Palveluiden tuottamisen ja johtamisen restonomiksi valmistuneena Kari on kulkenut rahoitusalalle hieman tavallisesta poikkeavaa reittiä. Hän siirtyi asianajotoimistosta Kuntarahoituksen palvelukseen kahdeksan vuotta sitten ja aloitti ensin assistenttina. Neljä vuotta myöhemmin Kari siirtyi HR-tehtäviin.
Kari haki aikoinaan paikkaa Kuntarahoituksesta laajemman työnkuvan houkuttelemana, vaikka ei vielä tuolloin tiennyt yrityksestä paljoakaan.
– Hain avoinna ollutta assistentin paikkaa, koska kaipasin uusia haasteita ja halusin oppia jotain täysin uutta.
Jatkuvaa kehittämistä ja ihmisten kohtaamista
Karin päivissä on paljon vaihtelua – välillä tulee istuttua enemmän palavereissa, mutta HR-asiantuntijan työpäivään mahtuu esimerkiksi henkilöstön neuvontaa työsuhteisiin liittyvissä asioissa. Hän on myös jonkin verran mukana erilaisissa kehitysprojekteissa. Näistä erityisen ylpeänä Kari muistelee vuonna 2021 aloitettua kulttuurin kehitysprojektia, jonka lopputuloksena syntyi Kuntarahoituksen historian ensimmäinen kulttuurikirja.
– Kuntarahoitus on verraten pieni organisaatio, erityisesti suurempiin pankkeihin verrattuna. Tämä tarjoaa laajemmat työnkuvat ja hyvät mahdollisuudet oman osaamisen kehittämiseen.
Karin mukaan työn merkitys kumpuaa paitsi monipuolisesta työnkuvasta, myös mukavasta työyhteisöstä ja Kuntarahoituksen tärkeästä roolista suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Jokainen kuntarahoituslainen voi kokea tekevänsä töitä suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan eteen. Teemme täällä pienemmällä porukalla samoja asioita, joita isommissa pankeissa tekee iso joukko ihmisiä. Kuntarahoituksessa pääsee halutessaan vaikuttamaan asioihin ja ihmisten mielipiteitä kuunnellaan.
Hevosharrastuksesta tasapainoa työarkeen
Kirkkonummelta kotoisin oleva Kari vietti kymmenen vuotta Espoossa ennen paluumuuttoaan takaisin kotiseudulleen. Kotikulmat tarjoavat mahdollisuuksia myös vapaa-ajan viettoon, sillä Kari on ratsastanut koko ikänsä. Hänelle ratsastus ei ole vain harrastus, vaan kokonainen elämäntapa. Hevosen selkään noustessa kaikki huolet unohtuvat hetkessä.
– Mielessä saattaa pyöriä monenlaista, kun laitan jalan jalustimeen ja ajatukset saattavat palata heti mieleen, kun hyppään pois satulasta. Mutta siltä väliltä löytyy 60 terapeuttista minuuttia, jolloin keskityn vain ratsastamiseen. Hevosharrastus on palkitsevaa ja pitkäjänteistä hommaa.
Koronapandemian jälkeinen uusi normaali on tuonut etätyön osaksi myös Kuntarahoituksen arkea. Yrityksessä kuitenkin halutaan varmistaa, että toimistopäivinä on aikaa kasvokkain tapahtuvaan vuorovaikutukseen. Toimistopäivinä voidaan järjestää esimerkiksi koko talon yhteisiä työpajoja, ja toimistolla ollessaan työntekijät myös syövät aamiaista yhdessä.
– Vaikka Kuntarahoitus on kasvanut viime vuosina, on ilahduttavaa, että tunnen edelleen jokaisen kollegani nimeltä. Suurissa organisaatioissa tätä etuoikeutta ei ole, sillä henkilöstömäärä on niin suuri, Kari kertoo.
Kuntarahoitus on palkittu vuoden parhaana vastuullisten joukkovelkakirjalainojen eli bondien liikkeeseenlaskijana SSA-kategoriassa. Palkinnon myöntänyt brittiläinen CMD Portal ylisti valintaperusteluissaan sitoutumistamme kestävään kehitykseen sekä menestystämme vihreiden ja yhteiskunnallisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijana.
CMD Portal perusteli valintaansa Kuntarahoituksen pitkäjänteisellä työllä kestävän kehityksen eteen. He nostivat esiin lokakuussa julkaisemamme kestävyysohjelman, jossa asetimme raamit ja tavoitteet pitkänaikavälin vastuullisuustyöllemme, jopa vuoteen 2035 saakka. Kestävyysohjelman pääteemat ovat suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tukeminen ja vihreän siirtymän vauhdittaminen, jossa kestävä rahoituksemme on tärkeässä roolissa. Kuntarahoitus valittiin myös toiseksi parhaaksi ESG-liikkeeseenlaskijaksi yleisessä kategoriassa.
– Kuntarahoituksen asiakkailla on suuri merkitys koko Suomen ilmastotavoitteisiin pääsemisessä. Suurin positiivinen vaikutuksemme syntyykin liiketoimintamme eli tarjoamamme rahoituksen kautta. Siksi tavoittelemme, että vuonna 2030 vähintään kolmasosa pitkäaikaisesta asiakasrahoituksesta olisi vihreää ja yhteiskunnallista rahoitusta. Kestävyysohjelman keskeisin uudistus on kuitenkin asettamamme päästövähennystavoite rahoitetuille kiinteistöille. Vihreä rahoituksemme on avainasemassa tavoitetason, 8 kgCO2/m2, saavuttamisessa, vastuullisuusanalyytikko Mikko Noronen kertoo.
Kestävän rahoituksen saralla teimme vuoden 2023 aikana kaksi merkittävää liikkeeseenlaskua. Helmikuussa laskimme liikkeeseen ennätyksellisen yhden miljardin euronvihreän joukkovelkakirjalainan, joka ylimerkittiin nopeasti lähes kaksinkertaisesti. Merkintäkirjaan osallistui markkinoiden arvostamia sijoittajia, joista lähes 80 prosenttia oli vastuulliseen sijoittamiseen keskittyviä tahoja. Kyseessä oli kaikkien aikojen suurin vihreä joukkovelkakirjalainamme ja lisäksi suurin euromääräinen vihreä liikkeeseenlasku Pohjoismaiden SSA-markkinoilla. Lisäksi teimme elokuussa private placement -järjestelynä menestyksekkään yhteiskunnallisen joukkovelkakirjalainan, jonka koko oli 100 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria.
– Vuosi 2023 oli meille monella tapaa merkityksellinen vastuullisuuden saralla ja tämä kansainvälinen tunnustus on hieno lopetus vuodelle. Sijoittajien kiinnostus vastuullisia sijoituskohteita kohtaan kasvaa jatkuvasti, ja vihreät ja yhteiskunnalliset joukkovelkakirjalainat ovat tärkeä osa varainhankintaohjelmaamme myös ensi vuonna, jolloin suunnitelmissa on tehdä 9–10 miljardia euroa uutta pitkäaikaista varainhankintaa. Vihreiden ja yhteiskunnallisten liikkeeseenlaskujen määrä ja koot riippuvat kestävän asiakasrahoituksen määrän kehittymisestä, varainhankinnan Senior Manager Karoliina Kajova kertoo.
Parhaan vastuullisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskijan palkinto myönnetään sellaiselle SSA (Sovereigns, Supranational and Agencies) -liikkeeseenlaskijalle, jolla on monipuolinen tarjonta ESG-sijoittajille eri markkinoilla, esimerkiksi useissa eri valuutoissa ja maturiteeteissa. CMD Portal tuottaa ja tarjoaa tietoa pääomamarkkinoista ja toimii verkostona, joka yhdistää joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijat, sijoittajat ja välittäjät maailmanlaajuisesti. Aktiivisia käyttäjiä on nyt noin 36 000.
CMD Portal on antanut Kuntarahoitukselle tunnustuksia aiemminkin. Tämän vuoden huhtikuussa Kuntarahoituksen ennätyksellinen vihreä joukkovelkakirjalaina sai vuoden parhaimman TopDeal-palkinnon. Tammikuussa CMD Portal valitsi Kuntarahoituksen parhaaksi strukturoitujen joukkovelkakirjojen liikkeeseenlaskijaksi jo kolmatta vuotta peräkkäin.
Kuntarahoitus on kestävän rahoituksen edelläkävijä Suomessa
Vihreää rahoitusta myönnetään ympäristö- ja ilmastoystävällisiin hankkeisiin, joissa syntyy selkeitä ja mitattavia hyödyllisiä vaikutuksia. Rahoitettavien hankkeiden pääkategoriat ovat rakentaminen, joukkoliikenne, uusiutuva energia sekä vesi- ja jätevesihuolto. Kuntarahoitus alkoi tarjota vihreää rahoitusta vuonna 2016 ensimmäisenä Suomessa.
Yhteiskunnallista rahoitusta myönnetään hankkeisiin, jotka tuottavat laaja-alaista yhteiskunnallista hyötyä: ne edistävät yhdenvertaisuuden, yhteisöllisyyden, hyvinvoinnin tai alueen elinvoiman toteutumista. Hankkeiden pääkategoriat ovat asuminen, hyvinvointi ja koulutus. Kuntarahoitus alkoi tarjota yhteiskunnallista rahoitusta vuonna 2020 ensimmäisenä Suomessa.
Hankkeet rahoitetaan pääomamarkkinoilta vihreillä ja yhteiskunnallisilla joukkovelkakirjalainoilla hankituilla varoilla.
Kuntarahoituksen varainhankintaohjelman tavoitteena on, että 60 prosenttia pitkäaikaisesta rahoituksesta lasketaan liikkeeseen euro- ja Yhdysvaltain dollari -määräisinä viitelainoina, ja loput 40 prosenttia muiden julkisten markkinoiden kautta (esim. GBP, NOK, AUD) sekä private placement -järjestelyinä. Liikkeeseenlaskuissa tavoittelemme keskimäärin viiden vuoden maturiteettia.
Sijoittajien kiinnostus vastuullisia sijoituskohteita kohtaan on jatkuvassa kasvussa, ja myös rahoitusalan sääntelykehitys ohjaa markkinoita tähän suuntaan. Vihreät ja yhteiskunnalliset joukkovelkakirjalainat ovat tärkeä osa varainhankintaohjelmaamme myös ensi vuonna. Liikkeeseenlaskujen määrä ja koot riippuvat kestävän asiakasrahoituksen määrän kehittymisestä.
Kuluvana vuonna Kuntarahoitus on tehnyt pääomamarkkinoilla noin 10 miljardia euroa uutta pitkäaikaista varainhankintaa. Laskimme viitelainoja liikkeeseen yhteensä viisi kappaletta, joista kolme järjestettiin euroissa ja kaksi Yhdysvaltain dollareissa.
Varainhankintamme rikkoi myös ennätyksiä kestävän rahoituksen saralla, kun laskimme helmikuussa liikkeeseen kaikkien aikojen suurimman, 1 miljardin euron, vihreän joukkovelkakirjalainamme. Se oli myös samalla suurin euromääräinen vihreä liikkeeseenlasku Pohjoismaiden SSA-markkinoilla. Elokuussa laskimme liikkeeseen myös 100 miljoonan Yhdysvaltain dollarin yhteiskunnallisen joukkovelkakirjan private placement -järjestelynä.
Muilla julkisilla markkinoilla päävaluuttamme ovat olleet punta ja Norjan kruunu, mutta olemme tehneet liikkeeseenlaskuja myös Sveitsin frangeissa ja Uuden-Seelannin dollareissa. Kuntarahoitus on ollut tänä vuonna suhteellisesti aktiivisempi euro- ja dollariviitelainamarkkinoilla kuin viime vuonna.
Kuluvana vuonna liikkeeseenlaskuja tehtiin eniten euroissa (51 prosenttia), seuraavaksi Yhdysvaltain dollareissa (28 prosenttia), punnissa (11 prosenttia) ja Norjan kruunuissa (4 prosenttia). Nämä valuutat kattavat yli 94 prosenttia koko vuoden uudesta pitkäaikaisesta varainhankinnasta.
Joulukuun kääntyessä loppua kohti on hyvä pysähtyä hetkeksi tarkastelemaan mennyttä. Taustapeiliin katsominen tuo perspektiiviä maailman sekä talouden nopeiden ja joskus yllättävienkin käänteiden keskelle. Vaikka monet talouteen ja mieliimme epävakautta alkuvuonna kylväneet seikat ovat ennallaan, moni asia on myös toisin. Tämä saattaa unohtua informaatiotulvan ja vauhdilla vierivien kuukausien huiskeessa.
Kun kuluvaa vuotta käynnisteltiin, sota Ukrainassa oli kestänyt lähes vuoden. Loppua ei valitettavasti näy vieläkään. Sodan myötä nousuun lähtenyt energian hinta huoletti ja inflaatio laukkasi. Keskuspankit olivat hillinneet inflaatiota ennätysnopeilla koronnostoilla, joiden päättyminen ei tuolloin vielä ollut näköpiirissä.
Maaliskuussa rahoitusmarkkinoilla panikoitiin, kun kalifornialainen Silicon Valley Bank kaatui. Euroopassa sveitsiläinen pankkijätti Credit Suisse joutui vaikeuksiin ja ajautui kilpailijansa syliin. Puhuttiin jopa uuden pankkikriisin uhasta, ja keskuspankit joutuivat rauhoittelemaan tilannetta rahoitusmarkkinoilla. Vielä kolmaskin pankkiruumis, yhdysvaltalainen First Republic Bank, nähtiin toukokuussa, mutta kesän alussa puheet kriisistä hiljenivät ja pörssit kääntyivät nousuun.
Suunta on kesän jälkeen muuttunut monella tapaa. Näyttää siltä, että inflaatio olisi saatu taittumaan ja monet toimijat ennakoivat Euroopan keskuspankin laskevan korkoja jo tulevan vuoden ensimmäisellä kvartaalilla. Sähkönkin hinnan povataan alenevan. Valitettavasti talouden yleisnäkymät ovat laskeneet inflaation kanssa samassa pulkassa. Suomen talous on luisunut taantumaan ja ennakoimme ensi vuodelle tahmeaa alkua myös tänään julkistetussa suhdanne-ennusteessamme. Arviomme mukaan talouden elpyminenkin häämöttää ensi vuoden puolella. Elpyminen voi realisoitua yllättävänkin nopeasti.
Kunnille oletamme historiamme kolmannessa kuntatalousennusteessa hyisempää kyytiä hyvien vuosien jälkeen. Vaikka ennusteemme kuntien velkaantumisesta on hieman pienentynyt, arvioimme sen jatkuvan reippaasti yli miljardilla vuosittain. Valtiovarainministeriön marraskuussa julkistamat valtionosuuksien leikkaukset nollaavat hitaamman velkaantumisen positiiviset vaikutukset. Toivottavasti hallitus löytää keinoja näiden leikkauksien kompensoimiseksi kunnille.
Asuntosektorin asiakkaidemme investoinneissa inflaation hidastuminen ja kustannusnousun tasaantuminen näkyi jo tämän vuoden lopulla. Hankkeita päästiin aloittamaan loppuvuonna runsaasti hiljaisemman alkuvuoden jälkeen. Hyvinvointialueita pystyimme rahoittamaan meille asetettujen limiittien puitteissa.
Tilanteen rahoitusmarkkinoilla odotetaan ensi vuonnakin olevan haastava. Katsomme kuitenkin tulevaan luottavaisin mielin. Varainhankintastrategiamme perustuu hajauttamiseen ja sijoittajatyömme on pitkäaikaista ja monipuolista. Näiden tekijöiden ansiosta voimme joustavasti tehdä varainhankintaa aina sillä markkinalla, jossa se kullakin hetkellä on edullisinta. Pystymme tulevanakin vuonna toteuttamaan perustehtävämme eli varmistamaan asiakkaillemme pitkäaikaisen edullisen rahoituksen.
Tehtävämme ja roolimme merkitys yhteiskunnassa on epävakaina vuosina korostunut. Tänä vuonna olemme keskustelleet tehtävästämme paljon myös henkilöstömme kanssa, kun päivitimme strategiaamme. Päivitys ei muuttanut suuntaamme, vaan lujitti jo aiemmin tekemiämme valintoja entisestään: vastuullisuus on entistä vahvemmin työmme keskiössä.
Tehtävämme suomalaisen yhteiskunnan toimintakykyä, kehitysmahdollisuuksia ja huoltovarmuutta vahvistavana toimijana on kuntarahoituslaisille tärkeä. Sen työyhteisömme on tänäkin vuonna osoittanut. Olemme kehittäneet toimintaamme valtavasti ja onnistuneet erinomaisesti tehtävämme toteuttamisessa. Suurkiitokset siitä kuuluvat henkilöstöllemme.
Asiakkaitamme haluan kiittää yhteistyöstä ja luottamuksesta tänäkin vuonna. Vaikka näkymät ensi vuodelle ovat epävarmat, me olemme sitoutuneet toteuttamaan tehtäväämme.
Esa Kallio Kirjoittaja on Kuntarahoituksen toimitusjohtaja
Haastattelimme säätiöitä päätehtävistään ja lahjoitusten merkityksestä niiden toiminnalle. Viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen kertoo, miten MLL vaikuttaa niin perheen pienimpien kuin kaikenikäisten aikuistenkin arkeen. AAMUn toiminnanjohtaja Laura Paasio kertoo, mikä merkitys lahjoituksilla on lasten kliiniselle syöpätutkimukselle Suomessa.
Mannerheimin Lastensuojeluliiton tavoitteena on lapsiystävällinen Suomi
Mannerheimin Lastensuojeluliitto on lasten, nuorten ja perheiden arjen asiantuntija, vapaaehtoistyön toteuttaja ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. MLL tarjoaa palveluitaan valtakunnallisesti ja ehkäisee ongelmien syntymistä ja kasaantumista arjessa.
– Toimintamme voi tulla tutuksi pikkulapsiarjessa tai esimerkiksi tukioppilastoiminnan kautta koulussa. Suuri osa vanhemmista tutustuu meihin löytämällä tiensä perhekahvilaan vertaistuen piiriin, kertoo MLL:n viestintä- ja varainhankintajohtaja Leena Poutanen.
Joulun alla lasten ja nuorten yksinäisyys korostuu entisestään
Yhdessä vietetty perheaika ei ole kaikille iloista ja onnellista. Erityisesti joulu ja loma-ajat ovat haastavia perheissä, joissa arki on vaikeaa, koska arjen rutiinit ja harrastukset katkeavat viikoiksi.
– Lasten ja nuorten yksinäisyys ja ahdistuneisuus korostuu juhlapyhinä perheissä, joista puuttuvat tukiverkot ja turvalliset aikuiset. MLL:n Lasten ja nuorten puhelimessa ja chatissa päivystetään jouluna joka päivä ja soittoja myös tulee paljon, Poutanen kertoo.
Hyvinvoinnin perusta rakentuu varhain: lapsiin ja nuoriin täytyy panostaa
MLL auttaa kannattelemaan kaikenlaisissa tilanteissa olevia ihmisiä. Arjen pulmatilanteissa vertaistuella ja ehkäisevällä toiminnalla on valtava merkitys. Mitä suuremmaksi ongelmien annetaan kasvaa, sitä haastavampaa niihin puuttuminen useimmiten on.
– MLL:n Nuortennetti on Suomen osallistavimpia alustoja nuorille. Turvallisessa tilassa voi keskustella nuorten ja ammattilaisen kanssa. Sivustollamme on vuosittain yli 200 000 käyntiä ja nuoret käyvät siellä vilkasta keskustelua heille tärkeistä asioista, kuten seksuaalisuudesta, kiusaamisesta, sekä suhteista vanhempiin ja lähiaikuisiin, Poutanen kertoo.
MLL:n toiminta koskee kaikkia tuoreista vanhemmista lapsiin, nuoriin, nuoriin aikuisiin ja senioreihin. Vanhemmuutta harkitseville on kerätty nettiin tietoa siitä, mitä lapsen saaminen tässä maailmantilanteessa tarkoittaa. Seniorit voivat toimia vapaaehtoistyössä, esimerkiksi lukumummina, lukuvaarina tai perheen lainaisovanhempana.
MLL:n kesätapahtuman tunnelmaa.
Tällä hetkellä joka viides euro pitää hakea lahjoituksena
Lapsen ja lapsuuden arvostus kasvaa panostamalla lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalveluihin. Poutasen mukaan lapsivaikutuksia pitäisi aina arvioida valtionavustuksiin liittyvien päätösten yhteydessä.
– Lapsiperheköyhyyden arvioidaan kasvavan tulevina hallituskausina. Hallitusohjelmaan kirjattujen järjestöavustusten vähentämisen myötä lahjoitusten merkitys korostuu entisestään. Monen arjen tuen muodot perustuvat järjestöjen ylläpitämään toimintaan. Hyvinvointialueet eivät selviä ennalta ehkäisevän työn tavoitteista ilman järjestöjen työtä, Poutanen sanoo.
– Yritysten ja yksityishenkilöiden kuukausi- ja kertalahjoituksilla on valtava merkitys pitkäjänteisen toiminnan suunnittelussa. Jo tällä hetkellä joka viides euro pitää hakea lahjoituksena. Olemme onnellisia jokaisesta eurosta ja hyvin kiitollisia Kuntarahoituksen joululahjoituksesta. Tuki ohjataan lasten ja nuorten osallisuutta vahvistavaan työhön, lasten ja nuorten mielenterveyttä tukevaan työhön, sekä vanhempien tukeen.
AAMU Lasten Syöpäsäätiö: elämä on tutkimisen arvoista
AAMU Lasten Syöpäsäätiö rahoittaa lasten kliinistä syöpätutkimusta yliopistollisissa sairaaloissa. Säätiö perustettiin noin kymmenen vuotta sitten syöpälääkäreiden aloitteesta paikkaamaan julkisen rahoituksen vajetta.
– AAMU on ainoa Suomessa toimiva, ainoastaan lasten kliiniseen syöpätutkimukseen keskittynyt rahoittaja. Julkista rahoitusta lasten syövän kliiniselle tutkimukselle ei ole koskaan varattu tai annettu valtion kassasta, selventää Laura Paasio, säätiön toiminnanjohtaja.
Kliininen tutkimus on edellytys hoitomenetelmien kehitykselle
Yliopistolliset syöpäsairaalat hoitavat syöpää sairastavia lapsia ja kehittävät parempia hoitomenetelmiä. Perustutkimukselle myönnetään apurahaa eri lähteistä, mutta se ei yksinään ole riittävää hoitojen kehittämiseen. Kliininen työ on tärkeä osa hoidon ja perustutkimuksen välissä. Sen rahoitus oli kymmenen vuotta sitten vaarassa kriisiytyä, vaikka tutkimus on välttämätöntä tehokkaamman yksilöllisen hoidon kehittämisessä.
– Kliinisen tutkimushoidon hankkeet kestävät vuosia. Nykyisen lainsäädännön vuoksi esimerkiksi tietoa hoitoyksiköiden kesken ei saa jakaa, ellei yksikkö ole tutkimushankkeen virallinen jäsen. AAMU rahoittaa hankkeiden kuluja ja pitää samalla huolen siitä, että rahoitus kannattelee kaikkia aloitettuja tutkimuksia, Paasio selventää.
Uudenaikaisinta syöpähoitoa – tavoitteena terve aikuisuus
Suurin osa AAMU Säätiön rahoituksesta ohjataan lasten kliiniseen syöpätutkimukseen. Vielä 1980-luvulla lapsuusiän syövän paranemisennuste oli vain 20 prosenttia, ja viime vuosikymmeninä on harpattu 80 prosenttiin. AAMU Säätiön tavoitteena on, että jokaisen lapsen syöpä voitaisiin parantaa.
– On tärkeää huomata, että lasten syöpä on eri tauti kuin aikuisten. On äärimmäisen tärkeää, että lapsille on omat tutkimuslinjat, sillä yli parinsadan syöpätyypin hoidot ja lääkkeet eroavat aikuisten syövistä ja niiden hoidosta, Paasio kertoo.
Lisäksi säätiö haluaa mahdollistaa jokaiselle syöpään sairastuneelle lapselle terveen aikuisuuden. Yli 60 prosenttia sairastaneista lapsista kokee jossain vaiheessa elämää myöhäishaittoja, johtuen joko syövästä tai rankoista syöpähoidoista.
AAMU Suomen Lasten syöpäsäätiön tavoite on, että jokaisen lapsen syöpä voitaisiin parantaa.
Millainen merkitys lahjoituksilla on AAMUn toiminnalle?
– Jokainen lahjoitus on meille elintärkeä, sillä ilman lahjoituksia toimintaamme ei ole. Meitä lämmittää erityisesti, että Kuntarahoitus on löytänyt AAMU Säätiön lahjoituskohteeksi. Lahjoitus varmistaa kliinistä tutkimusta ensi vuonna, Paasio kiittää.
Niin yksityishenkilöt kuin yrityksetkin voivat lahjoittaa säätiölle kaikilla moderneilla tavoilla, kertalahjoituksina tai kuukausittaisilla lahjoituksilla.
– Tällä hetkellä AAMUn rahoituksella on käynnissä useita kymmeniä lasten syövän kliinisen tutkimuksen hankkeita yliopistollisissa sairaaloissa, eli lähes jokaista lasten syöpätautia tutkitaan. Akuutin lymfaattileukemian ALLtogether-hankkeessa Suomi on yksi tutkimusta johtavista maista, mikä on ensimmäistä kertaa koskaan mahdollista AAMUlle osoitettujen lahjoitusten ansiosta, Paasio kertoo.
saldotodistus, jossa vahvistamme lainojenne saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2023
todistus vakuuksista
kunta-, hyvinvointialue- ja yritystodistusohjelman mukaisten sopimusten saldot sekä siirtyvät korot per 31.12.2023
kuntajohdannaissopimusten pääomat, siirtyvät korot sekä markkina-arvostukset per 31.12.2023
takaajille vahvistamme vuodenvaihteessa voimassa olevat takausvastuut
Leasingsopimusten vastuuraportin asiakas voi itse tulostaaleasingpalvelusta (linkki).
Toimitamme todistukset tilintarkastajille asiakkaan antaman ja allekirjoittaman valtakirjan perusteella.
Asiakkaiden tulee itse toimittaa tarvittavat todistukset edelleen muille tahoille kuten tilitoimistoille tai isännöitsijöille.
Lisätietoja saat sähköpostitse:antolainaus(at)kuntarahoitus.fi ja leasing(at)kuntarahoitus.fi
Kunta-asiakkaillemme tärkeä muistutus
Asiakkaiden tulee huolellisesti tarkistaa saldo- ja takausvastuutodistukset ja varmistaa, että todistukset eivät sisällä hyvinvointialueuudistuksen yhteydessä 1.1.2023 hyvinvointialueille siirtyneitä vastuita.
Siirtyneistä vastuista tulee ilmoittaa Kuntarahoitukselle sähköpostitse antolainaus@kuntarahoitus.fi. Sähköpostiin tulee liittää hyvinvointialueen päätös siirtyväksi ilmoitetun vastuun hyväksymisestä..
Voit pyytää tarjoukset Kuntatodistuskaupankäyntisovelluksessa (Kuntarahoituksen digitaaliset palvelut Asiointi) arkisin klo 8–16 välillä (kaupan samalle päivälle voi tehdä klo 12 mennessä). Mikäli sovelluksessa on ongelmia, olethan yhteydessä osoitteeseenasiakaspalvelu@kuntarahoitus.fi
Huomioithan, että sovellus ei ole käytössä 25.–26.12. eikä 1.1.2024.
Tärkeää kuntatodistuksiin liittyen:
Kauppaa voi tehdä aikaisintaan kaksi (2) pankkipäivää ennen kaupan maksupäivää, joten varmistathan, että sijaisellasi on voimassa olevat kaupankäyntioikeudet, mikäli itse lomailet joulunaikaan.
Uudet kaupankävijät ilmoitetaan Kuntarahoitukselle yhteystietolomakkeella ja uusilta kaupankävijöiltä tarvitaan voimassa oleva henkilöllisyystodistus. Yhteystietolomake löytyy kuntatodistuskaupankäyntisovelluksesta tai lomakkeen saa Kuntarahoitukselta pyytämällä sähköpostilla osoitteesta asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.
Huolehdithan, että myöskään oma henkilöllisyystodistuksesi ei ole päässyt vanhentumaan.
Lisätietoja saat sähköpostitse:asiakaspalvelu(at)kuntarahoitus.fi.
Antolainaus
On hyvä varautua siihen, että palvelussamme on ruuhkaa vuoden vaihteen lähestyessä. Joten lähetäthän tarjouspyynnöt vähintään viikkoa ennen tarjouksen palautuspäivää, jotta Kuntarahoituksessa on sille riittävästi käsittelyaikaa.
Huomioithan myös, että lainat hinnoitellaan kaksi pankkipäivää ennen luoton nostoa, joten lainan nostosta on ilmoitettava Kuntarahoitukselle vähintään puolitoista viikkoa ennen toivottua nostopäivää. Eli mikäli haluatte nostaa lainaa vielä tämän vuoden puolella, siitä tulisi sopia mahdollisimman ajoissa ennen joulua.
Lainanottopäätösten ja takauspäätösten tulee olla lainvoimaisia ennen luoton nostoa. Takauspäätöksiin tarvitaan lisäksi lainvoimaisuustodistus hallinto-oikeudelta.
Lisätietoja saat sähköpostitse:antolainaus(at)kuntarahoitus.fi
Kuntarahoituksen puhelinvaihteen poikkeavat palveluajat vuodenvaihteessa
25.–26.12.2022 ja 1.1.2024 vaihteemme on suljettu.
Muulloin puhelinvaihde palvelee tavalliseen tapaan klo 9–16.
Millaisia tavoitteita olette Oulun Sivakassa asettaneet ilmastoon ja ympäristöön liittyen?
”Sivakassa haluamme varmistaa kohtuuhintaisen asumisen Oulun seudulla, ja ympäristötyö liittyy suoraan perustehtäväämme. Olemme vuodesta 2006 asti olleet mukana vuokratalojen energiatehokkuussopimuksen toimenpideohjelmassa VAETSissa. Sitouduimme energiansäästötoimiin yli viisitoista vuotta sitten, ja olemme ylpeitä saavutuksistamme.
Hillitsemme kiinteistöjemme energiankulutusta käytännössä tarkastelemalla lämmön, sähkön ja veden käyttöä, ja huomioimme myös jätehuollon. Kohteissamme jätteen hyötykäytön kierrätysaste on 62 %, mikä on kirkkaasti kansallisten ja EU-tavoitteiden yläpuolella. Vain 38 % jätteestä poltetaan. Vedenkulutuksen vähenemistä edistämme siirtymällä uudenlaiseen vesilaskutukseen.
Käytämme pääasiassa vain hiilineutraalia sähköä ja hiilineutraalia kaukolämpöä: enää kaksi prosenttia kiinteistökannastamme on vielä öljylämmitteistä. Niiden osalta Sivakan strateginen tavoite on, että vuonna 2025 tämä osuus olisi nollassa.”
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
”Mittaamme aktiivisesti kulutusta ja käyttöä. Saamme jätehuollon tiedot kuukausitasolla ja energiankulutuksen tiedot tuntitasolla. Jätehuollossa käytämme L&T:n Ympäristönettiä ja energiankäyttöön Oulun Energian OE360 monitorointijärjestelmää, joka pohjautuu Enerkeyn alustaan. Viemme tietoa myös asukkaille: järjestämme asuntokohteissamme kierrätyskahveja, joissa Sivakan edustajat käyvät läpi kiinteistökohtaisia tuloksia, jakavat kierrätysvinkkejä ja tarjoavat tietysti pullaa ja kahvia.
Viime vuonna teimme jättiponnistuksen: uusimme kaikki 8000 vuokrasopimusta, kun päivitimme, miten vesimaksu ja käyttökorvaukset muodostuvat. Vesimittauksessamme ei ole maksuennakoita eikä tasauslaskuja, vaan laskutamme kuukausittaisen toteuman mukaan, mikä on sivakkalainen erityispiirre!”
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
”Investoimme vihreään siirtymään ja ympäristöä säästäviin toimiin. Etäluettavat vesimittarit ovat merkittävä investointi: ensin luomme uuden laskutus- ja mittausjärjestelmä, jonka jälkeen vaihdamme parin tuhannen asunnon mittarit. Sisäinen tavoitteemme on tehdä kaikki uudet investoinnit A-energialuokassa, muita energialuokkia ei edes harkita.
Investoimme myös asukkaille jaettaviin tuotteisiin: jaamme esimerkiksi kierrätyskasseja, joissa on omat paikkansa jätepaperille, kartongille ja pulloille. Kassin voi laittaa komeron pohjalle, koska allaskaappiin ei kaikki kierrätettävät lajikkeet aina mahdu.”
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
”Voisin nostaa ensimmäisenä esiin lämmityksen Hiirihaukantie 12 A:ssa. Kohteen hybridijärjestelmä on osa EU-tason tutkimushanketta, jonka tavoitteena on tuottaa monistettavia ja skaalautuvia ratkaisuja. Olemme hyvin ylpeitä, että Sivakan ja Oulun Energian työntekijät ovat yhdessä innovoineet kestävän ratkaisun.
Toiseksi, olemme ensimmäisten joukossa omalla alallamme vesimittauksessa. Hyödynnämme tässä toimialan yhteistä Platform of Trust -tietoalustaa, joka harmonisoi ja välittää tietoa eri järjestelmien välillä. Näin voimme keskitetysti kerätä mittausdataa laskutuksen pohjaksi riippumatta mittarin valmistajasta.”
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
”Nykyinen mallimme on ollut tuloskorteissa strategiakaudelle 2020–2025. Päivitämme tulevaa strategiaa ja tuomme mukaan tähän asti puuttuneen osan: vähähiilisen rakentamisen polun. Tähänastinen fokuksemme on ollut käytönaikaisen energiankulutuksen minimoimisessa ja energiapäästöjen nollaamisessa, joten otamme rakentamisen päästöt seuraavana työn alle.
Nollapäästöt eivät taida olla vielä nykyisillä rakennusmateriaaleilla realistista, mutta vähähiilisyyttä voimme tavoitella. Ensiaskelia olemme jo ottaneet käyttämällä esimerkiksi vähähiilistä betonia. Tarkkaa mallia ei vielä ole, mutta lähdemme liikkeelle nykyratkaisujen päästöjen laskennasta. Tämän jälkeen voimme asettaa tavoitteita ja mittareita vuoteen 2027 tai 2030.”
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Hiirihaukantie 12 A. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
”Hiirihaukantie 12 A:n asuinkerrostalossa on hybridilämmitysratkaisu, jossa lämpöpumpun lämmönlähteenä käytetään kaukolämmön paluuputken lämpöä. Lisäksi kohteessa on valjastettu aurinkosähkö hyötykäyttöön. Näiden ratkaisujen ansiosta pystymme hyödyntämään ilmaista energiaa ja hukkalämpöä – kaiken energiahuollon tulisi pyrkiä vastaavaan.”
Hybridilämmitysratkaisu auttaa painamaan Hiirihaukantie 12 A:n tontin ulkopuolelta tulevan primäärienergian määrän lähes nollaan. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
”Tuleva vuosi on jätehuollon teemavuosi, ja haluamme parantaa kierrätysastetta entisestään. Todennäköisesti käyttäisimme palkinnon asukkaiden palkitsemiseen kierrätyskilpailussa. Voisimme jakaa kierrätykseen tarvittavia lajitteluastioita ilmaiseksi tai alennuskupongilla – ja luulenpa, että tämän teemmekin, vaikkei palkinto meille tulisikaan!”
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
Viimeiset vuodet ovat olleet kuntataloudelle suotuisia, mutta Kuntarahoituksen viimeisin suhdannekatsaus ennakoi edessä olevan vaikeampia aikoja. Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen, Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä, Isojoen kunnanjohtaja Juha Herrala sekä Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio pureutuivat keskustelussa kuntien tämänhetkisiin haasteisiin sekä kuntatalouden tulevaisuudennäkymiin. Keskustelua luotsasi Kuntarahoituksen asiakkuuspäällikkö Mika Korhonen.
Veroprosenttien nousu ja kuntien eriytyminen huolettavat
Karhunen toi keskustelun aluksi esiin huolensa kuntatalouden kehityksen suunnasta.
– Syksyn barometrin mukaan lähes puolet kunnista suunnittelee veroprosenttinsa nostoa. Kuntakenttä on tällä hetkellä hyvin eriytynyttä – on kuntia, joilla menee äärimmäisen hyvin, kuntia, joilla menee todella huonosti ja suuri joukko, joka asettuu näiden ääripäiden väliin. Yhä useammassa kunnassa valtionosuudet ja tuloverot eivät riitä kattamaan kustannuksia, vaan on turvauduttava velanottoon, Karhunen pohti.
Herrala puolestaan muistutti, että isot, menestyvät kaupungit nostavat talousennustetta.
– On tärkeää pohtia, mitä näiden vetureiden takana tapahtuu. Kuntien selviäminen tulevista investoinneista todella mietityttää.
Myös soteuudistuksen jälkeisvaikutukset nousivat esiin useammassa puheenvuorossa. Mäkelä huomautti, että sotekiinteistöjen myyntituotot tulevat eriyttämään kuntien taloutta.
– Monissa kunnissa sotekiinteistöt tulevat jäämään tyhjilleen, eikä niille ole helppo löytää uusia käyttötarkoituksia. Mielestäni soteuudistuksessa ei ollut huomioitu tätä ongelmaa riittävän hyvin.
Kiinteistökysymyksissä ero kasvavien ja pienempien kuntien välillä korostuu.
– Olemme mielenkiintoisessa tilanteessa, kun kiinteistöjen vuokrasopimukset alkavat pikkuhiljaa erääntyä. Jälleen kerran kasvukunnat ovat paremmassa tilanteessa, sillä niissä sotekiinteistöillä on selkeä arvo. Sen sijaan muuttotappiokunnissa kiinteistöjen arvo on valitettavasti negatiivinen, Kallio totesi.
Normien purkua ja kuntien välistä yhteistyötä tarvitaan
Kuntarahoituksen ennusteen mukaan kuntien lainakanta säilyy tänä vuonna samalla tasolla kuin viime vuonna. Painelaskelman mukaan kuntasektorin velka voi kasvaa kuitenkin jopa kolmanneksella seuraavan neljän vuoden aikana.
Kallio muistutteli puheenvuorossaan viime vuosina vallinneen poikkeustilan vaikutuksista rahoituskustannuksiin. Nollakorot ja jopa negatiiviset korot, joihin ehdimme tottua, eivät välttämättä heijasta talouden todellista tilannetta, hän korosti.
– Kokonainen sukupolvi työntekijöitä on tullut työelämään aikana, jolloin lainojen korot ovat olleet olemattomia. Vaikka nykyinen korkotaso on historiallisesti katsottuna alhainen, on se kuitenkin noussut merkittävästi lyhyessä ajassa. Tämänhetkinen velkakanta on 18,5 miljardia euroa: neljän prosentin koronnousu tarkoittaa merkittäviä kustannuksia tulevaisuudessa.
– En olisi niin huolissani kuntien velkaantumisesta, vaan ennemminkin valtion velkaantumisesta. Valtio velkaantuu käyttötalouspuolella, mutta keskimääräisessä kunnassa tulot riittävät menojen kattamiseen ja velanotto kohdistuu lähinnä investointeihin. Hyvin paljon investoinneista on myös elinvoimainvestointeja infran ja kilpailukyvyn kehittämiseksi, kommentoi Karhunen.
Kallio korosti kuntien tärkeää roolia kaiken yritystoiminnan perusyksikkönä.
– Kun haluamme houkutella kotimaisia ja kansainvälisiä yrityksiä investoimaan Suomeen, meidän täytyy muistaa, että juuri kunnat ja kaupungit ovat niitä paikkoja, joissa yritykset toimivat ja niiden työntekijät asuvat ja elävät.
Myös norminpurkutalkoot nousivat esiin useammassa puheenvuorossa.
– Julkisessa keskustelussa pitäisi puhua myös siitä, mitä voidaan tehdä vähemmän. Kannustan kaikkia miettimään, mitkä ovat ne turhat normit ja hallinnolliset prosessit, jotka voitaisiin poistaa toiminnan tehostamiseksi, Karhunen kehotti.
Vuoden 2026 alusta voimaan astuva kuntien rahoitusjärjestelmän uudistus puhutti myös osallistujia. Kustannusneutraalisti toteutettavaa uudistusta ei nähty helpoksi kunnille ja mielipiteet sen toteutustavasta vaihtelevat eri kuntien välillä. Kuntaliiton Karhunen korosti, että uudistuksen tulee olla kokonaisvaltainen eikä keskittyä ainoastaan valtionosuuksiin.
Keskustelun kaikki osanottajat olivat yksimielisiä siitä, että kunnat tulee ottaa aidosti mukaan päätöksentekoon.
– Kunnissa on varmasti hyviä ratkaisuehdotuksia ja olemme valmiita lähtemään mukaan talkootyöhön, jotta löytäisimme aidosti kestäviä ratkaisuja, Mäkelä totesi.
Kuntien välinen yhteistyö nousi keskustelussa avainasemaan tulevaisuuden rakentajana.
– Yhteistyö on erittäin tärkeää varsinkin pienten kuntien näkökulmasta. Omassa kunnassani Isojoella yhteistyötä on tehty muiden kuntien kanssa esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollossa, koulutuksessa ja ateriapalveluiden järjestämisessä. Tämä on antanut Isojoelle mahdollisuuksia myös taloudelliseen menestykseen, Herrala kertoi.
Tulevaisuuden investointinäkymät ja konstit kuntatalouden tasapainottamiseen
Tulevaisuuden investointinäkymistä puhuttaessa keskustelijat nostivat esiin esimerkiksi infrastruktuuriverkostojen ja teiden valtavan korjausvelan. Perusinfrastruktuuri on rakennettava, koska kaupungistuminen ja muuttoliike niin vaativat, Kallio korosti. Infra ja tiet ovat kasvun mahdollistaja – tai sen tukko.
Mäkelä muistutti, että vaikka kuntien investointeja tulee tarkastella kriittisesti, tiettyjen asioiden kunnossapidosta on pakko huolehtia.
– Jos esimerkiksi Nurmijärven alueella ei voida laittaa rahaa teihin tai infrastruktuuriin, torppaamme samalla koko Suomen kasvua. Tällaiset investoinnit ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta, Mäkelä muistutti.
Karhunen kantoi huolta pienistä kunnista, joissa työvoimapula on huutava.
– Asuntotuotanto siirtyy yhä enemmän kunnille. Esimerkiksi länsirannikon ja Lapin alueilla on tehty uusia teollisuusinvestointeja, mutta vuokrataloyhtiöille ei saada valtion rahoitusta. Työvoiman houkuttelemiseksi alueille on tarpeen rakentaa uusia asuntoja.
Investointien nopea väheneminen ei ole näköpiirissä. Kallio nosti esiin valtiovarainministeriön pitkän aikavälin kuntatalousennusteet, joissa nettoinvestointi on pysymässä korkeana, noin 4 miljardin tasolla. Talouden tasapainottamiseksi keskustelijat ehdottivatkin muita keinoja kuin investointien supistamista.
– Suurin osa kunnista menettää tällä hetkellä varhaiskasvatus- ja perusopetusikäisiä asukkaita. Palveluiden järjestämistä tulevaisuudessa tulisikin tarkastella kriittisemmin, Karhunen muistuttaa.
Isojoella on uskallettu tehdä palveluverkon osalta vaikeitakin ratkaisuja, Herrala sanoi. Hän näki tämän yhtenä syynä kunnan taloudelliseen hyvinvointiin – ja kannusti kuntatoimijoita rohkaistumaan riittävän ajoissa tapahtuvaan päätöksentekoon.
– Meillä pienissä kunnissa on jouduttu tekemään jo pidemmän aikaa älykästä taloudellista sopeutumista. Isommat kunnat ovat vasta nyt tulossa sopeutumistoimia vaativaan tilanteeseen, joten niiden kannattaisi ottaa oppia pienemmistään.
Tilaisuuden päätteeksi osallistujat valitsivat aiheen, johon heidän mielestään kuntien tulisi lähitulevaisuudessa keskittyä.
– Toivon lisää rohkeutta ja järkeä päätöksentekoon – enemmän realistista suhtautumista asioihin sekä järkevien ratkaisujen etsimistä päätöksenteossa, Mäkelä totesi.
Herrala taas peräänkuulutti fiksua rahoitusuudistusta, jotta kaikenlaisilla kunnilla olisi mahdollisuus järjestää palveluita myös tulevaisuudessa.
– Säästötalkoiden keskelläkään elinvoiman kehittämistä ei saa unohtaa.
Kallio palasi rohkean ja pitkäjänteisen päätöksenteon teemaan.
– Kunnissa tulisi uskaltaa tehdä rohkeita päätöksiä ja katsoa tarpeeksi pitkälle tulevaisuuteen.
Karhunen muistutti, että hyvä johtajuus mahdollistaa paljon.
– Peräänkuulutan luovaa ajattelua ja vuorovaikutusta mahdollistavaa johtajuutta, eli ”management by possibilities” -lähestymistapaa.
Voit kuunnella keskustelun kokonaisuudessaan tapahtuman tallenteesta:
Millaisia tavoitteita olette Y-Säätiössä asettaneet ilmastoon ja ympäristöön liittyen?
Y-Säätiön tehtävä on tukea sitä, että jokaisella on koti. Me pidämme asunnottomien ihmisten puolta, ja maailmanlaajuisesti ilmastonmuutoksesta kärsivät eniten juuri kaikkein pienituloisimmat ihmiset.
Lähtökohtanamme on, että mekin olemme muutoksessa mukana. Elämme hyvin yksilökeskeistä aikakautta ja monesti ilmastonmuutosta halutaan siirtää yksilöiden vastuulle, vaikka vastuu ympäristöstä kuuluu kaikille – järjestöille ja yhteisöille. Tavoitteemme on rakennuttaa ja tarjota asuntoja niin, että myös pienituloisilla olisi hyvät edellytykset asua kestävästi.
Y-Säätiön tulee noudattamaan vuonna 2025 voimaan astuvaa kestävyysraportoinnin velvoitetta, joka yleisesti koskee liikevaihdoltaan tietyn kokoisia toimijoita. Y-Säätiö kehittää myös jatkuvasti omaa vastuullisuusohjelmaa, jonka sanoisin jo olevan kunnianhimoinen. Haluamme rakentaa esimerkiksi Elonkirjotalon Helsinkiin ja kartoittaa, miten samanlaisia kohteita voisi toteuttaa myös muissa kunnissa ja kaupungeissa.
Omana toiveenani olisi myös tehdä seurantatutkimusta erilaisten Elonkirjotalojen kesken ja selvittää, miten onnistumme vastaamaan niille asettamiimme tavoitteisiin.
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
Yksi esimerkki luontoarvojen viemisestä käytännön työhön on Y-Säätiön viheralueohjelma, jossa palautamme kerrostalojen piha-alueita lähemmäksi luonnontilaa. Kaupunkilaiset ovat tottuneet näkemään yksipuolisia ja hoidettuja viheralueita rakennetussa ympäristössä. Pihaympäristöä “villiinnyttämällä” monipuolistetaan lajistoa esimerkiksi istuttamalla puita, vähentämällä vettä läpäisemätöntä asvaltoitua aluetta tai jättämällä nurmikkoalueita osittain hoitamatta.
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
Mielestämme rakentamisen laatuun kannattaa panostaa: se on paitsi kestävää myös pitkällä aikavälillä maksaa itsensä takaisin talousnäkökulmasta. Esimerkiksi energiatehokasta kohdetta on edullisempi ylläpitää. Teknisesti korkealaatuinen talo on käyttökelpoinen ja pysyy pidempään kunnossa, mikä tarkoittaa säästöjä korjauseuroissa.
Kaikilta toimijoilta – meiltäkin – löytyy myös vanhempaa kiinteistökantaa, joihin on aikanaan rakennettu ohuempia seiniä ja joissa energiatehokkuus on heikompi. Näitä kohteita puretaan ja rakennetaan parempaa tilalle ennemmin kuin kunnostetaan, sillä kestävyys- ja talousmielessä kohteet vaativat joka tapauksessa suuria toimenpiteitä.
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
Haluamme kehittää asumista kestävämmäksi ja kokeilla uutta. Se tuo mukanaan aina riskinsä, mutta ympäristöasioissa ainoa vaihtoehto on toimia. Olemme suurin valtakunnallisesti toimiva voittoa tavoittelematon vuokranantaja Suomessa ja saamme myös julkista tukea. Siksi voimme toteuttaa pioneerihankkeita; samalla toivomme, että meistä otetaan rohkeasti mallia.
Esimerkiksi Elonkirjotaloa toteutetaan yhteistyössä ympäristöministeriön ja ARAn kanssa ja jaamme vapaaseen käyttöön kaiken tiedon, jonka tästä saamme.
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
Haluamme edelläkävijänä kokeilla entistä rohkeammin uutta. Kun jokainen pyrkii parempaan, yhteiskunta pystyy kohtaamaan ympäristökysymykset yhdessä. Tutkijat varoittelevat erilaisista skenaarioista, jos emme toimi ympäristön puolesta. Mielestäni ei kuitenkaan kannata vaipua pessimismiin. Haluan uskoa mahdollisuuteen vaikuttaa ja rakentaa positiivisempaa huomista – ja jos yrittäessä jokin meneekin pieleen, voi siitä aina oppia nousemalla ylös.
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Elonkirjotalo. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
Elonkirjotalossa kokeillaan vastata ympäristökysymyksiin monella tavalla. Mutta varmasti erityisintä hankkeessa on se, miten siinä pyritään jättämään rakennuksen alla oleva maaperä mahdollisimman koskemattomaksi, luonnolliseen tilaan. Se on nähdäkseni kestävyyden kannalta erityisin piirre ja edustaa selkeästi edelläkävijäajattelua, sillä vastaavaa kerrostaloa ei ole aiemmin Suomessa toteutettu.
Y-Säätiön Elonkirjotalo-hankkeen tavoitteena on selvittää, voidaanko asumisen hiilijalanjälkeä pienentää rakentamalla puukerrostalo niin, että talon alle jäävä maaperä saisi säilyttää elonkirjonsa. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
Varmaankin käyttäisimme palkintorahan Elonkirjotaloon ja testaisimme, millaisia vaikutuksia hankkeella on. Hanke tarjoa paljon tutkittavaa ja opittavaa tontin elonkirjosta ja siitä, kuinka vähän tonttien luontaiseen tasapainoon tarvitseekaan koskea rakentaessa.
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
Millaisia ympäristö- ja ilmastotavoitteita olette asettaneet Kokkolassa?
”Kaupungin strategia 2022–2025 asettaa tavoitteeksi kestävästi kehittyvän ja hiilineutraalin Kokkolan vuoteen 2035 mennessä. Strategiassa on useita painopisteitä, kuten ilmastovaikutusten huomiointi kaikessa päätöksenteossa ja resursoinnissa, uusiutuvan energiantuotannon edistäminen, ilmastotietoisuuden lisääminen ja kotitalouksien tukeminen. Erityisesti lasten ja nuorten haluamme omaksuvan kestävän kehityksen ajatuksen.
Kokkolassa on laadinnassa myös erillinen ilmasto-ohjelma ja sitä toteutetaan jo nykyisen vaalikauden aikana. Suunnittelemme kestävää kehitystä tukevia hankintoja esimerkiksi rakentamisen, kiinteistöhuollon ja käyttötalouden osalta. Myös tarpeellisia mittareita kehitetään edelleen: kun vuonna 2025 lainsäädäntö sitä edellyttää, on meillä hiilineutraaliustavoitteiden osalta jälkilaskentamenetelmät valmiina kaikkiin hankkeisiin, niin suuriin kuin pieniinkin.
Kaiken kaikkiaan korostamme elinkaariajattelua, jossa hiilineutraalius ei ole mörkö, joka vain maksaa hirveästi, vaan oikein toteutettuna tuottaa myös säästöä.”
Miten huolehditte siitä, että tavoitteet ovat osa päivittäistä käytännön työtä?
”Katsomme alusta asti toimenpiteitä siitä kulmasta, kuinka niistä tehdään mahdollisimman kestäviä. Esimerkiksi kun kansallinen Astetta alemmas -kampanja tuli, aloitimme rakennusten säädöistä. Kävimme läpi patterit, linjasäätöventtiilit, ilmanvaihdot ja etsimme niiden kulutuksesta tasattavaa. Eräässä tapauksessa yhdessä päässä rakennusta patterit olivat 20 asteessa, toisessa päässä taloa 26 asteessa: tällaiset epätasapainot huollettiin ensin, jotta asteen pudotus olisi oikeasti hyödyllinen. Kun tämä oli tehty, laskimme kulutusta: ”astetta alemmas” oli meille tavallaan myös ”astetta edemmäs”.
Myös mittarointi nousee esiin, kun tavoitteita viedään käytäntöön. Insinöörinä aina kun kuulen suuria tavoitteita, herää heti se kysymys, että miten nämä mitataan. Kokkolassa olemme laatineet jo nyt kattavia mittareita: ne auttavat meitä myös esittämään poliittisille päättäjille selkeästi, missä on onnistuttu ja miksi, missä ei ja miten tätä kehitetään.
Haluamme myös mahdollistaa ympäristöystävällistä liikennöintiä ja kulkuyhteyksiä. Kokkola on ottanut mallia Oulusta, koska siellä nämä on toteutettu erittäin hyvin: olemme täälläkin kunnostaneet kevyen liikenteen väylät ja varanneet määrärahoja uusille asuinalueille alikulkuväylien toteutukseen.
Ja vaikka Pohjanmaalla ollaankin, emme tyydy siihen, että olemme jo tosi hyviä vaan louhimme koko ajan lisää tietoa ja haemme parhaita käytänteitä muiden kanssa. Haluaisimme suurten kaupunkien kanssa viritellä verkostoa, jossa jakaisimme oppia toisillemme. Sisäisesti olemme myös lisänneet osaamista palkkaamalla automatiikka-, LVI- ja sähköinsinöörejä.”
Miten ilmasto- ja ympäristötavoitteet näkyvät taloussuunnittelussanne?
”Taloussuunnittelu on muuttunut harmaasta prosessista nykyään varsin vihreäksi, sen näkee myös laajemmin. Kokkolassa strategian ympäristötavoitteet on sidottu hyvin käytännöllisesti taloussuunnittelun prosesseihin ja rahoituksessa mietimme päivittäin, mitä hankkeita voisimme tukea vihreällä rahoituksella. On todennäköistä, että vihreän rahoituksen osuus myös kasvaa tulevaisuudessa.
Kokkolaa leimaa monella tavalla bio- ja kiertotalous ja ne näkyvät myös toimialojen käytännön suunnittelussa. Täällä toimii paljon teollisuutta ja nyt esimerkiksi akkutuotanto on kasvamassa: se haastaa meitä kaupunkina koko ajan positiivisesti ja kannustaa pohtimaan, miten luomme eri tahoille hyvät edellytykset toimia.
Infrassakin on taloussuunnittelun ulottuvuus. Kokkolassa on esimerkiksi rakenteilla useampi tuulipuisto, mutta voimaloiden siipien kuljetus on niiden suuren koon vuoksi haasteellista. Tätä varten rakensimme raskaan liikenteen väylän, johon meni tuhansia kuutioita maamassaa ja mursketta. Suunnitelmissa on, että kun tämän väylän tarve poistuu hankkeiden valmistuttua, massaa käytetään rakentamaan alueelle huleveden viivästysallas. Näin hyödynnämme materiaalia uudelleen kestävästi ja taloudellisesti.”
Mistä toivoisitte, että muut kaltaisenne toimijat ottaisivat teiltä mallia?
”Ainakin Kokkolan uskalluksesta ja palosta asettaa kunnianhimoisia tavoitteita ja kyvystä saada ne päätökseen. Kuntia riivaa monesti se, että hyviä ajatuksia kyllä löytyy, mutta niitä ei tahdota saada vietyä käytäntöön saakka. Ja kun hanke viedään päätökseen, ei työ lopu: silloin otetaan oppia ja kehitetään.
Toinen tärkeä tekijä on osaajien ja sidosryhmien motivointi. Esimerkiksi meillä kaupunkiympäristössä on viisi erillistä vastuualuetta: kaikkien sitoutuminen prosesseihin on tärkeää.
Kannustaisin myös kaikkia toimijoita susformaatio-ajatteluun: tunnistetaan luonto muutoksen ajurina ja pohditaan ja muokataan arvoketjuja sen mukaan. Kokkolassa olemme hyvin kiinnostuneita siitä, mitä arvoketjun eri osissa tapahtuu ja täyttääkö se meidän odotuksemme ja edellytyksemme; väitän, että kaikissa kunnissa ei näin pitkälle tätä ajattelua ole vielä viety.”
Entä missä haluaisitte vielä erityisesti parantaa?
”Voimme aina osallistaa käyttäjiä ja päättäjiä enemmän prosessien aikana ja lisätä heidän tietämystään siitä, mitä ollaan tekemässä. Joka hankkeessa täytyy muistaa, kenelle sitä tehdään: esimerkiksi Piispanmäen osalta tämä tarkoittaa oppilaskunnan, huoltajien ja henkilöstön kuulemista.
Innovatiivisuutta ja vastuullisuutta on kehitettävä jo EU-taksonomiankin vuoksi. Kun muuraamme Piispanmäen julkisivua, mietimme entistä tarkemmin, tuotetaanko siihen tarvittavat 300000 tiiltä vaikkapa Romaniassa vai sadan kilometrin päässä Ylivieskassa – ja tunnistamme entistä paremmin ne eri vaihtoehtojen hyödyt.”
Olette Vuoden vihreä edelläkävijä -finalistina tänä vuonna hankkeella Piispanmäen monitoimitalo. Mikä on erityisin piirre, joka tekee juuri tästä hankkeesta edelläkävijän?
”Monikin asia! Erinomainen energiatehokkuus ja sitoutuminen uusiutuvaan omavaraisenergiaan nousevat heti mieleen.
Myös rakennusosittainen mesta-ajattelu on Piispanmäessä erityistä. Suomalaisessa rakentamisessa laatua usein arvioidaan vasta kokonaisuuden valmistuttua, valvonta tuntuu kyttäämiseltä, eikä prosessi ole kenellekään kovin mieluisa. Piispanmäen hankkeessa kaikki ovat sitoutuneet mesta-ajatteluun: käymme jo alusta asti jokaiseen rakennusosaan liittyvän käytännön työn yksityiskohtaisesti läpi niitä tekevien rakentamisen ammattilaisten ja työnjohdon kanssa. Eli mitä ollaan tekemässä ja mihin kussakin rakennuksen osassa pyritään. Suunnitelmissa on myös kuvata joitain työvaiheita, ja avata prosessia käytännössä striimaamalla ne ammattiopiston rakennus- ja LVI-linjojen opiskelijoiden käyttöön opetustarkoituksessa. Tämä on otettu kuntayhtymällä ja koulutuspuolella innolla vastaan ja kevään 2024 aikana sovitaan käytännön toimenpiteistä kuvauksen toteuttamisesta ja sen soveltumisesta opetukseen.
Eräs mainitsemisen arvoinen asia on myös hulevesien hallinta. Tässä hankkeessa puhutaan kolmen hehtaarin tontista ja rakennuksen 16400 m2 bruttopinta-alasta, joten hulevettä syntyy paljon. Piispanmäessä tulemme testaamaan myös biohiiltä näiden vesien epäpuhtauksien hallintaan. Se ei ole ainoa edelläkävijän piirre hankkeessa, mutta yksi niistä, joista olemme todella ylpeitä ja innoissamme.”
Piispanmäen monitoimitalo erottuu verrokeistaan vahvalla satsauksella kestävyyteen: rakennuksen tuottamaa tietoa ja dataa aiotaan myös hyödyntää itse opetuksessa. Tutustu hankkeeseen!
Vuoden vihreä edelläkävijä -kilpailun palkinto on 10 000 euroa, jonka voittaja voi käyttää haluamaansa kestävän kehityksen hankkeeseen. Jos voitto tulee kotiin, mihin käyttäisitte palkinnon?
”Suomessa on järjestetty nuorille yrityksille Biocluster Finlandin kisaa vihreän siirtymän teoista. Yritysmaailmaa on jo aktiivisesti kannustettu mukaan vihreään visiointiin; me voisimme tuoda lapset ja nuoret päiväkotilaisista yläkouluikäisiin mukaan ideoimaan vihreää siirtymää Kokkolassa. Kehityksen ei tässäkään asiassa tarvitse kulkea aina ylhäältä alaspäin, vaan ajatusten vaihto kumpaankin suuntaan on arvokasta. Kokkolalaiset nuoret kävivät hiljattain kertomassa valtuustolle näkemyksiään eräästä toisesta kouluhankkeesta. Tämä tehtiin osana opetustoimintaa: päättäjät saavat suoraa tietoa koululaisilta, joita hankkeet koskevat, ja lapset oppivat kuinka yhteiskunnallinen päätöksenteko toimii.”
Vuoden vihreä edelläkävijä
Kuntarahoitus palkitsi vuoden vihreän edelläkävijän ensimmäistä kertaa vuonna 2019. Voittajan valitsee Kuntarahoituksen vihreän rahoituksen työryhmä, joka arvioi finalistien laajaa ja pitkäjänteistä sitoutumista kestävään kehitykseen.
Vihreä edelläkävijä -kilpailun voittaja paljastetaan keskiviikkona 29. marraskuuta.
