Salmen kiinnostus ulkoiseen laskentaan ja taloudenohjaukseen syttyi työn kautta.

– Opin töitä tekemällä hahmottamaan, mitä halusin isona tehdä. Lukion jälkeen työskentelin pankissa ikuista välivuotta viettäen, kunnes aloin töiden ohella opiskella iltaopintoina laskentatoimea ja tilintarkastusta Haaga-Heliassa, Salmi kertoo.

Tradenomiksi valmistuttuaan hän eteni urallaan suurten ja keskisuurten yritysten rahoituksen asiantuntijatehtävistä asiakkuusvastaavaksi. Tarinat yritysten numeroiden takana ohjasivat Salmen ennen pitkää analyytikon tehtäviin, kunnes hän siirtyi vastaamaan kansainvälisen pankin Suomen liiketoiminnan suurten luottoriskien ulkoisesta ja sisäisestä raportoinnista sekä niiden prosessien kehittämisestä. Samalla toive kehittää raportointia ja tehdä laajemmin ulkoista laskentaa kasvoi suuremmaksi.

– Elokuussa 2018 Kuntarahoituksessa avautui mahdollisuus toteuttaa pitkäaikainen unelmani päästä talousosastolle kehittämään ja toteuttamaan laskentaa ja tilinpäätösraportointia. Minulle oli tehtävää hakiessani hyötyä siitä, että olin kartuttanut vahvaa osaamista pankkiliiketoiminnan erilaisista lainaportfolioista, kehittämisestä ja luottoriskien raportoinnista.

Nyt Salmi työskentelee viidettä vuotta Kuntarahoituksen talousosastolla financial controllerina. Päivittäiseen työhön kuuluvat erilaiset projektit ja taloudellisen raportoinnin kehittäminen, joiden lisäksi hän vastaa ESEF-tilinpäätösraportoinnista.

Ylpeästi kuntarahoituslainen

Töissä parasta ovat työkaverit ja mahdollisuus oppia jatkuvasti uutta. Tärkeäksi nousevat myös itsenäisyys ja luottamus: vastuu tuntuu Sarista luottamuksen osoitukselta.

– Olen kuntarahoituslainen ja ylpeä työnantajastani ja kollegoistani. Yli 15 vuoden uraani rahoitusalalla mahtuu useampi työnantaja, ja viimein koen, että olen löytänyt oman paikkani. Olemme vahva, kansainvälisesti toimiva asiantuntijaorganisaatio. Teemme merkittävää työtä Suomen hyvinvoinnin rahoittamisessa ja rakennamme vastuullisempaa rahoitusta päivittäin.

Rento ilmapiiri, matala hierarkia ja lukuisat kehitysmahdollisuudet tekevät työstä mieluisaa.

– Tiiviiseen porukkaan ei mahdu siiloja. Täällä nähdään ihminen ihmisenä läpi organisaation ja matala hierarkia on totta arjessa. Käytävällä vaihdetaan kuulumisia niin lähikollegoiden kuin johtoryhmänkin kanssa. Mitä tulee oman työnkuvan kehittämiseen, muutoksien taustalla on avoin vuorovaikutus esihenkilön kanssa. Tavoitteista keskustelemalla minulle on tarjoutunut palkitsevia haasteita.

Pallopelejä, paloautoja ja perhe-elämää

Tällä hetkellä Sarin vapaa-aika kuluu tiiviisti kolmivuotiaan esikoisen kanssa.

– Perhe tuo vastapainoa työviikkoon. Lapseni ottaa sen ajan, mitä hän tarvitsee. Pikkuautojen, junaratojen ja duplojen parissa unohtuvat niin tilinpäätösasiat kuin pöydällä olevat projektit. Kuntarahoituksessa on töissä muitakin lapsiperheellisiä, mikä luo mukavaa ilmapiiriä, kun kollegat ymmärtävät hyvin arjen realiteetteja.

Oman työn merkityksellisyys on lähempänä arkea lapsen myötä.

– Lapseni kautta kaupungin julkiset palvelut ovat taas itsellekin ajankohtaisia. Tuntuu, että näen konkreettisesti sen hyödyn, mitä Kuntarahoituksen työllä saadaan aikaan.

Perheen kanssa puuhastelun lisäksi Salmi pitää ulkoilusta, golfista, sulkapallosta ja laskettelusta. Nuorempana jalkapalloon ja salibandyyn hurahtanut Salmi on opetellut pitämään kilpailuvietin erillään harrastamisesta.

– Lukiossa havahduin, että jalkapallosta oli kasvanut kokonaisvaltainen ja intensiivinen osa arkeani. Koska kouluun ja työhön panostaminen oli minulle tärkeää, aloin etsiä tapoja liikkua puhtaasta liikkumisen ilosta. Viime aikoina lapseni on inspiroinut minua tässäkin asiassa. Paloautot ovat hänestä mahtavia, joten teemme pikkulenkkejä Erottajan paloasemalle niitä ihastelemaan, pyöräilemme ja käymme metsäretkillä Nuuksiossa.

Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -sivultamme!

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Sami Lamberg

Heli aloitti Kuntarahoituksessa heinäkuussa 1992.  

– Aloittaessani olin seitsemäs yhtiöön palkattu työntekijä. Tase oli silloin seitsemän miljardia markkaa eli miljardi jokaista työntekijää kohtaan. Hoidin ensin maksuliikennettä, sittemmin työtehtävät ovat ehtineet kehittyä ja muuttua monesti, Heli kertoo. 

Reilua vuotta myöhemmin, marraskuussa 1993, Riitta aloitti työnsä. 

– Olin vuorostani kahdeksas työntekijä, joka rekryttiin yhtiöön. Käsittelin haltijavelkakirjoja, sillä olin tehnyt vastaavia hommia aiemmin pankissa, Riitta kertoo. –Aloitin kahden kuukauden määräaikaisuudella ja näin pitkälle on päästy. Matka on ollut hieno. 

Kolmekymmentä vuotta yhteistä matkaa  

– Kun aloitimme, Kuntarahoituksen toimisto sijaitsi Mannerheimintiellä Kuntien Eläkevakuutuksen tiloissa. Keva omisti meidät sataprosenttisesti ja toimiston huonekalutkin olivat Kevalta saatuja. Vuosien varrella toimisto on ollut myös Aleksanterinkadulla, Kalevankadulla ja Bulevardilla, Heli kertoo. 

– Manskulla meillä oli Helin ja erään toisen kollegamme kanssa yhteinen työhuone. Minä ja Heli emme kuitenkaan varsinaisesti ole koko tänä aikana tehneet yhdessä töitä, sillä olemme aina olleet eri osastoilla, Riitta täydentää. 

Tällä hetkellä Graniittitalossa työskentelee lähes 175 kuntarahoituslaista. 

Heli on kolmihenkisessä Treasury-tiimissä, jonka tehtäviin kuuluvat muun muassa pitkän likviditeetin sijoittaminen, lyhyt varainhankinta, lainahinnoittelut ja suojaukset. Hän ei ole juurikaan suoraan yhteydessä kunta-asiakkaiden kanssa, sillä tiimin vastapuolet ovat pääsääntöisesti ulkomailla. 

Riitta työskentelee Asiakasratkaisut-toiminnoissa. Korona muutti merkittävästi asiakkuuspäällikön arkea, kun kaikki tapaamiset siirtyivät täysin Teams-maailmaan. Nykyään asiakkaita pääsee näkemään taas kasvotusten, vaikka virtuaalikokouksia pidetäänkin edelleen paljon. 

Mieleenpainuvia ja uraauurtavia hetkiä 

Matkan varrelle on mahtunut monia erityisiä projekteja ja hankkeita. Muutama niistä pulpahtaa heti Helin mieleen. 

– Olin mukana kehittämässä Kuntarahoituksen velkasitoumusta eli KVS:ää, joka on tänä päivänä nimeltään Euro Commercial Paper. Se on tärkeä lyhyen varainhankinnan lähde. Myös Kuntaobligaatiot, joita aloitettiin myymään piensijoittajille, olivat jotain ainutlaatuista, ja niitä laskettiin liikkeelle useiden satojen miljoonien edestä. 

– Kuntarahoitus on kulkenut aina muutosta kohti. Olemme kuitenkin olleet dynaamisessa ympäristössä vakaita. Muutosmyönteisyyttä on kasvattanut se, että matalassa organisaatiossa omat näkökulmat on saanut tuoda esille, Riitta sanoo.  

Sitoutuminen ei ole jämähtämistä 

– Sitoutuneisuus yhtiöön on vuosien aikana vahvistunut. Sen taustalla ovat työtehtävät, uran aikana kasvanut vastuu ja se, että olen saanut alati kehittää omaa osaamistani asiantuntijana. Lisäksi ympärilläni olevista ihmisistä on ollut vaikea luopua, Riitta pohtii. 

– Aluksi olimme kuin yhtä perhettä. Kuntaobligaatioiden parissa työskenneltiin koko toimiston yhteisvoimin, ja teimme monia asioita ensimmäisenä Suomessa, Heli täydentää. 

– En koe millään tavalla jämähtäneeni, ja siitä saan kiittää myös ihania asiakkaitani. Tällä hetkellä teen sellaista työtä, mistä pidän. Saan suunnitella ja organisoida työni sekä itsenäisesti että tiimin kanssa yhdessä. Esihenkilöilläni on vuosien varrella ollut roolini muotoutumisessa merkittävä osa, he ovat antaneet vapauksia ja asettaneet sopivia rajoja, Riitta kertoo. 

– Muutos on rikkaus. Kuten Riittakin sen sanoo, koskaan ei pidä jämähtää ja vain tyytyä tekemään niin kuin on aina tehty. Ymmärrän hyvin työntekijöitä, jotka vaihtavat ja hakevat haastetta muualta. Olen ollut siinä mielessä urallani onnekas, kun olen löytänyt uusia haasteita saman katon alta, Heli sanoo. 

Yhteishengen nostatusta pohjoiskarjalaisittain 

Heli ja Riitta ovat molemmat Itä-Suomesta kotoisin. Karjalaisuus on yhdistänyt alusta asti. 

– Meillä menee hyvin sutjakkaasti jutut yhteen, Heli naurahtaa. 

– Itä-Suomessa mökkimme sijaitsevat sattumalta aika lähellä toisiaan. Reissaamme vapaalla yhdessä niin Suomessa kuin ulkomailla. Viimeisimpänä kävimme Keniassa. Helin kanssa on helppo olla ja heittäytyä, mehän esiinnyimme joskus firman juhlissakin, Riitta kertoo. 

– Totta, vedimme oikean ABBA-show’n! Muistan vielä upeat esiintymisasumme! Ylipäätään Kuntarahoituksessa on syntynyt monia ystävyyssuhteita. Emme ole ainoat, jotka reissaavat yhdessä ja viettävät aikaa työn ulkopuolella, Heli lisää. 

– Kaikki yhdessä vietetty aika on tärkeää. Etätöissä huomaa, kuinka kollegoiden kohtaaminen luo yrityskulttuuria. Kotitoimistosta käsin voi olla hankala muistaa, miten kivojen ihmisten kanssa saa tehdä töitä. Ilman ihmisiä mikään yhtiö ei ole työpaikkaa kummoisempi, Riitta sanoo. 

Yhteisistä työvuosista päällimmäisenä mielessä on ystävyys 

– Meitä kahta yhdistävät vuosien aikana nauretut naurut, samanhenkisyys, karjalaisuus, perhearvot ja elämän käänteet. Yhdistäviä asioita on loputtomasti, ja kuitenkin uskallamme olla ja olemmekin asioista myös eri mieltä, ei tästä muuten tulisi mitään, Riitta toteaa ja lisää:  

– Kumpikin meistä myös mielellään yrittää nostattaa yhteishenkeä. Jos kellään ei ole mitään sanottavaa, on varma, että jompikumpi keksii jotain.  

– Olet oikeassa, Heli sanoo ja päättää. – Kolmenkymmenen vuoden jälkeen mieleen jää erityisesti ne ihmissuhteet, jotka täällä ovat syntyneet. Ne ovat tosi tärkeitä, eivätkä ne siitä mihinkään häviä. 

Teksti: Sara Pitzén
Kuva: Riitta Jämsä