaa. On kuitenkin ristiriitaista samaan aikaan kauhistella kehitysmaiden väestön- ja kulutuksen lisääntymistä ja samaan aikaan haluta palauttaa Suomi väestönkasvun uralle.

Elinvoima ei ole kiinni paikasta

Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä on profiloitunut haja-alueiden rohkaisevaksi äänitorveksi.

Väestöennusteen mukaan Suomessa on vuonna 2040 enää vain neljä maakuntaa, joissa väkiluvun odotetaan olevan nykyistä suurempi. Näistäkin neljästä vain Uusimaa pystyy ylläpitämään väestönkasvua vielä ennustejakson lopussa.

Määttä suhtautuu ennusteisiin kriittisesti.

– Emme voi vuonna 2019 varmuudella tietää, mitä ihmiset ajattelevat tai miltä maailma ympärillä näyttää vuonna 2040. On mahdollista, että kaikista ansiokkaista toimistamme huolimatta osa maailman alueista muuttuu elinkelvottomiksi ilmastonmuutoksen takia. Tämä voi tarkoittaa siirtolaisvirtaa esimerkiksi Suomen haja-alueille. Pitää muistaa, että tilanteet voivat kääntyä päälaelleen.

Sana elinvoima yhdistetään usein kolmen kasvukeskuksen, pääkaupunkiseudun, Turun ja Tampereen ympärille. Määttä laajentaisi tätä jaottelua.

– Elinvoimaisia alueita, yrityksiä ja ihmisiä voi olla eri puolilla Suomea, etelästä pohjoiseen. Digitalisaatio on avannut markkinoita viennille aivan uudenlaisella tavalla. Esimerkiksi pienen kuhmolaisen kivijalkakaupan markkina-alue voi tätä nykyä olla koko maailma.


Kestävä elämäntapa ei voi perustua siihen, että taloudellinen hyvinvointi on kiinni väestön lisääntymisestä.


Alueen elinvoima ja alueen ihmisten hyvinvointi pitää siis pystyä erottamaan myös kuntien taloudellisesta tilanteesta, hän jatkaa. Fakta on Määtän mukaan se, että kunnilla menee taloudellisesti huonosti Helsinkiä ja muutamaa muuta paikkaa lukuun ottamatta. Ongelmana on, että valtionosuusjärjestelmä on rakennettu pääsääntöisesti asukasperusteisesti ja kuntien verokertymä tulee pääosin kunnallisverosta.

Hän mainitsee yhtenä teemana myös palveluiden lisäämisen. Määtän mukaan hallitus on lisäämässä kuntien tehtäviä merkittävästi, vaikka tilanne rahoituspohjan osalta on vaikea väestön vähetessä.

– Kuntien järjestelmä ja hyvinvointiyhteiskunta on rakennettu täysin sen varaan, että työssäkäyviä veronmaksajia riittää kasvaneen palvelutarpeen rahoittamiseksi. Jatkossa näin ei kuitenkaan ole, joten järjestelmän pitää pystyä uusiutumaan. Ja jos yksittäisen asukkaan hyvinvointia ajatellaan, niin kuka on sanonut, että mahdollisimman suuri määrä ihmisiä ympärillä tekee automaattisesti onnelliseksi?

Ilon kautta

Määttää hämmentää yleinen negatiivisuus niin yhteiskunnallisessa keskustelussa mutta myös yksilötasolla.

– Moni sanoo, että usea pieni kunta on epäonnistunut ja alamäessä ollaan. Jos aina ajattelisimme noin synkästi, olisi aika moni matkailukeskus jäänyt avaamatta, kaivos syntymättä ja puutuoteklusteri kehittämättä. Meidän pitäisi ennemminkin rohkaista, eikä heti tuomita.

Hänen mielestään nykypäivänä tuntuu välillä siltä, ettei mikään saisi olla hauskaa.

– Vaikuttaa vähän siltä, että tärkeintä on olla mahdollisimman ahdistunut ja kulkea kuin kuolemanpelossa muun lauman mukana. Negatiivinen ilmapiiri ei ainakaan helpota tilannetta. Pelkään, että elintärkeä innovatiivisuus ja yritteliäisyys hukkuvat toivottomuuden alle.

Esimerkiksi lapsiperhearkikin on saatu näyttämään julkisuudessa varsin ankealta, hän jatkaa.

– Tämän valossa ei siis välttämättä ole mikään ihme, että niin moni ei halua lapsia. Suomalaiset tarvitsisivat iloa elämään ylipäätään. Se olisi ensimmäinen askel.

Kuntien palvelurakenne mullistuu

MDI:n aluetutkija Timo Aro ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala
Timo Aro (vas.) tuntee alue- ja väestörakenteen muutokset perinpohjaisesti. Aro vieraili Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa marraskuussa. Jaksossa Suomen väestönkehitystä puivat Aro ja Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala (oik.).

Konsulttitoimisto MDI:n aluetutkija Timo Aro tuntee alue- ja väestörakenteen muutoksen koukerot paremmin kuin ehkä kukaan muu Suomessa. Tilastokeskuksen syyskuinen ennuste onnistui kuitenkin yllättämään jopa Aron kaltaisen konkarin.

– Osasimme odottaa synkkiä lukuja, mutta ne olivatkin vielä odotettua synkemmät. Käyttäisin jopa sanoja karu ja jäätävä, Aro sanoo.

MDI julkaisi oman selvityksensä aiheesta alkuvuonna. Se on sisällöltään hyvin samankaltainen kuin Tilastokeskuksen vastaava. Molemmista nousee esiin alueellinen eriytyminen, josta Aro kertoo olevansa erityisen huolissaan.

– Vaikka Suomi on väestöltään pieni maa, kuilu alueiden välillä on syventynyt jo pitkään. Meillä on suuret kantokykyerot, jotka näkyvät myös maakuntien välillä ja kaupunkikuntien sisällä. Tämä myös selittää huoltosuhteissa olevia merkittäviä eroja. Kun väestö ikääntyy ja lopulta vähenee, niin huollettavia tulee enemmän, ja potentiaalisia huoltajia taas vähemmän. Siksi suppenevasta potentiaalisesta työvoimasta pitää saada niin sanotusti enemmän tehoja irti.

Väestörakenteen muutos tulee vaikuttamaan merkittävästi myös palvelurakenteeseen.

– Vaikutus näkyy ensin neuvoloiden toiminnassa, sitten varhaiskasvatuksessa ja lopulta ketjun toisessa päässä esimerkiksi korkeakoulujen aloituspaikoissa. Voidaan puhua palvelurakenteen murroksesta, jonka vaikutukset näkyvät valitettavasti etenkin sivistyksessä ja kasvatuksessa, Aro sanoo.

Samaan aikaan kuntien pitää varautua siihen, että yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa lähes neljälläsadalla tuhannella vuoteen 2040 mennessä, mikä vaatii kunnilta ja kaupungeilta täysin erilaista palvelurakennetta kuin tällä hetkellä, huomauttaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala.

– Tilanne on hyvin hankala. Ilmiö ei koske vain maaseutua tai syrjäseutua, vaan yhtä lailla ruuhka-Suomea. Esimerkiksi Espoolla ja Vantaalla vanhusväestön määrä kasvaa erittäin voimakkaasti jo ensi vuosikymmenellä, mikä aiheuttaa täysin uudenlaisia haasteita esimerkiksi soten näkökulmasta, Vesala sanoo.


Aro ja Vesala käsittelivät aihetta Kuntarahoituksen Huomisen talous -podcastissa.
Kuuntele jakso: Huomisen talous – Suoraa puhetta väestöennusteesta



Teksti: Pihla Hakala
Kuvat: Kimmo Rauatmaa & Annukka Pakarinen

Porilainen pärjää aina

Miten Porin kaupungilla menee?

Olosuhteisiin nähden kohtuullisen hyvin. Porilla on merkittävä asema Satakunnan maakuntakeskuksena, ja tätä vastuuta pyrimme kantamaan kunnialla. Tänä vuonna olemme jälleen kutsuneet porivetoisesti maakunnan kunnat koolle pohtimaan yhteistä soteratkaisua.

Talous on viime vuosina alkanut puristaa, kuten monessa muussakin kunnassa. Emme kuitenkaan ole tehneet millään sektorilla sellaisia säästötoimenpiteitä, jotka näkyisivät kuntalaisten palveluissa.

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Tänä vuonna tehtiin merkittävä päätös koskien koko sivistystoimialan palveluverkkoa. Peruskorjaamme lähivuosien aikana koko kouluverkon ja rakennamme pari uutta isoa oppimiskeskusta ja päiväkotia. Tämä on meille todella iso asia ja näkyy tavalla tai toisella lähes kaikkien porilaisten arjessa.

Lisäämme myös jatkuvasti osallistavaa suunnittelua ja toimintaa. Porissa kuntalaisilla on mahdollisuus osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon monissa eri asioissa. Kaupungilla on tälläkin hetkellä pop-up -toimisto, jossa kuntalaiset pääsevät osallistumaan kaupunkikeskustan palvelujen kehitykseen. Yhdistykset ja kuntalaiset ideoivat aktiivisesti hyvinvointia lisääviä asioita, joita kaupunki tukee ja mahdollistaa.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Poriin liitetään?

Haluaisin tietysti, että Pori mielletään paikkana, jossa on hyvä asua ja yrittää. On silti hienoa, että Pori tunnetaan erityisesti tapahtumistaan, kuten SuomiAreenasta ja Pori Jazzeista sekä ainutlaatuisesta Yyterin hiekkarannasta.

Meillä on hiljattain tehty todella perusteellinen valtakunnallisella tasolla palkittu brändityö. Porin uusi brändi lähtee siitä, että kaupunki synnyttää aitoja tunnereaktioita – Pori menee ihon alle. Porissa on jotain outoa ja uniikkia. Kaupungin erikoisuus on sen vahvuus.

Täytyy sanoa, että yllätyin siitä, miten iso asia hyvin tehty brändityö voi olla. Uusi brändi näkyy kunnan toiminnassa ja kuntalaisten tekemisessä, ja sillä on valtava merkitys porilaisten identiteetille.

Entä mistä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

Muistan opiskeluvuosiltani 90-luvun Turusta, kuinka kaverit irvailivat TV-sarja Pulkkisen porilaisesta taparikollisesta. Vuosien saatossa Pulkkis-vitsit ovat vähenemään päin – Pori nähdään monipuolisena opiskelijakaupunkina sekä turvallisena paikkana asua ja elää. Taparikollisista ei enää heitetä niin paljon huulta.

Mikä on Porin suurin vahvuus?

Niitä on tietysti paljon, ehkä kaikista tärkeimpänä kuntalaisten ja kaupungin työntekijöiden älyttömän hyvä asenne. Kaupungin strategiaan on kirjattu, että porilainen pärjää aina, ja se pitää kyllä hyvin paikkansa.

Konkreettisimmista vahvuuksista voi mainita esimerkiksi Porin ja koko Porin seudun monipuolisen elinkeinorakenteen, jonka ansiosta olemme selvinneet ja selviämme varmasti jatkossakin markkinoiden ja taloudellisten suhdanteiden vaihteluista keskimääräistä paremmin. 

Entä haaste?

Suuri haaste meillä kuten monella muullakin tämän kokoisella tai pienemmällä kaupungilla on väestönkehitys. Väestömäärät eivät tahdo mennä oikeaan suuntaan, syntyvyys laskee ja huoltosuhde heikentyy. Ratkaisuja tähän haasteeseen pohditaan jatkuvasti.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Koko työurani on kulunut julkisen sektorin palveluksessa. Tulin kaupungille töihin vuonna 2009, ja siirryin konsernihallinnon tehtäviin vuonna 2010. Taustaa ennen tätä löytyy sotepuolen talousjohdosta. Maakunta- ja soteuudistuksessa Satakunnassa vastasin taloussuunnittelusta. Siinä nyt tietysti kävi, miten kävi. Pikkuhiljaa aletaan pohtia seuraavaa kierrosta.

Minkä elokuvan katsoit viimeksi?

Pitää myöntää, että leffoista nuo romanttiset komediat ovat aina olleet lähellä sydäntä. Viimeksi muistaakseni katsottiin sellainen kuin Falling inn Love. Voin suositella. Lasten kanssa tulee aika paljon myös katsottua leffoja – Lemmikkien salainen elämä viihdytti sekä minua että muksuja.

Kenet haluaisit nähdä haastateltavan seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Hyvinkäällä on tehty todella innovatiivisia ratkaisuja talouden suunnittelussa: esimerkiksi talousarvioita on lähestytty aivan eri kantilta kuin muissa kaupungeissa. Heittäisin siis seuraavaksi pallon Hyvinkään talousjohtajalle Markus Peevolle!


TUOMAS HATANPÄÄ
Työ: Konsernihallinnon talousyksikön päällikkö, Porin kaupunki
Koulutus: Valtiotieteiden maisteri, pääaineena taloustiede
Syntynyt: 1978
Asuu: Porissa


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Miikka Kiminki

Call for Mayors: suomalaiskaupungit haastavat vastinparinsa maailmalla nopeisiin ilmastotoimiin

Videoilla Helsingin pormestari Jan Vapaavuori, Lahden kaupunginjohtaja Pekka Timonen ja Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka kertovat pieni pilke silmäkulmassa oman kaupunkinsa työstä ilmastokriisin ratkaisemiseksi.

Videot liittyvät Suomen EU-puheenjohtajakauteen ja niiden avulla kannustetaan myös muita eurooppalaiskaupunkeja konkreettisiin ilmastotoimiin.

Pöytyä investoi rohkeasti koulutukseen

Kunnassa uskotaan yhtenäiskoulumalliin ja moderniin opetukseen.

Hieman alle 8 400 asukkaan kunta investoi kokoluokkaansa nähden rohkeasti, 3–4 vuoden aikana investointeja tehdään lähes 30 miljoonalla eurolla. Samaan aikaan alijäämäinen talous on saatu käännettyä reilusti plussalle. Miten yhtälö on mahdollinen?

­– Investointeja suunnitellessamme ja rahoitusratkaisuja tehdessämme olemme tarkastelleet niiden vaikutuksia kunnan talouteen pitkällä aikavälillä. Lisäksi olemme tehneet paljon työtä, jotta saamme tehokkuutta myös käyttötalouden puolelle, Pöytyän kunnanjohtaja Anu Helin kertoo.

Pöytyällä perusopetusmallia on kehitetty systemaattisesti vuodesta 2015, jolloin tehtiin päätös yhtenäiskoulumalliin siirtymisestä. Tähän liittyvät myös kouluinvestoinnit. Riihikosken yhtenäiskoulu otettiin käyttöön elokuussa 2019, vuonna 2022 valmistuva, arviolta 14–15 miljoonan euron Elisenvaaran yhtenäiskoulu ja lukio on kunnan historian suurin investointi. Uudisrakennuksena toteutettava koulurakennus päädyttiin rahoittamaan kiinteistöleasingilla.

– Ryhdyimme viime syksynä pohtimaan, miten pystyisimme tekemään toisen suuren kouluinvestoinnin mahdollisimman kestävällä tavalla. Perehdyimme kiinteistöleasingiin huolellisesti, jotta tuntisimme asian riittävän syvällisesti, kun rahoituksesta aikanaan päätetään. Kuntarahoituksen asiantuntijat kävivät avaamassa mallia niin johtoryhmälle, kunnanhallitukselle kuin -valtuustollekin. Tästä oli suuri apu. Mielestäni on tärkeää, että myös kunnan luottamushenkilöt ymmärtävät tämän rahoitusinstrumentin, Helin sanoo.

Asiantuntijat tukena investoinneissa

Elisenvaaran yhtenäiskoulu ja lukio on rakennusteknisesti erityinen kohde, johon liittyy poikkeuksellisia ratkaisuja. Vanha rakennus puretaan suurimmaksi osaksi uuden tieltä, mutta koulun yhteydessä sijaitseva kirjasto kuitenkin säilytetään. Vanha ruokala jää palvelemaan väistötiloissa opiskelevia koululaisia siihen asti, kun uusi koulu valmistuu.

Kunta on tehnyt koko investoinnin suunnittelun ajan tiivistä yhteistyötä Kuntarahoituksen ja teknisen kumppanin kanssa, että palapeli on teknisesti saatu toimimaan ja kiinteistöleasingin soveltuvuus kohteen rahoitukseen pystytty varmistamaan.

– Leasing antaa meille aikaa, kuluja aletaan maksaa käyttötalouden puolelta vasta, kun rakennus valmistuu. Toisaalta, tällä hetkellä maksamme vuokrattavista väistötiloista lähes saman verran kuin tulemme maksamaan leasinglyhennystä rakennuksen valmistuttua.

Elisenvaaran yhtenäiskoulun ja lukion rakentamishankkeen ohella Kuntarahoituksen asiantuntijat ovat olleet mukana Pöytyän talouden pitkän aikavälin suunnittelussa. Kunta on myös hankkinut ulkopuolelta rahoitusmarkkina- ja juridista osaamista, jotta suuret ja osin kiemuraisetkin investoinnit onnistuisivat suunnitellusti.

– Näin pienen kunnan on pakko ja kannattaa hankkia osaamista ulkopuolisilta asiantuntijoilta. Kyse on niin suurista investoinneista, että niistä ei kannata oppirahoja riittämättömän perehtymisen ja valmistelun takia maksaa, Helin painottaa.

­Perusopetuksen kehittäminen ja siihen liittyvät kouluinvestoinnit ovat osa kunnan Tulevaisuusmatkaksi nimettyä kehittämisohjelmaa.

­– Uskomme että laadukkaat lähipalvelut ja hyvät, modernit koulut tuovat pito- ja elinvoimaa. On ollut hienoa nähdä, minkälaisia mahdollisuuksia uudet, turvalliset ja laadukkaat tilat luovat koulun toiminnalle, Helin hymyilee.

Lue myös: Askeleet onnistuneeseen kiinteistöleasinghankkeeseen

Teksti: Hannele Borra
Kuva: Pasi Määttälä

Elinvoima kasvaa asukkaita kuunnellen

Yksittäinenkin toimenpide tarvitsee tavoitteen ja merkityksen. Siksi Ståhl puhuu mielellään hyvän elämän infrastruktuurista.

– Jokaisella asukkaalla pitää olla tunne siitä, että juuri hänellä on aito mahdollisuus vaikuttaa oman kotikuntansa asioihin nyt ja tulevaisuudessa, sanoo Vihdin elinvoimajohtaja Petra Ståhl heti alkuun.

Ståhlin ajatukseen kuntalaisen vahvasta roolista tiivistyy Vihdissä tehdyn organisaatiomuutoksen perimmäinen tavoite, jonka eteen kunnassa paiskitaan päivittäin töitä. Hän luotsaa viime kesänä kuntaan perustettua erillistä elinvoimapalveluiden keskusta, jonka alla toimivat maankäytön kokonaisuus, ympäristönsuojelu ja -valvonta sekä rakennusvalvonta, liikuntapalvelut, elinkeinot, markkinointi ja viestintä.

Toimenpiteitä tehdään siis monipuolisesti usealla eri sektorilla.

– Niin tuleekin tehdä. Elinvoiman kehittäminen on nimenomaan sektorit läpileikkaavaa toimintaa, jossa jokaisella yksittäisellä toimenpiteellä on tavoite ja merkitys, Ståhl painottaa.

Mutta mieluummin kuin pelkistä yksittäisistä osa-alueista, hän puhuu hyvän elämän infrastruktuurista: päätöksenteossa on tärkeintä pohtia, miten asukkaan arjesta kunnassa saadaan mahdollisimman sujuvaa ja miellyttävää elämäntilanteesta riippumatta.

Konkreettisena esimerkkinä hän mainitsee Sepänpihan asumisen kehittämisprojektin Vihdin suurimmassa taajamassa Nummelassa. Sinne kohoaa ensi kesään mennessä Etelä-Suomen ensimmäinen pienten omakotitalojen asuinalue.

– Vihdin kunta haluaa tarjota yksilölliset, mutta ajan hermolla olevat ja tulevaisuuteen katsovat ratkaisut asumisunelmiin. Millaisia ratkaisuja ihmiset haluavat jatkossa, millaista asumista he kaipaavat? Toiveet ja halut ovat jatkuvassa murroksessa, joten kunnan pitää pysyä kehityksessä mukana, Ståhl jatkaa.

Olennaista on ymmärtää, mihin kullakin toimenpiteellä pyritään ennen niiden toteuttamista. Soitellen sotaan ei pidä lähteä – vaan tukeutua vahvaan strategiaan ja elinkaariajatteluun.

– Elinvoimaa voi ja kannattaakin tarkastella niin sanottujen kovien ja arkisten osatekijöiden kautta. Ensimmäisillä viittaan esimerkiksi maankäytön suunnitteluun ja kunnan mahdollisuuksiin lisätä työpaikkoja. Näiden vastapainona ovat jokapäiväiset ja arkiset asiat, kuten vaikkapa kunnassa järjestettävät tapahtumat ja yhteisöllisyyden ruokkiminen ylipäätään.

Kun osatekijät ovat tasapainossa keskenään, syntyy elinvoimaa ennemmin tai myöhemmin. Ainakin perusta on näin kunnossa.

Aina omat vahvuudet edellä

Mitä Helsinki ja pääkaupunkiseutu edellä, sitä Turku ja Tampere perässä – kuulostaa varsin tutulta. Julkinen keskustelu tuntuu usein vellovan suurten kasvukeskusten ja niiden tarinoiden ja tavoitteiden ympärillä.

Todellisuudessa Suomi tarvitsee elinvoimatyötä etelästä pohjoiseen. Miten Vihdin kaltainen pienehkö kunta pärjää elinvoimakisassa suurten kasvukuntien rinnalla?

– Menestyminen on mahdollista vain omien vahvuuksien kautta. Ei kannata yrittää tarjota kaikille kaikkea. Pitää oppia tunnistamaan, missä asioissa juuri meidän kuntamme on hyvä ja rakentaa tekemistä niiden varaan, Ståhl summaa.

Ståhlin mukaan oman kunnan tilanteen puntarointi onnistuu esimerkiksi tarkastelemalla kuntaan muuttaneiden ihmisten määrää tai kunnassa aloittaneita yrityksiä. Luvut puhuvat omaa kieltään. Konkreettinen keino on myös vertailla toisiinsa paria tai kolmea peräkkäistä kuntastrategiaa.

– Jos ne ovat keskenään kovin erilaisia, niin silloin kannattaa pohtia, mikä on pielessä. Jonkinlainen punainen lanka niistä pitäisi löytyä. Ja jos ei sitä löydy, niin edessä on systemaattista ja pitkäjänteistä työtä omien vahvuuksien löytämiseksi ja niiden työstämiseksi toteen, Ståhl sanoo.

Kyse ei ole pelkästään kuntapäättäjien linjauksista, vaan kuntalaisia tarvitaan aktiivisesti mukaan.

– Kuntalaisten rooli elinvoimatyössä kasvaa jatkuvasti. Yhteisöllisyyden ja ihmisten mielikuvien merkitystä ei voi koskaan vähätellä. Negatiiviset ja kriittisetkin näkemykset kumpuavat aina jostakin, joten päättäjän rooli on kuunnella herkällä korvalla ja sitten reagoida palautteeseen. Erityisen tärkeää on avoin yhteys paikallisiin yrittäjiin.

Strategista osaamista ja yhteistyötä

Valtion taholta tuleva sääntely luo elinvoimatyöhön omat haasteensa.

– Sääntely vaikuttaa eniten juuri näiden aiemmin mainitsemieni kovien osatekijöiden kautta. Esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki asettaa maankäytölle tietyt puitteet. Kyseinen laki on tosin tällä hetkellä kokonaisuudistuksen kourissa, joten jatkossa sillä on potentiaalia lisätä joustavuutta käytännön työhön, Ståhl kertoo.

Ståhl haluaa pohtia kunnan ja valtion suhdetta kokonaisuutena sekä painottaa elinkeinoelämän edistämisen kaltaisiin teemoihin. Hän ei näe valtion sääntelyä esteenä, vaan näkee asetelman ennemminkin niin, että kunnassa on pystyttävä tekemään riittävän strategisia valintoja sääntelyn asettamissa rajoissa.

– Meille kunnassa se tarkoittaa sitä, että pitää ymmärtää elinvoiman edistämisen ja sääntelyn välinen suhde ja käytännön toimintaraamit. Tämä vaatii vahvaa asiantuntemusta ja strategista osaamista niiltä, jotka tekevät elinvoimatyötä.

Ehyt kokonaisuus vaatii myös kuntien välistä yhteispeliä. Vihti on päättänyt lähteä ilmastotyöhön yhdessä Kirkkonummen kanssa.

– Yhteistyömme on käynnistynyt vauhdilla. Olemme jo tähän mennessä saaneet ympäristöministeriöltä rahoituksen ilmastokoordinaation hankkeeseen, mikä käytännössä tarkoittaa mahdollisuutta palkata yhteinen ilmastokoordinaattori.

Ståhl kuvailee rahoituksen saamista ytimekkäästi ”työvoitoksi”.

– Mikäs sen parempaa kuin yhdessä naapurin kanssa rakentaa parempaa tulevaisuutta, hän iloitsee.

Arvoilla on väliä

Elinvoimajohtajan virka perustettiin Vihtiin vasta viime vuoden puolella, mutta Ståhl puhuu aiheesta kuin pitkän linjan ammattilainen, joka osaa ottaa huomioon niin yksittäisen kuntalaisen inhimilliset tarpeet kuin koko kunnallisen päätöksenteon koukerot.

Miten päädyit nykyiseen tehtävääsi?

– Olen itse asiassa aloittanut Vihdin kunnassa työt jo 2010. Tämä on nyt kolmas toimenkuvani täällä. On ollut onni löytää oma polku niin sanotusti talon sisältä ja päästä kehittämään itseään osaajana ja ihmisenä, sanoo Ståhl, joka on valmistunut Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi pääaineenaan suunnittelumaatiede.

Lisää on tiedossa.

– Hakeuduin viime keväänä Aalto-yliopistoon tohtoriopintoihin tavoitteena tekniikan tohtorin paperit. Mutta myönnetään heti kättelyssä, että ensimmäinen vuosi on ollut haastava. Työn, opiskelun ja perhe-elämän yhdistäminen ei ole aina mitenkään kovin helppoa, Ståhl nauraa.

Ja mitä Vihdin elinvoiman kehittämiseen tulee, ei Ståhl aio levätä laakereillaan.

– Sen eteen tehdään hartiavoimin töitä strategisella otteella. Tulevaisuuden Vihti on sellainen, jossa asukkaiden osallistuminen ja osallistaminen on entistä vahvempaa. Vihdin poikki kulkee ESA-rata, joka helpottaa ja nopeuttaa ihmisten kulkemista. Meillä asuu entistä enemmän ihmisiä, jotka kokevat löytäneensä täältä omia arvojaan vastaavan asuinpaikan ja kodin. Vihdin pittoreskissa kirkonkylässä kulttuuri ja historia kulkevat käsi kädessä, ja vetovoimaisuus on nostettu uudelle tasolle. Ilmastotyössä on otettu uusia kierroksia. Samalla asukkaat vannovat yhteisöllisyyden nimeen, hän visioi.

Teksti: Pihla Hakala
Kuva: Annukka Pakarinen

Suurhankkeita ja kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa – kasvava Turku uudistuu rohkeasti

Kaupungin talous- ja rahoituspäällikkö Valtteri Mikkola toivoo positiivisen kehityksen heijastuvan myös keskuskunnan haasteiden kanssa painivaan talouteen.

Miten Turun kaupungilla menee?

Suomen ensimmäinen kaupunki jatkaa kasvuaan. Turun väkiluku lisääntyy vuosittain lähes 2000 hengellä, ja uusia asuntoja rakennetaan runsaasti.

Viime vuosien kyselyissä kuntalaiset ovat antaneet kaupungille erinomaiset arvosanat etenkin turvallisuuden, kulttuurin ja sivistyspalvelujen osalta. Myös panostukset elinkeinoelämään tuottavat tulosta. EK:n tuoreimmassa Kuntaranking-selvityksessä Turku jatkaa suurimpien kaupunkien kärjessä.

Talouden osalta painimme keskuskunnille tyypillisten haasteiden parissa. Kasvavat palvelutarpeet sekä valtion viimeaikaiset päätökset ovat heikentäneet Turun taloudellista tilannetta. Tavoitteena on vahvistaa toimintaympäristössä vallitsevaa positiivista kehitystä ja saattaa talous kestävälle pohjalle.

Mitä uutta kaupungissa tapahtuu?

Turku uudistuu ja kasvaa tulevina vuosina rohkeasti. Yhdessä kuntalaisten, yksityissektorin ja muiden julkisten toimijoiden kanssa olemme käynnistäneet liudan kärkihankkeita, jotka edistävät kaupunkilaisten hyvinvointia ja virkistävät elinkeinoelämää.

Keskustavisio-hanke vahvistaa kaupungin vetovoimaa keskustan elävyyttä ja viihtyisyyttä parantamalla. Yliopistokampukselta Kupittaan työpaikkakeskittymän kautta Itäharjuun ulottuvaan Turun Tiedepuistoon syntyy kansainvälisesti kiinnostava ja monipuolinen osaamiskeskittymä. Smart and Wise Turku -kärkihankkeella lisätään kaupunkilaisten hyvinvointia, kaupungin kilpailukykyä ja oman toiminnan tuottavuutta tiedon jalostamisen avulla.

Turku uudistuu rohkeasti myös ilmastopolitiikassaan: kaupunki tähtää hiilineutraaliksi vuoteen 2029 mennessä. Turun kaupungin ilmastosuunnitelma toimii yhteisenä alustana myös yrityksille ja yhteisöille, ja mukana onkin jo 65 erilaista ilmastoratkaisua.

Minkä toivoisit olevan ensimmäinen mielikuva, joka Turkuun liitetään?

Meitä turkulaisia on niin moneksi, että yhtä yhtenäistä Turku-kuvaa on vaikea kiteyttää. Toivon kuitenkin monipuolisuuden ja viihtyisyyden nousevan nopeasti mieleen.

Kaupunkilaisten näkökulmasta on tärkeää, että turvallinen ja sopivan kokoinen kaupunki panostaa asukkaiden hyvinvointiin ja varmistaa palvelujen saatavuuden. Elinkeinoelämän kannalta osaava työvoima ja yhteistyöhaluinen ympäristö on huomionarvoista.

Ja eihän tuo kuvankaunis Aurajokirantakaan ole ensimmäisenä mielikuvana pöllömpi.

Entä mistä mielikuvasta haluaisit päästä eroon?

Turku saatetaan yhä mieltää opiskelijakaupungiksi, josta siirrytään valmistumisen jälkeen muualle työelämään. Todellisuudessa tarve työperäiseen muuttoon voi osoittautua oletettua pienemmäksi.

Suunnitellun Tunnin juna -hankkeen myötä matka-aika pääkaupunkiseudulle lyhenee merkittävästi. Päätös siitä, viettääkö aikansa mukavasti junassa työskennellen vai aamuruuhkassa jonottaen muuttuu entistä helpommaksi. Sähköiset työkalut tarjoavat myös uudenlaisia mahdollisuuksia työn tekemiseen.

Mitkä ovat Turun suurimmat vahvuudet? Entä haasteet?

Väitän Turun tarjoavan erinomaista vastinetta niin ajalle kuin rahalle. Kaupunki tarjoaa upeat puitteet aktiiviseen ja monipuoliseen elämään: mahdollisuudet työskennellä, harrastaa ja nauttia elämästä ovat ainutlaatuiset.

Joka neljäs turkulainen on opiskelija ja yhdessä alueella toimivien yritysten kanssa Turun talousalue muodostaa maailmanluokan innovaatiokeskittymän. Värikkään ja jatkuvasti kansainvälistyvän kulttuurikaupungin uudistumista on ollut ilo seurata.

Haasteet liittyvät murroksiin, joiden parissa tällä hetkellä eletään. Kaupungistuminen, ikääntyminen ja ilmastonmuutos, digitalisaatio ja ihmisten muuttuvat tarpeet – nämä heijastuvat väistämättä kaupungin tuottamiin palveluihin.

Mitä kaikkea olet tehnyt työurallasi?

Olen työskennellyt viimeiset 12 vuotta Turun kaupungin konsernihallinnossa ylimmän johdon ja päätöksenteon tukena. Viimeiset vuodet olen vastannut toiminnan ja talouden suunnittelun prosesseista. Olen myös ollut mukana lukuisissa taloudellisen aseman parantamiseen ja tuottavuuden kasvattamiseen tähtäävissä sopeutus- ja uudistusohjelmissa.

Maaliskuusta alkaen olen johtanut kaupungin talouden ja rahoituksen vastuualuetta, joka huolehtii muun muassa taloushallinnon prosesseista sekä toiminnan ja talouden ohjausmallista.

Minkä kirjan luit viimeksi?

Vapaa-aikani täyttyy kahdesta tyttärestäni ja harrastuksista, joten lukemiseen jää harmillisen vähän aikaa. Olen viime aikoina kokeillut äänikirjoja liikkumisen lomassa. Viimeisimpänä kuuntelussa oli Alexander Stubbin muisteluteos.

Kesälomalla luin Aki Hintsa – Voittamisen anatomia -kirjan, joka muistutti sekä henkisen että fyysisen hyvinvoinnin merkityksestä.

Kenet haluaisit nähdä haastateltavan seuraavassa Huomisen tekijöissä?

Olen aina ihaillut porilaisten intohimoista asennetta ja korutonta suoruutta. Haluaisin seuraavaksi kuulla Porin kaupungin talousyksikön päällikön, Tuomas Hatanpään, ajatuksia. Hän on varsinainen talousasioiden monitaituri.


VALTTERI MIKKOLA
Työ: Talous- ja rahoituspäällikkö
Koulutus: Tradenomi (ylempi AMK)
Syntynyt:  Turussa vuonna 1981
Asuu: Turussa


Lue juttusarjan aiemmat osat:


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Samuli Salo

Punkalaitumelta ponnistaa Suomen nuorin kunnanhallituksen puheenjohtaja

Vasta 22-vuotias Lähdeniemi valittiin toukokuussa Punkalaitumen kunnanhallituksen puheenjohtajaksi. Töitä on nyt paiskittu kuukauden päivät.

Ensiaskeleet yhteiskunnallisen vaikuttamisen saralla Lähdeniemi otti kunnan nuorisovaltuustossa, jossa hän toimi puheenjohtajana reilun kahden vuoden ajan. Keväällä 2017 kunnallisvaaleissa ehdolla ollut Lähdeniemi oli jo ehtinyt aloittaa Turussa journalismiopinnot, kun hänelle tarjoutui mahdollisuus kunnanhallituksen puheenjohtajuuteen. Tämä yllätti varapuheenjohtajuuteen valmistautuneen Lähdeniemen täysin.

– Totta kai otin paikan vastaan, kun kerran sellainen suotiin. Siitä ei ollut epäilystäkään!

Vaikka Lähdeniemen opiskelukaupungiksi valikoituikin Turku, on Punkalaidun ollut hänelle aina se oikea koti, ja maalaiselämä lähellä sydäntä. Yhteiskunnallisista asioista puhuttaessa Lähdeniemi pitääkin tärkeänä kuntien vetovoiman edistämistä. Lähdeniemen mukaan maaseudulla asumisen pitäisi aina olla varteenotettava vaihtoehto.

– Kuntien vetovoiman lisäämiseen liittyvät olennaisesti hyvät liikenneyhteydet kotoa työpaikalle, samoin kuin hyvät nettiyhteydet sekä esimerkiksi postipalvelut – ihmiset kaipaavat yllättävänkin yksinkertaisia asioita.

Pienten kuntien houkuttelevuuteen liittyen Lähdeniemi ottaa esiin myös huolen siitä, millaista kuvaa maaseudusta tarjotaan mediassa.

– Maakuntalehdetkin puhuvat lähinnä maakuntakeskuksista. Uutiskynnys tuntuu olevan huomattavasti korkeammalla pienemmistä paikkakunnista puhuttaessa.

Kuntien elinvoimaisuuden lisäksi erityisesti koulutukseen ja sivistykseen liittyvät teemat, kuten kunnassa toimivan lukion säilyttäminen, ovat Lähdeniemelle tärkeitä. Koulutustaustansa puolesta hän mainitsee yhdeksi konkreettiseksi tavoitteekseen kunnan viestinnän kehittämisen avoimempaan suuntaan. Myös kunnan markkinoinnin saralla voisi tuoreelle kunnanhallituksen puheenjohtajalle olla tekemistä.

Nuori puheenjohtaja on toki kiinnostanut myös mediaa, ja yksi haastatteluissa usein toistuva kysymys on ollut, mistä Lähdeniemen kiinnostus kunnallispolitiikkaan oikein kumpuaa.

– En yksiselitteisesti osaa kertoa, mistä tämä innostus on lähtenyt. Oma kotikunta on rakas paikka, jonka asioista olen halunnut tietää enemmän. Tämän pestin myötä Suomen ja maailman asiat ovat laajemminkin alkaneet kiinnostaa. Journalismi ja politiikka ovat yllättävän lähellä toisiaan – molemmissa on kyse yhteiskunnallisista asioista puhumisesta ja niihin vaikuttamisesta!

Lähdeniemelle tulevaisuus näyttää vielä avoimelta. Parivuotisen puheenjohtajakauden jälkeen vuorossa olisi journalismiopintojen loppuun saattaminen, ja tämän jälkeen kaikki vaihtoehdot ovat auki.

– Tämäkin mahdollisuus tuli niin yllättäen, että ikinä ei tiedä, mitä vastaan tulee. Toivotaan, että tulevaisuuskin olisi yhtä mielenkiintoinen ja luvassa olisi jotain, mitä en osaa vielä aavistaakaan!