Kuntarahoituksen rahoitustoiminnosta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty Aku Dunderfelt, s. 1975, joka on työskennellyt pitkään rahoitusalalla eri tehtävissä, viimeksi konttorinjohtajana Handelsbankenin Tapiolan konttorissa. Dunderfelt aloittaa Kuntarahoituksen palveluksessa 5.8.2019.
– Akulla on pitkä ja laaja-alainen kokemus pankkisektorilla. Hän tuo meille vahvaa osaamista asiakkuuksien hoitoon, sanoo Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio.
Säästöpankkiryhmästä Kuntarahoitukseen siirtyneen Vesalan taustassa yhdistyy niin tutkijan, salkunhoitajan kuin pääekonomistin näkemys. Valtio-opin ja politiikan tutkimuksen kautta taloustieteen pariin tempautunut Vesala on globaalin talouden laaja-alainen asiantuntija, joka innostuu vaikeaselkoisten ilmiöiden yksinkertaistamisesta.
Kuntarahoituksessa Vesalaa veti puoleensa etenkin tehtäväkentän laajuus. Pääekonomistin roolissa hän seuraa niin kansainvälisiä pääomamarkkinoita kuin globaalia taloutta laajemmin ja tarkastelee, miten muutokset maailmalla heijastuvat Suomeen ja kotimaiseen kuntasektoriin. Erityisen tärkeänä hän pitää pitkäaikaisten trendien huolellista analyysiä.
Miten Vesala on päätynyt nykyiseen rooliinsa, ja mitä hänen mielestään maailmantaloudessa tulisi nyt seurata? Entä miten hän arvioi uunituoretta hallitusohjelmaa? Tutustu videolla Kuntarahoituksen uuteen pääekonomistiin!
Kun helsinkiläinen Miia Palviainen valmistui muutama vuosi sitten kauppatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, hän halusi töihin ulkomaille. Kohdemaiden listalla ykkössuosikki oli Lontoo, minne Palviaisen tie lopulta vei.
– Halusin kokemusta ja näkemystä koko uraa ajatellen ja niitä todella sainkin. Lontoo oli kaiken hektisyytensä keskellä valtavan hieno kokemus, jota kannan mukanani varmasti koko loppuelämän ajan, hän sanoo.
Pari vuotta investointipankki Citillä Canary Wharfilla sujui vauhdilla. Canary Wharf on kaupungin merkittävin finanssikeskittymä Lontoon Cityn jälkeen ja kasvaa jatkuvasti.
Viime vuonna Palviainen päätti kuitenkin palata Suomeen. Hän aloitti syyskuussa Kuntarahoituksella varainhankinnan analyytikkona.
– Muutto oli itselleni aika kokonaisvaltainen elämänmuutos monessakin mielessä. Kuulostaa varmaan kliseeltä, mutta koen nyt eläväni englantilaisittain niin sanottua work-life balance -elämää parhaimmillaan, mikä tarkoittaa käytännössä sitä, että nuorena ammattilaisena minulla on aikaa ja tilaa muillekin asioille kuin pelkälle työlle. Elämä on nyt helpompaa kuin Lontoossa, hän toteaa.
Citillä Palviainen työskenteli globaalien asiakkuuksien tiimissä, jossa tehtiin monipuolisesti varainhankintaa eri segmenteille. Alueina olivat Eurooppa, Afrikka ja Lähi-itä.
– Tein paljon töitä eri lähtökohdista ponnistavien maiden kanssa, mikä oli erittäin mielenkiintoista, mutta ajoittain myös hyvin haasteellista. Esimerkkitilanteessa Kenian kaltainen kehittyvä valtio lähti kansainvälisille joukkovelkakirjamarkkinoille hakemaan rahoitusta, jolloin meidän tehtävänämme oli rakentaa potentiaalisille sijoittajille tarina kyseisestä valtiosta, eli puhutaan niin sanotusta credit storysta. Siitä työssäni oli noin tiivistettynä kyse.
Arvot edellä
Citillä ollessaan hän kertoo ”löytäneensä” Kuntarahoituksen.
– Kuntarahoitus kuului silloisen tiimini asiakkaisiin yhdessä muiden vastaavien skandipankkien kanssa. Pienen selvittelyn ja tutkiskelun jälkeen kuntasektorin rahoitusinstituuttien mallit alkoivat avautua kunnolla ja ymmärsin, että kyseessä on yhteiskunnallisesti erittäin merkittävä toimija. Mietin, että tekisin Kuntarahoitukselle mielelläni töitä.
Juuri Kuntarahoituksen yhteiskunnallisesta merkityksestä Palviainen puhuu paljon ja mielellään.
– Taustatyö, tavoitteisiin pääseminen ja niiden ylittäminen näkyvät asiakkaalle edullisempana rahoituskustannuksena, mikä ruokkii yhteiskunnallista vaikuttamista entisestään. Kun tietää rahan menevän suoraan kuntien käyttöön, tajuaa, että nyt ollaan jokaiselle ihmiselle tärkeiden asioiden äärellä.
Kuntarahoituksen varainhankintastrategia perustuu aktiiviseen läsnäoloon kansainvälisillä pääomamarkkinoilla sekä varainhankinnan hajauttamiseen eri markkinoille ja erilaisiin varainhankinnan instrumentteihin.
Kuntarahoituksella panostetaan valtavasti myös vastuullisuuteen, mikä on erityisen lähellä Palviaisen sydäntä.
– Kuntarahoitus on vahvasti vihreän rahoituksen edelläkävijä ja tiedän, että tämä suunta vain vahvistuu jatkossa. Tässä työssä vihreät arvot sisältävät myös sosiaaliset aspektit, joten niitä edistetään aina käsi kädessä. Tämä on koko työyhteisölle tärkeää.
Hän kokee, että työnantajan rento ja rakentava ilmapiiri tukee myös ammatillista kasvua.
– Citillä on koko maailmassa yli 200 000 työntekijää, joten byrokratiakin siellä oli aikamoista. Nyt työskentelen noin 150 ihmisen paikassa, jossa on mahdollisuus toteuttaa itseään joka päivä kannustavassa ilmapiirissä.
Kuntarahoituksen pääekonomistiksi on nimitetty valtiotieteiden tohtori Timo Vesala, 44. Tehtävä on täysin uusi, sillä Kuntarahoituksessa ei aiemmin ole ollut pääekonomistia. Vesala siirtyy Kuntarahoitukseen Säästöpankkiryhmän pääekonomistin tehtävästä.
– Vesalan taustassa yhdistyy tutkijan, salkunhoitajan ja pääekonomistin näkemys, mikä tuo yhtiöömme laaja-alaista osaamista. Kuntarahoituksessa pääekonomistin rooli on erilainen kuin liikepankkien vastaavat tehtävät: siinä on erityisen vahva yhteiskunnallinen näkökulma. Kuntarahoituksen missiona on rakentaa parempaa tulevaisuutta yhdessä asiakkaiden kanssa. Timo Vesalan panoksen avulla syvennämme omaa asiantuntemustamme ja tuomme asiakkaiden jokapäiväisen työn tueksi konkreettista tukea tulkintoihin globaalin talouskehityksen vaikutuksista kuntiin, Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio sanoo.
– Pääekonomistina Vesalalla tulee olemaan hyvin vahva rooli läpi Kuntarahoituksen organisaatiossa liiketoiminnan päätöksenteon tukena. Kuntarahoitus hankkii asiakkailleen globaaleilta markkinoilta varoja keskimäärin 6–8 miljardia euroa vuosittain, joten niiden kehityksen tulkitseminen on keskeinen osa uutta roolia, sanoo Kuntarahoituksen pääomamarkkinoista vastaava johtaja Joakim Holmström.
Yhtä tärkeää on näkemyksen muodostaminen kotimaan tulevista trendeistä.
– Globaalien markkinoiden kehityksen ohella Kuntarahoituksen pääekonomistin tehtävänä on ymmärtää niitä vaikutuksia, joita sekä kansainvälisellä talouskehityksellä että Suomen sisäisillä trendeillä on maan talouteen yhtiön asiakkaiden toimintaympäristönä, Holmström sanoo.
– Uusi roolini Kuntarahoituksessa antaa mahdollisuuden tehdä merkittävää, monipuolista ja vaikuttavaa työtä hyvin tärkeän yhteiskunnallisen toimijan palveluksessa. Ekonomistina haluan antaa talouden suunnasta luotettavaa tilannekuvaa, joka hyödyttää sekä Kuntarahoituksen omaa liiketoimintaa että asiakkaiden päätöksentekoa, Timo Vesala sanoo.
Lisätietoja:
Toimitusjohtaja Esa Kallio, puh. 050 337 7853
Johtaja, pääomamarkkinat, Joakim Holmström, puh. 050 444 3638
Klash on valtakunnallinen haastekilpailu, jossa haetaan uusia ratkaisuja kuntien määrittelemiin ongelmiin. Haastekilpailun mentoreiksi on valittu huippuosaajia sekä haasteiden substanssialueelta että liiketoiminnan kehittämisestä.
Jokaisella haastekilpailuun valitulla ja mentorointiprosessin läpikäyneellä tiimillä tulee olemaan erinomaiset edellytykset oman konseptinsa kaupallistamiseksi ja ne saavat hyvät verkostot jatkoa varten.
Mentoroinnin tavoitteena on tarjota kilpailuun valituille tiimeille mahdollisimman hyvät edellytykset kehittää omasta ideastaan alustava konsepti, myöhemmin mahdollisesti PoC ja lopullinen toteutus tiimin valitsemaan haasteeseen.
Hankkeessa on varattu Kuntaliiton T&K-vaiheeseen enintään miljoona euroa. Suomen Kuntaliitto ry:n neuvottelemien hankintasopimusten lähtökohtana on se, että suunnittelukilpailujen kautta saatavat ratkaisut ovat yleisesti hyödynnettäviä.
Samat ongelmat toistuvat useassa kunnassa
Kilpailuun jätettävien ratkaisuideoiden yhtenä arviointikriteerinä on skaalautuvuus. Pilottikuntien haasteet toistuvat saman tyyppisinä eri kunnissa. Jo nyt kymmenen kuntaa on ilmoittanut kiinnostuksensa löydettäviä ratkaisuja kohtaan. Potentiaalia on huomattavasti enemmän. Koko kuntasektorin ulkoinen hankintavolyymi on vuositasolla yhteensä noin 20 miljardia euroa.
Hae mukaan nyt!
Tässä vaiheessa etsitään parhaita tiimejä ratkaisemaan valittuja haasteita. Ratkaisuideaa ei hakemuksissa vielä kysytä. Tiimien osallistumishakemukset pitää jättää viimeistään tiistaina 18.6.2019, mutta viimeiseen päivään asti ei kannata odottaa.
Tiimien tulee koostua 3–5 henkilöstä. Parhaissa tiimeissä yhdistyy erilainen ja monipuolinen osaaminen. Tiimeiltä odotetaan sitoutumista ja kyvykkyyttä ratkaisuideansa kehittämiseen.
Osallistumishakemusten arvioinnin tavoitteena on valita kilpailuun sellaisia tiimejä, joilla on monipuolista osaamista haasteiden ratkaisemisesta, ymmärrystä valitun haasteen aihepiiristä ja kohderyhmästä sekä idea siitä, miten tiimi vastaa haasteeseen.
Tiimien osallistumishakemukset tulee jättää tiistaina 18.6.2019 klo 16 mennessä osoitteessa klash.fi.
Suomi kaupungistuu kovaa vauhtia, ja alueellisen väestöennusteen mukaan kasvu tulee lähivuosikymmeninä keskittymään entistä vahvemmin kasvuseuduille, joilla asuntojen hintapaineet ja asuntotarve kiihtyvät nopeasti. Tämä lisää tarvetta myös kohtuuhintaisten, valtion tukemien asuntojen uudistuotannolle.
– Pula kohtuuhintaisista asunnoista on keskeinen este työn perässä liikkumiselle, mikä osaltaan hidastaa talouskasvua. Jotta Suomen talous kehittyisi suotuisasti, kohtuuhintaisen asunnon puute ei saa olla este työpaikan vastaanottamiselle, sanoo Kuntarahoituksen asuntorahoituksesta vastaava osastonjohtaja Sari Sistonen.
Samaan aikaan suomalaiset ikääntyvät ja tarve ikäihmisille sopiviin, esteettömiin asumisratkaisuihin kasvaa.
Asuntojen tuotantomäärän olisi kasvettava huomattavasti nykyisestä tasosta, jotta ennakoituun tarpeeseen pystytään vastaamaan. Rahallisesti puhutaan VTT:n arvion mukaan lähes 200 miljardin euron investointitarpeesta seuraavien 25 vuoden aikana.
Pelkkä vapaarahoitteinen tuotanto ei riitä täyttämään kasvavaa asuntokysyntää. Siksi on tärkeää huolehtia, että valtion tukema asuntotuotantojärjestelmä toimii myös tulevaisuudessa.
Kuntarahoitus on sosiaalisen asuntotuotannon varmistaja
– Kuntarahoitus on viime vuosina vastannut suurimmasta osasta sosiaalisen asuntotuotannon rahoittamisesta. Haluamme jatkossakin olla mukana ylläpitämässä sosiaalisen asuntorakentamisen järjestelmää. Jos valtion asuntorahoitusta uudistetaan, on varmistettava, että alan suurin rahoittaja voi osallistua rahoituksen kilpailuttamiseen. Muuten pitkäaikaisen rahoituksen saatavuus vaarantuu ja rahoituksen hinta uhkaa nousta, Sistonen sanoo.
Sosiaalisen asuntotuotannon järjestelmään kuuluu eri tyyppisiä asuntoja, kuten pitkäaikaisella korkotukilainalla rakennettuja kohtuuhintaisia vuokra- ja asumisoikeusasuntoja sekä erityisryhmien – vammaisten, vanhusten, opiskelijoiden – asuntoja.
Sosiaalisen asuntotuotannon tavoitteena on varmistaa, että jokaisella on mahdollisuus löytää maksukykyynsä tai erityistarpeisiinsa sopiva asunto.
– Suomalainen sosiaalisen asuntorakentamisen järjestelmä on ollut menestystarina. Järjestelmä toimii nykyisellään hyvin, mutta rakentamisen volyymeja olisi kasvaneen asuntotarpeen vuoksi edelleen syytä kasvattaa, Sistonen sanoo.
Kauppalehden mukaan suomalaispankkien liikevoitto putosi viime vuonna lähes 20 prosenttia. Suomalaispankkien vakavaraisuus on edelleen eurooppalaista keskitasoa vahvemmalla pohjalla, Kauppalehti referoi Finanssivalvontaa.
Vertailussa pankit asetetaan paremmuusjärjestykseen tuottojen kasvun, kulujen, tuottojen, liiketulosprosentin, oman pääoman tuoton, tulosmuutoksen sekä vakavaraisuussuhteen perusteella. Paras pankki on se, jonka sijoitusten summa on pienin.
Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio kertoo olevansa ylpeä siitä, että Kuntarahoitus menestyi jälleen Kauppalehden vertailussa.
– Kuntarahoitus on ketterä ja kehittyvä rahoitustalo, jossa tehdään tiiviinä porukkana lujasti töitä suomalaisen yhteiskunnan menestyksen eteen. Kiitos hyvästä tuloksesta kuuluu koko henkilökunnalle, Kallio kiittelee.
Kauppalehden artikkelin voit lukea kokonaisuudessaan tästä.
Kaksi Kuntarahoituksen johtoryhmän jäsentä vaihtuu. Taloudesta vastaava johtaja Marjo Tomminen ja rahoituksesta vastaava johtaja Jukka Helminen jättävät tehtävänsä eivätkä jatka enää yhtiön palveluksessa. Päätökset tehtiin yhteisymmärryksessä ja muutokset astuvat voimaan heti.
– Kiitän lämpimästi Marjoa ja Jukkaa heidän Kuntarahoituksessa vuosien mittaan tekemästään työstä ja toivon heille kaikkea parasta myös jatkossa, sanoo toimitusjohtaja Esa Kallio.
Uudeksi taloudesta vastaavaksi johtajaksi ja johtoryhmän jäseneksi on nimitetty KTM Harri Luhtala, s. 1965, joka on toiminut pitkään eri tehtävissä OP Ryhmässä, viimeksi talousjohtajana. Luhtala aloittaa Kuntarahoituksen palveluksessa 8.5.2019.
Kuntarahoituksen rahoitustoiminnosta vastaavan johtajan valintaprosessi on käynnissä. Tehtävää hoitaa väliaikaisesti Joakim Holmström, joka vastaa Kuntarahoituksen toiminnasta pääomamarkkinoilla. Holmström johtaa rahoitustoimintoa uuden johtajan nimitykseen asti.
– Rahoitusala ja asiakkaidemme toimintaympäristö muuttuvat vauhdilla. Näihin muutoksiin vastaamiseksi on tarpeen kehittää johtoryhmän kokoonpanoa palvelemaan entistä paremmin asiakkaiden ja yhtiön muuttuvia tarpeita, Esa Kallio sanoo.
– Se taisi olla joku after work, jossa me ensimmäisen kerran juteltiin, Jenni Heikkilä ja Sina Westerberg muistelevat tutustumistaan.
Financial Controllerin tehtävässä toimiva Westerberg aloitti Kuntarahoituksessa vuonna 2014 opiskelujen ohella, rahoitussalkun hallinnan ja talouden suunnittelun työkalun Apollon parissa työskentelevä Heikkilä tuli yhtiöön pari vuotta aiemmin.
Naisia yhdistää paitsi työpaikka myös siellä syntynyt, tiivis ystäväporukka. Kaikki alkoi yhteisestä iltabrunssista muutamia vuosia sitten.
– Söimme aamupalaa illalla, koska kaikki halusivat vohveleita, Heikkilä kertoo.
Seitsenhenkinen naisporukka kokoontuu silloin tällöin arkiaamuna vähän paremmalle aamiaiselle, johon ryhmän nimi Fancy Breakfast Club viittaa. Clubin jäsenet työskentelevät eri osastoilla ja erilaisissa tehtävissä Kuntarahoituksessa.
– Aamupalat on meidän juttumme, keino pitää yhteyttä, kun muulloin ei välttämättä ole aikaa. Aamiaiselta suuntaamme yhdessä töihin. Jos pitkälle aamiaiselle ei ole aikaa, piipahdamme vähintäänkin aamukahvilla jossain lähistöllä, Westerberg kertoo.
Kaikki alkoi aamiaisista, mutta klubilaiset ovat myös reissanneet eri kokoonpanoilla ja osallistuneet toistensa juhliin.
– Yksi ryhmän jäsenistä meni naimisiin, olimme tietysti häissä mukana. Nyt odottelemme ristiäiskutsua, Westerberg virnuilee.
Työpaikka tukee yhdessäoloa
Heikkilä ja Westerberg kokevat, että työpaikalla, sen ilmapiirillä ja kannustavuudella on myös vaikutusta ystävyyssuhteiden syntymiseen.
– Täällä on tosi kiva porukka. Työyhteisö on mukava, meillä on hauskaa yhdessä. Jos joskus olen töihin tullessa huonolla tuulella, päivän aikana mieli piristyy, Westerberg kertoo.
– Ilmapiiri on lämmin, täällä voi olla oma itsensä, Heikkilä jatkaa.
Kuntarahoitus on viime vuosina kasvanut, uusia ihmisiä on tullut taloon paljon. Myös toiminta ja palvelut ovat kehittyneet vauhdilla, esimerkiksi Apollo-palvelua ei Heikkilän aloittaessa ollut lainkaan.
Työnantaja kannustaa tutustumaan kollegoihin myös työajan ulkopuolella tarjoamalla sille puitteet.
– Henkilöstökerhomme Kursiseura järjestää erilaisia liikuntaan, kulttuuriin ja mukavaan yhdessäoloon liittyviä aktiviteetteja, joihin voi matalalla kynnyksellä osallistua. Niissä tilaisuuksissa tulee tutustuttua myös sellaisiin työkavereihin, joiden kanssa ei muuten ole tekemisissä.
Westerberg ja Heikkilä kertovat, että Kuntarahoituksessa on muitakin porukoita, jotka viettävät yhdessä aikaa esimerkiksi lasketellen. Minkälaisen ulottuvuuden yhteinen työpaikka sitten tuo ystävyyssuhteille? Heikkilän ja Westerbergin mukaan yhteinen työpaikka on pelkkää plussaa.
– Tulee nähtyä paljon enemmän. Voi olla, ettei muita ystäviä näe kuukausiin, Westerberg miettii.
– Pysyy kartalla siitä, mitä kaverille kuuluu, Heikkilä jatkaa.
Yksi FBC:n jäsenistä on vaihtanut sittemmin työpaikkaa, mutta on edelleen tiiviisti ryhmässä mukana. Naisten mielestä ystävät työpaikalla ovat tärkeä osa työssä viihtymistä.
– Vaikea kuvitella, että jossain muualla olisi näin tiivis ystäväporukka. Jos tulisi jostain joku työtarjous, pitäisi kysyä, mitä yritys tarjoaisi kavereille, Heikkilä nauraa.
Helsingin maaliskuinen ilta on tyyni, mutta tunnelma Korjaamon Kulmasalissa Töölössä on odottava. Tätä hetkeä varten on tehty paljon töitä jo kuukausien ajan.
Korjaamon Kulmasalissa järjestettiin keskiviikkona 27. maaliskuuta Kuntarahoituksen ja Helsingin yliopiston haastepohjaisen Hyvä (yhteis)kunta Master Class -kurssin Final Pitch -tilaisuus, jossa kurssille osallistuneet opiskelijatiimit esittelivät omat konkreettiset ratkaisunsa suomalaisia kuntia ja kaupunkeja koskettaviin todellisiin haasteisiin. Samat haasteet koskettavat jokaista meistä.
Tunnelma paikalla on ennen kaikkea lämmin ja yhteisöllinen. Nelihenkinen tuomaristo kuuntelee lavalla herkällä korvalla, kun tiimit yksitellen pitchaavat omia ratkaisujaan rohkeasti ja analyyttisesti, mutta unohtamatta tilanteeseen sopivia vitsejä. Tuomaristossa istuvat Kuntarahoituksesta liiketoiminta-analyytikko Janne Karaus, pääarkkitehti Matti Kinnunen, Master Classin vastuuopettaja Ilkka Pietilä Helsingin yliopistolta sekä vanhempi asiantuntija, kaupunkitutkija Kaisa Schimdt-Thomé Demos Helsingistä. Myös Kuntarahoituksen toimitusjohtaja Esa Kallio saapuu avustamaan tuomaristoa voittajan valinnassa.
Opiskelijoiden ratkaisuissa puhutaan yhteisöllisyydestä, vuorovaikutuksesta, liikunnan merkityksestä, osallistamisesta, toimivista vanhuspalveluista, datan hyödyntämisestä ja digitaalisuuden monimuotoisuudesta. Opiskelijat käyvät suoraan kiinni aiheisiin ja ongelmiin, jotka puhuttavat yhteiskunnassamme.
On ratkaisuja segregaatioon ja palvelujen saatavuusongelmiin. Yksi tiimi pohtii sähköisen tiedonkeruupalvelun mahdollisuuksia, kun toinen haluaa korostaa ihmisläheisyyttä kaikessa päätöksenteossa ja kuntien kehityksessä. Tiimi Kuntapoppanen taas ratkaisisi maaseudun asukaskadon eräänlaisen kuntamentor-palvelun avulla. Yksi tiimeistä kertoo lähteneensä ratkomaan haasteita yhteiskuntakriittisen humanismin ja insinöörimäisen tarkkuuden voimalla. Tuomaristo esittää tiukkojakin lisäkysymyksiä, mutta ilmapiiri on ennen kaikkea hyvin rakentava ja keskusteleva.
Poikkitieteellisyys on voimaa
Helsingin yliopiston opiskelijoiden pitchejä on yhteensä kahdeksan. Ilta kuluu kuin siivillä. Kun tulee tuomariston hetki vetäytyä neuvottelemaan voittajista, on opiskelijoilla hyvää aikaa verkostoitua salin ulkopuolella.
Kaikki ovat kiinnostuneita toistensa ajatuksista, ideoista ja suunnitelmista.
– Master Classista jäi todella hyvä fiilis! Kokonaisuus oli erilainen kuin mikään muu aiemmin suorittamani kurssi, mutta pelkästään hyvällä tavalla. Pidin kurssin tyylistä etenkin siinä, että se oli vähemmän teoreettinen kuin yliopiston kurssit yleensä. Pitchaamisesta sai myös erinomaista esiintymiskokemusta, Hyvää pöhinää -nimisen tiimin jäsen Jenni Passoja sanoo.
Tiimikaveri Emma Nikkilä komppaa vieressä.
– Tiimimme toimi alusta loppuun todella tavoitteellisesti, vaikka aikataulu olikin tiukka. Oli mielenkiintoista sovitella erilaisia työskentelytapoja yhteen, eli poikkitieteellisyys oli meille ehdoton plussa. Tällaisia vastaavia kursseja voisi tulla jatkossakin.
Hyvinvoinnin asialla -tiimin Susanne Valta, Ilona Mikkonen ja Mia Åström kuvailevat Master Classia opettavaiseksi.
– Tosi mielenkiintoinen kokemus. Juuri poikkitieteellisyys lisäsi omaa ymmärrystä eri tieteenaloista ja jokaisen tavoista tehdä asioita. Osallistuisimme ehdottomasti uudestaankin, Valta ja Mikkonen sanovat.
– Tuntuu siltä, että saimme oikeasti jotain konkreettista hyvää aikaiseksi. Aikataulu oli tiukka, mutta nyt päällimmäinen fiilis on hyvä ja iloinen, tiimitoveri, juuri lavalla pitchannut Kaarina Tuokko sanoo.
Ennen voittajien julistamista Esa Kallio lausuu lavalla muutaman sanan opiskelijoille. Viesti on kannustava: jokainen tiimi on tehnyt hienoa ja ainutlaatuista työtä. Yhteistyöllä, innovatiivisuudella ja yritteliäisyydellä on merkitystä, sillä ne poikivat uusia ideoita yhteiskunnan kehittämiseksi.
Ideoiden ja innovaatioiden avulla voidaan rakentaa sellainen tulevaisuuden yhteiskunta, jossa jokaisella on hyvä olla.
Kultaa vie tiimi Hyvinvoinnin asialla. Voittajatiimi oli kehitellyt mittarin, jolla on mahdollista mitata nuorten syrjäytymistä ennaltaehkäisevien palveluiden vaikuttavuutta sekä kerätä dataa aiheesta.
– Kävimme nuoria auttavassa Helsingin Ohjaamossa ja kysyimme, voisiko tällainen toimia oikeasti. Vastaanotto oli todella hyvä sielläkin. Olemme onnellisia siitä, että myös tuomaristo ymmärsi tämän ratkaisun todellisen arvon. Tästä kurssista jäi paljon käteen, Kaarina Tuokko iloitsee.
