Esa Kallio kommentoi Kuntarahoituksen 14.8.2018 julkaistun puolivuosikatsauksen tietoja tuoreella videolla.
Koko puolivuosikatsauksen voit ladata alla olevasta tiedostosta.
Aiempia raportteja voi lukea verkkosivujemme Tunnusluvut ja vuosikertomukset -osiosta >.
Kuntarahoituksen hallituksen jäseniksi huhtikuussa nimitetyt Markku Koponen ja Kari Laukkanen ovat molemmat pitkän pankkiuran tehneitä rahoitusammattilaisia, jotka tuntevat Kuntarahoituksen entuudestaan aiempien työtehtäviensä kautta.
Markku Koponen työskenteli yli 30 vuotta OP-ryhmässä, Kari Laukkasella on takanaan lähes yhtä pitkä rupeama Citibankissa. Koponen on ollut aikanaan järjestämässä Kuntarahoituksen kuntaobligaatioiden liikkeeseenlaskujen myyntiä OP-ryhmässä ja Laukkanen puolestaan osallistunut Kuntarahoituksen kansainvälisen varainhankinnan järjestelyihin.
Miltä Kuntarahoitus näytti ulkopuolisen kumppanin silmin ennen hallituspestin alkamista?
– Pidin Kuntarahoitusta kasvu- ja kehityshakuisena, eteenpäin pyrkivänä yhtiönä, Koponen summaa.
– Kansainvälisen pankin näkökulmasta Kuntarahoitus on asiantunteva, mutta joustava kumppani. Tiimi on hyvin ajan tasalla markkinoista ja niiden trendeistä. Asiat hoituvat tehokkaasti, ja töitä on ollut mukava tehdä yhdessä, Laukkanen täydentää.
Muutaman kuukauden hallituskokemus ei ole varsinaisesti mullistanut kummankaan miehen ennakkokäsityksiä. Molemmat myöntävät silti, etteivät olleet täysin hahmottaneet Kuntarahoituksen aseman merkittävyyttä. Erityisesti yllätyksenä on tullut yhtiön vahva rooli yleishyödyllisen asuntotuotannon rahoittajana.
Koposen ja Laukkasen pankkiliiketoiminnan tuntemus on hallitustyössä kullanarvoista. Kuntarahoituksen toimintaa valvova Euroopan keskuspankki EKP asettaa yhtiön johdolle tiukat osaamisvaatimukset.
– Jokaisella toimialalla on omia lainalaisuuksiaan: ihmiset, jotka eivät ole olleet finanssialalla, yllättyvät säädösten määrästä ja valvonnan ja tarkastusten merkityksestä. EKP on muuttanut dramaattisesti toiminnan luonnetta niissä yhtiöissä, jotka ovat sen suoran valvonnan piirissä, myös Kuntarahoituksessa, Markku Koponen sanoo.
– Suomessa on totuttu siihen, että työkaverin sanaan voi luottaa ja ettei kaikkea tarvitse dokumentoida, kunhan noudatetaan säädöksiä. EKP:n näkökulmasta asiaa ei ole tehty, jos sitä ei ole dokumentoitu. Valvojan odotuksia on noudatettava pilkulleen. Tämän vaatimuksen ehdottomuutta pankkialan ulkopuolisten voi olla vaikea ymmärtää, Koponen jatkaa.
Molemmat miehet korostavat silti itsekin hyvän hallinnoinnin tärkeyttä ehdottomana perusedellytyksenä.
Laukkanen haluaa tuoda hallitukseen myös asiakkuusosaamista.
– Olen koko pankkiurani ajan vastannut asiakkuuksista, ja Kuntarahoituksen hallituksessakin haluan varmistaa, että asiakas pysyy toiminnan keskiössä. Tiukentunut ja alati muuttuva säädösympäristö vaatii väistämättä paljon huomiota sekä hallituksen että yhtiön osalta, mutta myöskään asiakasrajapinnan tärkeyttä ei voi koskaan liikaa korostaa.
– Hallituksen tehtävänä on haastaa yrityksen operatiivista johtoa. Meidän pitää pystyä tekemään kysymyksiä, jotka pakottavat yrityksen johdon perustelemaan valintojaan ja vakuuttamaan hallitus niiden järkevyydestä. Yritysjohdolla täytyy olla sparraaja, jolla on monialaista näkemystä ja kokemusta.
Erikoistuminen, vastuullisuus ja ketteryys erottavat muista
Sekä Markku Koponen että Kari Laukkanen pitävät Kuntarahoituksen tulevaisuuden näkymiä hyvinä.
– Kilpailu on kiristynyt ja näille rahoitusmarkkinoille haluaa moni uusikin toimija, mutta se on hyvä asia myös Kuntarahoituksen kannalta. Kilpailun puute laiskistaa, kun taas sen kiristyminen pakottaa kehittämään toimintaa ja ajattelemaan asiakaskeskeisemmin, Koponen sanoo. Hän pitää Kuntarahoituksessa viimeisten vuosien aikana tapahtunutta kehitystä ja markkinoille tuotuja uusia tuotteita tervetulleina.
Molemmat miehet pitävät Kuntarahoituksen perustehtävää ja vastuullisuutta selkeinä kilpailuetuina.
– Pitkäaikaisten asiakassuhteidensa kautta Kuntarahoituksella on paljon tietoa ja osaamista, joka mahdollistaa asiakkaiden toimintaympäristössä ja rahoitustarpeissa tapahtuvien muutosten seurannan. Näiden muutosten ennakointi ja ratkaisujen tuominen asiakkaille on juuri sitä lisäarvoa, jota Kuntarahoitus voi vahvan asemansa perusteella tarjota. Aktiivinen rooli vastuullisessa rahoituksessa sopii myös hyvin luontevasti Kuntarahoituksen toimintaan ja perustehtävään, Laukkanen sanoo.
Yksi suurimmista muutoksista on digitalisaation nopea läpimurto. Robotisointi, tekoäly ja lohkoketjuteknologia ovat myös rahoitusbisneksen tätä päivää.
– Digitaalisuus tulee muuttamaan maailmaa, ja meitä koskevassa kilpailussa menestyy se, joka ymmärtää mitä digitalisaatio tarkoittaa institutionaalisen rahoituksen osalta, Laukkanen sanoo.
Oikeilla satsauksilla Kuntarahoituksen rooli suomalaisen julkisen sektorin rahoituksessa tulee olemaan erittäin vahva, miehet uskovat – tätä tukee muun muassa Kauppalehden hiljattain tekemä Kuntarahoituksen valinta vuoden pankiksi. Asiakaskenttä ja säädösmaailma kuitenkin muuttuvat. Muutoksessa mukana oleminen vaatii myös yhtiöltä muuttumista.
– Kuntarahoituksen henkilökunta on melko nuorta, ja se on tämänhetkisessä tilanteessa vahvuus. Monessa kilpailevassa yhtiössä keski-ikä on huomattavasti korkeampi, mikä vaikuttaa yrityskulttuuriin, Koponen sanoo.
– Kilpailijoihin verrattuna Kuntarahoitus on pieni ja ketterä organisaatio, ja sitä kannattaa hyödyntää. Avoin keskusteluympäristö ja tehokas tiedonjakaminen yhtiön sisällä ovat keskeisiä onnistumisen edellytyksiä, Laukkanen jatkaa.
Sekä Markku Koponen että Kari Laukkanen rikkovat helsinkiläisen pankkiirin stereotypiaa, sillä molemmat ovat kotoisin pääkaupunkiseudun ulkopuolelta. Jyväskylästä kotoisin oleva Koponen ja Sysmässä varttunut Laukkanen viettävät edelleen vapaa-aikaansa vanhoilla kotiseuduilla sijaitsevilla kesämökeillään.
Ehkäpä miesten silmiinpistävä rentous ja välittömyys johtuvatkin kotiseudusta? Juristiksi kouluttautunut Koponen naurahtaakin olevansa juristiksi epätyypillinen tapaus: uran vastuualueisiin on mahtunut monipuolisten juristitehtävien lisäksi hallitusten sihteeriyttä, viestintää, markkinointia, strategista suunnittelua, yritysjärjestelyjä ja ties mitä.
– Juristius minussa näkyy silti tarkkuutena ja ratkaisuhakuisuutena. Kaikkiin ongelmiin täytyy löytyä laillinen ratkaisu, Koponen sanoo.
Oman osaamisen kehittäminen ja maailmanmenossa mukana pysyminen on molemmille tuoreille hallitusvahvistuksille tärkeää. Laukkanen jakaa osaamistaan toimimalla päivätyönsä ohella hallituksen jäsenenä Nuori Yrittäjyys ry:ssä, jonka tavoitteena on nuorten työelämä-, talous- ja yritysosaamisen kehittäminen.
Sekä Koponen että Laukkanen lukevat paljon: historian ja nykypäivän ymmärtäminen on välttämätöntä, jos haluaa ennakoida tulevaa, Koponen sanoo.
– Haluan, että pystyn jälkikäteen katsomaan elämääni ja valintojani taaksepäin ja toteamaan, että ettei ole mitään kaduttavaa. Olen pyrkinyt tekemään parhaani. Virheitä saa tehdä, kunhan ei toista niitä. Valintojen on oltava käytettävissä olevan tiedon perusteella parhaita mahdollisia ratkaisuja.
Sari Litjan työ on osa asiakasprosessia, jonka tavoitteena on tyytyväinen asiakas. Työhön kuuluu moninaisia dokumentaatio- ja elinkaarivaiheen tehtäviä sopimusten valmistelusta päätösdokumenttien tarkastamiseen ja vakuuksien hallintaan. Kaikkien parissa pääsee tekemään töitä yhdessä asiakkaiden kanssa.
Litja ja muut rahoitusdokumentaation tiimiläiset tekevät työtä, jonka arvo tulisi monille näkyväksi vain tilanteissa, joissa hommat jäisivät tekemättä. Dokumentaatioasiantuntijan tehtävänä on huolehtia, että rahoitusdokumentit ovat asiakkaalla ajallaan ja sovitun mukaisina ja nimet ovat papereissa silloin, kun pitääkin.
Tarkka ja luotettava taustatuki, sellainen Litja haluaa olla.
– Työn täytyy haastaa ja opettaa jatkuvasti jotain uutta. Silloin se motivoi ja tuo uutta virtaa pitkään alalla olleelle konkarillekin, hän sanoo.
Motivoivaksi Litja kuvailee työtään erityisesti juuri nyt, kun Kuntarahoituksella käynnissä olevat mittavat uudistusprojektit haastavat joka päivä kokeneenkin asiantuntijan. Tietämystään hän on päässyt hyödyntämään viimeisen vuoden aikana niin vakuushallintajärjestelmäprojektissa, kirjallisten panttikirjojen sähköistämisprojektissa kuin antolainajärjestelmän uusimisprojektissakin. Jokainen näistä projekteista on myös askel kohti yhtä isoa tavoitetta, paperitonta dokumentaatiota.
Välillä mielekäs työ meinaa viedä totaalisesti mennessään.
– Työpäivä on niin täynnä mielenkiintoisia juttuja, ettei aika riitä kaikkeen siihen, mitä haluaisin tehdä, hän nauraa.
Projektityössä Litjaa kiehtoo erityisesti yhteistyö eri osastojen välillä. Se antaa erilaisia näkökulmia ja varmistaa kokonaisuuden hahmottamisen sekä yhteisen, kaikkien kannalta parhaan ratkaisun löytämisen. Kehitysprojektien lopputuloksena työstä tulee mielekkäämpää, kun prosessit muuttuvat sujuvammiksi ja uudet toimintatavat järkevöittävät tekemistä.
Projektityön ohessa Litja on hoitanut ”normityöhönsä” kuuluvia tehtäviä sen verran, mitä aika on antanut myöden.
– Asiakkaat tuovat työhöni juuri sen yllätyksellisyyden ja ihmisläheisyyden, josta erityisesti pidän. Koskaan ei voi tietää, mihin suuntaan päivä etenee ja mitä tapahtuu. Paras työstä saatu palaute on asiakkaalta tullut kiitos, hän sanoo.
Myös työlleen omistautunut tarvitsee välillä irtiottoja. Silloin kun kierrokset työpaikalla meinaavat käydä liian koviksi, sujauttaa Litja lenkkarit jalkaan ja lähtee reippaalle kävelylenkille. Rivakan askelluksen tahdissa mielessä poukkoilevat ajatukset pulpahtelevat pintaan usein uudenlaisina ja yllättävinä kokonaisuuksina.
– Työasioiden solmukohdat tuntuvat välillä tarvitsevan kunnon kävelylenkkiä ratketakseen, hän toteaa.
Liiaksi ei Litjan mieli työasioihin uppoudu, siitä pitää perhearki hyvin huolen.
– Kotona on kaksi teini-ikää lähestyvää nuorta. He palauttavat ajatukset kertarysäyksellä elämän perusasioihin. Siinä kalpenevat projektit ja muut työasiat – ja hyvä niin, asiat tärkeysjärjestykseen, toteaa hän hymyillen.
Inspiran apulaisjohtaja Jon Forssell korostaa tunnelihankkeessa kysyntäriskin vaikutusta. Kyseessä on megaluokan projekti. Jos tunnelin kautta kulkevalle henkilö- ja tavaraliikenteelle onkin vähemmän kysyntää kuin ennakoitu, riskinä on, että tunnelista tulee iso taakka Suomen ja Viron veronmaksajille.
Forssell huomauttaa, että esimerkiksi Etelä-Euroopassa moottoriteistä kerättäviä käyttömaksuja on suunnitteluvaiheessa arvioitu yläkanttiin.
– Infrahankkeiden kysyntäarvioissa pitäisi olla konservatiivinen, koska niiden vaikutukset pitkäkestoisen hankkeen kannattavuudelle ovat niin suuret, Forssell toteaa.
Koska vaikutukset ovat suuret, niistä pitää Forssellin mukaan keskustella nyt. Suunnitelmissa on, että rakentaminen voidaan aloittaa vuonna 2025. Valmista tulisi vuonna 2040.
– Julkisella rahalla ei pidä lähteä tekemään mitään hankkeita kovin ylitoiveikkailla taustaskenaarioilla. Sen sijaan on hankittava lisää tietoa hankkeesta ja katsottava riskit realistisesti. Sen jälkeen poliitikot päättävät, onko tällainen infrastruktuuri tarpeen kyseisellä riskitasolla ja ennakoiduilla kustannuksilla, Forssell sanoo.
Myös selvitystyön projektijohtaja Kari Ruohonen korostaa rahoituskysymysten tarkkaa punnitsemista. Ruohonen oli projektissa mukana Uudenmaan liiton toimeksiannosta.
– Tässä täytyy miettiä fiksusti. On suunniteltava tekniset ratkaisut kunnolla, mutta ehkä jopa tätäkin tärkeämpää on ratkaista rahoitus siten, että se ei ole liian suuri taakka Suomen ja Viron talouksille. Tässä on syytä pitää mielessä, että tunnelin hyödyt tulevat vasta, kun rakentaminen on saatu valmiiksi eli aikaisintaan vuoden 2040 jälkeen, Ruohonen sanoo.
Toteuttamisselvityksen mukaan tunneli voi olla viisas investointi, jonka laajemmat yhteiskunnalliset ja kansantaloudelliset hyödyt ylittävät kustannukset.
– Tunneli poistaisi Suomen saarimaisen aseman meren takana ja yhdistäisi meidät eurooppalaiseen rautatieverkkoon, Ruohonen toteaa.
Toisaalta Suomen asema ”saarena” ei ole pelkästään haitta. Meriyhteys on halvin tapa kuljettaa suuria määriä tavaraa.
– Sen hyöty toteutuu vain, kun kuljetetaan isoja määriä ja raskasta tavaraa. Jos ajatellaan kallista tavaraa, jolla on kiire, niin nopea junayhteys Eurooppaan on parempi, Ruohonen sanoo.
– Jos uskotaan siihen, että tunnelin tuomat laajemmat hyödyt ovat huomattavat, tämäntyyppinen hanke voi olla julkiselle rahoittajalle huomattavan maksusitoumuksen arvoinen, Forssell muotoilee.
Forssellin mukaan tunneliprojektille on mahdollista luoda toimiva rahoitusmalli.
– Näkemykseni mukaan tällaiseen hankkeeseen pystyy tekemään toimivan rahoitusrakenteen, ja niitä tehdään jatkuvasti hankkeissa ympäri maailmaa.
Forssell korostaa, että rahoitusrakenteessa pitää kuitenkin huomioida hankkeeseen liittyvät riskit ja osapuolet, jotka niitä kantavat.
– Lisäksi pitää huomioida tarvittavan rahoituksen suuri määrä, joka vaikuttaa markkinoihin ja jopa valtiotason vastuisiin.
Tunneliprojektin helmikuisen raportin mukaan rahoitus olisi mahdollista rakentaa yhdistämällä julkista ja yksityistä rahoitusta. Lisäksi yhtälö vaatisi tukirahoitusta esimerkiksi EU-rahan muodossa.
Valmistumisen jälkeen tunnelia pitäisi vielä subventoida julkisista varoista hieman samaan tapaan kuin kunnat ja valtio nyt subventoivat julkista liikennettä.
– Tunnelihanke on mahdollista toteuttaa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuusmallilla, jossa yksityinen sektori rahoittaa tunnelin rakentamisen. EU:n tukirahoituksen määräksi tehdyissä laskelmissa on arvioitu 40 prosenttia kustannuksista, mikä vastaa muiden suurten tunnelihankkeiden EU:n rahoitusosuutta, Forssell sanoo.
Tunnelin avaamisen jälkeen junien lipputulot ja käyttömaksut kattavat vuosittaiset operointikustannukset eli liikennöinti- ja kunnossapitokustannukset. Tästä huolimatta tunnelista vastaava yksityinen junien liikennöinnistä vastaava yhtiö tarvitsee lisärahoitusta pääomakulujen kattamiseen.
Kari Ruohonen huomauttaa, että myös Kiina on otettava huomioon projektin suunnittelussa. Hän muistuttaa, että Kiina on jo avannut suoran tavarajunayhteyden Kouvolasta Kiinaan.
Ruohonen kehottaakin pohtimaan tunnelihanketta myös osana laajempaa rautatieverkoston kehittämistä, joka kytkisi Kiinan, Skandinavian maat, Baltian ja itäisen Euroopan yhdeksi rautatiekokonaisuudeksi.
– Voisiko Kouvolasta Kiinaan kulkevaa junayhteyttä yhdistää siten, että Suomenlahden ali kulkeva tunneli muodostaisi tälle oman pohjois–eteläsuuntaisen käytävän, Ruohonen visioi.
Kiinaa on julkisuudessa väläytelty myös yhtenä mahdollisena rahoittajana hankkeelle. Tunnelihankkeen toteuttamisselvityksessä ”Kiina-korttia” ei kuitenkaan käsitellä.
Jarrumies. Siten luottoriskianalyytikkoja lempeästi nimitellään Kuntarahoituksen käytävillä. Luottoriskianalyytikko Janne Karausta leikkimielisen naljaileva titteli huvittaa. Hän on itse asiassa siihen varsin tyytyväinen, sillä kekseliäs nimihän osoittaa, että hän ja kollegat tekevät työnsä oikein. Juuri niin kuin pitääkin.
– Me tuomme realismia asiakkaiden investointien kokoon, kun selvitämme asiakkaan tämänhetkisen taloudellisen tilanteen ja todellisen luottotarpeen. Kun kunnassa tehdään päätös esimerkiksi uuden koulun rakentamisesta, me tarkistamme, että asiakas on varmasti selvillä investoinnin vaikutuksista talouteen niin nyt kuin tulevaisuudessakin, hän selventää.
Karaus siis miettii, laskee ja analysoi. Pohtii, vertaa ja puntaroi. Eli toisin sanojen jarruttelee.
– Hitaasti, maltillisesti ja harkiten tehdään oikeita ratkaisuja. Saattaa vaikuttaa jarruttelulta, mutta itse ajattelen sen mieluummin aikalisänä, jonka aikana teemme tarkat laskelmat yhteistyössä asiakkaan kanssa, hän vastaa.
Karaus tuli töihin Kuntarahoitukseen viisi vuotta sitten. Alusta saakka työtehtäviin ovat kuuluneet erilaiset kehitysprojektit, ja säädösten lisääntyessä tahti uusien järjestelmien luomisessa on vain kiihtynyt.
– Riskienhallintaosastolla kehitämme jatkuvasti uusia ja tehokkaampia luottoriskianalytiikan menetelmiä, jotta tiedämme tänään, mitä keskeisiä riskejä asiakkaidemme toiminnassa voi tulevaisuudessa ilmetä. Näin voimme mahdollisesti päästä ennaltaehkäisemään näiden riskien muodostumista. Tästä on hyötyä myös asiakkaillemme, kun voimme yhdessä miettiä, miltä tulevaisuus mahdollisesti näyttää. Tämä pätee asiakaskuntaamme niin kunta- kuin asuntopuolellakin.
Projektista toiseen kiitävälle miehelle tämänhetkinen kovatyötahti on juuri sopiva, sillä Karaus on elementissään silloin, kun poiketaan rutiineista, mietitään asioita uudelta kantilta ja sytytetään rautoja tuleen toinen toisensa perään. Ideointipalavereissa visionääriksikin kutsuttu Karaus kannustaa muitakin heittelemään villejä ajatuksia sen kummemmin niitä sensuroimatta. Toki, joskus se voi tarkoittaa riskiä epäonnistumisesta, mutta joskus myös suurta onnistumista.
Hän nauraa, että riskejä ottava luottoriskianalyytikko saattaa kieltämättä kuulostaa ristiriitaiselta.
– Ideoinnissa olen riskinottaja, mutta arjessa olen saanut palautetta, että mietin monista yksinkertaisista arkipäivän asioista hyöty-tuottosuhteita ihan liikaa, hän jatkaa.
Karaukselle oman työn ytimeen kuluvat asiakkaat. Hän korostaa yhteistyössä kumppanuutta ja toivoo, että yhä useammin Kuntarahoitus olisi tekemässä yhteistyötä asiakkaiden kanssa jo investoinnin suunnitteluvaiheessa.
– Tähtäämme Kuntarahoituksessa siihen, että riskienhallinnassa siirryttäisiin yhä enemmän etupainotteiseen ajatteluun. Meillä on paljon talousosaamista ja näkemystä, jonka mielellämme jakaisimme asiakkaalle jo aikaisemmin kuin vasta sinä vaiheessa, kun ruvetaan miettimään rahoitusta.
Karaus kertoo, että joissakin kunnissa etupainotteista ajattelua on jo hyödynnetty. Äskettäin Kuntarahoituksesta käytiin jo investoinnin suunnittelun alkumetreillä havainnollistamassa kuntapäättäjille, miltä kunnan tulevaisuus voi mahdollisesti näyttää, jos ylimitoitettu investointi toteutetaan sellaisenaan. Käynnin jälkeen investoinnin suuruus saatiin kaikkia osapuolia tyydyttäväksi.
– Monesti investoinnit voivat olla liian suuria suhteutettuna taloudelliseen kantokykyyn. Kaikissa kunnissa ei ole isoja talousosastoja, joissa ammattilaiset pyörittelevät lukuja työkseen. Silloin ulkopuolinen näkemys ja apu on syytä hyödyntää. Se on sitä kumppanuutta, jota me haluamme korostaa.
Pitkän rahoitusuran tehnyt Esa Kallio on työskennellyt Kuntarahoituksen palveluksessa vuodesta 2005 lähtien vastaten viimeksi Kuntarahoituksen varainhankinnasta ja treasury-toiminnasta. Elokuusta 2017 lähtien hän on hoitanut lisäksi väliaikaisen toimitusjohtajan tehtäviä.
– Odotan innolla entistä tiiviimpää yhteistyötä, jolla voimme vieläkin syventää vuoropuhelua asiakkaiden kanssa. Kuntarahoituksen uudistetun vision mukaan tavoitteenamme on olla asiakkaillemme paras kumppani rahoituksen koko elinkaaren aikana. Haluamme olla näkemyksellinen sparraaja, jota saa ja pitää haastaa ja joka myös pystyy haastamaan asiakkaitaan. Henkilökunnallamme on syvää osaamista asiakkaiden toimialoilta, ja haluamme antaa sen asiakkaidemme käyttöön, Esa Kallio sanoo.
– Asiakkaiden toimintaympäristössä tapahtuu tällä hetkellä historiallisen suuria uudistuksia. Me autamme tulevaisuuden muutosten käytännön vaikutusten arvioimisessa ja uusien ratkaisujen löytämisessä. Panostamme tällä hetkellä asiakaskeskeiseen kehittämiseen ja palvelujen digitalisoimiseen. Sitä työtä voi tehdä vain tiiviissä kumppanuudessa, Kallio sanoo.
Esa Kallion toimitusjohtajanimityksen myötä Kuntarahoituksen toimitusjohtajan sijaiseksi on nimitetty yhtiön lakiasioista ja yhtiön hallinnosta vastaava johtaja ja johtoryhmän jäsen Mari Tyster. Lisäksi yhtiön johtoryhmän uusiksi jäseniksi on nimitetty Joakim Holmström ja Rainer Holm. Samalla Holmström siirtyy Kuntarahoituksen varainhankintaosaston johdosta vastaamaan yhtiön koko pääomamarkkinat-toiminnosta.
Toni Heikkilä, Jukka Helminen ja Marjo Tomminen jatkavat edelleen Kuntarahoituksen johtoryhmän jäseninä.
Maakuntien erilaisten rahoitusmallien soveltuvuuden tarkastelussa tulee arvioida, mitkä ovat ylipäätään maakuntatason ja sen toiminnan tavoitteet. Mikäli tavoitteena on rakentaa itsehallinnollinen aluehallinto, tämä edellyttää itsenäisyyttä myös rahoitustavan suhteen, arvioidaan Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulun tutkija Lotta-Maria Sinervon maakuntaveroa käsittelevässä tutkimuksessa.
Tampereen yliopiston toteuttama tutkimus Miten maakuntia rahoitetaan? on ensimmäinen laaja-alainen maakuntien verotusta ja muita rahoitusmuotoja koskeva Pohjoismainen vertailututkimus. Sen ovat tilanneet Kuntaliitto, Kuntarahoitus, Keva, KT Kuntatyönantajat ja Avainta ry.
– Maakunta- ja sote-uudistuksen yhtenä tavoitteena on julkisen talouden kustannusten hillintä. Tämä merkitsee erityisen huomion kiinnittämistä maakuntien toimintaan liittyviin kannustimiin, toteaa tutkija Lotta-Maria Sinervo Tampereen yliopistosta.
– Jos kehysmenettely tehdään joustamattomaksi, tämä voi aiheuttaa maakunnille ongelmia lakisääteisten tehtävien menojen kattamisessa. Budjettikurin hallinnassa on löydettävä tasapainoinen ratkaisu, toteaa Sinervo.
Vertailututkimuksessa on tarkasteltu laaja-alaisesti maakuntien rahoitusmalleja eri Pohjoismaissa. Tehtäviä rahoitetaan hyvin erityyppisillä ratkaisuilla, esimerkiksi Tanskassa maakunnilla ei ole verotusoikeutta, vaan pääosin terveydenhuollon tehtäviä hoitavat maakunnat rahoitetaan valtionosuuksilla ja kuntien maksuosuuksina.
Ruotsissa maakunnat vastaavat puolestaan muiden pienempien tehtäväkokonaisuuksien ohella erityisesti terveydenhuoltoon liittyvistä tehtävistä. Ruotsissa tehtävistä reilu 70 prosenttia rahoitetaan maakuntien omilla verotuloilla. Asiakas- ja käyttömaksujen osuus maakuntien toiminnan rahoituksesta on vertailumaissa suhteellisen pieni.
Tampereen yliopiston analyysin mukaan valtakunnallisiksi katsottuja tehtäviä voidaan rahoittaa valtion rahoituksella, kun taas paikallisten tehtävien hoitamisessa omat verotulot nähdään sopivana rahoitusmuotona.
– Tutkimuksessa käy hyvin ilmi, että maakuntien rahoitusmallin valinnassa on ratkaisevaa, että sillä on selkeä yhteys tehtävien luonteeseen ja laajuuteen, sanoo Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Reina.
– Suomessa kuntasektorin henkilökunnasta arviolta noin puolet on siirtymässä maakuntien palvelukseen. Suomeen suunniteltujen maakuntien tehtäväkentästä on tulossa poikkeuksellisen laaja verrattuna muihin Pohjoismaihin, toteaa kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen KT Kuntatyönantajista.
Perustuslain mukaisesti maakunnilla tulisi Suomessa olla itsehallinto, arvioidaan Tampereen yliopiston selvityksessä. Suomalaisten maakuntien itsehallinto on mahdollista toteuttaa säätämällä maakunnille verotusoikeus, niin kuin Ruotsissa, rajoitetulla verotusoikeudella, kuten Norjassa tai valtion rahoituksella, niin kuin Tanskassa.
Perinteisesti verotusoikeuden ja siihen liittyvän budjettivastuun katsotaan kannustavan tehokkaaseen taloudenhoitoon. Mikäli maakuntien toiminnan rahoitus perustuu vain valtion rahoitukseen, verotusoikeuden mukanaan tuomat kannustimet jäävät puuttumaan.
– Selvityksen perusteella näyttää siltä, että verotusoikeutta kannattaa vakavasti harkita maakuntien pysyvänä rahoitusmallina. Uskon, että veronmaksajatkin hyötyisivät siitä paitsi tehokkaan, myös läpinäkyvän ja vastuullisen taloudenhoidon kautta, arvioi Kuntarahoituksen vt. toimitusjohtaja Esa Kallio.
– Toimintamenojen rahoittamisen lisäksi on investointien rahoitus ratkaistava kestävällä tavalla. Pidemmän päälle verotusoikeus, laajemmin oma varainhankinta ja niitä täydentävä valtionosuusjärjestelmä vahvistaa maakuntien omaa päätäntävaltaa ja toiminnan tuloksellisuutta, jatkaa Kevan toimitusjohtaja Timo Kietäväinen.
Maakuntien nykysuunnitelman mukainen rahoitusratkaisu on näin alkuvaiheessa väliaikainen. Pysyvää rahoitusmallia tulisi selvittää huolellisesti seuraavan hallituskauden aikana, väliaikaisen mallin kokemusten perusteella.
Lisätietoja:
Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu, tutkija, yliopistonlehtori Lotta-Maria Sinervo, p. 050 509 9042
Kuntaliitto, varatoimitusjohtaja Timo Reina, p. 040 555 8458
Keva, toimitusjohtaja Timo Kietäväinen, p. 0400 486 043
Kuntarahoitus, vt. toimitusjohtaja Esa Kallio, p. 050 337 7953
KT Kuntatyönantajat, kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen, p. 040 547 7710
Avainta Avaintyönantajat, toimitusjohtaja, Vesa Laine p. 050 524 9551
Laisi itse ei työtehtäviensä määrästä juurikaan hengästy. Hän ei ole antanut kiireen tunteen sotkea elämäänsä, sillä hänestä kiireen selättämisessä on lopulta kyse asenteesta. Siitä, että tuntee omat rajansa ja toimintatapansa. Laisi muuntautuu saman päivän aikana teknisestä tukihenkilöstä ideanikkariksi ja tulipalojen sammuttajasta tuoreen idean käytännön testaajaksi. Tuosta noin vain, sukkelan sulavasti. Ajanhallinnan salaisuus on Laisilla yksinkertainen: kahvikupin ja aamupalan ääressä tehty realistinen ja motivoiva päiväsuunnitelma. Se toimii – ainakin osittain ja lähes aina.
– Jokainen päivä tuo tullessaan yllätyksiä. Muutos on kuitenkin minulle luonteva olotila, se on kuulunut elämääni aina. Sitä paitsi muutos on hyvästä, sitä ei sovi jarrutella, hän sanoo.
Nyt tehtäväkenttä saa lisämuutoksia, sillä Laisi on vasta aloittanut uudessa työroolissaan Business Solution Managerina. Lokakuun alussa voimaan tulleen Kuntarahoituksen organisaatiomuutoksen myötä työ sijaitsee nyt uusien rakenteiden alla, Business Information Solutions -toiminnoissa. Uusi tehtävä on mieluinen, vaikka sen raamit ovatkin vielä utuiset.
– Organisaatiomuutoksessa elämme vielä siirtymävaihetta. Hetki kestää, ennen kuin roolit itse kullakin asettuvat kohdalleen ja toimintamallit löytävät reittinsä.
Uuteen pestiinsä Laisi siirtyi Business Development Specialistin tehtävistä. Kuntarahoituksen back office -tiimiin mies tuli töihin viisi ja puoli vuotta sitten suoraan koulun penkiltä. Hän nappasi saman tien kiinni back office -järjestelmän uusimisprojektista STP:stä, jonka parissa seuraavat vuodet kuluivat kuin siivillä. Projektin myötä hän siirtyi liiketoiminnan kehitysyksikköön ja vuosien mittaan STP:n rinnalle ovat asettuneet myös esimerkiksi tehtävät antolainajärjestelmän uudistamisprojektissa sekä Kuntarahoituksen kokonaisarkkitehtuurin tilaa kuvaavassa projektissa. Laisi on mukana myös vasta-alkaneessa yhteiskuntavastuun raportointiprojektissa. Nyt Laisi iloitsee siitä, että hän pääsee keskittymään entistä tiiviimmin yhteistyöhön liiketoiminnan kanssa. Työrooliin kuuluu uusien palvelujen luominen sekä jo olemassa olevien järjestelmien ja prosessien jatkokehittäminen.
– Tulevaisuudessa työni haaste on saada uudet toimintamallit myös jalkautettua arjen työhön. Uuden oppiminen vie aina aikansa ja saattaa jopa hetkeksi hidastaa tuttuja työtehtäviä. Minulle tärkeitä ovat ne työpöytien ääressä vilahtavat onnistumisen hymyt, jotka kertovat käyttöönotetun toimintatavan sujuvuudesta ja toimivuudesta. Silloin tunnen onnistumista työssäni.
Monipuolinen työkenttä on hionut Laisin kyvyt huippuunsa niin organisointi- kuin priorisointitaidoissakin. Näille taidoille on käyttöä paitsi työelämässä, myös vapaa-ajalla, sillä tällä hetkellä hän suorittaa työnsä ohessa MBA-tutkintoa. Hurja opiskelutahti on vaatinut veronsa, ja vaikka edelleenkään suusta ei lipsahda sanaa kiire, myöntää hän sentään, että mennyt vuosi on ollut rankka.
– Kaikelle ei vain löydy aikaa, onnistuneesta priorisoinnista huolimatta.
Silti on asioita, joista Laisi pitää kiinni kynsin hampain.
– Perheaika ja urheilu, ne ovat asiat, joista en luovu. Kaiken vauhdin keskellä on hyvä välillä muistuttaa itseään, mikä omassa elämässä lopulta on kaikkein tärkeintä.
Kuntarahoitus on selvä markkinajohtaja omassa asiakaskunnassaan. Tämä kertoo rahoituksen kilpailukyvystä, sillä asiakkaat kilpailuttavat hankkimansa rahoituksen. Kilpailukykyinen hinta on seurausta monesta tekijästä, muun muassa mittavasta ja tehokkaasta kansainvälisestä varainhankinnasta, vahvasta luottoluokituksesta – joka on seurausta kuntien vahvasta taloudesta – sekä lainakannan nollariskisyydestä.
Yhteinen varainhankintajärjestelmä on osoittautunut monella mittarilla menestykseksi. Järjestelmä on varmistanut rahoituksen saamisen myös kriisitilanteissa ja tarjonnut kilpailukykyistä rahoitusta kaikissa markkinaolosuhteissa. Kauppalehden tuoreessa pankkiselvityksessä Kuntarahoituksen tehokkuus todetaan erinomaiseksi.
On koko julkisen talouden etu, että paikallishallinnolla on oma erikoistunut rahoittaja. Paikallishallinnon yhteinen varainhankintajärjestelmä perustuu rahoitus- ja takausjärjestelmään, johon ei sitoudu valtion pääomia ja jonka hyöty koituu osakkaiden ja asiakkaiden lisäksi kaikille suomalaisille veronmaksajille.
Kuntarahoituksen toiminnan edellytykset perustuvat lakiin Kuntien takauskeskuksesta. Kaikki manner- Suomen kunnat ovat Kuntien takauskeskuksen eli KTK:n jäseniä. KTK takaa Kuntarahoituksen varainhankinnan. Kunnat eivät takaa toistensa lainoja.
KTK-lain mukaan KTK:n takaamalla varainhankinnalla voidaan rahoittaa kuntia, kuntayhtymiä, kuntien määräysvallassa olevia yhtiöitä ja valtion tukeman sosiaalisen asuntotuotannon yleishyödyllisiä toimijoita (yhtiöitä, säätiöitä ja yhdistyksiä). Sote- ja maakuntauudistuksen myötä hallitus on ehdottanut KTK-lakiin muutosta, jonka mukaan olemassa olevat, kunta- yhtymien Kuntarahoitukselta ottamat lainat voivat siirtyä valtion takaamina maakunnille.
Kuntarahoitus on määritelty systeemisesti merkittäväksi eurooppalaiseksi rahoituslaitokseksi. Sen toimintaa valvoo Euroopan keskuspankki EKP stressitesteineen ja saatavien laadun arviointeineen. Kuntarahoituksen vakavaraisuus ylittää moninkertaisesti EKP:n asettaman minimivaatimustason.
Kuntarahoitus kehittää jatkuvasti palveluvalikoimaansa asiakaskuntansa tarvitsemien kokonaisratkaisujen mukaiseksi. Lainatarjontaa täydentävät leasingrahoitus, ympäristöystävällisille hankkeille tarjottu vihreä rahoitus, erilaiset korkosuojaus- ratkaisut ja rahoituksen hallintaa tukeva Apollo- palvelu sekä tytäryhtiö Inspiran neuvonantopalvelut.
Kun Daniel Eriksson saapuu aamulla työpaikalleen, hän napsauttaa ensimmäisenä kahvinkeittimen päälle. Aamun rauhallisina hetkinä on hyvä käydä läpi erityistä tarkkuutta vaativat työt. Silloin keskitytään tarjouspyyntöihin ja tehdään syventyen rahoituslaskelmia.
Työaikaa on reilusti ennen kuin työpaikalla vilisee työntekijöitä, sillä toimistopäivät Eriksson aloittaa mahdollisuuksien mukaan jo kukonlaulun aikaan.
– Aamuvirkun parasta työaikaa ovat varhaisen aamun tunnit, hän tietää.
Erikssonin keittämistä aamukahveista saavat työkaverit nauttia harvoin, sillä suurimman osan työajastaan hän viettää tien päällä reissaten. Suomea ristiin rastiin matkustamiseen kuluu 120–130 päivää vuodessa.
Jollekin matkatyö on pakkopullaa, Erikssonille se on edellytys työssä viihtymiselle.
– En millään jaksaisi istua vain työpöytäni ääressä päivästä toiseen. Nautin siitä, että saan tehdä töitä ympäri Suomea asuvien ihmisten kanssa ja vieläpä ihan kasvotusten, hän sanoo.
Vuosien mittaan Eriksson on huomannut, että eri puolella maata asuvissa ihmisissä on vivahde-eronsa. Tämän hän kokee suurena rikkautena, työnsä mukavana mausteena.
– Mitään yleistyksiä ei voi tehdä, kysehän on aina persoonasta. Sen olen kuitenkin huomannut, että eri puolilla maata keskustelun mallit ovat erilaisia: ruuhka-Suomen ulkopuolella bisnesasioihin ei suunnata heti, vaan ensin rupatellaan kuulumiset, hän valaisee.
Omassa työssään Eriksson arvostaa erityisesti sitä luottamusta, joka asiakkaiden kanssa on ajan saatossa kehittynyt. Että ihan oikeasti molempien osapuolien tavoitteena on löytää asiakkaalle ne edullisimmat rahoitusratkaisut.
– Tiedostan sen, että Kuntarahoituksen edustajana minuun luotetaan ja se on minulle todella merkittävä asia. Kuntarahoitushan on kuntien omistama rahoituslaitos, ja on mukavaa, että asiakkaat ottavat meidät vastaan kumppanina, jonka kanssa halutaan tehdä yhteistyötä.
Työtään rahoituspäällikkönä Eriksson kuvailee yhdistelmäksi myyjän ja rahoituskonsultin työtä. Kuntarahoituksen asiakasvastaavana hän toimii noin 50 kunnassa enimmäkseen Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja ruotsinkielisen rannikkoseudun alueilla.
– Tällä saralla työni on pitkälti vuosisuunnitelmien tekemistä ja kuntien rahoitustarpeiden suunnittelua. Keskustelemme asiakkaan kanssa yhdessä siitä, mitä investointeja tarvitaan ja miten ne rahoitetaan: laskemme auki erilaisia rahoitusmalleja ja pohdimme järkevintä vaihtoehtoa, hän sanoo.
Lisäksi Eriksson toimii leasingrahoituksen tuoteasiantuntijana. Rahoitusmallina leasing on Erikssonin mielestä lyönyt nyt läpi.
– Leasingin läpinäkyvyys ja joustavuus nostavat sen suosiota. Lisäksi se on hinnaltaan hyvin kilpailukykyinen, hän perustelee.
Perinteisesti leasingrahoitusta hyödynnetään kunnissa esimerkiksi tietotekniikkaan, toimistolaitteisiin, autoihin, työkoneisiin ja yleensäkin kaikenlaiseen irtaimeen omaisuuteen. Viime vuosina myös kiinteistöleasing on nostanut valtavasti suosiotaan.
– Kuntien taloustilanteet vaihtelevat, mutta kaikkialla on kohteita, joihin on taloustilanteesta riippumatta investoitava. Uskon, että tarjoamamme rahoitusmalli kiinnostaa asiakkaita myös hajauttamisen näkökulmasta: on ymmärretty, että investointien rahoittamiseen on muitakin vaihtoehtoja kuin taselaina.
Vaikka reissutyö ei Erikssonia väsytäkään, venyttää matkustaminen kuitenkin työpäivän pituutta melkoisesti. Päätä hän nollaa liikuntaharrastusten, kuten kuntosalitreenin parissa. Kesäkautena kuvaan astuu myös rullaluistelu ja viime vuodesta alkaen pyöräily. Liikkuminen pitää huolen siitä, että reissutyötä jaksaa myös fyysisesti.
Mieluiten vapaa-aika kuluu kuitenkin ihan normaalia arkea eläen.
– Vaikka minulla onkin luontainen kiinnostus tavata ihmisiä, niin vapaa-ajalla en hakeudu jatkuvasti uusien ihmisten seuraan. Silloin viihdyn parhaiten oman perheen kesken ruokaa laittaen, lasten kanssa pihalla peuhaten tai jalkapallokentän reunalla seisten. Kun vapaa-aikaa on vähän, haluaa perhearjesta ottaa kaiken ilon irti ja nauttia jokaisesta hetkestä.