Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kuntarahoituksesta Carbon Accounting Financials -yhteistyöhankkeen (PCAF) jäsen

PCAF on rahoituslaitosten yhteistyöhanke, jolla on jo 346 jäsentä ympäri maailmaa. Yhteistyön tavoitteena on kehittää ja ottaa käyttöön yhtenäinen tapa laskea ja raportoida rahoitustuotteiden kasvihuonekaasupäästöjä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden edistämiseksi. Liittymällä Kuntarahoitus sitoutuu mittaamaan ja julkaisemaan omat päästönsä kolmen vuoden sisällä.

– Olemme jo aloittaneet rahoittamiemme päästöjen laskennan ja tavoitteena on julkaista ne etuajassa jo ensi vuonna. Tuleva sääntely tulee pakottamaan koko alan vielä samaan, mutta haluamme pysyä askeleen edellä, sanoo Kuntarahoituksen vastuullisuuspäällikkö Kalle Kinnunen.

Kinnunen odottaa yhteistyön alkamista innolla.

– Olemme jo soveltaneet PCAF:n ohjeistusta omassa päästölaskennassamme, mutta nyt jäsenenä pääsemme mukaan sen kehittämiseen. Tarvitsemme yhä tarkempaa tietoa, numeroihin pohjautuvia tavoitteita, läpinäkyvyyttä ja tekoja, jotta pääsemme yhteiseen hiilineutraalisuustavoitteeseemme, Kinnunen sanoo.

Suomen ainoana kuntasektoriin ja valtion tukemaan asuntotuotantoon keskittyvänä rahoittajana Kuntarahoituksella on yhdessä asiakkaidensa kanssa tärkeä rooli päästöjen vähentämisessä ja vihreän siirtymän vauhdittamisessa.

– Paras keinomme kannustaa asiakkaitamme kestäviin investointeihin on vihreä rahoitus. Lisäksi on tärkeää tuoda näkyvyyttä asiakkaidemme parhaille innovaatioille ja tuoda esiin kuntasektorin erikoisosaamista PCAF:n kaltaisissa yhteyksissä, Kinnunen sanoo.

Päästöjen vähentäminen vaatii ponnisteluja ja investointeja läpi yhteiskunnan. Kinnusen mukaan yhteistyössä on voimaa, ja suomalaiset kunnat ovat näyttäneet tästä hyvää esimerkkiä liittymällä Hinku-verkostoon.

– SYKE:n luotsaamassa verkostossa on jo 92 kuntaa, jotka ovat sitoutuneita tavoittelemaan 80 prosentin päästövähennystä vuoden 2007 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Asiakkaillamme rakentaminen on merkittävä päästöjen lähde, joten erityisesti energiatehokkuuteen tulee nyt investoida päästöjen vähentämiseksi. Yhteistyöverkostoista tähän saa tietoa ja tukea, Kinnunen sanoo.

Lisätietoja

Kalle Kinnunen, vastuullisuuspäällikkö, varainhankinta ja vastuullisuus, 0400 489 425

Antti Kontio, yksikönjohtaja, varainhankinta ja vastuullisuus, 050 370 0285

Lue lisää:

PCAF: Financial institutions taking action

KuntarahoitusVastuullisuus

Miltä näyttää asumisen tulevaisuus? Asiantuntijat pohtivat Suomen asuntopolitiikan kipukohtia Kuntarahoituksen tapahtumassa

Helsingin kaupungin apulaispormestari Anni Sinnemäki, Asuntosäätiön toimitusjohtaja Esa Kankainen, Kiinteistönomistajat ja rakennuttajat Rakli ry:n asumisesta vastaava johtaja Aija Tasa sekä Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt ruotivat Suomen asuntopolitiikkaa ja sen kehittämistä muuttuvassa maailmassa Kuntarahoituksen 2.12. järjestämässä keskustelutilaisuudessa.

Keskustelijoiden mielestä Suomessa on onnistuttu asuntopolitiikassa kokonaisuudessaan hyvin. Suuriin kaupunkeihin on rakennettu eri hallintamuotoisia asuntoja, viime vuosina myös riittävästi.

– Asuntojen hinnat eivät ole meillä karanneet ihmisten käsistä vastaavasti kuin esimerkiksi Tukholmassa. Yhä useammalla ihmisellä on ollut mahdollisuus valita itselleen asunto kaupunkiseudulta. Tämä ei ole ihan yleistä Euroopassa, Anni Sinnemäki sanoi.

Myös MAL-järjestelmä, jossa maankäyttöä, asumista ja liikennettä suunnitellaan kokonaisuutena, sai keskustelijoilta kiitosta.

Vähähiilisyys tuottaa säästöjä pitkällä aikavälillä

Uusi rakentamislaki on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Lain yhtenä keskeisenä tavoitteena on vähentää rakentamisen hiilidioksidipäästöjä.

Keskustelijat painottivat, että vähähiilisyysosaamista ja -ajattelua on tärkeää kehittää läpi koko ketjun, suunnittelusta materiaalivalintoihin. Vähähiilisyyden kehittäminen edellyttää kaikkien toimijoiden yhteistyötä ja myös asukkaiden mukaan ottamista.

– Asuntosäätiölle valmistui noin kuukausi sitten ensimmäinen Joutsenmerkki-kohde. Se valmistui täysin aikataulussa ja kustannuksiltaan suunnitellusti. Kaikki hiilijalanjäljelle asetetut tavoitteet alitettiin. Vähähiilisyys vaatii osaamisen kehittämistä niin suunnittelijapuolella kuin materiaalipuolella sekä prosessien kehittämistä, Esa Kankainen korosti.

Sääntelyn pitäisi jättää tilaa myös innovoinnille.

– Olisi toivottavaa, ettei lainsäädännössä ohjattaisi keinoilla vaan tavoitteilla. Asetettaisiin reunaehtoja ja jätettäisiin alalle mahdollisuus innovoida ja tehdä asioita, miettiä, mitkä ovat parhaat tavat tehdä, Aija Tasa painotti.

Aku Dunderfelt muistutti, että vähähiilisen rakentamisen taloudelliset hyödyt kertyvät pitkällä aikavälillä. Puurakentamista saadaan hyvällä suunnittelulla ja toteutuksella tehtyä kilpailukykyisesti jo nyt.

Anni Sinnemäki peräänkuulutti rohkeutta.

– Puurakentamisen osalta pitäisi päästä sellaisen laakson yli, jossa rakentamisen omat prosessit, osaaminen, standardit ja ketjut ikään kuin nousisivat paremmalle tasolle. Puurakentamisen ei ole syytä olla kalliimpaa, mutta se on nyt kalliimpaa, koska kaikkea joudutaan miettimään vähän enemmän. Tämän laakson ylittämiseen meillä pitäisi Suomessa olla rohkeutta, Sinnemäki sanoi.

Valtion tukemassa asuntotuotannossa hankintojen raja-arvot nousevat joskus esteeksi vähähiilisyyden kehittämiselle ja innovoinnille. Aralta toivottiin joustoa kunnianhimoisesti vähähiilisiä ratkaisuja kehittäville toimijoille.

– Jos innovoidaan uutta ja halutaan satsata kestävään kehitykseen, se aina lisää kustannuksia. Kestävän kehityksen hanke torpataan, jos se ei mahdu raameihin. Asunnot tehdään vuosikymmeniksi, säästöt syntyvät vuosikymmenien aikana, Esa Kankainen muistutti.

Alueiden eriytyminen huolettaa

Voimistuva alueiden eriytymiskehitys huolestutti keskustelijoita. Eriytyminen näkyy asuntopulana kasvukeskuksissa ja laskevina hintoina niiden ulkopuolella.

Keskustelijat painottivat, että alueiden eriytymistä kaupunkien sisällä ei voi ratkaista pelkästään asuntopolitiikalla, vaikka eri hallintamuotoisten asuntojen sekoittaminen yksi keino muiden joukossa onkin. Eriytymisen pysäyttäminen vaatii monitahoista ja monipuolista yhteistyötä kaavoituksesta nuorisotyöhön.

Asuntopolitiikan kehittämiskohteiksi asiantuntijat nostivat kaavoituksen asettamien hidasteiden ja esteiden purkamisen ja sääntelyn tarkoituksenmukaisuuden. Kankainen toivoi Suomeen omaa asuntoasioiden ministeriötä.

Anni Sinnemäen mielestä Suomen pitäisi tavoitella mallimaan asemaa vähähiilisessä rakentamisessa.

­– Toivon, että rakentamisen päästöt saataisiin alas ja rakentamisesta ala, josta voisimme olla ylpeitä myös kestävyysnäkökulmasta, Sinnemäki päätti.

Kestävä asuminen – valtion tukeman asuntotuotannon nykytila ja näkymät
Kuntarahoitus toteutti keväällä 2022 kyselyn, jossa yhtiö kartoitti asuntosektorin asiakkaidensa näkemyksiä valtion tukemasta asuntotuotannosta. Kyselyn tuloksia käsitellään keskustelupaperissa, jossa Kuntarahoitus yhdessä ulkopuolisten asiantuntijoiden kanssa nostaa esiin kolme suositusta Suomen asuntopolitiikkaan.Lue lisää ja lataa julkaisu

KuntarahoitusTapahtumatVastuullisuus

Sotelainojen ja soteleasinglaskujen laskutussyklissä on vuodenvaihteessa väliaikaisia poikkeuksia

Lähetämme joulukuun aikana sairaanhoitopiireille ja erityisvastuualuille ne lainalaskut, joiden eräpäivä on tammikuussa. Helmikuussa erääntyvät lainalaskut pyrimme laskuttamaan toimintansa aloittaneilta hyvinvointialueilta, mutta hallinnollisista syistä nämä laskut voidaan luoda vasta tammikuun viimeisillä viikoilla, joten osassa laskuista maksuaika tulee olemaan normaalia lyhyempi.

Leasingvuokrien osalta kaikki tammikuussa alkavat vuokrakaudet laskutetaan tammikuun aikana, mutta normaalia myöhemmässä vaiheessa kuukautta, ja niillä tulee tämän johdosta olemaan tavallista lyhyempi maksuaika. Tammikuussa lähetettävien leasingvuokralaskujen perustiedoissa voi olla virheellinen erääntymispäivämäärä, mutta oikea eräpäivä ilmoitetaan laskun viestissä.

Helmikuusta alkaen laskutussykli palautuu normaaliksi.

Lisätietoja

antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Lue myös

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023

KuntarahoitusTalous

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste: Suomi painumassa lievään taantumaan, hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntiin

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022Lataa

Maailma on myllerryksessä, mutta talous on toistaiseksi pitänyt yllättävän sitkeästi pintansa, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön vuoden viimeisessä suhdanne-ennusteessa. Syksyn mittaan taloudessa on kuitenkin tapahtunut käänne heikompaan suuntaan.

– Ruoka-, energia- ja asumismenojen voimakkaan kasvun aiheuttama ”kolmoisisku” heikentää kuluttajien ostovoimaa ja supistaa yksityistä kulutusta. Korkojen jyrkkä nousu jarruttaa investointeja ja hiljentää asuntomarkkinoita. Asuntojen hinnat ovat jo kääntyneet selvään laskuun, toteaa pääekonomisti Vesala.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden bkt-ennusteensa 1,8 prosenttiin (ed. ennuste 1,5 %) mutta pitää lähivuosien kasvuennusteen ennallaan ja povaa Suomelle lievää taantumaa. Suomen bkt supistuu 0,5 prosenttia vuonna 2023 ja kasvaa 1,5 prosenttia vuonna 2024.

– Korkea työllisyys on suhdannekuvan vahvin henkivakuutus. Mikäli työttömyys nousee odotustemme mukaisesti vain vähän, suhdannekuoppa jäänee suhteellisen matalaksi ja lyhytkestoiseksi, Vesala perustelee.

Suhdanne-ennusteen perusolettamiin liittyy kuitenkin myös huomattavia riskejä.

– Kuluttajien säästöpuskurit pienenevät ja elinkustannusten nousun negatiiviset vaikutukset voivat alkaa ensi vuoden aikana kasautua. Monilla kotitalouksilla, joilla korontarkistuspäivät ajoittuvat vuoden alkupuoliskolle, korkomenojen tuntuva kasvu tulee eteen vasta ensi talven ja kevään aikana, Vesala huomauttaa.

Inflaatio on taittumassa, tavoitetasoon parin vuoden matka

Kuluttajahintainflaatio on kuluvan vuoden aikana kiihtynyt Suomessa korkeimmilleen lähes 40 vuoteen. Pahin kustannuspaine on hiipumassa, mutta inflaatio on sitkeä vieras. Pääekonomisti Vesala uskoo, että koronnostot jatkuvat vuoden 2023 alkupuolella ja muilta osin rahapolitiikkaa kiristetään vielä selvästi pidempään.

– Yhdysvalloissa ohjauskorkoa nostettaneen noin viiteen prosenttiin ja euroalueella 2,5–3 prosentin tuntumaan. Inflaation laantuminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta.

Kuntarahoitus on tarkistanut kuluvan vuoden inflaatioennusteensa 7,0 prosenttiin (ed. ennuste 6,7 %). Vuoden 2023 inflaatioennuste on nostettu 4,5 prosenttiin (ed. ennuste 4,0 %), ja vuonna 2024 inflaation odotetaan laskevan kahteen prosenttiin (ed. ennuste 2,0 %).

Hyvinvointialueiden rahoituskriisi on myös kuntatalouden ongelma

Hiipuva suhdannenäkymä ja kasvavat korot ovat myrkkyä myös kunnille, joiden talous on muutenkin perusteellisessa myllerryksessä. Vuodenvaihteessa voimaan astuva sote-uudistus ei kuitenkaan heti vaikuta kuntalouteen täydellä voimallaan, sillä kuntia hellii ensi vuonna yli miljardin euron kertaluonteinen verohyöty. Tämä ns. verohäntä johtuu siitä, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Tilapäisen verohyödyn ansiosta kuntatalous on vuonna 2023 rahoituksellisesti vahvemmassa tilassa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.

– Ensi vuosi tarjoaa kunnille aikalisän, mutta väliaikaisesti vahvojen talouslukujen ei pidä antaa hämätä, muistuttaa Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio. – Nyt kannattaa miettiä, kuinka kestävällä uralla kunnan talous on pitkällä aikavälillä.

Sote-uudistus muokkaa kuntien tulojen ja menojen rakennetta perustavanlaatuisesti. Käyttötalous puolittuu, mutta kuntien investointitarpeet eivät vähene läheskään samassa suhteessa.

– Riittävän vuosikatteen ylläpitoon on jatkossa kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Erityisesti nyt, kun korkotaso on selvästi noussut ja lainanhoitokustannuksista on jälleen tullut aidosti merkitsevä menoerä.

Myös hyvinvointialueiden rahoituskriisi uhkaa läikkyä kuntien talouteen, varoittaa Kallio. Lähes kaikki hyvinvointialueet tekevät ensi vuonna tappiota, ja vauhdilla velkaantuva valtio joutuu jakamaan niukkuutta.

– Olettaa sopii, että valtio suosii tässä hyvinvointialueiden rahoitusta. Kuntien on syytä varautua siihen, että valtiontalouden vaikea epätasapaino heijastuu tulevina vuosina kuntien valtionosuuksiin.

Kuntarahoituksen suhdanne-ennuste, joulukuu 2022Lataa

Lisätietoja:

Soili Helminen, vs. viestintäpäällikkö
ext-soili.helminen@kuntarahoitus.fi
puh. 0400 204 853

Pääekonomistimme Timo Vesala avaa talouden näkymiä ja vuoden viimeisen suhdanne-ennusteen taustoja Huomisen talous -podcastissa. Kuuntele jakso ja seuraa podcastia Spotifyssa, SoundCloudissa tai Applen tai Googlen Podcastit -sovelluksissa!

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Vuodenvaihteen muistilista asiakkaillemme

Vuodenvaihteessa asiakkaille toimitettavat todistukset

Kuntarahoitus lähettää postitse tammikuun 2023 alkupuoliskolla lainoihin, kiinnityksiin ja johdannaissopimuksiin liittyvät todistukset.

Asiakkaille toimitettavat asiakirjat:

  • saldotodistus, jossa vahvistamme lainojenne saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2022
  • todistus vakuuksista
  • kunta- tai kuntayritystodistusohjelman mukaisten sopimusten saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2022
  • kuntajohdannaissopimusten pääomat, siirtyvät korot sekä markkina-arvostukset per 31.12.2022
  • takaajille vahvistamme vuodenvaihteessa voimassa olevat takausvastuut

Leasingsopimusten vastuuraportin voi asiakas tulostaa itse tulostaa leasingpalvelusta >

Asiakkaiden tulee itse toimittaa tarvittavat todistukset edelleen kolmansille tahoille kuten tilitoimistolle, tilintarkastajille tai isännöitsijöille.

Lisätietoja saat sähköpostitse: antolainaus(at)kuntarahoitus.fi ja leasing(at)kuntarahoitus.fi    

Kuntatodistukset

Voit pyytää tarjoukset Kuntatodistuskaupankäyntisovelluksessa (Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut Asiointi) arkisin klo 8–16 välillä (kaupan samalle päivälle voi tehdä klo 14 mennessä). Mikäli sovelluksessa on ongelmia, olethan yhteydessä osoitteeseen asiakaspalvelu@kuntarahoitus.fi

Huomioithan, että sovellus ei ole käytössä 24.–26.12.

Tärkeää kuntatodistuksiin liittyen:

  • Kauppaa voi tehdä aikaisintaan kaksi (2) pankkipäivää ennen kaupan maksupäivää, joten varmistathan, että sijaisellasi on voimassa olevat kaupankäyntioikeudet, mikäli itse lomailet joulunaikaan.
  • Uudet kaupankävijät ilmoitetaan Kuntarahoitukselle yhteystietolomakkeella ja uusilta kaupankävijöiltä tarvitaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Yhteystietolomake löytyy kuntatodistuskaupankäyntisovelluksesta tai lomakkeen saa Kuntarahoitukselta pyytämällä sähköpostilla osoitteesta asiakaspalvelu@kuntarahoitus.fi
  • Huolehdithan, että myöskään oma henkilöllisyystodistuksesi ei ole päässyt vanhentumaan.

Lisätietoja saat sähköpostitse: asiakaspalvelu@kuntarahoitus.fi

Antolainaus

  • On hyvä varautua siihen, että palvelussamme on ruuhkaa vuoden vaihteen lähestyessä. Joten lähetäthän tarjouspyynnöt vähintään viikkoa ennen tarjouksen palautuspäivää, jotta Kuntarahoituksessa on sille riittävästi käsittelyaikaa.
  • Huomioithan myös, että lainat hinnoitellaan kaksi pankkipäivää ennen luoton nostoa, joten lainan nostosta on ilmoitettava Kuntarahoitukselle vähintään puolitoista viikkoa ennen toivottua nostopäivää. Eli mikäli haluatte nostaa lainaa vielä tämän vuoden puolella, siitä tulisi sopia mahdollisimman ajoissa ennen joulua.
  • Lainanottopäätösten ja takauspäätösten tulee olla lainvoimaisia ennen luoton nostoa. Takauspäätöksiin tarvitaan lisäksi lainvoimaisuustodistus hallinto-oikeudelta.

Lisätietoja saat sähköpostitse: antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Kuntarahoituksen puhelinvaihteen poikkeavat palveluajat vuodenvaihteessa:

26.12.2022 suljettu

6.1.2023 suljettu (loppiainen)

Muulloin puhelinvaihde palvelee tavalliseen tapaan klo 9–16.

Lue myös:

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023


Kuntarahoitus

Sote-uudistuksen vaikutukset: Näin varmistat kuntatodistuskaupan sujuvan jatkumisen vuonna 2023

  1. Varmista että
    • hyvinvointialueella on käytössä yksi voimassa oleva kuntatodistuslimiitti
    • sopimuksen limiitti riittää tiedossa oleviin lyhytaikaisen rahoituksen tarpeisiin
    • mahdollisille uusille kaupankävijöille on haettu valtuuksia erillisellä lomakkeella. Lähetämme tammikuussa hyvinvointialueille luettelon meille ilmoitetuista kaupankävijöistä. Vastaanottajan tulee vahvistaa kaupankävijälistan oikeellisuus.
  2. Jos yhdelle hyvinvointialueelle on siirtymässä useita kuntatodistuslimiittejä, on ylimääräiset sopimukset irtisanottava. Jos irtisanottavaan limiittiin liittyy avoimia kuntatodistuksia, tulee niiden osalta olla yhteydessä Kuntarahoitukseen. Voimassa olevat kaupat siirtyvät sairaanhoitopiireiltä ja erityishuoltopiireiltä hyvinvointialueille tapaan yleisseuraantona, mutta kunnilta ja vapaaehtoisilta sotekuntayhtymiltä siirtyvistä kaupoista on sovittava erikseen.
  3. Varaudu ennakolta vuodenvaihteen lyhytaikaisen rahoituksen tarpeisiin. Hyvinvointialuetodistuslimiitit tulevat olemaan käytössä tammikuun puolivälin jälkeen 2023. Sitä ennen tarvittava lyhyt rahoitus kannattaa hankkia kuluvan vuoden puolella.
  4. Ilmoitukset siirtyvistä ja irtisanottavista kuntatodistuslimiiteistä on tehtävä 23.12.2022 mennessä sähköpostitse osoitteeseen antolainaus(at)kuntarahoitus.fi. Irtisanomiset tekee limiittisopimusten tämänhetkinen vastapuoli.

Lisätietoja:

antolainaus(at)kuntarahoitus.fi

Lue myös

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Kuntarahoitus

Rahoituksella tehoja kuntien kehittämiseen – FCG:n ja Kuntarahoituksen aamukahvit 13.12.

Suomen kunnianhimoiset ilmastotavoitteet tehdään todeksi kunnissa, joissa kestävää tulevaisuutta rakennetaan poikkeuksellisen kovassa puristuksessa. Kuntien talous on murroksessa, kehitettävää on paljon ja resurssit niukat.

FCG:n ja Kuntarahoituksen aamukahveilla kuulet Kuntarahoituksen vastuullisesta rahoituksesta ja saat FCG:n konkreettiset vinkit siitä, millaisin projektein ja hankkein hyvinvoivempaa kuntaa voidaan rakentaa. Mukana keskustelemassa Kuntarahoituksen Rami Erkkilä ja Karl Lintukangas sekä FCG:n Taneli Heikkilä ja Teemu Linnakoski. Tilaisuus järjestetään verkossa ja se on maksuton.

Ilmoittaudu mukaan täällä! (linkki, avautuu uuteen ikkunaan)

Ohjelma klo 8.30-9.30:

Tervetuloa!

Vihreällä rahoituksella tehoja kuntien kehittämiseen
Projektijohtaja Taneli Heikkilä, FCG Finnish Consulting Group Oy
Liiketoiminnanjohtaja Teemu Linnakoski, FCG Finnish Consulting Group Oy 
Rahoituksen erityisasiantuntija Rami Erkkilä, Kuntarahoitus
Asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas, Kuntarahoitus

Keskustelua ja kysymyksiä.

KuntarahoitusVastuullisuusVihreä rahoitus

Digitaalinen asiointi laajenee – lainojen hakemisen pilotointi käynnissä

Asiakkaatkin ovat ehtineet tiedustella, saapuuko ”pitkän rahan haku” pian digitaalisiin palveluihin, kehityspäällikkö Jori Kaipio kertoo ja vastaa: kyllä, on tulossa. Pilotointi on käynnissä. 

– Kuntien pitkäaikaiset lainat ovat jo pilotoinnissa. Uskon, että koko asiakaskuntamme lainat kattava versio ehtii kokeiluun vielä tämän vuoden aikana, Kaipio arvioi.  

Helsingin kaupungin rahoitusasiantuntija Keijo Härkönen pääsi kokeilemaan lainahakemuksen digitaalista täyttämistä ensimmäisten joukossa. Hänen mukaansa pientä hiottavaa vielä löytyy, mutta ensivaikutelma oli positiivinen. 

– Lainahakemus oli helppo täyttää ja eteni loogisessa järjestyksessä. Palvelu helpottaa omaa työtäni myös siinä mielessä, että tarjouspyynnöstä syntyy lomake, jota voin käyttää suoraan pohjana, kun lähetän tarjouspyynnön muille tarjoajille, Härkönen kertoo. 

Lainojen haku nopeammaksi ja selkeämmäksi, ESG-sovellus luvassa pian 

Tavoitteena on luoda asiakkaille tehokas ja nopea prosessi pitkäaikaisten lainojen hakemiseen. Digitaaliset työkalut sujuvoittavat asiointia, kun hakemusta on helppo tarkastella kokonaisuutena ja nähdä nopeammin, onko sisältö kaikkine liitteineen kunnossa. 

– Osa asiakkaistamme tekee hakemuksia hyvin säännöllisesti, osa taas kerran vuodessa. Siksi asiakkaat myös siirtyvät käyttämään palvelua eri tahtiin. Ennakoimme kuitenkin, että valtaosa hakee lainatarjousta digitaalisesti jo ensi vuoden loppuun mennessä, kertoo Kaipio. 

Myös Härkönen uskaltaa suositella palvelua muille käyttäjille. 

– Kun prosessi on viimeistelty, näkisin että kaikkien kannattaa kokeilla sitä perinteisen sähköpostitarjouspyynnön sijaan. Yleisellä tasolla digitaaliset palvelut ainakin meillä helpottavat työtä ja niiden avulla työaikaa säästyy muihin tehtäviin. Mielestäni ne tarjoavat kunnille myös helposti olennaiset tiedot rahoitusmarkkinoista. 

Digitaalisiin palveluihin on lähiaikoina tulossa myös uusi ESG-sovellus, joka auttaa kuntia seuraamaan ja vertailemaan jatkuvasti tärkeämmässä roolissa olevia kestävän kehityksen tunnuslukujaan. Toiveissa on, että asiakkaat pääsisivät testaamaan sovellusta jo tämän vuoden puolella. 

Digillä tehokkaampaa asiointia, vaan ei vähempää kasvoaikaa 

Asiakkaat ovat löytäneet digitaalisen asioinnin ja -palveluiden edut. Monille digitaalisten palveluiden kynnystä on madaltanut sekin, että ne eivät vähennä ”kasvoaikaa” Kuntarahoituksen asiantuntijoiden kanssa.  

– Monesti asia on jopa päinvastoin: opastamme myös digitaalisella puolella, joten sen varjolla saattaa saada enemmänkin henkilökohtaista keskusteluaikaa, Kuntarahoituksen asiakasneuvoja Samuel Sainio naurahtaa.  

– Ja vastaanotto on lopulta aina myönteinen. Asiakkaatkin ovat huomanneet, että digitaaliset palvelut tekevät monista asioista sujuvampia ja säästävät aikaa. Esimerkiksi kuntatodistuskaupassa myös hinnoittelun läpinäkyvyys on kasvanut.


Digitaaliset palvelumme tarjoavat ratkaisun asiakkaidemme rahoitussalkun hallintaan ja talouden suunnitteluun. Kehitämme tarjontaa jatkuvasti käyttäjiemme toiveiden mukaisesti.

Lue lisää digitaalisten palvelujen valikoimastamme

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Työ haastaa ja kehittää: risk manager Vesa Husgafvel nauttii ratkoessaan ongelmia omalla tavallaan

Teknillistä fysiikkaa ja matematiikkaa Aalto-yliopistossa opiskellut maisteri päätyi yhtiöön melko suoraan opintojensa jälkeen vuonna 2016.  

– Olin juuri valmistumassa ja selailin netissä työpaikkailmoituksia. Kuntarahoitus haki riskianalyytikkoa ja tehtävä vaikutti kiinnostavalta, joten laitoin hakemuksen ja tartuin tilaisuuteen, Husgafvel muistelee. 

Riskiosaajan titteli on ehtinyt muuttua jo pari kertaa hänen Kuntarahoitus-uransa aikana: nykyään Husgafvelin toimenkuva on risk manager. Hän vastaa Kuntarahoituksen strukturoitujen varainhankintatuotteiden mallintamisesta ja niiden arvostusmallien kehittämisestä, sekä teknisten prosessien automatisoinnista ja ylläpidosta.  

Risk managerin arkiseen työpäivään kuuluu muun muassa tietokanta- ja SQL-ohjelmointia, joiden avulla hän mallintaa monimutkaisia rahoitustuotteita. Jotta tuotteista saadaan asiakkaille ymmärrettäviä ja selkeitä, tarvitaan mallin ymmärrystä ja tuntemusta. Esimerkkinä Husgafvel ottaa johdannaissopimuksen.  

– Johdannainen on kahden pankin välinen koronvaihtosopimus, jossa yksi pankki voisi maksaa esimerkiksi kiinteää korkoa ja toinen kolmen kuukauden euriboria. Tämä olisi yksinkertainen tilanne. Todellisuus on usein monimutkaisempi: kiinteän koron sijaan ensimmäinen pankki saattaakin maksaa vaikkapa valuuttakurssien mukaan määräytyvää kuponkikorkoa. Mallinnus vaatii tällöin enemmän, koska pitää huomioida, että valuuttakurssit voivat vaihdella ja kehittyä eri tavoin.  

Isot velvoitteet, mutta pieni ja tiivis tiimi 

Työtään Husgafvel kuvailee haastavaksi, mutta mielenkiintoiseksi. 

– Kuntarahoituksella on ikään kuin ison pankin velvollisuudet, mutta pienen pankin henkilömäärä. Se tarkoittaa, että jokaisen on tehtävä paljon, mutta samalla saamme myös paljon vastuuta ja mahdollisuuksia. Varmaan parasta työssäni onkin juuri se, että saan vaikuttaa siihen mitä teen. Minulle annetaan ongelma, johon on löydettävä ratkaisu, mutta minulle jää paljon vapautta sen suhteen, miten haasteen ratkaisen.  

Tämä asetelma myös erottaa Husgafvelin silmissä Kuntarahoituksen alan muista toimijoista. Ennen valmistumistaan hän ehti toimia lyhyesti myös Evlin ja Osuuspankin palveluksessa ja saada hieman perspektiiviä perinteiseen pankkimaailmaan. 

– Meidän koko henkilöstö on noin 170 henkilöä. Pelkästään OP:n Vallilan konttorissa on työtilat yli 6000 ihmiselle, eli onhan siinä melkoinen ero. Kuntarahoituksessa on pieni ja tiivis työporukka ja se pitää työn myös hyvin selkeänä: kaikki tietävät, mitä itse tekevät ja mitä kollegat tekevät.  

Työmurheet unohtuvat kiipeilyseinällä 

Riskinhallinnan ammattilaisen arki on varsin projektiluontoista ja vaihtelevaa. Toisaalta yksittäiset hankkeet voivat olla pitkäkestoisiakin: tällä hetkellä Husgafvelia työllistää jo puoli vuotta täysipäiväisesti jatkunut projekti. 

Erityistä onnistumista kysyttäessä Husgafvel mainitsee prudent valuation -mallinnuksen, jota hän oli mukana luomassa. 

– On useampiakin projekteja, joista voin sanoa olevani erityisen ylpeä, mutta prudent valuation oli poikkeuksellinen. Siihen liittyy paljon erilaisia komponentteja, mutta mallin keskeinen tehtävä on määrittää erilaisia alaskirjauksia, joita poistetaan tuloksesta ja omasta pääomasta. Se on sääntelystä johtuva vaatimus, johon meillä ei aiemmin ollut täysiä kyvykkyyksiä. Kokonaisuus piti rakentaa alusta asti ja vaikka se vei paljon aikaa ja resursseja, lopputuloksesta tuli varsin hyvä ja automatisoitu ratkaisu.  

Monimutkainen riskienhallinta ja vaativat mallinnukset kuulostavat työltä, joka täyttää helposti ajattelukapasiteetin. Toimiston ulkopuolella Husgafvel rentoutuukin Boulderkeskuksen tiloissa Suomenojalla tai Konalassa, koska kiipeily vaatii täyden keskittymisen ja pakottaa unohtamaan työhaasteet.  

– Boulderointikin on tavallaan luovaa ongelmanratkaisua, vaikka tietysti erilaista kuin mallinnusten miettiminen. Jokin siinä kuitenkin analyyttisia ihmisiä kiehtoo, koska boulderoinnin parissa törmää usein insinööritaustaisiin ihmisiin, Husgafvel nauraa. 


Teksti: Tuomas Mäkinen

Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissäTöihin meille

Kuntarahoituksen rahoitus hyvinvointialueiden uusinvestoinneille rajataan 400 miljoonaan euroon vuodelle 2023

– Kuntarahoitus on ollut edellisvuosina sairaanhoitopiirien, erityishuoltopiirien ja vapaaehtoisten sotekuntayhtymien investointien keskeinen rahoittaja. Joidenkin arvioiden mukaan hyvinvointialueiden uusinvestointeihinsa tarvitsema pitkäaikaisen rahoituksen tarve voi ensi vuonna olla jopa 1,5 miljardia euroa, kertoo Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.

Kaikki hyvinvointialueille myönnetty pitkäaikainen rahoitus edellyttää investoinnille valtioneuvoston erityislupaa. Tämän lisäksi Kuntien takauskeskus edellyttää Kuntarahoitukselta arviointia kuntien yhteisen varainhankintajärjestelmän kannalta uusinvestoinnin välttämättömyydestä ennen rahoituksen myöntämistä hyvinvointialueille. Lyhytaikaista rahoitusta Kuntarahoitus voi myöntää hyvinvointialueille hyvinvointialuetodistuksina. 

– Meillä on perustehtävämme mukaisesti valmius turvata hyvinvointialueiden rahoituksen jatkuvuus. Päätöksillään Kuntien takauskeskus kuitenkin linjaa, että hyvinvointialueiden investoinnit tulee ensisijaisesti rahoittaa muista rahoituslähteistä, Dunderfelt sanoo. 

Kuntien takauskeskuksen hyvinvointialueiden rahoitukselle asettama limiitti ja rahoituskohteisiin asetetut varaukset johtuvat siitä, etteivät hyvinvointialueet ole jäseninä Kuntarahoituksen varainhankinnan takaavassa takauskeskuksessa. Takauskeskuksen jäseniä ovat kaikki Manner-Suomen kunnat. 

Kuntien takauskeskuksen asettama limiitti koskee vain Kuntarahoituksen myöntämää uutta rahoitusta. Vuodenvaihteessa Kuntarahoituksen rahoitussopimuksia ja vastuita siirtyy sairaanhoitopiireiltä, erityishuoltopiireiltä, sotekuntayhtymiltä ja kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle arviolta noin neljän miljardin euron edestä.

Lisätietoja hyvinvointialueiden rahoitukselle asetetusta limiitistä Kuntien takauskeskuksen verkkosivuilta.

Lisätietoja 

antolainaus@kuntarahoitus.fi 

Lue lisää 

Miten rahoitussopimukset ja -vastuut siirtyvät hyvinvointialueille?

Kuntarahoitus