Talous & kunnat -tapahtumasarjamme ensimmäisessä osassa keskustelemme kuntatalouden näkymistä. Millaisia muutoksia esimerkiksi sote- ja TE-uudistukset aiheuttavat ja millaisia ovat niiden käytännön vaikutukset? Miltä kuntatalous näyttää uudistusten jälkeen?
Mukana keskustelemassa ovat Oulun kaupungin talous- ja rahoitusjohtaja Marja Kariniemi, Valtiovarainministeriön osastopäällikkö ja ylijohtaja Jani Pitkäniemi sekä Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.
Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä.
Talous & kunnat: Investoinneilla elinvoimaa
Toisessa osassa 31. toukokuuta keskustelemme investoinneista. Miten suunnitellaan onnistunut investointi, joka parhaimmillaan tuo kuntaan elinvoimaa jopa vuosikymmeniksi eteenpäin? Kuinka kunnan strategia kytketään käytännön toteutukseen ja käyttäjien tarpeet huomioidaan joustavasti myös tulevaisuuden varalta?
Näistä aiheista keskustelemassa ovat Kaarinan kaupunginjohtaja Harri Virta, Kouvolan toimitilajohtaja Katja Ahola sekä Kuntarahoituksen tytäryhtiön Inspiran johtava konsultti Ville Riihinen. Keskustelua luotsaa Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.
Esitysmateriaali ja linkki tapahtuman tallenteeseen lähetetään osallistujille tilaisuuden jälkeen. Jos et pääse mukaan tapahtumaan, voit tilata tallenteen ja esitysmateriaalintäällä.
Talous & kunnat-tapahtumasarjassa keskustelemme kuntia koskettavista ajankohtaisista talouden teemoista. Tapahtumissamme kuulet esimerkkejä ja poimit parhaat vinkit käytännön työhön. Ilmoittautuminen aukeaa 2-4 viikkoa ennen tapahtumia.
Mandaatti transaktiolle julkaistiin tiistaina 14. helmikuuta ja merkintäkirjat avattiin seuraavana aamuna. Kysyntä oli vahvaa alusta alkaen ja hinnoittelua onnistuttiin tiukentamaan kahdella korkopisteellä. Merkintäkirja paisui lopulta jopa 2,2 miljardiin euroon ja kirjat suljettiin jo 2,5 tunnin jälkeen.
Merkintäkirjaan osallistui markkinoiden arvostamia sijoittajia, joista 46 % olivat pankkeja ja 31 % pankkien varainhoitajia. Lisäksi jopa 80 % merkintäkirjaan osallistuneista sijoittajista olivat vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Maantieteellisesti jakauma oli monipuolinen. Pohjoismaihin allokoitiin 37 % merkintäkirjasta, DACH-maihin (Saksa, Itävalta ja Sveitsi) 29 % ja Benelux-maihin (Alankomaat, Belgia ja Luxemburg) 13%.
–Tämä oli järjestyksessä nyt Kuntarahoituksen kahdeksas vihreä joukkovelkakirjalaina. On mahtavaa huomata, kuinka kysyntä vastuullisiin sijoitustuotteisiin kasvaa vuosi vuodelta. Varainhankintatiimin uusimpana jäsenenä tämä liikkeeseenlasku oli hieno kokemus myös minulle henkilökohtaisesti, sillä se oli ensimmäinen merkittävä liikkeeseenlasku, johon pääsin osallistumaan, sanoo analyytikko Aaro Koski.
Tämän ennätyksellisen vihreän joukkovelkakirjalainan jälkeen Kuntarahoitus on hankkinut noin 40 % vuoden 8-9 miljardin pitkäaikaisen varainhankinnan tavoitteestaan.
Kuntarahoituksen vihreää rahoitusta myönnetään muun muassa kestävän rakentamisen ja joukkoliikenteen sekä uusiutuvan energian hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia ympäristölle hyödyllisiä vaikutuksia. Hankkeisiin myönnetyt varat kerätään kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta Kuntarahoituksen vihreillä joukkovelkakirjalainoilla.
3% annual, Actual/Actual (ICMA), following unadjusted
Pricing Date:
15th February 2023
Payment Date:
22nd February 2023
Maturity Date:
25th September 2028
Mid Swap Spread:
-3bps
Joint Bookrunners:
CACIB / Danske Bank / HSBC / NatWest Markets
Kommentteja yhteistyökumppaneiltamme
“Credit Agricole CIB is proud to have assisted MuniFin with its successful return to the green bond market. MuniFin not only achieved an outstanding result in terms of tight pricing and diversified high-quality investor demand, it also raised the bar on the green bond issue size of EUR 1 billion – the largest EUR green bond in the Nordic SSA market to date. Credit Agricole CIB would like to congratulate the MuniFin team for its longstanding commitment to Sustainability and for continuously supporting the development within the Nordic region and on a global scale.”
Lawrence Duquesne-Garner, Managing Director, SSA Origination, Credit Agricole CIB
“This is a fantastic outcome for Munifin and a testament of the quality in their recently updated green bond framework. We are pleased to see a Munifin being able to attract such a strong order book with pricing through their EUR curve despite an uncertain market backdrop. Danske Bank is proud to have supported Munifin with the framework update and as a lead manager on the first green bond issue thereafter.”
Gustav Landström, Head of SSA Origination at Danske Bank
“A stellar result for MuniFin, capitalizing on constructive market conditions to print its largest ever green benchmark. Today’s deal highlights the strong following MuniFin receives from the global investor base as well underlining MuniFin’s strength as a green issuer. The deal was 2x oversubscribed, allowing pricing to move 2bps through execution and price with a minimal new issue concession. HSBC is proud to have helped lead this transaction. Congratulations to the MuniFin team.”
Sabrina Khalfoune, SSA DCM, HSBC
“With this transaction, MuniFin have issued their largest green benchmark to date. This represents an ongoing commitment from MuniFin to create large liquid benchmarks in Green format and also highlights an increased engagement from the investor community. The latter point is evidenced by a 2x oversubscribed book and issuance at fair value. ESG is at the core of NatWest’s business model and we are incredibly proud to have been involved in this issuance.”
Damien Carde, Head of FBG DCM, NatWest Markets
Lisätietoja
Joakim Holmström – Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability
Konsernin liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 170 miljoonaa euroa (213 miljoonaa euroa). Se pieneni odotetusti vertailuvuoden poikkeuksellisen hyvästä tuloksesta ja oli 20,0 % pienempi kuin vuotta aiemmin (vuotta aiemmin kasvua oli 8,0 %). Tuloksen supistumiseen vaikutti vuoden 2021 loppupuolella toteutettu asiakasluottojen hinnoittelu-uudistus asiakkaiden eduksi. Konsernin korkokate oli tammi–joulukuussa 241 miljoonaa euroa (280 miljoonaa euroa). Tilikauden kulut olivat 73 miljoonaa euroa (72 miljoonaa euroa). Ilman kertaluonteisia eriä kulut olivat 69 miljoonaa euroa (61 miljoonaa euroa) eli 12,2 % vertailukautta suuremmat. Kuluista eniten kasvoivat viranomaiskulut.
Liikevoitto oli 215 miljoonaa euroa (240 miljoonaa euroa). Realisoitumattomat käyvän arvon muutokset olivat tilikaudella 45 miljoonaa euroa (27 miljoonaa euroa).
Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio) oli joulukuun lopussa 11,6 % (12,8 %). Vähimmäisomavaraisuusasteen laskua selittää pääosin konsernin ainoan, ensisijaiseen pääomaan luetun AT1-pääomalainan takaisinmaksu huhtikuussa, joka pienensi ensisijaista pääomaa 347 miljoonaa euroa.
Konsernin CET1-vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli joulukuun lopussa 97,6 % (95,0 %). CET1-vakavaraisuus oli yli seitsemänkertainen verrattuna 13,8 %:n vaaditut pääomapuskurit huomioivaan kokonaisvakavaraisuusvaatimukseen. Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus heikkenivät AT1-pääomalainan lunastuksen johdosta ja Tier 1- ja kokonaisvakavaraisuus ovat nyt samalla tasolla CET1-vakavaraisuuden kanssa, 97,6 % (118,4 %).
Venäjän hyökkäyssodalla Ukrainaan ei ole ollut merkittäviä negatiivisia vaikutuksia konsernin toimintaan. Markkinaturbulenssista huolimatta konsernin varainhankinta on toiminut vuoden aikana häiriöttä. Sodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden johdosta konserni on kuitenkin varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria. Inflaation kiihtymisen seurauksena nousseella markkinakorkotasolla on ollut positiivisia vaikutuksia konsernin korkokatteeseen.
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (laina- ja leasingrahoitus) ilman käyvän arvon muutoksia oli joulukuun lopussa 30 660 miljoonaa euroa (29 063 miljoonaa euroa), ja se kasvoi 5,5 % (5,6 %). Realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta pitkäaikainen asiakasrahoitus pieneni 0,2 % (4,3 %). Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus oli tammi–joulukuussa 4 375 miljoonaa euroa (3 671 miljoonaa euroa). Lyhytaikainen asiakasrahoitus kasvoi 33,8 % (vuotta aiemmin lasku oli 16,9 %) 1 457 miljoonaan euroon (1 089 miljoonaa euroa).
Joulukuun lopussa pitkäaikaisessa asiakasrahoituksessa ympäristövaikutuksiltaan kestävien investointien rahoitukseen tarkoitettua vihreää rahoitusta oli 3 251 miljoonaa euroa (2 328 miljoonaa euroa) ja yhdenvertaisuutta ja yhteisöllisyyttä edistävää yhteiskunnallista rahoitusta 1 734 miljoonaa euroa (1 161 miljoonaa euroa). Asiakkaat ovat ottaneet vihreän ja yhteiskunnallisen rahoituksen erittäin hyvin vastaan ja rahoituksen yhteismäärä kasvoi 42,9 % (46,9 %) edellisvuoteen verrattuna.
Pitkäaikainen uusi varainhankinta oli vuoden aikana 8 827 miljoonaa euroa (9 395 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä oli joulukuun lopussa40 210 miljoonaa euroa (40 712 miljoonaa euroa), josta pitkäaikaisen varainhankinnan osuus oli 35 560 miljoonaa euroa (36893 miljoonaa euroa). Varainhankinnan kokonaismäärä pieneni markkinakorkotason nousun seurauksena kasvaneiden realisoitumattomien käyvän arvon muutosten johdosta.
Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva ja se oli tilikauden lopussa 11506 miljoonaa euroa (12 222 miljoonaa euroa). Maksuvalmiusvaatimus (Liquidity Coverage Ratio, LCR) oli vuoden lopussa 257 % (335 %). Pysyvän varainhankinnan vaatimus (Net Stable Funding Ratio, NSFR) oli 120 % (124 %).
Kuntarahoituksen hallitus ehdottaa kevään 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle, että osinkoa maksetaan 1,73 euroa osakkeelta, yhteensä 67580370,54 euroa. Vuonna 2022 osinkoa maksettiin 40235711,94 euroa.
Näkymät vuodelle 2023: Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta. Näkymistä on kerrottu tarkemmin luvussa Näkymät vuodelle 2023.
Tuloksen ja tilikauden muutosta kuvaavien lukujen vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 vastaavan jakson lukua. Taseen ja muiden poikkileikkaustyyppisten erien vertailulukuna on käytetty vuoden 2021 lopun tilannetta, ellei toisin mainita.
Konsernin avainluvut
1–12/2022
1–12/2021
Muutos, %
Liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia (milj. euroa)*
170
213
-20,0
Liikevoitto (milj. euroa)*
215
240
-10,3
Korkokate (milj. euroa)*
241
280
-13,9
Uusi pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*
4 375
3 671
19,2
Pitkäaikainen uusi varainhankinta (milj. euroa)*
8 827
9 395
-6,0
31.12.2022
31.12.2021
Muutos, %
Pitkäaikainen asiakasrahoitus (milj. euroa)*
29 144
29 214
-0,2
Taseen loppusumma (milj. euroa)
47 736
46 360
3,0
Ydinpääoma (CET1) (milj. euroa)
1 482
1 408
5,2
Ensisijainen pääoma Tier 1 (milj. euroa)
1 482
1 756
-15,6
Omat varat yhteensä (milj. euroa)
1 482
1 756
-15,6
CET1-vakavaraisuus, %
97,6
95,0
2,7
Tier 1 -vakavaraisuus, %
97,6
118,4
-17,6
Kokonaisvakavaraisuus, %
97,6
118,4
-17,6
Vähimmäisomavaraisuusaste (leverage ratio), %
11,6
12,8
-9,5
Oman pääoman tuotto (ROE), %*
9,9
10,7
-7,9
Kulu-tuotto-suhde*
0,2
0,2
10,1
Henkilöstö
175
164
6,7
* Vaihtoehtoinen tunnusluku. Tässä tilinpäätöstiedotteessa esitetyt luvut ovat Kuntarahoitus-konsernin lukuja, ellei toisin ole mainittu.
Toimitusjohtaja Esa Kallio kommentoi tilikautta 2022
Suomen geopoliittinen ja taloudellinen asema mullistui vuoden 2022 alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan kiihdytti inflaatiota ja heikensi raaka-aineiden saatavuutta. Venäjän kaasutoimitusten päättyminen vei Euroopan energiakriisiin ja johti energian hinnan voimakkaaseen nousuun. Sähkömarkkinoiden vakuusvaateet asettivat osaltaan energiayhtiöille vakavia likviditeettihaasteita.
Lokakuussa Euroopan komissio antoi valtiontukisääntelyn puitteissa Kuntarahoitukselle poikkeusluvan rahoittaa kuntaomisteisia energiayhtiöitä sähkön johdannaismarkkinoiden vakuusvaatimusten vuoksi kasvaneiden likviditeettivaatimusten kattamiseksi. Joulukuussa poikkeuslupa laajeni kattamaan myös energiayhtiöiden vallitsevasta kriisistä johtuvat muut rahoitustarpeet. Tuemme näin omalta osaltamme energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.
Rahoituksemme kysyntä oli vuonna 2022 hieman odotuksiamme alhaisempaa. Kunta-asiakkaiden osalta kysyntään vaikutti se, että tulot olivat ennakoitua korkeammat erilaisten kertaluonteisten erien, kuten koronapandemian vuoksi myönnettyjen valtionavustusten ja omaisuuden myynnin takia sekä siksi, että sote-uudistukseen liittyvät veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024. Asuntosektorilla puolestaan raaka-ainekustannusten nousu ja materiaalipula ovat hidastaneet rakennusurakoiden etenemistä, ja korkotukilainapäätösten saaminen on volatiilissa markkinatilanteessa hidastunut.
Sairaanhoitopiirit ja kuntayhtymät olivat rahoituksen hakemisessa odotuksia aktiivisempia. Pitkäaikaisten investointien rahoitukseen liittyvää epävarmuutta haluttiin hälventää ja välttämättömästä rahoituksesta sopia hyvissä ajoin ennen sote-uudistuksen voimaantuloa.
Kuntien takauskeskusta koskevaa lakia muutettiin keväällä 2022 niin, että Kuntarahoitus voi rahoittaa myös hyvinvointialueiden uusia investointeja. Koska hyvinvointialueet eivät ole takauskeskuksen jäseninä takaamassa Kuntarahoituksen varainhankintaa, Kuntien takauskeskus kuitenkin rajoitti Kuntarahoituksen hyvinvointialueille myöntämän rahoituksen määrää. Voimme vuonna 2023 rahoittaa hyvinvointialueiden pitkäaikaisia investointeja 400 miljoonalla eurolla, ja lyhytaikaista rahoitusta voimme myöntää 900 miljoonaan euroon asti. Arviomme on, että hyvinvointialueiden pitkäaikaisen rahoituksen tarpeet tulevat olemaan huomattavasti meille allokoitua limiittiä suurempia. Takauskeskuksen asettama limiitti koskee vain Kuntarahoituksen hyvinvointialueille ja niiden määräysvallassa oleville yhteisöille myöntämää uutta rahoitusta.
Meneillään olevalla taloudellisella ja geopoliittisella murroksella ei ole ollut välittömiä merkittäviä vaikutuksia Kuntarahoituksen kannattavuuteen. Tuloksemme on vuonna 2022 odotetusti edellisvuotta pienempi hinnoitteluun tekemiemme muutosten, mutta myös joidenkin odottamattomien kulujen johdosta – muun muassa euroalueen merkittävien pankkien kriisinhallintarahastoon vuonna 2022 maksamamme vakausmaksu nousi lähes 40 prosenttia edellisvuodesta, vaikka riskiasemassamme ei ole tapahtunut muutoksia. Korkojen nousu loppuvuotta kohden toisaalta tuki yhtiön kannattavuutta.
Varainhankintamme on pysynyt tämänkin vuoden poikkeusoloissa vakaana ja sijoittajakysyntä vahvana. Likviditeettitasoamme on pidetty jatkuvasti korkeana, jotta voimme varmistaa asiakkaidemme rahoituksen saatavuuden kaikissa olosuhteissa.
Talouden yleinen epävarmuus leimasi kulunutta vuotta, vaikka edellisetkin vuodet olivat koronapandemian vuoksi poikkeuksellisia. Epävakaina aikoina asemamme asiakkaidemme toiminnan varmistajana ja luottokumppanina on erityisesti vahvistunut. Kiitän asiakkaitamme luottamuksesta ja tulevaisuuteen suuntaavasta yhteistyöstä sekä henkilöstöämme hienosta työstä ja sitoutumisesta yhteisen päämäärämme eteen.
Näkymät vuodelle 2023
Suhdannenäkymä on kaikilla päätalousalueilla selvästi heikentynyt. USA:ssa kasvun hidastumisen suurin syy on nopeasti kiristyvä rahapolitiikka, euroalueella energia- ja elinkustannuskriisi. Kiinassa kasvuodotuksia puolestaan painavat maan koronatilanne sekä kiinteistösektorin ongelmat. Euroalueen odotetaan ajautuvan taantumaan alkuvuodesta 2023. Koska yritykset ovat sopeutuneet energian niukkuuteen ennakoitua nopeammin ja kotitaloussektorilla on yhä jonkin verran jäljellä pandemian aikana kertyneitä ylimääräisiä säästöjä, taloustaantuman arvioidaan jäävän suhteellisen lieväksi ja lyhytkestoiseksi.
Inflaatio on edelleen kansainvälisen makrotalouden suurin ongelma. Kuluttajahintojen voimakkain nousuvauhti oletettavasti rauhoittuu talvikuukausien aikana, mutta inflaation aleneminen keskuspankkien tavoitetasolle voi viedä parikin vuotta. Koronnostot todennäköisesti jatkuvat ainakin vuoden 2023 alkupuoliskon ajan ja muut rahapolitiikan kiristystoimet vielä selvästi tätäkin pidempään. Yhdysvalloissa keskuspankkikoron ennakoidaan nousevan 5 %:n tuntumaan ja euroalueella yli 3 %:iin.
Reaalisen ansiotason merkittävä aleneminen sekä yritysten investointihalujen väheneminen ovat painamassa myös Suomen talouden lievään taantumaan. Toimialoista erityisesti vähittäiskaupan ja rakentamisen näkymät ovat heikentyneet. Talouden yleinen epävarmuus ja nouseva korkotaso ovat asuntomarkkinoiden kannalta hankala yhdistelmä. Rakennuslupien kehitys ennakoi asuinrakentamisen supistuvan selvästi vuonna 2023.
On odotettavissa, että taloussuhdanteen jäähtyminen välittyy lopulta myös työmarkkinoille: työllisyyden kasvu pysähtyy, ja työttömyysaste kääntyy maltilliseen nousuun. Monilla aloilla työvoimapula on kuitenkin niin suurta, ettei voimakasta työttömyyden kasvua ole näköpiirissä.
Julkinen talous pysyy lähivuodet huomattavan alijäämäisenä. Uusien menopaineiden vuoksi erityisesti valtionhallinto velkaantuu selvästi enemmän kuin vielä jokin aika sitten arvioitiin. Sen sijaan kuntataloudessa vuodesta 2023 on tulossa ennätyksellisen vahva. Sote-uudistuksen veroleikkaukset näkyvät täysimääräisesti kuntien verokertymissä vasta vuonna 2024, mutta sotemenot kuitenkin poistuvat heti vuoden 2023 alusta. Verohyödyn ansiosta kuntatalouden rahoitusaseman on arvioitu olevan vuonna 2023 yli miljardi euroa ylijäämäinen. Kuntatalouden suurimpia epävarmuustekijöitä ovat yleistaloudellinen kehitys ja energiakriisi sekä uusien tehtävien, esimerkiksi työllisyyskokeilun ja oppivelvollisuuden pidennyksen todelliset kustannukset.
Edellä kuvatut seikat huomioon ottaen Kuntarahoitus arvioi konsernin liikevoiton ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia olevan samantasoinen kuin vuotta aiemmin. Konsernin vakavaraisuuden ja vähimmäisomavaraisuusasteen arvioidaan säilyvän vahvoina. IFRS-tilinpäätösnormiston arvostusperiaatteet voivat aiheuttaa merkittäviä, mutta väliaikaisia realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia, joista osa lisää myös liikevoiton volatiliteettia ja vaikeuttaa siten liikevoiton ennustettavuutta.
Tässä esitetyt arviot perustuvat tämänhetkiseen näkemykseen toimintaympäristön ja toiminnan kehityksestä.
Kuntarahoitus Oyj
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7953 Johtaja, talous, Harri Luhtala, puh. 050 592 9454
Vuosikertomus vuodelta 2022 julkaistaan arviolta 7.3.2023. Samaan aikaan julkaistaan myös yhtiön vakavaraisuustietojen julkistamista koskeva pilari III -selvitys (saatavilla vain englanniksi) sekä selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä.
Varainhankinnan vuosi lähti vauhdilla liikenteeseen laskettuamme liikkeeseen 1,5 miljardin euromääräisen viiden vuoden viitelainan 11. tammikuuta 2023. Transaktio oli menestys ja se ylimerkittiin nopeasti yli kaksinkertaisesti tammikuun ruuhkaisesta ajankohdasta ja markkinoilla vallitsevista epävarmuustekijöistä huolimatta.
Laskimme keskiviikkona 11. tammikuuta liikkeeseen 1,5 miljardin euron viitelainan, joka erääntyy 18.11.2028. Kyseinen liikkeeseenlasku on Kuntarahoituksen suurin yksittäinen transaktio kahteen vuoteen. Sijoittajakysyntä oli vahvaa heti merkintäkirjojen auettua aamulla, ja hinnoittelua onnistuttiin tiukentamaan kahdella korkopisteellä. Noin kahden tunnin kuluessa merkintäkirja oli paisunut jo 3,6 miljardiin euroon ja kirjat suljettiin.
– Tämä liikkeeseenlasku oli hieno alku vuodelle ja olemme erittäin tyytyväisiä lopputulokseen. Transaktio oli jättimenestys markkinoiden epävarmasta tunnelmasta ja sijoittajien varoivaisuudesta huolimatta, mikä osoittaa jälleen sen, että Kuntarahoitus on arvostettu ja vakaamaineinen liikkeeseenlaskija kansainvälisillä pääomamarkkinoilla, sanoo varainhankinnasta ja vastuullisuudesta vastaava Antti Kontio.
Merkintäkirjaan osallistui pääomamarkkinoilla arvostettuja sijoittajia yhteensä 89 kappaletta. Pankkien osuus oli jopa 60 %, keskuspankkien ja institutionaalisten sijoittajien 26 % ja varainhoitajien 11 % sekä vakuutus- ja eläkerahastojen 3 %. Maantieteellisesti merkinnät jakautuivat monipuolisesti. Sijoittajista 31 % olivat saksalaisia, itävaltalaisia ja sveitsiläisiä, pohjoismaalaisia sijoittajia oli 24 %, belgialaisia, alankomaalaisia ja luxemburgilaisia 14 %, ranskalaisia 12 % ja englantilaisia 9 %. Loput sijoittajista olivat muualta maailmasta (5 %), muualta Euroopasta (3 %) ja Aasiasta (2 %).
Tänä vuonna tavoitteenamme on tehdä 8–9 miljardia euroa uutta pitkäaikaista varainhankintaa, mikä on linjassa vuoden 2022 volyymien kanssa.
Transaktion tiedot
Issue Amount
EUR 1.5 billion
Pricing Date
11 January 2023
Payment Date
18 January 2028 (T+5)
Maturity Date
18 January 2028
Re-offer Price / Yield
99.949% / 2.886%
Annual Coupon
2.875%, Annual, ACT/ACT ICMA
Re-offer Spread
MS +0bps OBL 1.3% due October + 61.9bps
Format
Senior, Unsecured, Reg S
Listing
Helsinki Stock Exchange (Regulated market)
ISIN
XS2577104321
Joint Lead Managers
BofA / JP Morgan / Morgan Stanley / Nordea
Kommentteja yhteistyökumppaneiltamme
“Huge congratulations to the MuniFin team for navigating a busy January window and successfully printing their joint largest ever transaction. This transaction provides an excellent starting point for the year ahead and highlights the value investors place on MuniFin’s core currency offerings.”
Adrien de Naurois, Managing Director, Head of DCM SSA & EMEA IG Syndicate, BofA Securities
“Congratulations to the MuniFin team for their stellar first benchmark issuance of 2023, successfully navigating a busy market. The high quality order book and their largest EUR benchmark since 2020 sets the scene for other Nordic issuers to follow. We are delighted to be involved in this landmark transaction.”
Matthieu Batard, Head of SSA Syndicate, J.P. Morgan
“A successful return to the EUR market for MuniFin with their first benchmark issuance of 2023. Despite competing supply, the deal amassed a high-quality and granular orderbook, which saw the trade tighten 2bps from initial guidance, further highlighting the strength of MuniFin’s credit quality. Congratulations to the MuniFin team on a stellar start to the year, Morgan Stanley is delighted to have been involved!”
Ben Adubi, Head of SSA Syndicate, Morgan Stanley
“Nordea is delighted to have played a role in MuniFin’s first EUR benchmark transaction of the year. Despite a notably congested start to the EUR primary market in January and going head-to-head with directly competing supply, MuniFin emerged with a very successful EUR 1.5bn 5-year benchmark with over twice as much final investor demand behind, while simultaneously tightening the spread by 2bps. Nordea congratulates the entire MuniFin team for kicking off 2023 with a stellar performance that highlights the strong support for its name amongst the global investor community.”
Kamal Grossard-Amin,Managing Director, Head of SSA DCM, Nordea
Lisätiedot
Joakim Holmström– Executive Vice President, Capital Markets and Sustainability
Talousvuosi alkaa miinusmerkkisenä, mutta maailmantalouden taantuman odotetaan jäävän lieväksi ja lyhytkestoiseksi. Yhdysvalloissa työmarkkinat pitävät pintansa, ja Eurooppa on sopeutunut energiakriisiin odotettua paremmin. Talouskehitys on silti hyvin arvaamaton, toteaa Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön tammikuun markkinakatsauksessa.
– Yhdysvaltojen, euroalueen ja Kiinan yhtäaikainen jäähtyminen voi tuoda odottamatonta lisävoimaa talouden laskukierteeseen. Kiinan raju koronatilanne voi myös aiheuttaa uusia häiriöitä globaaleihin toimitusketjuihin, mikäli työvoiman korkea sairastavuus vähentää tuotantokykyä.
Vesala muistuttaa, että ilmassa on myös positiivisia riskejä: Kiinan koronapolitiikan täyskäännös lupaa hyvää maailmantaloudelle, Euroopassa investoidaan vihreään siirtymään ja omavaraisuuteen.
Inflaatiohuippu lienee ohitettu, EKP:llä näytön paikka
Vuoden 2023 merkittävin suhdanneriski liittyy kuitenkin rahapolitiikkaan. Keskuspankit ovat saamassa otteen inflaatiosta, seuraavaksi haetaan täystyrmäystä.
– Inflaatiohuippu on todennäköisesti ohitettu, mutta ongelma ei ole poistunut. Hinnat nousevat yhä liian laajasti ja nopeasti. Euroopan keskuspankki seuraa tarkasti myös sitä, miten sopimuspalkat kehittyvät euroalueella, pääekonomisti Vesala kertoo.
Vesalan mukaan EKP:llä voi olla edessään niin sanottu aikaepäjohdonmukaisuuden ongelma.
– Palkka-inflaatiokierteen torjumiseksi EKP:n saattaa olla nyt optimaalista sitoutua rahapolitiikkaan, joka muuttuu onnistuessaan epäoptimaaliseksi, pääekonomisti selittää. – Mikäli voimakkaat kiritystoimet tepsivät ja inflaatio palaa tavoitetasolle, EKP voisi alkaa elvyttää taloutta. Keskuspankki ei kuitenkaan halua, että markkinat hinnoittelevat rahapolitiikan keventämistä etukäteen, koska markkinakorkojen lasku vaikeuttaisi pyrkimystä torjua akuuttia inflaatio-ongelmaa.
Vesala odottaa EKP:n jatkavan haukkamaista viestintää vuoden alkupuolella. Pääekonomisti arvioi EKP:n nostavan talletuskorkonsa 3,0–3,5 prosentin välimaastoon, jolloin rahamarkkinakorkojen huippu asettuisi hieman yli 3,5 prosenttiin.
Kuluttajat kiristävät vyötä, mutta yritykset haluavat pitää osaavasta työvoimasta kiinni
Talousennusteet piirtävät yhteneväistä kuvaa myös Suomen taloudesta: näköpiirissä on lievä ja suhteellisen lyhytkestoinen taantuma. Epävarmuus on silti suurta, ja myös heikompi kehitys on mahdollista.
– Viime vuonna voimistunut kustannuspaine osuu kuluttajiin osin pitkälläkin viiveellä: monilla sähkösopimusten päivittyminen ja asuntolainojen korontarkistuspäivät ovat vasta edessä. Kotitalouksien säästöpuskurit myös ohenivat viime vuonna, jolloin tarve säästää menoista saattaa jatkossa kasvaa, Vesala kertoo.
Vahva työllisyys on paras vastalääke taantumaan. Työvoimapula on muuttumassa rakenteelliseksi, ja yrityksissä on valmiutta katsoa suhdannekuopan yli: osaavasta työvoimasta halutaan pitää kiinni, jotta elpymiseen päästään mukaan.
– Yritysten kärsivällisyys voi kuitenkin joutua koetukselle, mikäli kuluttajien vyönkiristys voimistuu, Vesala huomauttaa. – Silläkin on vaikutusta, mistä kotitaloudet säästävät. Jos ihmiset tinkivät ulkomaanmatkoista eivätkä niinkään kotimaisista palveluista, vaikutukset kotimarkkinayrityksiin ovat vähäisemmät.
Riskejä piilee myös asuntomarkkinoissa ja rakentamisen nopeassa jäähtymisessä.
– Rakennusinvestoinnit ovat Suomessa usein merkittävä suhdanneajuri ja nyt niistä on luvassa negatiivista kasvukontribuutiota.
Tunnustus myönnetään liikkeeseenlaskijalle, joka on aktiivisesti laskenut liikkeeseen strukturoituja joukkovelkakirjalainoja private placement -järjestelyillä useissa eri valuutoissa. Kuntarahoitus palkittiin kolmatta kertaa peräkkäin ja tuli toiseksi myös Uridashi-liikkeeseenlaskijoiden kategoriassa. Kuntarahoitus palkittiin myös vuosina 2018, 2017 ja 2016.
CMD Portal perusteli valintaansa vahvalla sitoutumisella strukturoitujen joukkovelkakirjojen markkinoihin ja arvosti Kuntarahoituksen läpinäkyvyyttä sekä joustavuutta liikkeeseenlaskijana. Myös Kuntarahoituksen nopea sopeutuminen viime vuoden haastaviin markkinaolosuhteisiin teki vaikutuksen.
– On todella hienoa vastaanottaa tämä tunnustus jälleen. Uskon, että menestyksemme salaisuus on, vankan maineemme ja hyvän luottoluokituksemme lisäksi, ketteryytemme ja nopea sopeutumiskykymme markkinaolosuhteisiin ja -trendeihin. Aktiivinen vuoropuhelu sijoittajiemme ja yhteistyökumppaniemme kanssa on tärkeää tässä onnistumiseksi, sanoo senior rahoituspäällikkö Karoliina Kajova varainhankinta ja vastuullisuus -toiminnosta.
Strukturoidut joukkovelkakirjalainat ja private placement -järjestelyt ovat Kuntarahoitukselle tärkeä keino hajaannuttaa varainhankinnan lähteitä sekä palvella suurempaa sijoittajajoukkoa. Vuonna 2022 laskimme liikkeeseen joukkovelkakirjalainoja yhteensä yli 2 miljardia euroa private placement -järjestelyillä sekä Uridashi-markkinoilla, mikä on neljäsosa uudesta varainhankinnastamme.
Lisätietoja
Karoliina Kajova senior rahoituspäällikkö, varainhankinta ja vastuullisuus 050 576 7707
Komission päätös liittyy Venäjän hyökkäyssodan vaikutuksiin energiamarkkinoilla. Energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta rajoittaa normaalisti EU:n valtiontukisääntely, mutta poikkeusluvalla halutaan turvata energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.
Komissio antoi jo lokakuussa 2022 Kuntarahoitukselle ja kunnille luvan myöntää rahoitusta kunnallisille energiayhtiöille, mutta aiempi päätös oli voimassa vain vuoden 2022 loppuun asti. Lisäksi aiemmin myönnetty lupa kattoi vain likviditeettitarpeet, jotka liittyvät vakuusmaksuihin johdannaispörsseissä, spot-markkinoilla, tasausjärjestelmässä ja kahdenvälisessä kaupassa.
Komission nyt hyväksymässä ilmoituksessa Kuntarahoitus, Kuntien takauskeskus ja työ- ja elinkeinoministeri hakivat lupaa rahoittaa laajemminkin energiayhtiöiden mahdollisia kriisitilanteita. Tällaisia ovat muun muassa energiakriisistä johtuvat normaalia korkeammat likviditeettitarpeet liittyen käyttöpääomarahoitukseen ja investointeihin.
Mahdollisiin rahoitustarpeisiin kannattaa varautua ennakolta
– Kunnallisten energiayhtiöiden rahoitukseen liittyen on tullut Kuntarahoitukselle jonkin verran kyselyitä ja muutama rahoitushakemuskin on käsittelyssä. Suosittelemmekin, että mahdollisiin rahoitustarpeisiin varauduttaisiin hyvissä ajoin sekä kunnissa että niiden energiayhtiöissä, sanoo Kuntarahoituksen asiakasratkaisuista vastaava johtaja Aku Dunderfelt.
Energiayhtiöiden rahoittaminen voi tapahtua myös omistajakunnan tai -kuntien toimesta, jolloin ne voivat edelleen hakea rahoitusta Kuntarahoitukselta. Kuntarahoituksen suora rahoitus kunnallisille energiayhtiöille edellyttää aina kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin kaikki muukin Kuntarahoituksesta kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille myönnetty rahoitus. Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös, ja rahat voidaan siirtää vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen.
Kuntien ja niiden energiayhtiöiden kannattaa valmistautua mahdollisiin rahoitustarpeisiin ennalta. Jos rahoitukselle ei olekaan tarvetta, kunnan ennakolta tekemä laina- tai takauspäätös ei velvoita rahoituksen nostoon.
Rahoituksen täytettävä komission päätöksen minimivaatimukset
Sekä kuntien että Kuntarahoituksen kautta energiayhtiölle tehtävä rahoitus edellyttää komission päätöksen sisältämien reunaehtojen noudattamista. Näihin kuuluu muun muassa energiayhtiön kirjallinen selvitys rahoituksen kohdistumisesta energiakriisistä johtuviin tarpeisiin.
Nyt voimassa olevan komission hyväksymän ohjelman perusteella rahoituspäätökset on tehtävä vuoden 2023 loppuun mennessä. Rahoituksen määrä on enintään joko summa, jonka arvioidaan kattavan vakuusvaateista johtuvat rahoitustarpeet lainahakemusta seuraavalta 12 kuukauden ajalta tai summa, joka on enimmillään 15 prosenttia yhtiön kolmen vuoden liikevaihdon keskiarvosta. Muissa kuin energiamarkkinoiden vakuusvaatimuksiin liittyvissä energiakriisistä johtuvissa rahoitustarpeissa rahoituksen enimmäismäärä on summa, joka arvioidaan tarpeelliseksi seuraavan 6 kuukauden aikana. Lainan maturiteetti on korkeintaan kuusi vuotta, mikä on kolme vuotta enemmän kuin komission aiemman hyväksynnän mukainen maturiteetti. Komission päätös asettaa myös rahoituksen hinnalle minimivaatimukset sekä muita teknisiä vaatimuksia.
Kuntarahoitus suosittaa kuntia ja niiden energiayhtiöitä tutustumaan komission päätökseen huolellisesti valmistelleessaan energiayhtiöiden lainoitukseen liittyvää päätöksentekoa ja huomioimaan päätösmuotoiluissaan komission päätöksen keskeiset periaatteet sekä viittaukset komission päätökseen. Komission päätös tulee saataville komission julkiseen tietokantaan lähiaikoina.
Lisätietoja:
Aku Dunderfelt, johtaja, asiakasratkaisut puh. 050 336 3914
Mari Tyster, johtaja, lakiasiat ja viestintä puh. 050 368 6860
Kuntarahoitus, Kuntien takauskeskus ja työ- ja elinkeinoministeriö ovat tehneet yhteistyössä Euroopan komissiolle jatkoilmoituksen kuntien energiayhtiöiden rahoituksesta. Komission aiemmin antama hyväksyntä energiayhtiöiden rahoitukselle ulottuu vain vuoden 2022 loppuun. Komissio on jo hyväksynyt Ukrainan-sodan jatkumisen vuoksi yleiset puitteet jatkohakemuksille vuoden 2023 loppuun asti.
Euroopan komissio antoi lokakuussa 2022 Kuntarahoitukselle ja kunnille luvan myöntää rahoitusta kunnallisille energiayhtiöille. Energiayhtiöille kohdistuvaa rahoitusta rajoittaa normaalisti EU:n valtiontukisääntely, mutta poikkeusluvalla haluttiin turvata energiasektorin toimintakykyä ja Suomen huoltovarmuutta.
Vuoden 2022 loppuun voimassa oleva lupa kattaa vain likviditeettitarpeet, jotka liittyvät vakuusmaksuihin johdannaispörsseissä, spot-markkinoilla, tasausjärjestelmässä ja kahdenvälisessä kaupassa.
Uusintahakemuksessa Kuntarahoitukselle haettiin lupaa rahoittaa laajemminkin energiayhtiöiden mahdollisia kriisitilanteita. Tällaisia ovat muun muassa energiakriisistä johtuvat normaalia korkeammat likviditeettitarpeet liittyen käyttöpääomarahoitukseen ja investointeihin.
Mahdollisiin rahoitustarpeisiin kannattaa varautua ennakolta
Tässä vaiheessa Kuntarahoitus ei pysty arvioimaan, ehtiikö Euroopan komissio käsitellä hakemuksen rahoituksen jatkosta ennen vuodenvaihdetta. Tiedotamme asiakkaitamme heti, kun tieto päätöksestä on selvillä.
Suosittelemme, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin mahdollisimman hyvissä ajoin. Energiayhtiöiden rahoittaminen Kuntarahoituksen kautta edellyttää kunnan sataprosenttista takausta samalla tavalla kuin kaikki muukin Kuntarahoituksesta kuntien määräysvallassa oleville yhtiöille myönnetty rahoitus. Kuntarahoitus voi käsitellä yhtiöiden rahoitushakemukset vasta kun haetulle lainalle on olemassa kaupungin- tai kunnanvaltuuston takauspäätös, ja rahat voidaan siirtää vasta takauspäätöksen ollessa lainvoimainen.
Kuntarahoitus suosittelee, että kunnat ja niiden energiayhtiöt valmistautuvat mahdollisiin rahoitustarpeisiin ennalta. Jos rahoitukselle ei olekaan tarvetta, kunnan ennakolta tekemä laina- tai takauspäätös ei velvoita rahoituksen nostoon.
Sekasin Kollektiivin visio on, ettei yksikään nuori jäisi pahan olonsa kanssa yksin. Tämän tavoitteen eteen kollektiivi tekee töitä ja tavoittaa nuoria verkossa monin tavoin. Kollektiivin kanavat vastaavat 12–29-vuotiaiden nuorten ja nuorten aikuisten keskusteluntarpeeseen.
Keskeistä toiminnassa on matala kynnys yhteydenottoon. Diagnooseja tai lähetteitä ei tarvita; nuoren oma tunne, että haluaisi puhua jonkun kanssa voinnistaan ja jaksamisestaan riittää.
Nuorten keskusteluntarve on suurempi kuin mihin kyetään vastaamaan
Kollektiivin tuottamassa Sekasin-chatissa nuorten yhteydenottoihin vastaavat sosiaali-, terveys ja nuorisoalan ammattilaiset sekä iso joukko vapaaehtoistoimijoita. Viime syksynä chatin toimintaa laajennettiin myös ruotsinkieliseksi. Vuonna 2021 Sekasin-chat sai noin 170000 yhteydenottoa – vain joka viidenteen pystyttiin vastaamaan.
Chat-keskusteluiden taustalla on usein ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta, erityisesti 15–19-vuotiaiden kohdalla. Pandemian aikana myös 25–29-vuotiaiden, opintojen ja työelämän taitekohdassa olevien nuorten aikuisten yhteydenotot olivat hienoisessa nousussa. Päivittäin noin kymmenen chat-keskustelua käsittelee itsetuhoisuutta.
Sekasin Kollektiivi tavoittaa kohderyhmäänsä myös Discordissa, jossa Sekasin Gaming -verkkoyhteisö tarjoaa suomalaisille nuorille mahdollisuuden anonyymiin keskusteluun lähes 14 000 ikätoverinsa kanssa. Vertaisten lisäksi serverillä nuorten tukena on eri alojen ammattilaisia ja keskustelun turvallisuutta tuetaan ympärivuorokautisella moderoinnilla.
Sekasin vuoden jokaisena päivänä
Sekasin Kollektiivin toiminnassa ovat mukana MIELI Suomen Mielenterveys ry, SOS-lapsikylä, Suomen Punainen Risti ja Setlementtiliitto. Kollektiivin kanavat ovat auki nuorille vuoden jokaisena päivänä, myös joulunpyhinä.
Sekasin-chat toimii arkisin klo 9–24 ja viikonloppuisin klo 15–24 osoitteessa sekasin.fi. Ruotsinkielinen Sekasin-chat palvelee maanantaisin ja torstaisin klo 14–19 ja lauantaisin klo 16–20. Discordin Sekasin Gaming -verkkoyhteisö on auki ja moderoitu vuorokauden ympäri.
Parin viikon päästä astuu voimaan tähän mennessä merkittävin kuntien toimintaan vaikuttava uudistus, kun sosiaali-, terveys ja peruspalvelut siirtyvät hyvinvointialueiden vastuulle. Tämäkin vuosi on ollut kiivasta valmistautumista muutokseen sekä kunnissa että hyvinvointialueilla.
Helsingin Sanomien marraskuussa julkaiseman selvityksen mukaan yhtä lukuun ottamatta kaikki hyvinvointialueet arvioivat tekevänsä ensimmäisenä toimintavuonnaan tappiota. Paisuvat sote-menot ovat ensi vuoden alusta pois kuntien kontolta, mutta tulevat heijastumaan myös niiden talouteen, jos valtiontalouden vaikea epätasapaino tulevaisuudessa pienentää valtionosuuksia.
Kuntataloudessa ensimmäinen vuosi ilman sote-palveluja näyttää sen sijaan jopa yllättävän hyvältä. Sote-uudistukseen liittyvät menoleikkaukset vaikuttavat jo ensi vuonna, mutta uudistuksen aiheuttamat veroleikkaukset toteutuvat täysimääräisesti vasta vuonna 2024, ja kunnat saavatkin ensi vuonna yli miljardin euron kertaluonteisen verohyödyn. Tästä syystä kuntatalous on vuonna 2023 vahvemmassa tilassa kuin kertaakaan aiemmin 2000-luvulla.
Verolahjan ei pidä antaa hämärtää pitkän aikavälin näkymää. Inflaation kiihtyminen sekä korko- ja palkkamenojen nousu rokottavat myös kuntien taloutta. Positiivisten korkojen myötä lainanhoitokustannuksista on tullut aidosti merkitsevä menoerä. Kuntien investointitarpeet eivät supistu samassa suhteessa toimintamenojen kanssa, joten pääomamenojen merkitys korostuu ja poistojen osuus kasvaa. Riittävän vuosikatteen ylläpitoon on jatkossa kiinnitettävä entistäkin enemmän huomiota. Kuntatalouden hengähdysvuosi kannattaakin käyttää oman kunnan talouden pitkän aikavälin kestävyyden tarkasteluun ja turvaamiseen.
Sote-uudistuksen myötä kuntien taloudet myös eriytyvät entisestään. Vaikein tilanne on alijäämäisissä kunnissa, joissa sopeutukset on tehtävä aiempaa kapeammassa tehtäväkentässä. Vaikeasti alijäämäisiä kuntia on enemmän pienissä kuin keskisuurissa ja suurissa kunnissa. Elinvoiman ylläpito on haastavaa, kun väkiluku harvenee harvenemistaan. Näiden kuntien olisi hyvä tutkia yhteistyömahdollisuuksia muiden kuntien kanssa hyvissä ajoin.
Vaikka tehtäväkenttä kapenee, kuntien asema hyvän arjen ja yritystoiminnan edellytysten varmistajana säilyy. Kunnilla on edelleen ainutlaatuinen yhteys asukkaisiinsa läpi heidän elämänkaarensa varhaiskasvatuksessa, koulussa, kirjastossa sekä liikunta- ja kulttuuripalveluissa. Kunnat tarjoavat myös asunnon sadoille tuhansille Suomessa asuville. Pelkästään Helsingin kaupungin asuntojen eli Hekan 50 000 vuokra-asunnossa asuu yli 92 000 helsinkiläistä.
Kuntien rooli siirtymässä kohti entistä kestävämpää yhteiskuntaa on keskeinen. Kunnat voivat vaikuttaa paitsi omistamiensa ja käyttämiensä rakennusten päästöihin, myös niissä asuvien ja niitä käyttävien ihmisten toimintaan. Kuntien asuntoyhtiöllä on merkittävä rooli vihreän siirtymän vauhdittajana. Ne tekevät hartiavoimin töitä kestävän asumisen eteen sekä rakentamisen, peruskorjausten että käytön aikaisten ilmastopäästöjen pienentämiseksi. Kuntien asuntoyhtiöt yhdessä muiden valtion tukeman asuntotuotannon toimijoiden kanssa kirittävät koko rakennusalaa kestävämmäksi. Asumisen tulevaisuutta pohtivat alan asiantutijat syyskuussa julkaisemassamme keskustelupaperissa ja joulukuun Kestävä asuminen -tilaisuudessa.
Kuntarahoitus on asiakkaidensa tukena kestävyyshaasteiden ratkaisussa. Vihreällä ja yhteiskunnallisella rahoituksella vauhditamme kestäviä hankkeita, neuvonantopalvelumme sekä digitaaliset palvelumme auttavat kestävän talouden suunnittelussa. Tänä vuonna järjestimme Ilmasto ja kunnat -tapahtumasarjan, jossa pureuduttiin kuntien mahdollisuuksiin ehkäistä ilmastonmuutosta ja luontokatoa. Pohdimme asumisen tulevaisuutta yhdessä alan asiantuntijoiden kanssa syyskuussa julkaisussa keskustelupaperissa ja joulukuun Kestävä asuminen -tilaisuudessa. Tytäryhtiömme Inspira on tänä vuonna laajentanut palvelujaan kestävien hankkeiden konsultointiin. Syksyllä saimme nopeasti EU:lta luvan rahoittaa kuntien energiayhtiöitä ja myös tällä tavoin olla varmistamassa Suomen huoltovarmuutta.
Tämäkin erikoinen vuosi on vaatinut joustavuutta ja ratkaisukeskeisyyttä niin asiakkailtamme kuin meiltä kuntarahoituslaisilta. Työmme merkitys ja roolimme yhteiskunnan kestävyyttä kehittävänä ja jatkuvuutta turvaavana tukipilarina korostuvat poikkeuksellisina aikoina. Tätä työtä olemme valmiita jatkamaan kuntien, valtion tukeman asuntotuotannon toimijoiden sekä hyvinvointialueiden kanssa myös tulevaisuudessa.