Vuosi 2018 lukuina: Kuntarahoituksen vuosikertomus, vastuullisuusraportti ja vihreän rahoituksen raportti on julkaistu | Kuntarahoitus
Kuntarahoitus julkaisi 7.3.2019 vuosikertomuksen vuodelta 2018. Samalla yhtiö julkaisi myös historiansa toisen vastuullisuusraportin sekä raportin ympäristöinvestointeihin suunnatun vihreän rahoituksen vaikutuksista.
Koska Kuntarahoituksen tarjoamalla rahoituksella on laaja yhteiskunnallinen vaikutus, on vastuullisuus nostettu keskeiseen asemaan yhtiön strategiassa ja yhdeksi yhtiön arvoista.
Vastuullisuusraportissa avataan vastuullisuuden pääteemoja Kuntarahoituksessa sekä niihin liittyviä tavoitteita ja mittareita. Vastuullisuuden kehittämisessä Kuntarahoitus keskittyy neljään pääteemaan: vastuullisiin tuotteisiin ja palveluihin, kestävän kehityksen edelläkävijyyteen, työhyvinvoinnin kehittämiseen ja vastuulliseen hallintotapaan.
Vihreä rahoitus jatkaa kasvua
Kuntarahoitus on tarjonnut asiakkailleen vihreää rahoitusta vuodesta 2016 alkaen. Vihreän rahoituksen avulla yhtiö haluaa nopeuttaa ilmastotavoitteita tukevien hankkeiden yleistymistä Suomessa.
Vuonna 2018 yhteensä uutta 20 projektia lisättiin vihreän rahoituksen salkkuun. Vuodesta 2016 alkaen vihreää rahoitusta oli vuoden 2018 loppuun mennessä nostettu yli 1,143 miljardilla eurolla.
Vihreän rahoituksen osuus Kuntarahoituksen antolaina- ja leasingsalkusta on viisi prosenttia, kun yhtiön tavoitteena on, että vuoden 2022 loppuun mennessä vihreän rahoituksen osuus on jo 10 prosenttia koko rahoitusportfoliosta.
Ruotsalaisen Prospera-tutkimuslaitoksen tekemässä tutkimuksessa selvitettiin mielipiteitä pohjoiseurooppalaisista niin kutsutuista SSA-liikkeeseenlaskijoista eli julkisyhteisötaustaisista organisaatioista.
Kaikki tutkitut pohjoismaiset liikkeeseenlaskijat ovat samantyylisiä toimijoita: ne hankkivat markkinoilta varoja kotimaansa julkisen sektorin rahoittamiseen ja niiden toiminnalla on jonkinlainen valtion tai paikallisen julkisen sektorin tuki. Kuntarahoituksen lisäksi tällaisia liikkeeseenlaskijoita ovat ruotsalainen Kommuninvest, norjalainen KBN ja tanskalainen KommuneKredit.
Verrokiksi pohjoismaisille kuntarahoittajille tutkimuksessa otettiin muita eurooppalaisia liikkeeseenlaskijoita eli saksalainen kehityspankki KfW, alankomaalainen BNG, Euroopan investointipankki EIB sekä Pohjoismaiden investointipankki NIB.
– Tutkitut yritykset selvästi mielletään samantapaisiksi toimijoiksi, koska kaikki saavat hyviä tuloksia. Erojakin profiileissa kuitenkin löytyy, sanoo Hanna Helgesson Prosperasta.
Suomen talouden vahvistuminen suuntaa sijoittajien mielenkiintoa Kuntarahoitukseen
Useissa avoimissa kommenteissa todettiin, että Kuntarahoitus kiinnostaa sijoittajia entistä enemmän muuhun Eurooppaan liittyvien epävarmuustekijöiden takia. Sijoittajat ovat myös huomioineet Suomen talouden hyvän kehityksen viime vuosien aikana.
Kuntarahoitus saa pankeilta kiitosta aktiivisuudestaan vihreiden bondien markkinoilla. Sen toivotaan myös jatkavan tuotevalikoiman laajentamista sosiaalisiin bondeihin ja vahvistavan entisestään aktiivisuutta viitelainamarkkinoilla.
– Kuntarahoituksella on monipuolinen varainhankintastrategia joka palvelee laajaa sijoittajajoukkoa. Yhtiö on onnistunut pysymään jokaisella varainhankintamarkkinallaan eturintamassa mukautumalla sijoittajatarpeiden muutoksiin. Osallistumalla erilaisiin tapahtumiin kuntarahoituslaiset pysyvät lähellä sijoittajiaan ja pystyvät pitämään varainhankintansa joustavana. Sijoittajille tämä on tervetullutta, kommentoi eräs vastaajista.
Tutkimus auttaa Kuntarahoituksen varainhankinnan kehittämisessä
Kuntarahoituksesta tutkimuksessa piirtyvä profiili korostaa yhtiön ammattimaista toimintamallia. Vahvuuksiksi nousevat hyvä varainhankintastrategia, johdonmukaisuus markkinoilla toimimisessa, toiminnan läpinäkyvyys ja sijoittajille tarjottavan tiedon laatu sekä markkinoiden tarpeisiin vastaaminen. Näiden kaikkien kehittäminen on ollut yhtiön varainhankinnan tavoitteena.
– Analysoimme vuosittain tarkkaan tutkimuksesta saadun palautteen ja kehitämme sen perusteella toimintaamme. Erilaiset ulkoiset tunnustukset ovat hyvä merkki siitä että olemme oikeilla jäljillä, mutta Prosperan tekemä tutkimus tarjoaa meille konkreettisempia kehitysideoita ja yhteistyökumppaneillemme tilaisuuden antaa myös kriittistä palautetta, sanoo johtaja Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.
Faktaa tutkimuksesta
Prosperan pohjoiseurooppalaisia liikkeeseenlaskijoita koskeva mielikuvatutkimus on tehty vuosittain vuodesta 2011 lähtien. Tutkimuksen käynnistäjänä on ollut ruotsalainen Kommuninvest, mutta Kuntarahoitus on jo useiden vuosien ajan ollut tutkimuksen toinen tilaaja.
Tutkimuksen toteuttaa Prospera, joka on pitkän historian omaava finanssisektoriin erikoistunut markkinatutkimusyhtiö, joka tekee sekä räätälöityjä tilaustutkimuksia että laajoja toimialatutkimuksia.
Haastattelut tehtiin puhelimitse ja vastaajina oli 22 kansainvälisten liikkeeseenlaskujen välittäjäpankkien edustajaa. He ovat nimettyjä henkilöitä, jotka vastaavat omassa organisaatiossaan yhteistyöstä eurooppalaisten ns. SSA-liikkeeseenlaskijoiden kanssa, joihin Kuntarahoituskin kuuluu. Kaikki vastaajat siis tuntevat tutkitut organisaatiot hyvin
Kuntarahoituksen käytävällä vastaan astelee hyväntuulinen kolmikko Joona Torniainen, Tommi Karvinen ja Teo Hall, jotka työskentelevät talossa riskianalyytikkoina. Miehet tekevät töitä sekä rahoituslaitoksen oman varainhankinnan että asiakkaiden luottotarpeita koskevien analyysien parissa. Torniaisen, Karvisen ja Hallin työ on läsnä merkittävissä pöydissä, sillä heidän tekemänsä analyysit toimivat pohjana niin oman talon johdon kuin asiakkaidenkin päätöksenteossa.
Riskianalyytikot työskentelevät Kuntarahoituksessa kahdessa tiimissä, riskienhallinnan ja analytiikan, sekä luottoriskianalyysien parissa.
– Riskienhallinnan ja analytiikan tiimissä tuotamme tietoa myös valvontaviranomaisille eli Euroopan keskuspankille ja Finanssivalvonnalle, Karvinen kertoo.
Torniainen työskentelee luottoriskianalyysitiimissä, jossa arvioidaan asiakkaan kokonaistaloudellista tilannetta ja välillä myös yksittäisten investointien kannattavuutta sekä taloudellista kantokykyä.
Hall kuuluu Karvisen tavoin riskienhallinnan ja analytiikan tiimiin, mutta vaihtaa tarvittaessa lennosta markkina- ja korkoriskien arvioinnista asiakasanalyysien pariin.
Data-analytiikkaa kansainvälisessä työympäristössä
Tiedon tuottaminen kulloisiinkin tarpeisiin perustuu pitkälti kvantitatiiviseen työskentelyyn, jossa avainasemassa ovat lukujen seuranta ja jatkuva datan analysointi. Torniainen, Karvinen ja Hall hyödyntävät työssään sekä talon sisäistä tietokantaa että ulkopuolisten markkinalaitosten tietokannoista saatua dataa. Luottoriskianalyyseissa pohjana on myös asiakkaalta tullut tieto.
Vaikka Kuntarahoituksen sisäinen työkieli on suomi, on riskienhallinta hyvin kansainvälistä, mikä on yllättänyt positiivisesti.
– Kaikki rahoitus tulee käytännössä ulkomailta, mikä on loogista, mutta mitä en osannut tänne tullessa ajatella, Hall kertoo.
– Erittäin harvoin esimerkiksi lähetämme talon ulkopuolelle työsähköposteja suomeksi. Myös suurin osa konsulteista, joita tapaamme projektien merkeissä, tulevat Suomen ulkopuolelta, Karvinen täydentää.
Ongelmanratkaisu haastaa ja palkitsee
Kuntarahoitukseen nuoret miehet päätyivät harjoittelusta, josta heille avautui ovi vakinaiseen työhön rahoitusalalla. Ensimmäisessä työpaikassaan he ovat päässeet alusta alkaen mukaan monipuolisiin projekteihin oppimaan ja kehittymään, mistä he ovat kiitollisia. Vastuualueet ovat lisääntyneet sitä myöten kun omat valmiudet niiden hallintaan ovat kehittyneet, mikä on lisännyt työn mielekkyyttä.
– Odotin työelämältä sitä, että pääsen käytännössä käyttämään oppimaani ja syventämään osaamistani itseäni kiinnostavissa aiheissa. Kuntarahoituksessa nämä odotukset ovat täyttyneet ja olen ollut erittäin tyytyväinen, kertoo viimeisimpänä taloon tullut Hall.
Työ riskianalyytikkona ei ole käynyt tylsäksi, sillä päivästä toiseen toistuvia rutiineja ei vauhdikkaassa työssä juuri ole.
– Yleensä päivälle tehdyt työsuunnitelmat vaihtuvat uusiin lennossa, miehet naurahtavat.
Tämä ei kuitenkaan haasteista syttyvää kolmikkoa haittaa. Mielenkiintoinen työ on sopivasti vaativaa ja antaa mahdollisuuden kehittyä. Välillä tulee vastaan ongelma, jota kukaan ei ole aiemmin ratkaissut, eikä valmiita sapluunoita ole. Tällöin ratkaisu on löydettävä itse.
– Työssämme ei selvitetä kädestä pitäen mitä tehdä, vaan ongelmien ratkaiseminen vaatii omaa ajattelua. Ajoittain työ on haastavaa, mutta samalla myös erittäin opettavaista ja palkitsevaa, Torniainen toteaa.
Samoissa tekijöissä piilee kolmikon mukaan myös työn suola.
– Palkitsevinta on, kun saan tuotettua hyödyllistä ja laadukasta analyysiä ja huomaa oman asiantuntemuksensa kasvavan työn mukana.
Vaikka työ edellyttää itsenäistä ajattelua, tiukan paikan tullen apua on aina saatavilla.
– Riskien hallinnassa on hyvä henki ja porukka. Työkavereiden ja esimiehen apuun voi aina luottaa, Karvinen sanoo.
Kehuja kolmikolta saa myös Kuntarahoituksen palautekulttuuri.
– Meillä kiitoksia onnistumisista ei onneksi säästellä.
Perinteinen talkoohenki on edelleen voimissaan, vaikka vapaaehtoistoiminta muuttaakin muotoaan yhteiskunnan muuttuessa.
– Arki on hektistä ja nykyisin lähdetään mielellään mukaan erilaisiin lyhytkestoisiin, pop up -tyyppisiin tehtäviin. Vapaaehtoistoimintaan osallistumisen pitää olla helppoa ja kokonaisuudesta halutaan löytää se itselle sopiva palanen, Hope Yhdessä & Yhteisesti ry:n toiminnanjohtaja Eveliina Hostila kuvailee.
Hope ry:n toiminnan ytimen muodostavat autettavat perheet, vapaaehtoiset ja lahjoittajat. Auttaa voi monenlaisin tavoin, eikä vapaaehtoisuus vaadi erityistaitoja. Hopen varastolla otetaan vastaan lahjoituksia, lajitellaan ja hyllytetään tavaroita ja kootaan avustuspaketteja. Lisäksi voi osallistua asiakkaiden kohtaamiseen, lasten ja nuorten harrastustoiminnan tukemiseen tai vaikka kampanjasuunnitteluun.
Eveliina Hostilan mukaan monet sitoutuvat edelleen myös pitkäaikaiseen auttamistyöhön ja Hope-yhdistyksenkin riveihin on kymmenen toimintavuoden aikana liittynyt jatkuvasti lisää vapaaehtoisia. Yhteistä kaikille on halu nähdä, että apu menee perille ja että sillä on oikeasti vaikutusta toisen ihmisen elämään. Parhaimmillaan vapaahtoistoiminta rikastuttaa omaa arkea.
–Auttaminen ei onneksi ole koskaan pois muodista. Ihmiset kaipaavat merkityksellisyyden ja yhteenkuuluvuuden kokemuksia, ja niitä vapaaehtoistoiminta pystyy tarjoamaan. Meillä avuntarve ja vapaaehtoisten määrä ovat kohdanneet hyvin, mistä olemme iloisia ja kiitollisia, Hostila sanoo.
Perheiden ääni esiin
Perinteisen joulusesongin ohella syksy ja kevät ovat Hopen väelle kiireistä aikaa. Silloin monissa vähävaraisissa lapsiperheissä on kova tarve uusille vaatteille ja toisaalla taas laitetaan pieneksi jääneet vaatteet kiertoon.
–Tavarat ja vaatteet halutaan kierrättää jo ekologisistakin syistä, ja tavaralahjoituksista on tullut suosituin tapa auttaa. Tämä on erinomainen asia, sillä on perheitä, joilla ei ole varaa hankkia esimerkiksi vaatteita edes kirppikseltä.
Autettavien perheiden tilanteet ovat aina erilaisia ja niin myös perhettä kohdanneiden vaikeuksien takana olevat syyt.
– Osalle on todella vaikeaa pyytää apua, häpeän tunne esimerkiksi köyhyyden ympäriltä on vasta poistumassa. Tärkeä tehtävämme on nostaa perheiden ääni esiin yhteiskunnassa. Avuntarvetta on todella paljon ja asiasta pitäisi puhua enemmän, Hostila peräänkuuluttaa.
Myös Hope pyrkii vastaamaan uudenlaisiin avuntarpeisiin.
– Vapaaehtoisemme kuulostelevat avoimin korvin kentältä kantautuvia viestejä ja tiimeissä ideoidaan ja kokeillaan uusia toiminnan muotoja. Esimerkiksi moni vähävarainen opiskelija on ollut vaarassa joutua keskeyttämään opintonsa, ja osaa heistä olemme pystyneet tukemaan taloudellisesti, Eveliina Hostila kertoo.
Pieni suuri apu
Kuntarahoituksen joululahjoitus ohjataan Hopessa lasten ja nuorten harrastustoiminnan sekä perheiden yhteisen vapaa-ajan toiminnan tukemiseen. Hostila muistuttaa, että tilanteet perheissä ovat hyvin herkkiä, ja pienet asiat ja apu arjessa voivat olla todella merkityksellisiä. Hopen ensisijainen avun kohde on aina lapsi.
– On esimerkiksi tilanteita, joissa lapsi on vaarassa joutua lopettamaan pitkään jatkuneen, tärkeän harrastuksen perhettä kohdanneen vaikean tilanteen vuoksi. Silloin hän jäisi syrjään myös tutusta kaveripiiristä. Tai nuori ei kehtaa pyytää vanhemmilta rahaa vaikkapa keikkalippuun, kun tietää miten tiukilla perheessä ollaan, eikä myöskään sanoa kavereille, miksi ei voi tulla mukaan. Lahjoittamamme jäsenmaksu, harrastusvarusteet tai pääsylippu on siinä tilanteessa iso asia perheelle, eikä kenenkään tarvitse tietää, mistä se on peräisin.
Hostilan mieltä lämmittää yhä monen vuoden takainen joulumuisto.
– Tapasin viisilapsisen perheen yksinhuoltajaäidin, joka haaveili voivansa viedä lapset edes kerran elokuviin. Leffaliput mahdollistivat tälle perheelle aivan uuden, yhteisen kokemuksen. Iloinen hetki voi kannatella eteenpäin pitkän aikaa.
Yhteistyön ja sitoutumisen tarve todettiin moniäänisesti mutta yksimielisesti kestävän rahoituksen konferenssissa Helsingissä 9.11.2018. Tilaisuutta isännöi Finanssiala yhdessä latvialaisen sisarjärjestönsä Finance Latvia Associationin kanssa. Mukana järjestelyissä oli myös Euroopan komissio. Konferenssiin kokoontui noin 140 rahoitusalan asiantuntijaa eri puolilta Pohjoismaita ja Baltiaa.
Konferenssin keskustelu keskittyi pitkälti rahoituksen ilmastovaikutuksiin. Osassa puheenvuoroja nostettiin kuitenkin esiin rahoituksen mahdollisuudet edistää myös muita kestävän kehityksen tavoitteita kuten yhteiskunnallisen hyvinvoinnin tai tasa-arvon kehittymistä.
Osana konferenssiohjelmaa vieraat tutustuvat Kuntarahoituksen toimintaan konkreettisena esimerkkinä siitä, mitä vastuullinen rahoitus käytännössä tarkoittaa. Kuntarahoitus oli vuonna 2016 Suomen ensimmäinen vihreän bondin liikkeeseenlaskija.
– Sijoittajien keskuudessa kysyntä vihreille bondeille on valtavan suurta ja jatkuvasti kasvussa. Myös kotimaiset laina-asiakkaamme ovat ottaneet vihreän rahoituksen hyvin vastaan. Tarjoamme vihreille hankkeille marginaalialennuksen, koska haluamme rohkaista asiakkaitamme tekemään ympäristöinvestointeja, kertoi konferenssin paneelikeskusteluun osallistunut Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta kansainvälisillä pääomamarkkinoilla.
Kilpailu tarjoaa kunnille mahdollisuuden kehittää kuntakenttään soveltuvia ratkaisumalleja sekä tekee osallistuvia ratkaisijoita tutuksi kuntakentälle potentiaalisina yhteistyökumppaneina.
Kilpailun jatko
Kilpailun ensimmäisessä vaiheessa kunnista etsittiin ongelmia, joihin halutaan ratkaisuja. Seuraavaksi kilpailun yhteistyökumppaneista koostuva asiantuntijaraati valitsee kuntien ehdotuksista neljästä kuuteen ongelmaa, joihin etsitään ratkaisuja haastekilpailun kautta.
Tammikuussa 2019 haastekilpailu avataan erilaisille tiimeille ja työryhmille, kuten pk-yrityksille, start up-yrityksille, yhdistyksille ja opiskelijoille. Tämän vaiheen päätteeksi valitaan jatkoon 8-12 kilpailijaa ratkaisuehdotuksineen.
Jatkoon päässeille ratkaisijoille Klash-yhteistyökumppanit tarjoavat loppukilpailuun valituille kilpailijoille mentorointia ideoiden jalostamisen tueksi. Voittajat julkistetaan joulukuussa 2019. Voittaneiden ratkaisujen jatkokehittämiseen ja käyttöönottoon on varattu jopa miljoonan euron tuki.
Kisan etenemistä voi seurata Twitterissä@kunta_klash ja tunnuksella #kuntaklash sekä verkkosivuilla osoitteessa klash.fi.
Santeri Simonen seurasi Esa Kallion työpäivää nuorena varjona | Kuntarahoitus
19-vuotias Simonen on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt moneen. Taustaa löytyy niin oppilaskunta- kuin tutoropiskelijan tehtävistä, isosen roolista, partiosta ja partiojohtamisesta sekä useampien vuosien ajalta myös nuorisovaltuustosta.
– Nuorisovaltuusto on hyvä kanava osallistua ja vaikuttaa. Tässä kohtaa puoluepolitiikka ei ole vielä ajankohtainen asia minulle, mutta nuorisovaltuuston kautta olen päässyt tutustumaan ja osallistumaan laajasti kunnalliseen päätöksentekoon. Haminassa nuorisovaltuusto on valtakunnallisestikin vertailtuna erittäin aktiivinen toimija. Nuoret ovat kaupungissamme tuomassa esiin nuorten näkökulmia kaikissa valiokunnissa, valtuustossa sekä erilaisissa työ- ja ohjausryhmissä. Tämän lisäksi osallistutaan seminaareihin, tehdään seutuyhteistyöstä sekä verkostoidutaan ja sitä rataa, Simonen kertoo.
Kaiken muun ohella nuorisovaltuusto on tuottanut Haminassa myös omaa Normipäivä-festaria, valtakunnallisen Aktiivipäivät ABC -koulutustapahtuman sekä Nuoruus ympyröillä -näyttelyn.
– Hamina on pieni paikka, joten sana kiertää. Kiinnostavia osallistumismahdollisuuksia tarjotaan enemmän kuin mihin on ehtinyt tarttua, Simonen selittää aktiivisuuttaan.
Tapahtumien tekijä
Tällä hetkellä Simonen työskentelee Haminan kaupungin vetovoimapalveluissa tuotannon assistenttina. Tehtävät vaihtelevat roudaamisesta tapahtumaturvallisuuteen ja markkinointiin liittyviin tuotantotöihin.
– Aloitin näissä hommissa varmaankin noin 12-kesäisenä: ensi ääni- ja DJ-hommilla koulun discoissa ja juhlissa. Kasiluokalla hain TET-harjoitteluun erääseen paikalliseen tapahtumatekniikkayritykseen ja huomasin lopulta olevana siellä keikkamiehenä töissä, omana tonttina erityisesti valotekniikka. Sittemmin on tullut positiivisessa mielessä ajauduttua myös tapahtumien tuotantopuolelle eli niihin tehtäviin, joita olen tehnyt jo leipätyökseni sekä myös vapaaehtoistyönä.
– Koen, että olen saanut todella hienoja kokemuksia. Olen saanut olla mukana tuottamassa jo muutamaan otteeseen kansainvälistä sotilasmusiikkifestivaalia Hamina Tattoota, joka on yksi Suomen suurimpia festivaaleja. Olen päässyt tuotantojen kautta mahdollistamaan sellaisten rock-legendojen kuin Toton ja Deep Purplen esiintymisiä ja toiminut useampien suomalaisten isojen starojen kanssa. Kaikenlaista on tullut tehtyä tapahtumien eri kokoluokissa. Siinä sivussa on tullut tavattua ja tutustuttua koviin tekijöihin myös tuotantopuolelta.
Tapahtumien maailma on Simosen mukaan tehokas opettaja.
– Pitää olla valmis tekemään kaikkea mahdollista kirjaimellisesti paskahommista aina edustustehtäviin. Siinä oppii ja kasvaa paljon, kun pääsee tekemään niin monenlaisia juttuja ja joutuu todella ennalta arvaamattomiin tilanteisiin. Jokaisen palikan on toimittava ja jokainen tekijä on paletissa yhtä arvokas, muuten kokonaisuus ei toimi.
Verkostoituminen kannattaa
Yrittäjyys kiinnostaa Simosta. Ysiluokkalaisena hän osallistui Nuori Yrittäjyys ry:n Vuosi yrittäjänä -ohjelmaan. Hänen NY-yrityksensä MediaWorks NY:n neljän hengen tiimi valokuvasi, videoi, tuotti somesisältöjä, rakensi verkkosivuja ja tuotti tapahtumia – ja pääsi lopulta myös Vuosi yrittäjänä -kilpailun finaaliin Helsinkiin. Se avasi ovia tärkeisiin verkostoihin samanhenkisten nuorten kanssa Suomessa ja muualla Euroopassa. Simonen on nykyisin itse NY-alumnien hallituksen jäsen.
– Sillä on hirveän suuri merkitys nykypäivänä, että saa hyviä mentoreita ja kontakteja. Olen ollut onnekas, kun minulla on ihmisiä, joiden kanssa keskustella ja joilta kysyä. Se on parasta, kun molemmat osapuolet saavat toisiltaan aina joitain.
– Mitään ei saa yksinään aikaan. Minulla mielestäni on ikäisekseni laajat verkostot moneen suuntaan. Pitää vain asettua alttiiksi ja mennä omalle epämukavuusalueelle. Aina kun eteen tulee kiinnostava mahdollisuus, niin kannattaa mennä mukaan – toki tilanteen mukaan aina.
Kuntarahoituksen edelläkävijyys yllätti
Kuntarahoituksen toimitusjohtajan Esa Kallion varjostajana Simonen yllättyi Kuntarahoituksen toiminnan modernista otteesta.
– En ollut ymmärtänyt, kuinka edistyksellinen Kuntarahoitus on: monessa mielessä finanssialan kärjessä. Nimi ei herätä juuri sellaisia ajatuksia, vaan enemmänkin tulee mieleen joku vanhanaikainen valtion laitos. Kuntarahoitus on koko Suomen kannalta merkityksellinen yhtiö. Kunnilla on kovat investointipaineet, varsinkin nyt kun rakennukset ja infra lahoavat pystyyn, Simonen kuvaa.
Santeri Simonen viihtyi hyvin Esa Kallion seurassa.
– Esan kanssa on ollut miellyttävää olla. Uskon että hän on pidetty johtaja, jota henkilökunnan on helppo lähestyä. Esa on nähnyt kaikenlaista ja selvinnyt monesta. Hän on hyvin kartalla siitä mitä maailmalla sekä tietysti hänen omalla alallaan ja sen liitännäisillä tapahtuu, niin kuin tällaisessa tehtävässä on oltava.
Simonen kannustaa kaikkia nuoria mukaan NY-toimintaan ja johtajien varjostajiksi.
– Tekee hyvää poistua omista tutuista ympyröistään, se avaa ihan uusia ajatusmaailmoita. On myös hyvä tajuta, etteivät johtajat eivät ole muita ihmisiä kummempia. He ovat ansainneet paikkansa kovalla duunilla.
Simonen aikoo ehdottomasti tilanteen tullessa hyödyntää Kuntarahoituksessa saamiaan kontakteja.
– Jos minulla on kontakti, jolta voi kysyä konsultaatiota, niin totta hitossa kysyn! Kysyminen ei maksa mitään ja kannattaa aina.
– Nuorilla olisi vanhemmille ikäluokille opetettavaa nopeasta ja vahvasti tulevaisuuteen toiminnassa. Esimerkiksi kunnissa päätöksenteko on toisinaan välillä tolkuttoman hidasta sekä raskasta. Päätös se on huonokin päätös, ja usein kannattaa toimia ja kokeilla.
Vuodenvaihteessa Santeri Simonen suuntaa armeijaan Hämeenlinnaan varusmiessoittokuntaan, tekemään tavallaan samoja tapahtumatuotanto- ja markkinointitehtäviä, joita hän on muutenkin viime vuosina tehnyt. Armeijan jälkeen Simosta kiinnostaa tällä hetkellä niin tapahtumien maailma kuin myös kaupallinen ala.
– Ainakin toistaiseksi olen kiinnostunut AMK-koulutuksesta. Pärjäsin ihan hyvin lukiossa ja arvostan korkeakouluopintoja, mutta uskon että parhaiten oppii tekemällä. Kun johonkin asiaan on palo, oppii parhaimmillaan kuin huomaamatta. Saattaa olla, että joskus myöhemmin haluan suorittaa vaikkapa KTM-tutkinnon. Siitä olen varma, että koulun penkkiä kulutetaan vielä paljon erilaisissa muodoissa – toki duunin ohella ja jaksoittain – olipa tulevaisuudessa kourassa mitkä paperit hyvänsä. Maailma ei toimi enää niin että kerran valmistut ja se oli sitten siinä, Simonen sanoo.
Kunta-alan isot toimijat ovat käynnistäneet täysin uudenlaisen haastekilpailun löytääkseen ratkaisuja ja uusia avauksia kuntien elinvoiman vahvistamiseksi. Klash-haastekilpailun ja ideakiihdyttämön tavoitteena on auttaa kuntia ratkaisemaan tämän hetken ja tulevaisuuden ongelmia. Kilpailun avulla pyritään löytämään uusia ratkaisumalleja ihmisen ja ympäristön hyvinvoinnin sekä talouden kehittämiseksi.
Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Rami Erkkilä kertoo videohaastattelussa, mistä Klashissa oikeastaan on kyse.
Hankkeen rahoittajia ja yhteistyökumppaneita ovat Suomen Kuntasäätiö, Kuntaliitto, Keva, Kuntarahoitus, KL-Kuntahankinnat, KL-Kustannus sekä FCG Finnish Consulting Group.
Opiskelijaryhmän työssä olivat mukana hallintotieteen tutkinto-ohjelman kandidaattiopiskelijat Anne-Mari Kanniala, Neea Loimuvirta ja Meri Pulkkinen. Työtä ohjasi Anniina Autero johtamiskorkeakoulusta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin vihreän rahoituksen asemoitumista yhteiskuntavastuun näkökulmasta. Keskeisenä tuloksena oli se, että vihreä rahoitus on osoittautunut aidosti yhteiskuntavastuulliseksi rahoitusvaihtoehdoksi, jossa korostuu etenkin taloudellinen sekä ympäristöllinen ajattelu.
Tutkimuksessa käytettiin John Elkingtonin Triple Bottom Line -jaottelua, jossa yhteiskuntavastuullisuus jaotellaan sosiaaliseen, ympäristölliseen sekä taloudelliseen näkökulmaan. Tutkimus pyrkii avaamaan keskustelua vihreän rahoituksen vaikutuksista ja merkityksistä Suomessa.
Tutkimuksen vihreä rahoitus tarkoittaa KuntarahoituksenSuomessa tarjoamaa vihreää lainaa sekä leasingia, joita myönnetään rahoituksen viitekehyksen vaatimukset täyttäville ympäristöystävällisille hankkeille.
Kuntarahoitus Oyj teki yhteensä 30 000 euron lahjoituksen vuosina 2016–2018 julkisen talousjohtamisen ja erityisesti julkisen rahoituksen opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseksi. Lahjoitusvaroilla toteutettiin opetusta ja tutkimusta sekä järjestettiin julkista rahoitusta käsittelevä kansainvälinen tutkimusseminaari yhteistyössä Kuntarahoituksen, Örebron yliopiston sekä ruotsalaisen Kommuninvestin kanssa.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sekä yhtiön varainhankintaa luotsaavaAntti Kontio kävivät luennoimassa Tampereen yliopistolla kuntarahoituksesta hallintotieteen opiskelijoille. Luennoista on muodostunut jo perinne ja niistä on saatu hyvää palautetta opiskelijoilta.
Tekemisen meininki, kuvailevat Yasar, Ansio ja Laine kuin yhdestä suusta työyhteisön tunnelmaa.
– Mutta rennosti, hymy huulilla, kuuluu täsmennys.
Nämä naiset tietävät, mistä puhuvat, sillä heidän työnsä on olla perillä siitä, mitä talossa tapahtuu. Kuntarahoituksen 150-päinen henkilökunta, asiakkaat sekä yhteistyökumppanit pitävät kolmikon kiireisenä: vilkkaassa vastaanotossa puhelin soi, palavereita pyöritetään yhdeksässä neuvotteluhuoneessa ja ihmisiä vilisee ohi taukoamatta.
– Ei kerkeä olemaan tyypillistä työpäivää, kertoo joukon konkari Laine, joka on pyörittänyt vastaanoton arkea jo seitsemän vuoden ajan.
Sydämen asialla
Työn hektisyydestä huolimatta vastaanotossa vallitsee rauhallinen tunnelma ja hymy on herkässä. Miten se on edes mahdollista?
–Priorisoinnilla ja asioiden ennakoinnilla,vastaa Yasar ja jatkaa:
– Tässä työssä on osattava erottaa olennainen ja laittaa asiat tärkeysjärjestykseen.
Joskus se vaatii kompromisseja. Arki rullaa vauhdilla, ja henkilökunnan ja vieraiden tarpeet saattavat vaatia nopeaakin reagointia. Tehtävät vaihtelevat remontin järjestämisestä neuvotteluhuoneiden varaamiseen ja taksiin jääneen puhelimen metsästämiseen.
– On oltava lämmin sydän, mutta kova kuori, sillä kaikkien toiveita ei voi toteuttaa, vaikka siihen tietysti pyrimme, Laine sanoo.
Vastaanotto vaikuttaa todella olevan Kuntarahoituksen sydän: Yasarille, Ansiolle ja Laineelle suuri osa vieraista on jo tuttuja, ja usein vastaanotossa vaihdetaan työasioiden lisäksi kuulumisia.
– Meillä kaikilla on tunne siitä, että olemme juuri oikeassa työssä – tämä on meille sydämen asia, Ansio toteaa hymyillen.
Lisäkädet tulivat tarpeeseen
Kuntarahoituksen kasvutahti on ollut nopeaa. Laineen tullessa taloon vuonna 2011 henkilökuntaa oli 67, ja nyt jo reippaasti kaksinkertainen määrä. Neljä vuotta sitten Laineen työpariksi tuli Ansio.
Vuosi sitten lisäkädet tulivat jälleen tarpeeseen, ja tiimiin liittyi Yasar. Töitä ja vastuualueita on jaettu uudelleen ripeästi. Laineen vastuulla ovat muun muassa toimiston työsuhdeautoihin ja kiinteistön ylläpitoon liittyvät asiat sekä kalustetilaukset. Ansio huolehtii vastaanoton asiakaspalvelutehtävien lisäksi muun muassa postin käsittelystä ja toimistotarviketilauksista, ja Yasar vastaa kulkulupien ja ID-korttien hallinnasta, tarjoilutilauksista sekä puhelinvaihteesta. Toimivan vastaanoton ytimessä on avoin vuorovaikutus.
– Istumme kaikki vierekkäin ja pysymme näin hyvin kartalla toistemme töistä, mikä vähentää turhaa muistilappujen raapustelua – ryhmämuistilla homma pelaa, Ansio kertoo.
Aloillaan istumista työ ei kuitenkaan ole. Tilausten vastaanottaminen ja neuvotteluhuoneiden järjestäminen edustuskuntoon vaatii hyvää fyysistä kuntoa, jota harjoitetaan kesämökin rakennuspuuhissa, kuntosalilla ja geokätköilemällä.
– Hyötyliikuntaa tulee huomaamatta toimistolla liikkuessa, kokoustiloja valmistellessa ja pöytiä ja tuoleja siirrellessä. Kuntoilua tulee harjoitettua näin työaikanakin, vitsailee kolmikko.
Yhtä tiimiä
Ajoittain kiire käy voimille. Silloin lämmittävät positiivinen palaute ja kiitos, jota tulee niin omalta henkilökunnalta kuin vierailtakin. Kolmikko on samaa mieltä siitä, että työn parhaat puolet liittyvät ihmisiin.
– Yhteishenki on täällä aivan mahtava. Mihin ikinä kulkeekin, tuntee olevansa osa tiimiä, Yasar tiivistää.
