Ota yhteyttä Kirjaudu Avautuu uuteen välilehteen
Hae sivustolta

Kehityksen keihäänkärjessä

Modernin finanssitalon arki on jatkuvaa kehitystä. Kuntarahoituksella tästä huolehtii kehityspäällikkö Jori Kaipio, jonka analyyttinen katse seuraa asiakasratkaisut-toiminnon hankkeita laajalla kirjolla.

Kaipio päätyi lukion jälkeen ”muutaman pompun kautta” Haaga-Heliaan opiskelemaan tradenomin tutkintoa. Entinen nurmijärveläinen on kotoutunut Helsinkiin: työpäivät kuluvat Kuntarahoituksen toimistolla Kampissa tai etätoimistolta Jätkäsaaresta käsin.

Koko opiskelu- ja työuraansa Kaipio ei sentään ole Helsingissä viettänyt: vaihtelua pääkaupunkiseudun elämään toivat Saimaan eteläisillä rannoilla vietetyt yliopistovuodet.

– Lappeenrannassa luin itseni maisteriksi.  Pääaineena oli rahoitus ja sivuaineena analytiikka.

Kuntarahoituslainen Kaipiosta tuli vuonna 2018. Hän viimeisteli kauppatieteiden maisterin opintojaan Lappeenrannassa, kun Kuntarahoituksella avautui osa-aikainen projektityöntekijän pesti. Ensimmäiset projektit liittyivät tuolloin ympäri Suomea käynnissä olleeseen urakkaan.

– Meilläkin valmistauduttiin lähestyvän GDPR-lainsäädännön voimaantuloon. Se oli lopulta itselleni sujuva ”sisäänheitto” Kuntarahoituksen maailmaan. Talossa oli tehty huolella GDPR:ään liittyvät valmistelutyöt, joten keskityimme varmistamaan, että täytämme säätelyn vaatimukset.

Arki kuluu erilaisten kehitysaktiviteettien parissa

Kuntarahoituksessa Kaipion työ on ollut kehityspainotteista, vaikka nimike ja yksiköt ovat vaihtuneet. Nyt hän on työskennellyt pari vuotta asiakasratkaisuissa.

– Käytännössä vastaan asiakasratkaisuissa liiketoiminnan kehittämisestä digitaalisten palveluiden ja asiakkuudenhallinnan osalta. Tähän kuuluu muun muassa operatiivista kehittämistyötä, kehittämisen ohjausta, priorisointia ja suunnittelua. Vastaan toiminnon muiden kehityspäälliköiden kanssa siitä, että asiakasratkaisuissa on myös tasainen kehityssuunnitelma seuraaville vuosille.

Kaipion työpäivistä suurin osa kuluu Kuntarahoituksen muiden kehittäjien ja asiantuntijoiden kanssa. Yhdessä tiimit määrittelevät ja sparraavat projekteihin kuuluvia erikokoisia ja -tyyppisiä kehittämisaihioita.

– Pidän huolta, että kaikilla olisi selkeä näkemys, mitä ollaan tekemässä seuraavaksi ja mitkä ovat liiketoiminnan kehittämisen pääprioriteetit. Samalla huolehdin siitä, että erikokoisia kehittämisprojekteja tehdään suunnitelmallisesti ja prioriteetit huomioiden.

Digitalisointi osui maaliinsa niin asiakkaille kuin työkavereillekin

Kohokohtana kehityspäällikön mieleen nousee rahoitusprosessin digitalisoinnin ympärille rakentunut kehitysohjelma, jota Kaipio oli mukana starttaamassa vuonna 2019.

– Lähdimme luomaan konseptia puhtaalta pöydältä: emme olleet korvaamassa mitään olemassa olevaa järjestelmää, vaan saimme kehittää uutta liiketoiminnan tarpeiden ehdoilla. Matkan varrella otimme asiakkaita mukaan keskusteluun ja keskustelimme paljon siitä, mitkä ovat heille tärkeimpiä ominaisuuksia ja toiminnallisuuksia palveluiden käytössä.

Kehitystyössä huomioitiin myös talon omien asiantuntijoiden tarpeet. Palvelu integroitiin olemassa oleviin järjestelmiin niin, että asiakkaiden syöttämä tieto siirtyi tehokkaasti myös muihin Kuntarahoituksen työkaluihin.

– Palaute oli erinomaista sekä asiakkailta että kollegoilta. Kehitys jatkuu tietysti aina eikä koskaan olla valmiita, mutta olihan tämä mahtava kokonaisuus olla lanseeraamassa. Ja aina lämmin vastaanotto tuntuu itsestäkin hyvältä.

Vapaalla kehittäjä hioo svingiään

Viisi ja puoli vuotta finanssialalla ovat sujuneet vauhdilla: työ on ollut viihtyisää ja työyhteisö lämminhenkinen. Kuntarahoituksella työskentely on Kaipiosta sikäli poikkeuksellista, että asiakkaat eli kunnat ovat myös yhtiön omistajia. Päivittäisessä työssä korostuu tätä kautta yhdessä tekeminen.

– Meillä on siinä mielessä antoisa organisaatio, että talon sisällä pääsee tekemään laajasti erilaisia asioita. Kuntarahoitus on operaatioiden ja tehtäviensä osalta täysiverinen rahoituslaitos, mutta meillä on pienemmän talon dynaaminen ja tiivis työporukka ja hyvin välitön suhde asiakkaisiin: kehitystyö tapahtuu vahvasti yhdessä ja kaikki jakavat samanlaiset tavoitteet.

Vapaa-ajallaan Kaipio viihtyy perheen ja urheilun parissa.

– Joukkuelajeja olen harrastanut koko ikäni ja salibandya pelaan nytkin divariporukassa. Yksilölajiksi rinnalle on tullut viime kesänä aloitettu golf, jonka parissa on tullut viihdyttyä.

Ja mikäs se tasoitus tällä hetkellä on?

– Vähän alle 20. Vielä sitä voi parantaa, mutta ihan hyvä tällaiselle vielä melko vähän aikaa pelanneelle, Kaipio naureskelee.


Teksti: Tuomas Mäkinen
Kuva: Annukka Pakarinen

KuntarahoitusTöihin meille

Vihreän rahoituksen kolmikko kirittää kestävää kehitystä kotimaassa ja vahtaa kansainvälistä sääntelyä

Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä täytti vastikään vuoden. Kolmihenkiseen kokoonpanoonsa ryhmä asettui elo-syyskuussa 2022, kun yhtiö päivitti vihreän rahoituksen viitekehyksensä. Uusi viitekehys on sujuvoittanut vihreän rahoituksen myöntämistä: ulkopuolisesta arviointiryhmästä luovuttiin, ja vastuu hankkeiden arvioinnista siirtyi talon sisälle Rami Erkkilälle, Mikko Noroselle ja Kalle Kinnuselle.

– Sisäinen arviointiryhmä voi kokoontua tarvittaessa nopeastikin. Se tarkoittaa, että hankkeita voidaan arvioida sitä mukaa, kun asiakkaat tarvitsevat rahoitusta, vastuullisuuspäällikkö Kinnunen sanoo.

Aikataulu siis joustaa, kriteerit eivät. Kuntarahoituksen uusi vihreän rahoituksen viitekehys on entistä tiukempi ja läpinäkyvämpi.

– Vihreää rahoitusta ei esimerkiksi enää myönnetä hankkeisiin, joissa lämmitykseen käytetään suoraan fossiilisia energianlähteitä, selventää Erkkilä, joka toimii tiimissä vastuullisen rahoituksen senior asiantuntijana.

Arviointia, raportointia ja vaikutuslaskentaa

Hankkeiden arviointi ja dokumenttien läpikäynti vie suuren osan Erkkilän ja Norosen työajasta. Tullakseen valituksi vihreän rahoituksen portfolioon, kahden arviointiryhmän jäsenen tulee arvioida ja hyväksyä hanke. Kuntarahoituksen vastuullisuustyötä johtava Kinnunen tuuraa kaksikkoa tarvittaessa.

­– Käymme viikon mittaan läpi toistemme tekemiä päätösesityksiä ja keskustelemme niistä palavereissa perjantaisin, kertoo työryhmän tuorein kuntarahoituslainen, vastuullisuusanalyytikkona viime vuoden toukokuussa aloittanut Noronen.

– Jos päätös vaatii tarkempia tietoja, voimme kysyä asiakkaalta täydennystä. Ulkopuolinen arviointiryhmä kokoontui harvemmin, ja silloin päätös oli ”kyllä” tai ”ei”, Erkkilä muistelee.

Kolmikko osallistuu myös asiakastapaamisiin, pitää yhteyttä pankkeihin ja muihin sidosryhmiin sekä seuraa vastuullisen rahoituksen ympärillä vellovaa sääntelyä. Isona osana työtä on vuosittain tehtävä vihreän rahoituksen vaikutusraportointi eli hankkeiden ympäristövaikutusten laskeminen ja julkaisu.

Kotimaan ja kansainvälisen risteyksessä, välillä ristivedossa

Arviointiryhmän toinen jalka on kotimaassa, toinen kansainvälisillä markkinoilla.

– Yhtäältä pitää katsoa, mihin rahoitusta myönnetään ja mitä laki sanoo kotimaassa. Toisaalta taas pitää miettiä, mitä kansainvälinen sääntely ja sijoittajat vaativat. Molempiin suuntiin pitää olla uskottava, Kinnunen pohtii.

Ristivetoakin saattaa syntyä, kun mennään yksityiskohtiin ja puhutaan esimerkiksi veden virtausnopeuksista.

– EU-taksonomia sanoo, ettei vesi saisi virrata suihkuissa nopeammin kuin kahdeksan litraa minuutissa. Suomen rakennusmääräyksissä vähimmäistaso on yhdeksän litraa minuutissa. Näitä kahta on sitten aika hankala sovittaa, Erkkilä naurahtaa.

Tätä ja muita ”käytettävyyshaasteita” ratkotaan parhaillaan unionin asettamissa työryhmissä. Varmaa kuitenkin on, että sääntely kestävän rahoituksen ympärillä kiristyy. Samalla raportoinnilta vaaditaan enemmän.

– Rimaa hilataan ylöspäin ja asiakkailtakin varmaan halutaan entistä tarkempia tietoja. Siihen kannattaakin jo varautua, Noronen kehottaa.

Kinnunen sanoo, että toimijoiden ja hankkeiden vastuullisuutta sekä ESG-riskejä aletaan jo katsoa kokonaisuutena – tulevaisuudessa vielä laajemmin.

– Enää ei keskitytä vain yhteen kirjaimeen. Voi olla, että meilläkin toiminta muuttuu niin, että arvioimme asiakkaidemme vastuullisuutta kokonaisvaltaisesti.

Entä millaisia hankkeita vihreän rahoituksen sisäinen arviointiryhmä haluaisi nähdä lisää?

– Tänä vuonna arvioitiin ensimmäinen biodiversiteettihanke. Se oli mielenkiintoinen tapaus, liittyi joen ennallistamiseen. Näitä lisää, Noronen toivoo.

Vihreä rahoitus

Kuntarahoitus myöntää vihreää rahoitusta hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia positiivisia ilmasto- ja ympäristövaikutuksia. Tavallista lainaa tai leasingia edullisempaa vihreää rahoitusta on myönnetty vuodesta 2016, ja tänä päivänä rahoituksen piirissä on yli 300 hanketta Helsingistä Inariin.

Lue lisää vihreästä rahoituksesta.

Lue myös:

KuntarahoitusVastuullisuus

”Suoraan sorvin ääreen” – tällaista on olla kesätöissä Kuntarahoituksessa

– Olen kiinnostunut julkistaloudesta ja tämän roolin tehtäväkuvaus kuulosti omaan kokemukseeni sopivalta, sanoo Tampereen yliopistossa kauppatieteitä ja pääaineena laskentatointa opiskeleva Elsa Haavisto, joka työskenteli kesän Kuntarahoituksessa Laskenta ja viranomaisraportointi -yksikössä.

– Kuntarahoituksessa kaikilla on hyvä meininki ja halu auttaa. Sain arvokasta kokemusta luottolaitosten maailmasta ja työskentely on vahvistanut ajatustani siitä, että rahoitusala on oma juttu.

Joel Jokinen on gradua vaille valmis rahoituksen opiskelija Vaasan yliopistosta. Hän työskenteli Kuntarahoituksen kesätyöntekijänä jo toista kesää, keskittyen tänä vuonna Suomen Pankille tehtäviin tilastotiedonkeruuraportteihin ja raportoinnin uudistamisprojektiin.

– Halusin palata Kuntarahoitukseen kiinnostavien työtehtävien ja viime kesästä mieleen jääneiden mukavien työkaverien takia. Työtehtävät ovat olleet sopivan haastavia, ja olen oppinut paljon hyödyllisiä ja konkreettisia taitoja, joista uskon olevan apua työelämässä.

– Kuntarahoituksessa työskentely on auttanut minua ymmärtämään, miten monipuolisia työtehtäviä rahoitusalalla on, Jokinen sanoo.

Matematiikkaa Aalto-yliopistossa opiskeleva Matias Koponen työskenteli Kuntarahoituksen riskienhallinnan mallitiimissä.

– Olin kuullut muutamalta pankeissa työskennelleeltä, että työnkuva ja vastuualue saattaa olla melko kapea. Kuntarahoituksessa huomasin, että kaikilla vaikuttaa olevan hyvä kokonaiskuva ja tiimin jäsenet kommunikoivat keskenään matalalla kynnyksellä. Täällä on hyvä asenne uusien ja parempien ratkaisujen jatkuvaan kehittämiseen.

– Pääsin heti alusta alkaen suoraan ”sorvin ääreen”. Tiimiläiset ovat antaneet auliisti omaa aikaansa perehdytystä varten, joten tunnen oppineeni jo todella paljon Kuntarahoituksen riskienhallinnan menetelmistä.

Venla Laine opiskelee Vaasan yliopistossa kauppatieteitä, pääaineenaan taloustiede. Kesän ajan hän työskenteli asiakassuhteet- ja rahoituspalvelut -yksiköissä.

– Kuntarahoituksen monipuoliset työtehtävät ja positiivinen työnantajamielikuva innostivat hakemaan kesätöihin. Opintojen kautta minua kiinnostavat laajat makrotaloudelliset ilmiöt, julkistalous ja vihreä rahoitus.

– Kesätyöntekijöiden viihtyvyyteen on Kuntarahoituksessa aidosti panostettu – meidät on otettu osaksi työyhteisöä. Kesän aikana olen saanut laajan kuvan kuntasektorin rahoitusmaailmasta ja sen monipuolisuudesta. Kiinnostukseni vastuullista rahoitusta kohtaan on lisääntynyt kesän aikana ja näen siinä ison potentiaalin myös tulevaa uraani ajatellen.

Kesätyöpestin päättymisen jälkeen Laine siirtyy syyskuussa Kuntarahoituksessa uuteen rooliin, vastuullisuustraineen tehtävään.

Elmo Martela opiskelee laskentatointa ja rahoitusta Turun Kauppakorkeakoulussa ja työskenteli kesän Credit Risk Analyst -harjoittelijana. Martela haki kesätöihin Kuntarahoitukseen kuultuaan hyvää palautetta aiemmalta kesätyöntekijältä.

– Parasta työssä ovat ehdottomasti olleet omassa työtehtävässä opitut asiat asiakkaiden luottoriskien hallinnasta sekä kokeneempien kollegoiden tuki ja apu.

– Tehtävät ovat olleet vaihtelevia ja mielekkäitä, työkaverit mukavia ja olen voinut vaikuttaa itse työnkuvan sisältöön ja aikataulutukseen. Sain positiivisen kokemuksen luottolaitoksessa työskentelystä ja pienehkön työntekijämäärän ansiosta myös parempaa perspektiiviä eri työtehtävistä ja mahdollisuuksista yrityksessä. Vastaavantyyppisissä analyytikon tehtävissä haluaisin myös jatkossa työskennellä.

Tietotekniikkaa Aallossa opiskeleva Aku Miettilä työskenteli tänä vuonna jo toista kesää Kuntarahoituksen teknologiapalveluissa.

– Ensimmäinen kesä Kuntarahoituksella oli minulle ikimuistoinen ja kehittävä, joten tulin mielelläni takaisin. Kuntarahoituksen infrastruktuuriin perehtyminen ja illanvietot työkavereiden kanssa ovat olleet parasta työssäni. Koen saaneeni Kuntarahoituksessa korvaamatonta kokemusta pankkien tietoliikenneinfrastruktuurista ja yritysmaailman käytännöistä, Miettilä sanoo.

Teksti: Soili Helminen
Kuvat haastatelluilta

KuntarahoitusTöihin meille

USA:n talous käy kuumana, Euroopassa syksy alkaa viileämmin – Kuntarahoituksen markkinakatsaus 08/2023 on julkaistu

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, elokuu 2023Lataa

Alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt odotukset lähes kaikkialla länsimaissa, sanoo Kuntarahoituksen pääekonomisti Timo Vesala yhtiön elokuun markkinakatsauksessa. Yhdysvalloissa makrotalouden uutisvirta on jatkunut vahvana läpi kesän, Euroopassa taloutta ovat kannatelleet valtioiden energiatuet, palvelualojen vahva veto sekä korkea työllisyys ja Suomessakin bkt-kasvu elpyi vuoden ensimmäisellä puoliskolla odottamattoman paljon.

Yhdysvalloissa talous ei näytä jäähtymisen merkkejä vielä syksyn kynnykselläkään. Euroopassa tilanne on toinen.

– Kiristynyt rahapolitiikka vaikuttaa talouteen viiveellä, ja loppuvuodelle suhdanneodotus on jo selvästi heikentynyt. Näkymät ovat synkentyneet erityisesti teollisuudessa ja rakentamisessa, mutta myös palvelualojen kasvussa paras terä on taittumassa, pääekonomisti Vesala arvioi.

Maailmantalouden ykkösriskinä Vesala pitää Kiinaa, jonka taloudesta kantautuu nyt lähes yksinomaan huonoja uutisia.

– Koronarajoitusten poistumisen jälkeen kotimarkkinoiden elpyminen ei ole jatkunut Kiinassa toivotusti. Kiinteistömarkkinoiden ongelmat ovat syventyneet, eikä vientikään vedä entiseen malliin, Vesala pohtii.

Kasvuyllätykset mutkistavat keskuspankkien työtä

Pääekonomisti arvioi pahimman inflaatiopiikin olevan takanapäin, mutta kuluttajahintojen kehitykseen liittyy yhä epävarmuutta.

– Euroopassa talouden tasapainottumista hidastavat erilaiset rakenteelliset jäykkyydet, ja EKP:n on vaikea arvioida, milloin rahapolitiikkaa on riittävästi kiristetty, Vesala selventää.

Markkinat odottavat Euroopan keskuspankilta enää yhtä koronnostoa. Korkohuippu saatetaan saavuttaa syksyn aikana, mutta sitkeän pohjainflaation ei odoteta antavan EKP:lle sijaa nopeisiin koronlaskuihin.

Peli on yhä auki myös Yhdysvalloissa. Kesän positiivisilla talousyllätyksillä on kääntöpuolensa, muistuttaa Vesala.

– Kasvun piristyminen ja kireät työmarkkinat voivat yhä vaikeuttaa hintapaineiden talttumista. Markkinoiden toiveissa Fed olisi jo koronnostonsa tehnyt, mutta mitenkään varmaa se ei ole.

Suomessa ostovoiman luisu on pysähtymässä

Suomen talous on kasvanut pitkälti palvelualojen varassa. Teollisuudessa ja rakentamisessa suhdanne on kääntynyt jo selvästi heikompaan suuntaan. Kuluttajille on onneksi luvassa helpotusta.

– Palkankorotusten myötä kuluttajien ostovoiman lasku on onneksi pysähtymässä, mikä yhdessä vahvan työllisyyden kanssa on hyvä vastalääke suhdanneluisua jyrkentäville voimille.

Alkuvuoden kasvuyllätys sysää matalasuhdannetta myöhemmäksi, sanoo pääekonomisti Vesala.

– Vuosi 2023 saattaa osoittautua ennustettua vahvemmaksi, mutta vuoden 2024 kasvuarvoihin liittyy suuria kysymysmerkkejä – ei vähiten rakentamisen äkkijarrutuksen vuoksi.

Kuntarahoituksen markkinakatsaus, elokuu 2023Lataa

Kuntarahoituksen syyskuun suhdanne-ennuste julkaistaan tiistaina 12. syyskuuta. Ilmoittaudu julkaisutapahtumaan klo 13–14 täällä tai tilaa esitysmateriaali täällä.

KuntarahoitusPääekonomistiTalous

Lainasalkku- ja kassaennustesovellukset ovat budjetoinnin pelastus

Lahden vanhusten asuntosäätiö otti käyttöönsä Kuntarahoituksen lainasalkkusovelluksen ja kassavirtaennusteet. Digitaalisen työkalun ansiosta säätiön budjetin suunnittelu on helpottunut huomattavasti haastavina aikoina.

Lahden vanhusten asuntosäätiö sr (LVAS) edistää Lahdessa seniorien asumista. Säätiö vuokraa esteettömiä ja kohtuuhintaisia koteja asukkaille, jotka ovat täyttäneet 55 vuotta. Valtaosa säätiön 23 asuintalosta sijaitsee kivenheiton päässä Lahden torilta.

– Asunnoissamme viihdytään hyvin, kodit ovat esteettömiä ja palvelut lähellä. Lisäksi työskentelemme yhteisöllisyyden eteen. Taloissamme on kerhohuoneita ja kuntosaleja, ja toisista pidetään huolta. Jos naapurista ei kuulu, asukkaiden aloitteesta on lähdetty usein selvittämään, onko naapurilla kaikki kunnossa, kertoo säätiön talousjohtaja Anne Tuovinen.

Säätiön asunnot ovat suosittuja ja niihin olisi asukkaita jopa jonoksi asti. Ikääntyneiden asumista järjestetään sekä omana toimintana yhteisöllisissä senioritaloissa että eri palveluntuottajien toimesta ympärivuorokautisen palvelun kodeissa. Säätiön omistamissa taloissa asuu seniorien lisäksi myös mm. mielenterveyskuntoutujia.

Kuntarahoituksen digitaaliset työkalut ovat talousjohtajalle ”varsinainen aarre”

– Pienen säätiön talousjohtajana saa tehdä kaikkea. Vastuullani on budjetointi, rahoituksen suunnittelu, jälkilaskenta, ulkoinen laskenta ja kirjanpito. Tarjoamme asuntojen lisäksi kotona asumista palvelevia toimintoja, kuten ateriapalvelua, eli asiakkaiden koteihin vietäviä aterioita, Tuovinen kuvailee.

Kuntarahoituksen digitaalisten palveluiden kautta säätiö hallinnoi rahoitussopimuksiaan, ja seuraa markkinainformaatiota ja talousennusteita samasta paikasta.

– Lainasalkku- ja kassaennustesovellukset ovat varsinaisia aarteita näin talousjohtajan näkökulmasta. Ne ovat auttaneet meitä laatimaan budjetin, jonka ansiosta selviämme taloudellisesti haastavassa ajassa korkojen noustessa ja inflaation kasvaessa.

Ennusteet tarjoavat tärkeää näkyvyyttä korkojen kehitykselle

Säätiö otti Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut käyttöön kesäkuussa 2022 pitkän suunnittelun jälkeen. Aiemmin käytössä oli ollut toinen lainahallintaohjelma, joka tarjosi näkymän korkosidonnaisuuksiin ja lyhennyksiin, mutta ei lainkaan ennusteita.

– Tarvitsimme kiperästi näkyvyyttä korkojen käyttäytymiseen ja ennusteita, kun Ukrainassa puhkesi sota ja maailma muuttui yhdessä yössä. Yksin pienehkössä toimintaympäristössä ei ole aikaa hankkia tarvittavia määriä dataa, jotta voisin ennustaa, miten kymmenien lainojen korot käyttäytyvät ja pohtia järkeviä vuokrakorotuksia. Työkalu on ollut oikea pelastus.

LVAS oli aiempina vuosina seurannut Kuntarahoituksen markkinakatsauksia. Sitä myöten myös työkalun ennusteisiin on ollut helppo luottaa.

– Seuraan tarkasti lainasalkun korkoennusteita suhteessa budjettiin ja kassavirtaan. Työkaluun kuuluu kassavirta-analyysi, josta näen lainojen korkokustannukset ja lyhennykset. Se helpottaa vuosittaisen kassavirran suunnittelua. Kun käsittelen kassasta heinäkuun lainahoitokuluja, on hyvä tietää, minkä verran kassasta liikkuu rahaa joulukuussa.

Nopeampaa ja uskottavampaa työtä luotettavan sovelluksen ansiosta

Säätiö suunnitteli työkalun käyttöönoton Kuntarahoituksen kanssa askel askeleelta. Aluksi muutama laina perustettiin yhdessä työkaluun, jotta jatkossa LVAS:n henkilöstön on ollut helppo käyttää sovellusta itsenäisesti. Tuovisen lisäksi sovellusta käyttävät säätiön kirjanpitäjä ja toiminnanjohtaja.

– Sovellus tuo uskottavuutta. Velkavetoisella ja velkavipuisella alalla lainakantamme on säätiön toimintaan nähden suuri, joten luotettavat ennusteet auttavat minua paitsi työssäni myös perustelemaan muille, mitä toimenpiteitä milloinkin kannattaa tehdä. Tein hiljattain esimerkiksi hallitukselle selvityksen lainoista ja sijoituksista ja siitä, miten kassamme riittää.

Tuovisen mielestä työkalun kirkkaimmat hyödyt näkyvät muun muassa budjetoinnissa, ennusteissa, kassavirrassa ja rahoituksen suunnittelussa. Tärkeimmät toiminnot ovat jo tulleet tutuksi, ja uuttakin opeteltavaa on edessä:

– Kuntarahoituksen digitaalisessa asioinnissa voi kuulemma tehdä lainahakemuksen yhteydessä tarjouspohjan muille rahoittajille, mikä on tosi hieno ominaisuus. Samaa työtä ei tarvitse tehdä moneen kertaan, mikä säästää luonnollisesti aikaa. Odotan kovasti, että pääsen kokeilemaan sitä.

Digitaalinen asiointi laajeni lainojen hakemiseen

Kuntatodistuksia ja pidempiä lainoja voi nyt hakea digitaalisesti asiointisovelluksessa. Sovellus on maksuton ja avataan kaikille asiakkaillemme.

Kirjaudu digitaalisiin palveluihin

Digitaaliset palvelutKuntarahoitus

Kymmenen vuotta kiinteistöleasingia – uusi rahoitusmuoto toi asiakkaille kustannustehokkaan vaihtoehdon ja muutti markkinaa

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing täyttää tänä vuonna pyöreitä. Yhtiö toi uuden rahoitusmuodon markkinoille vuonna 2012, ja ensimmäinen kiinteistöleasingsopimus solmittiin seuraavana vuonna. Ensimmäisenä kiinteistöleasingia sai sairaanhoitopiiri uuden keskuskeittiön rakentamiseen. Seuraava kohde oli jätevedenpuhdistamo Varsinais-Suomessa.

Kiinteistöleasing moninkertaisti leasingrahoituksen määrän Kuntarahoituksessa. Ennen vuotta 2013 yhtiö rahoitti leasingilla vain irtaimen käyttöomaisuuden hankintoja sekä siirrettäviä tilaelementtejä. Sen jälkeen leasingia saatettiin myöntää myös kuntien suurimpien investointien, kuten esimerkiksi koulujen ja päiväkotien, rahoitukseen.

– Tavoitteena oli tuoda leasingmarkkinoille lisää vaihtoehtoja, läpinäkyvyyttä ja kilpailua, sanoo Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Karl Lintukangas.

”Ketsuppipullon korkki pamahti auki”

Kymmenen vuotta sitten kiinteistöleasingin käyttö oli kunnissa harvinaista. Rahoittajia oli vähän ja hinnat olivat korkeita.

– Leasing oli kallis vaihtoehto. Kuntarahoituksen tulo markkinoille sai muutkin laskemaan hintoja. Tätä nykyä marginaalit ovat aika lähellä tavallista lainarahaa, kertoo asiakkuuspäällikkö Daniel Eriksson.

Uuden rahoitusvälineen suosio kasvoi ensin hitaasti, sitten kertarysäyksellä. Yhtiön leasingkanta kasvoi useita kymmeniä prosentteja vuosi toisensa jälkeen. Eriksson puhuu ”ketsuppipulloefektistä”.

– Kunnissa päätöksiä peilataan aika usein naapurikuntiin tai muihin verrokkeihin. Myös kiinteistöleasing otettiin varovasti vastaan. Taisi mennä vuosi, että saimme ensimmäiset kaupat tehtyä. Mutta sitten kun kentältä alkoi kantautua hyviä kokemuksia, ketsuppipullon korkki pamahti auki, hän naurahtaa.

Myös elinkaarimallin käyttö kuntien toimitilahankkeissa yleistyi samoihin aikoihin. Kiinteistöleasing sopii erityisen hyvin yhteen elinkaarimallin kanssa.

– Elinkaarimallissa kunnille voidaan tarjota 20 vuoden leasingsopimusta 50 prosentin jäännösarvolla. Silloin saadaan rahoitusrakenne, joka vastaa 40 vuoden poistoaikaa. Kustannukset voidaan siis pilkkoa pienempiin osiin kuin lainassa, jossa takaisinmaksuaika on enimmillään 30 vuotta, Lintukangas selventää.

Vuonna 2016 Kuntarahoitus toi markkinoille vihreän rahoituksen ensimmäisenä rahoitusalan toimijana Suomessa. Suosittu vihreä rahoitus kasvatti myös kiinteistöleasingin kysyntää: ensimmäisenä vuonna vihreää kiinteistöleasingia myönnettiin neljään kouluhankkeeseen Hollolassa ja Joensuussa sekä uuteen palvelukeskukseen Hämeenlinnassa.

Kysytty kiinteistöleasing jatkaa kasvuaan

Tätä nykyä Kuntarahoitus rahoittaa kymmeniä kiinteistöleasinghankkeita vuodessa. Yhteensä rahoituskohteita on jo noin 150. Yhtiön leasingkanta on kasvanut kymmenessä vuodessa reilusta kuudestakymmenestä miljoonasta 1,3 miljardiin euroon.

Koulut ja päiväkodit ovat edelleen yleisimpiä kiinteistöleasingkohteita, mutta leasingilla rahoitetaan myös esimerkiksi jätevedenpuhdistamoja, hyvinvointikeskuksia ja paloasemia. Kiinteistöleasingia käytetään etelästä pohjoiseen, joka maakunnassa.

Rahoitetut kohteet ovat pääasiassa uudiskohteita, mutta myös peruskorjaus- ja laajennushankkeita on rahoitettu kiinteistöleasingilla. Voit tutustua Kuntarahoituksen rahoittamiin kiinteistöleasingkohteisiin ratkaisupankissa. (linkki)

Kysyntä jatkaa kasvuaan, uskovat asiakkuuspäälliköt.

– Yleinen trendi on se, että kunnat pohtivat taselainan lisäksi myös muita vaihtoehtoja. Siinä vertailussa kustannustehokas ja indeksikorotuksista vapaa kiinteistöleasing on vahvoilla, Lintukangas päättää.

Kiinteistöleasing

Kuntarahoituksen kiinteistöleasing antaa mahdollisuuden rahoittaa kiinteistöhankkeita perinteisistä rahoitusratkaisuista poiketen. Kiinteistöleasing soveltuu erinomaisesti erilaisten yhteiskunnallisten rakennuskohteiden hankintaan. Tyypillisiä kohteita ovat esimerkiksi koulut, päiväkodit ja monitoimitalot.

Lue lisää Kuntarahoituksen leasingrahoituksesta täällä. (linkki)

Katso video kiinteistöleasingista rahoitusmuotona:

KuntarahoitusLeasing

Kuntarahoitus-konsernin puolivuosikatsaus tammi–kesäkuu 2023 on julkaistu: Liiketoiminta kehittyi vakaasti epävarmassa markkinatilanteessa

Konsernin tammi–kesäkuun liikevoitto ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia oli 81 miljoonaa euroa. Se kasvoi vertailuvuodesta, ja oli 9,3 % suurempi kuin vuotta aiemmin.  Liikevoiton kasvuun vaikuttivat vertailukauden kuluihin sisältynyt merkittävä kertaluonteinen kulu sekä korkokatteen runsaan 2 %:n kasvu.

Uuden pitkäaikaisen asiakasrahoituksen määrä pieneni ja oli tammi–kesäkuussa noin 1,9 miljardia euroa. Pitkäaikainen asiakasrahoitus ilman realisoitumattomia käyvän arvon muutoksia kasvoi 2,8 % ja oli kesäkuun lopussa noin 31,5 miljardia euroa.

Alkuvuoden pitkäaikaisen varainhankinnan määrä kasvoi yli 7 miljardiin euroon. Kuntarahoitus päätti maksaa takaisin katsauskaudella Euroopan keskuspankin kohdennettuun pidempiaikaiseen rahoitusoperaatioon (TLTRO III) liittyvät velat, joiden yhteismäärä oli 2 miljardia euroa.

Konsernin kokonaislikviditeetti on erittäin vahva. Venäjän hyökkäyssodan ja inflaatio-odotusten aiheuttaman epävarmuuden vuoksi konserni on varautumistoimenpiteenä ylläpitänyt normaalia suurempaa likviditeettipuskuria.

Konsernin vakavaraisuus on erittäin vahva ja oli kesäkuun lopussa 101,3 %. Konsernin vähimmäisomavaraisuusaste vahvistui edelleen, ja se oli kesäkuun lopussa 11,9 %.

– Markkinaturbulenssi ei ole suoraan vaikuttanut Kuntarahoituksen liiketoimintaan. Varainhankintamme on pysynyt vakaana ja pääsymme pääomamarkkinoille on ollut vahvaa koko alkuvuoden ajan. Olemme tänäkin vuonna, yhä jatkuvan epävarmuuden keskellä, toteuttaneet perustehtäväämme ja pystyneet takaamaan asiakkaillemme edullisen rahoituksen, kommentoi Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.

Konserni julkaisee tiistaina 8.8.2023 Pilari III -selvityksen, joka koskee konsernin riski- ja vakavaraisuustietoja.

Kuntarahoitus Puolivuosikatsaus 2023Lataa

KuntarahoitusTalous

Esa Kallio: Tulevaisuus ei odota

Julkisen talouden alijäämä on ollut kyllästymiseen asti, mutta perustellusti, otsikoissa valtiovarainministeriön viime vuoden lopun ennusteesta lähtien. Suomen tuore hallitus on sitoutunut vahvistamaan julkista taloutta 6 miljardilla. Kesäkuun alussa julkaisemassamme suhdanne-ennusteessamme ennakoimme kuntien rahoitusjäämän kääntyvän 1,6 miljardia euroa alijäämäiseksi vuodesta 2024. Ensi vuonna 260 kunnan talouden ennustetaan painuvan nollaan tai pakkaselle.

Kuntien, kuten koko julkisen talouden, yhtälö on hankala ratkaistava. Toisin kuin viime vuosien tulot, talouden ongelmat eivät ole kertaluonteisia vaan rakenteellisia, pitkän ajan kuluessa syntyneitä. Kulukurin perään on huudettu pitkään, mutta sopeuttamistarve on niin suuri, että juustohöylä ei tässä tilanteessa riitä.

Kunnissa säästömahdollisuudet vähenivät vuoden vaihteessa, kun sotepalvelut siirtyivät hyvinvointialueiden vastuulle. Suurimmaksi käyttötalouden menoeräksi jäi sivistys ja koulutus, joista säästäminen on vaikeaa. Harvaan asutuilla seuduilla tältä sektorilta voisi kuntarajat ylittävällä yhteistyöllä löytyä säästöjen lisäksi mahdollisuuksia opetuksen kehittämiseen ja tarjonnan monipuolistamiseen. Tätä potentiaalia selvittää ainakin Kuntaliiton hallinnoima Verkostoperuskoulu-hanke.

Kuntien investointitarpeet eivät sote-uudistuksessa alentuneet läheskään samalla volyymilla kuin käyttömenot, ja investointitarve kunnissa onkin edelleen suuri. Tarvetta on niin peruskorjauksiin kuin elinvoiman kasvattamiseen liittyviin investointeihin. Niukkuutta jaettaessa optimaalisen suhteen löytäminen elinvoima- ja peruskorjausinvestointien välillä ei ole helppoa, mutta sitä pitäisi aktiivisesti etsiä. Tulevaisuus ei odota. Ja sen minkä taakseen jättää, edestään löytää – peruskorjausten kohdalla entistä isompana. Viivyttely kasvattaa kustannuksia.

Talouden näkymää kannattaakin rakentaa tietoon pohjautuen yli vaalikausien. Investoinnit eivät ole nyt eivätkä tulevaisuudessa mahdollisia ilman hyvää vuosikatetta ja tasapainossa olevaa käyttötaloutta. Esimerkiksi Kuopion kaupunki piirsi tulevaisuuden näkymää tytäryhtiömme Inspiran neuvonantopalveluiden avulla. Nyt kaupunki etsii sopeuttamismahdollisuuksia laajasti, jotta talous olisi tasapainossa tulevaisuudessakin.

Vuosia kestäneen kriisitunnelin päässä on onneksi näkyvissä myös valoa. Vihreä siirtymä luo kunnille mahdollisuuksia sekä tuo investointeja ja työtä myös harvemmin asutuille alueille. Lapin kauppakamarin teettämän selvityksen mukaan Pohjois-Suomen investointipotentiaali yltää 43 miljardiin euroon. Suurin osa potentiaalista liittyy vihreään siirtymään. Monet kunnat ovat jo voineet tuulivoimasta saamiensa tulojen ansiosta alentaa veroprosenttejaan tuntuvasti. Osa voisi periaatteessa lopettaa kuntaveron keräämisen kokonaan.  Lisäksi Nato-jäsenyys tuo Suomeen vakautta myös investointiympäristönä.

Julkisen sektorin alijäämää ei paikata yhden sektorin optimoinnilla. Toimintaa ja sen tehokkuutta pitäisi tarkastella kokonaisuutena – kuka tuottaa mitäkin palveluja, miten niitä tuotetaan, ja minkälaisella hallinnollisella mallilla asioita edistetään. Voivottelun ja jupinan sijaan on aktiivisesti etsittävä ratkaisuja kestävän kasvun luomiseksi. Siihen vaaditaan yhteistyötä ja rohkeita panostuksia tulevaan.

Esa Kallio
Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja

KuntarahoitusNäkökulmat

Parempia päätöksiä ja apua arkeen – Jaakko Suhonen kehittää digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin

Suhonen toimii senior asiantuntijana Kuntarahoituksen digitaalisissa palveluissa. Osana kolmihenkistä tiimiä hän vastaa siitä, että Kuntarahoituksen laina- ja sijoitussalkku, talous- ja kassaennuste, digitaalinen asiointi ja ESG-sovellus toimivat ja vastaavat asiakkaiden tarpeisiin. Kiinnostus rahoitusalaa kohtaan virisi jo varhain.

– Isäni on tehnyt pitkään töitä rahoitusohjelmistojen kanssa. Hänen työtään seuratessa tuli ajatus, että tämä voisi olla minunkin alani. Ajattelen myös aika matemaattisesti, mikä sopii tähän työhön, Suhonen pohtii.

Ohjelmistojen kehittäminen on tavalla tai toisella ollut osa Suhosen työuraa alusta asti. Opiskeltuaan rahoitusta hän aloitti oman alansa työt Nordeassa. Sieltä Suhonen siirtyi FA Solutions -ohjelmistoyritykseen, joka kehittää varainhoidon ohjelmistoja.

– Minut palkattiin sinne ymmärtämään asiakasta, Suhonen kuvailee.

– Ymmärsin esimerkiksi monimutkaisten korkojohdannaisten hinnoittelua. Siitä oli paljon hyötyä, kun tulkkasin asiakkaiden toiveita kehittäjille.

Digipalveluilla parempia päätöksiä

Suhonen on työskennellyt Kuntarahoituksessa pian neljä vuotta. Työpäivissä vuorottelevat asiakastapaamiset ja kehitystyö. Asiakkaat ovat Suhoselle työn suola ja tärkeä vetovoimatekijä Kuntarahoituksessa.

– Tein aiemmin enemmän töitä tekniikan parissa. Nyt kaiken keskellä ovat asiakkaat ja heidän haasteensa, joita ratkotaan yhdessä ohjelmistojen tuella. Tosielämän ongelmien ratkominen ja asiakkaiden auttaminen ovat tässä työssä parasta.

Kuntarahoituksessa pidetään aidosti asiakkaan puolta, ja siitä Suhonen pitää.

– Me emme tee voittoa digitaalisilla palveluilla. Vuosimaksuilla katetaan vain kustannukset. Jos asiakkaalla on esimerkiksi hyvä lainasalkkusovellus jo valmiiksi käytössään, meidän ei tarvitse sitä korvata.

Tavoitteena on helpottaa asiakkaiden arkea ja auttaa muuttuvassa maailmassa. Nyt ajankohtainen aihe on korkokustannusten mallintaminen.

– Korot olivat pitkään nollassa, ja tulevien korkokulujen arvioiminen oli helppoa, kun kunnat maksoivat lainoistaan pelkän marginaalin. Nyt kustannukset ovat moninkertaistuneet. Näissä tapauksissa tulevien lainatarpeiden mallintaminen lainasalkkuun ja niistä saatavat korkoennusteet tuovat todella paljon apua.

Suhoselle työn merkitys muodostuu tästä: hän ja muut kuntarahoituslaiset auttavat asiakkaita tekemään parempia päätöksiä.

– Kunnilla ei aina ole tietoa kaikista mahdollisista rahoitusmalleista ja niiden vaikutuksista. Yritämme osaltamme auttaa siinä, että asiakkaillamme olisi paras mahdollinen tieto päätöstensä tueksi ja keskustelemme mielellämme, mitkä toimet ovat parhaat kunnan talouden kannalta. Näillä toimilla ja sillä, että kunnan rahoitusasiat ovat kunnossa, voi olla iso merkitys paikallisesti tässä haastavassa markkinatilanteessa.

Vapaa aika menee Mikkelissä mökkiä kunnostaessa

Näyttöpäätetyön vastapainona Suhonen kuntoilee ja ulkoilee. Kehitystyötä riittää myös vapaa-ajalla, mökkiprojektin muodossa.

– Ostimme vaimon kanssa Mikkelistä 70-luvulla rakennetun mökin järven rannalta. Siellä on töitä tehtäväksi, perustuksetkin ovat vinossa ja vaativat uusimista, hän naurahtaa.

Aikaa on kulunut suunnitteluun, mutta pian päästään tositoimiin.

– Se vie varmaan kaikki vapaat viikonloput seuraavan parin vuoden aikana. Mutta meistä molemmista vaimon kanssa on mukavaa tehdä asioita käsin. Lisäksi on hienoa, kun voi toteuttaa omia suunnitelmiaan käytännössä ja siten nähdä, miten mökistä vähitellen rakentuu meidän oma unelmien mökkipaikka.


Meillä töissä -sisältösarja kertoo kuntarahoituslaisten arjesta ja siitä, millaista on työskennellä yhdessä Suomen vaikuttavimmista luottolaitoksista. Lue lisää Kuntarahoituksesta työnantajana Töihin Kuntarahoitukseen -sivultamme!


Teksti: Roope Huotari
Kuva: Sami Lamberg

KuntarahoitusMeillä töissä

Inspiran neuvonantopalveluiden selvitys tukee talouden suunnittelua Kuopiossa – tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut

Kuopion kaupunki halusi saada talousarviovalmistelun tueksi paremman kuvan talouden tilasta. Erilaisia vaihtoehtoja toteuttaa työ pohdittiin, ja palvelu päädyttiin hankkimaan Inspiralta.

– Halusimme pystyä päivittämään talouden tilannekuvaa ja pidemmän aikavälin ennusteita rullaavasti. Inspiran tekemiä ennusteita voimme jatkossa päivittää itse Kuntarahoituksen talousennustesovelluksessa, Kuopion kaupungin talousjohtaja Marja-Leena Martikainen kertoo.

Kuopion, kuten muidenkin kuntien, kehitysnäkymät ovat haastavat. Viime vuodet ovat olleet poikkeuksellisia. Takana on koronapandemia ja energiakriisi sekä korkojen nopea nousu. Sote-uudistuksen myötä valtionosuudet kutistuivat kuudesosaan.

– Talouden kokonaiskuvan hahmottaminen on ollut hankalaa. Meillä oli aavistus rakenteellisesta alijäämästä, ja Inspiran tekemä työ vahvisti sen, Martikainen sanoo.

Käynnissä olevia hallitusneuvotteluja seurataan tarkasti.

– Vähän jännittää, millä keinoin kasvua ja työllisyyttä haetaan, miten finanssipolitiikka kiristyy ja miten tasapainottamistoimet kohdistetaan.

Tuottavuusohjelmassa tarkastellaan sopeuttamistoimia laajasti

Kuopio on kasvava ja elinvoimainen kaupunki. Verotulokehitys on ollut hyvää. Kasvu vaatii investointeja, jotka rahoitetaan suurelta osin velkarahalla. Mikäli nykyinen menojen kasvuvauhti ja raskas investointitaso pidetään ennallaan, kaupungin velkamäärän arvioidaan tuplaantuvan ja nousevan 1,1 miljardiin euroon vuonna 2032.

Vuosi 2023 tulee vielä olemaan kuntataloudelle hyvä, mutta valtionosuudet pienenevät vuodesta 2024 alkaen. Inspiran selvitys paljasti, että Kuopion investointitaso ja menojen kasvu ovat liian korkeita verotulojen ja valtionosuuksien vuosittaiseen kehitykseen verrattuna.

– Rahalla on jälleen hinta ja lainanhoitomenot kasvavat. Nykyinen noin 100 miljoonan euron vuosittainen investointitaso on liian suuri, investointeja on pakko vähentää. Meidän on katsottava tarkkaan, minkälaisen lainasalkun pystymme kantamaan, jotta saamme taloutemme tasapainoon. Tulemme arvioimaan investointien välttämättömyyttä, kiireellisyyttä sekä ajoittamista, Martikainen kertoo.

Inspiran tekemässä työssä Martikainen pitää erityisen hyvänä sitä, että se sisälsi myös toimenpidesuositukset. Kaupunki onkin jo alkanut suunnitella talouden tasapainottamistoimia suositusten perusteella. Tuottavuusohjelmaa on ryhdytty rakentamaan eri toimenpidekorien kautta.

– Investointien lisäksi tarkastelemme mahdollisuuksia tehostaa toimintaa, kasvattaa tuloja, myydä omaisuutta ja korottaa veroprosentteja. Tuloja on pystyttävä löytämään lisää. Myymällä omaisuutta voimme päästä eroon kuluista sekä vähentää käyttökustannuksia ja rahoittaa muita investointeja, Martikainen listaa vaihtoehtoja.

Tavoitteena talouden tasapaino ja laadukkaat palvelut kuntalaisille

Talouden tilannekuvaa ja skenaarioita on esitelty niin luottamushenkilöille, talousarvion valmistelijoille, konsernille kuin konserniyhtiöille.

– Joka taholta on tullut kiitosta siitä, että pystymme nyt esittämään talouden pitkän aikavälin tilannekuvan. Se on iso apu talouden tarkemmassa suunnittelussa.

Vaikka talous vaatii sopeuttamista, Martikainen haluaa korostaa, että Kuopion tilanne on hyvä.

– Kaupungin tase on vahva. Haluamme pitää talouden tasapainossa ja tarjota kuntalaisille laadukkaita palveluja jatkossakin. On tärkeää, että meillä on päivittyvä kuva tulevasta ja näin mahdollisuudet vaikuttaa talouskehitykseen. Erityisesti muutostilanteessa tällainen näkymä on välttämätön.

Työ Inspiran kanssa sujui Martikaisen mukaan ketterästi ja joustavasti lyhyessä ajassa.

– Työpajatyöskentely edellytti tietysti myös meiltä panostusta. Inspira tuntee kuntakentän ja kuntien talouden hyvin ja siitä oli yhteistyössä hyötyä. Ulkopuolisen tekemänä näkymä saa enemmän painoarvoa organisaation sisällä.

Inspira on kuntien talouden ja rahoituksen neuvontantopalveluihin erikoistunut Kuntarahoitus Oyj:n kokonaan omistama tytäryhtiö. Inspiran keskeisiä palvelualueita ovat kuntatalous, investoinnit ja palvelutuotannon uudelleen järjestelyt.

Lue lisää: kuntarahoitus.fi/inspiran-neuvonantopalvelut/


Teksti: Hannele Borra
Kuva: Jesse Karjalainen

Tekstiä muokattu 15.6.2023. Lisätty infolaatikko Inspirasta.

Kestävä kuntaKuntarahoitusNeuvonantopalvelutTalous